Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla. SKTY Jyväskylä Henry Westlin

Transkriptio

1 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla SKTY Jyväskylä Henry Westlin

2 kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot liikennesuunnittelu 2

3 Maapolitiikan nykyiset suuntaviivat LÄHTÖKOHDAT 1/5 Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma: Perustetaan maapoliittinen työryhmä valmistelemaan keskeiset linjaukset kaavoitusta, maanhankintaa ja -luovutusta koskien Varmistetaan maanmyyntitulot kaavoittamalla ensisijaisesti kaupungin omistamia maita Maapolitiikan kaikki keinot (mm. etuostot ja lunastukset) otetaan käyttöön Varmistetaan tarvittavat maanhankintavarat Kaupungin vahvalla maanomistuksella pystytään hallitsemaan rakentamista ja markkinoita Maapolitiikalla tavoitellaan kaupungin tulopohjan vahvistamista Maapolitiikan linjausten pohjana 2012 Vantaan strategiset tavoitteet Vantaan asunto-ohjelma MAL-aiesopimus Elinkeinopoliittinen ohjelma Kilpailukykyohjelma Vantaan kauounki, Henry Westlin 3

4 Kaupungin lainamäärän kehitys työryhmän esitys mukana Vantaan kaupunki, TVO

5 LÄHTÖKOHDAT 2/5 Maanomistus ja yleiskaava Vantaan kaupungin maanomistus 33% maa-alasta eli noin 77 km 2 Nykyisen asuntorakentamis-ennusteen mukaan puolet seuraavan 10 vuoden asuntorakentamisesta tapahtuu kaupungin omistamalla maalla Kumppanuuskaavoitusta yksityismaille sopimuksin Vantaan maanomistus Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n hyväksymä yleiskaava, joka on tullut voimaan Marja-Vantaan oyk on tullut voimaan Vantaan yleiskaava Vantaan kauounki, Henry Westlin 5

6 LÄHTÖKOHDAT 2/5 Vantaan kauounki, Henry Westlin 6

7 LÄHTÖKOHDAT 3/5 Talous Maanhankintaan on vuosittain budjetoitu noin 4 M. Lisämäärä-rahoilla on ostettu maata mm. Leinelästä ja Marja-Vantaalta Käyttötalouden maanmyyntivoitto on vuosittain ollut noin M, jolloin maanmyyntivoittoprosentti on vaihdellut välillä 75-90% Vuosittainen maan vuokratuotto on noin 3,5 M Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuosittain 35 miljoonaa euroa ilman vesihuoltoa, Kehärataa ja Kehä III:a. Kunnallistekniikan sopimuskorvaukset ovat vaihdelleet vuosittain välillä 0,9-6,4 M. Lisäksi sopimuskorvauksia on saatu maa-alueina. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2012 on n. 63 M. Kaupunki perii rakentamattomilta rakennuspaikoilta korotettua kiinteistöveroa 2,5% (max 3%). Korotetun kiinteistöveron kokonaistuotto on n. 0,9 M. (Mikäli vero-% näiden kiinteistöjen osalta korotettaisiin 3%:iin, lisätuotto olisi n. 0,2 M.) Marja-Vantaan ja keskustojen kehittämisrahastosta on rahoitettu mm. Tikkurilan kehittämistä ja Marja-Vantaa projektia Vantaan kauounki, Henry Westlin 7

8 LÄHTÖKOHDAT 4/5 Tilastotietoa Vantaan asukasluku oli vuoden 2012 alussa ja sen kehitys on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin as/v. Asuntojen määrä oli vuoden 2012 alussa , joista pientaloissa 38,1% (37 483) ja kerrostaloissa 61,9% (60 888). Asuntoja on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin /v. Työpaikkojen määrä vuoden 2011 alussa oli ( ) ja kaupunkiin on syntynyt uusia työpaikkoja vuosien aikana keskimäärin /v. Työpaikkarakennuksia* oli vuoden 2012 alussa ja niitä on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 39 /v. Työpaikkarakennuksia** rakennettiin k-m² vuosien välisenä aikana eli keskimäärin k-m²/v. rakennukset * pl. asuinrakennukset, maatalousrakennukset ja muut ** ml. teollisuus-, liike-, varasto- ja julkiset rakennukset Vantaan kauounki, Henry Westlin 8

9 LÄHTÖKOHDAT 5/5 Nykyinen toimintaympäristö Radat, asemanseudut, tieverkko ja lentokenttä muodostavat Vantaan kaupunkirakenteen selkärangan. Kehäradan rakentuminen tukee tätä kehitystä Kivistön alue on tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste Keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan, ja rakentamista suunnataan täydennysrakentamiseen Työpaikkarakentamisen painopistealueet ovat keskustojen lisäksi Aviapolis, Vantaan Akseli ja Vehkala Kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja muussa toiminnassa huomioidaan Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen tavoitteet sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve Vantaan kauounki, Henry Westlin 9

10 TAVOITTEET 1/1 Tavoitteet Tärkein tavoite on luoda kaupungille mahdollisuus rakentamisen ja tonttimarkkinoiden hallintaan. Vahvalla maapoliittisella otteella kaupunki voi tasapainottaa talouttaan ja hallita entistä enemmän rakentamisen suuntaamista ja ajoittamista. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tähtää kestävään kehitykseen ja elinympäristön laadun parantamiseen kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa jo rakennetun infrastruktuurin, erityisesti radanvarsien, ja palveluverkon entistä tehokkaampaa käyttöä ja kaupunginosien toiminnallista monipuolistamista. Maapolitiikalla on merkittävä rooli riittävän, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumisessa. Riittävä ja monipuolinen tuotanto edistää myös asuntomarkkinoiden toimivuutta. Kaupungin tulee varmistaa myös pientaloasumiseen kaavoitetun tonttimaan riittävyys ja edistää nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista. Työpaikkarakentamisen edellytysten luomisella tavoitellaan osaltaan yritysten sijoittumista kaupunkiin, uusien työpaikkojen syntymistä, työllisyyden parantumista sekä työpaikkaomavaraisuuden kasvattamista. Monipuolisella elinkeinoelämällä luodaan kaupunkiin sekä elävyyttä että elinvoimaa. Vantaan kauounki, Henry Westlin 10

11 Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi KEINOT 1/12 Ennen rakentamisen suuntaamista uusille alueille sekä täydennysrakentamisalueille varmistetaan julkisen ja yksityisen palvelun saatavuus. Tarvittava kunnallistekniikka varaudutaan toteuttamaan oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Vantaan kauounki, Henry Westlin 11

12 Kohtuuhintainen asuminen Kohtuuhintainen asuminen on julkisuudessa yleisesti käytetty termi, käsite tai myytti käytännössä on yllättävän hankala määritellä yksiselitteisesti MÄÄRITELMIÄ 1/3 kohtuuhintaisuus on sitä, mikä sopii kunkin asukkaan kukkarolle, eli sellainen hinta, jonka pystyy maksamaan, siten että myös muihin välttämättömiin menoihin riittää rahaa kuten ruokaan, kodinhoitoon, lääkkeisiin, vaatteisiin ja kulkemiseen sekä halpaan harrastukseen toisin sanoen kohtuuhintaisuus on tulosidonnaista Vantaan kauounki, Henry Westlin 12

13 Kohtuuhintainen vuokra-asuminen Jos tulot ovat alle 1000 /kk (kuten 40 %:lla VAV:n hakijoista), kohtuuhintaista olisi vielä n. 350 kk asuminen. Jos talouden tulot ovat n /kk, noin asumismenot voi vielä kestää. talous, jonka bruttotulot ovat esim /kk, voi hyvin lyhentää asuntolainaa ja maksaa muita asumiskuluja /kk, mikä on vielä kohtuullista. Tulonsiirroilla (mm. asumistuki, toimeentulotuki) tuetaan esim. alle 1000 /kk ansaitsevia, mutta sekään ei aina riitä, sillä pieniä ja halpoja asuntoja (350 /kk) ei yksinkertaisesti enää ole. Tällä hetkellä VAV:n asunnot luetaan kohtuuhintaisiin (keskivuokra 10,98 /m2/kk), mutta sekin on isolle osalle hakijoista ja asukkaista jo kohtuuton, kun tulot ovat vähäiset ja tulonsiirrot eivät paikkaa tilannetta riittävästi. Vantaan kauounki, Henry Westlin MÄÄRITELMIÄ 2/3 Lähde: Teija 13 Ojankoski/VAV

14 MÄÄRITELMIÄ 3/3 Kohtuuhintainen asuminen Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi voidaan katsoa: Valtion tukema asuntotuotanto (ARA) Hitas-tuotanto Omistusasunnoissa Vantaalla kohtuuhintaisuus merkitsee myyntihintatasolla n. 3,500 /m2 (<4,000 /m2) Vantaan kauounki, Henry Westlin 14

15 KEINOT 1/12 Vantaan kauounki, Henry Westlin 15

16 Kaavoitus Kaupungin omistaman maan kaavoittaminen on etusijalla. Yleiskaavan ajantasaisuutta arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa käynnistetään kehityskuvan, osayleiskaavan tai kaavarungon laatiminen. Asemakaavojen ajantasaisuutta seurataan systemaattisesti. Tarvittaessa alueet, joiden kaavat ovat vanhentuneet, eivätkä vastaa kaupungin tavoitteita, asetetaan rakennuskieltoon. Asuntotuotantoa varten asemakaavavarantoa lisätään niin, että se vastaa viiden vuoden rakentamisen tarvetta. Varmistetaan pientaloalueiden kaavavaranto. Vantaalla rakennetaan pääsääntöisesti asemakaavoitetulle alueelle. Poikkeamispäätösten linjaukset ovat yhtenäisiä. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan kaavojen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset vaikutukset. Tavoitteena on kohtuuhintainen, laadukas ja toteuttamiskelpoinen asuntotuotanto. Kaavoituksella turvataan rakennettujen alueiden kehittäminen sekä uusien alueiden vetovoima ja laatutaso. Täydennysrakentamista edistetään aktiivisesti erityisesti ratojen varsille. Vantaan kauounki, Henry Westlin 16 KEINOT 2/12

17 KEINOT 3/12 Hajarakentamisen ohjaaminen Hajarakentamisen ohjaus perustuu yleiskaavaan. Maaseutumaisille alueille ei sallita haja-asutusluonteista rakentamista vaan ainoastaan maaseutuyrittäjyyteen liittyvä täydennysrakentaminen on mahdollista. Vantaan kauounki, Henry Westlin 17

18 KEINOT 4/12 Maanhankinta Maata hankitaan alueilta, jotka tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä kaupungin pitkän aikavälin strategioiden toteuttamista. Maanhankinnassa käytetään kaikkia lain sallimia keinoja - vapaaehtoisia kauppoja, etuosto-oikeutta ja lunastusta. Vantaan kauounki, Henry Westlin 18

19 Tuottajamuotoisten asuntotonttien luovutus KEINOT 5/12 Myydään käypään hintaan. Valtion tukeman asuntotuotannon tontit myydään ARA:n hyväksymällä tontinhinnalla. Vapaarahoitteiseen vuokra-asunto- tai muuhun vastaavaan asuntotuotantoon tontit myydään ARA:n hyväksymällä tontinhinnalla, jota korotetaan %:lla. Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon, jonka pyrkimyksenä on estää asuinalueiden sosiaalisen rakenteen eriytymistä, voidaan tontti myydä ARA:n hyväksymällä tontinhinnalla. Rakentamiseen, jonka tavoitteena on kehittää uusia malleja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, voidaan tontti myydä ARA:n hyväksymällä tontinhinnalla. Tällöin asuntojen enimmäismyyntihinnan hyväksyy kaupunki. Tonttien luovutuksensaajat voidaan tarvittaessa valita tarjous- tai laatukilpailulla tai niiden yhdistelmällä. Asuntotontteja voidaan myös vuokrata. Vuosivuokra on käyvästä hinnasta 4-6 % ja ARA tuotannossa ARA:n hyväksymällä vuosivuokralla. Vantaan kauounki, Henry Westlin 19

20 KEINOT 6/12 Erillispientalotonttien luovutus Kaupungin pientalotontit myydään pisteytyksellä, arvonnalla, niiden yhdistelmällä, tarjouskilpailun perusteella tai kiinteähintaisina. Erillispientalotontit myydään kohtuulliseen hintaan, joka on vähintään 20 % yli alueen ARA-hinnan. Kaupunki luovuttaa tulevina vuosina tontit keskimäärin 100:lle erillispientalolle vuodessa. Vantaan kauounki, Henry Westlin 20

21 KEINOT 7/12 Erityispalvelutonttien luovutus Tontit myydään tai vuokrataan ARA:n hyväksymällä tontinhinnalla tai vuosivuokralla. Erityisasumisessa tontinluovutusehdoksi kirjataan, että kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa (kilpailutustilanne) ja säilyttää samalla asukkaiden vuokrasuhde. Vantaan kauounki, Henry Westlin 21

22 KEINOT 10/12 Asemakaavoihin liittyvät sopimukset Yksityistä maata kaavoitettaessa maanomistaja suorittaa kaupungille yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista korvauksen, joka on enimmillään 50 % kaavoituksen tuomasta arvonnoususta. Ulkoisen kunnallistekniikan maksua peritään maanomistajalta, mikäli laadittavassa/muutettavassa asemakaavassa maanomistaja saa yli 500 k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Maankäyttösopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset maana, milloin alueen arvioidaan tukevan kaupungin pitkän aikavälin strategioiden toteuttamista. Kunnallistekniikan aikaistamisen kustannukset rakentamisen mahdollistamiseksi kohdistetaan yksityiselle hankkeelle. Vantaan kauounki, Henry Westlin 22

23 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen KEINOT 11/12 Kaupunki edistää nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista Rakentamisvelvoitetta ja sopimussakkoa käytetään tontinluovutuksissa sekä yksityisen maan kaavoituksen toteuttamissopimuksissa. Rakentamiskehotusta käytetään silloin, kun on tärkeää hyödyntää mm. rakennettua kunnallistekniikkaa ja palveluverkkoa. Vantaan kauounki, Henry Westlin 23

24 KEINOT 12/12 Rahasto Marja-Vantaan ja keskustojen kehittämisrahastolla rahoitetaan em. alueiden kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamista sekä maanhankintaa. Rahastoon voidaan siirtää budjetoidun maanmyyntivoiton ylittäviä myyntivoittoja. Seudullinen yhteistyö Kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja muussa toiminnassa otetaan huomioon Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen tavoitteet. Harjoitetaan kunnan rajat ylittävää maankäytön yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Vantaan kauounki, Henry Westlin 24

25 Kunnallistekniikan investointibudjetti 35 milj. /a uutta asuntoa vuodessa edellyttää asuntotuotantoa n k-m2 uuden asuntotuotannon edellyttämät yleisten alueiden (kadut ja puistot) toteutuskustannukset ovat laskennallisesti yhteensä n. 14,4 24 milj. /a ( /k-m2), ilman vesihuoltoa infrakustannukset syntyvät pääosin etupainotteisesti, koska talonrakennushankkeet tarvitsevat sekä katuyhteyksiä ja vesihuoltoa Vantaan kaupunki, H. Westlin

26 Kunnallistekniikan investointibudjetti 35 milj. /a asuntotuotanto ei kuitenkaan täysimääräisesti kohdistu uusille asuinalueille tämän lisäksi lisä- ja täydennysrakentamista alueille, joilla jo valmiiksi rakennetut kadut, puistot ja vesihuolto rakennetun infran täydennys-,saneeraus- ja johtosiirtotarvetta ilmenee paikoitellen Vantaan kaupunki, H. Westlin

27 YHTEENVETO 1/1 Uudet käytännöt ja keinot Kaupungin omistaman maan kaavoittaminen on etusijalla. Asemakaavavarantoa lisätään vastaamaan 5 vuoden asuntotuotannon tarvetta. Kaavoituksen tavoitteena on kohtuuhintainen, laadukas ja toteuttamiskelpoinen asuntotuotanto. Käytetään kaikkia maanhankinnan keinoja -vapaaehtoisia kauppoja, etuostooikeutta ja lunastusta. Tuottajamuotoisten asuntotonttien luovutuksensaajat voidaan valita tarjoustai laatukilpailulla tai niiden yhdistelmällä. Erillispientalotontit myydään pisteytyksellä, arvonnalla, yhdistelmällä, tarjouskilpailulla tai kiinteähintaisina. Kaupunki luovuttaa tontit keskimäärin 100:lle erillispientalolle vuodessa Passiivinen, kuluja aiheuttava maaomaisuus myydään, vuokrataan tai kehitetään. Asemakaavoihin liittyvissä sopimuksissa asuntotonttien osalta peritään 50% kaavoituksen tuomasta arvonnoususta. Maankäyttösopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset maana silloin, kun alueen arvioidaan tukevan kaupungin pitkän aikavälin strategioiden toteuttamista. Kaupunki edistää nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista Vantaan kauounki, Henry Westlin 27

28 KIITOS! Vantaan kaupunki, H.Westlin 28