1. KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI"

Transkriptio

1 1. KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI

2 I KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI Ohjelma 8.30 Seminaarin avaus, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pertti Pitkänen 8.40 Johdanto ja tulevaisuuden näkymät Yhteenveto, toimitusjohtaja Leila Pekkanen 9.00 Kuntamaisemaraportti 2014, nykytila ja kehittämiskohteet/eero Vaissi, Kuntamaisema Oy Talouskatsaus ja näkymä suunnittelukaudelle, talousjohtaja Tommi Talasterä kuntayhtymän talouden ohjaus, alijäämän kattamisvelvollisuus ostetun erikoissairaanhoidon suhde omaan toimintaan, KYS tuottavuusohjelma ja palvelujen uusi painottuminen, Janne Forsberg Keskeiset toiminnan muutokset Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut Lounas Keskeiset toiminnan muutokset jatkuu TerveysKampus-hanke ja investoinnit Hankkeen esittely Päiväkahvit väistötilaratkaisut, sisäilmariskit ja vaikutukset tilaratkaisuihin vaikutus talouteen yhteisten linjaratkaisujen hakeminen TerveysKampus hanke jatkuu Yleiskeskustelu, yhteenveto ja kuntien ohjaus Seminaarin päätös, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pertti Pitkänen Ympäristöpalvelut Hallinto- ja tukipalvelut 1

3 Hyvinvoiva kuntalainen Talousarvio 2016 ja TS Muutoksen tekemisen ydinkysymys yhteisen ymmärryksen rakentaminen nykytilasta miten tähän on tultu millaiseen tulkintaan haasteista rakenteet/toiminta perustuvat miten olemme onnistuneet tulevaisuudesta miten haasteet muuttuvat esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä? miten vastataan 2020-luvun haasteisiin? (Matti Rimpelä) 2

4 Julkiset menot ja tulot (ml. Etlan ennuste) Miljoonaa euroa % BKT:sta Verotulot Tulot yhteensä Menot yhteensä 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 Verotulot Tulot yhteensä Menot yhteensä Julkisen talouden rahoitushaasteen käsitteet Kestävyysvaje Ikääntymisen ym. pitkäaikaisten tekijöiden vaikutus alijäämään Korjattavissa rakenneuudistuksin Lähtölava : rakenteellinen alijäämä Suhdannealijäämä Korjattava sopeutustoimin Havaittu alijäämä: velkaantumisvauhti ---- Raja epävarma 3

5 Sosiaalibarometri 2014 (julkaistu 04/2015) Pärjäämiskyky 4

6 Johtaminen 5

7 Professiot, hierarkiat ja johtaminen samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Kaari Utrio, Matti Rimpelä Yhteiskunnallisen arvotuksen pohjalta rakentuneet palveluprosessit 6

8 Kriittinen polku Edistäminen Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Häiriö/tauti Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista investointia tulevaisuuteen Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen Matti Rimpelä 13 Investointi hyvinvointiin 7

9 DIGITALISAATIO Investoi ennaltaehkäiseviin palveluihin Lasten ja nuorten ongelmat ovat useimmiten vanhempien ongelmia Ehkäisevä nuorisotyö, kouluihin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen korostuu Työllisyys, työttömyys Ikääntymisen palvelut Asuminen Kotihoito Kuntoutus Osaoptimoinnin minimoiminen = Palveluohjaus Ennaltaehkäisyn merkitys Muistisairaudet ovat uusia kansansairauksia 8

10 Valmistelun näkökulma 1. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut 2. Integraation vahvistaminen 3. Digitalisaatio 4. Toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta ja kuntoutus 5. Teknologia Asiakasnäkökulma Tuottavuus, Vaikuttavuus, Laatu Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstö Mitä on tuloksellisuus? Kun toiminta on tuloksellista, asiakkaiden tarpeisiin vastataan laadukkaasti, vaikuttavasti ja taloudellisesti = kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuottavuus, Vaikuttavuus, Laatu Tuottavuus Kustannuksina ilmaistuna = taloudellisuus Yksikkökustannuksina (suorite- tai tuotekustannus) Muita mittareita / asukas jne. Vaikuttavuus Palvelun aikaansaama muutos tavoitteeksi asetetussa asiassa, esim. hoidon vaikutus potilaan terveydentilaan Tehokkuus: vaikuttavuus suhteessa panoksiin (kustannusvaikuttavuus). Laatu Voidaan tarkastella mm. panosten, tuotantoprosessin, tuotoksen tai tarjonnan laatua. Laatu kuvaa tarkasteltavan kohteen ominaisuuksia tai haluttavuutta. Ominaisuudet ovat yleensä objektiivisesti määriteltävissä, haluttavuuteen puolestaan liittyy asiakkaan subjektiivinen kokemus Työelämän laatu 9

11 Tausta-aineisto Tausta-aineistot / toimintaympäristö Kuntamaisemaraportti 2014, tilinpäätös 2014 Hyvinvointikertomus Palvelutarpeen arviointi (FCG) TerveysKampus-hanke Lakimuutokset Kuntien talous Mitä on ennaltaehkäisevä toiminta Esim: Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Lastensuojelu Mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koululaiset, opiskelijat Lapsiperheiden kotipalvelu, perheapu Ikäihmisille neuvonta- ja ohjauspalvelut toimintakykyä ylläpitävää toimintaa (hyvinvointi, ravitsemus ja terveys, itsenäinen suoriutuminen ja turvallisuus, tekniset taidot (ATK, digi-tv) henkinen ja fyysinen aktiivisuus ja vireys, viriketoiminta, kulttuuri, hengellisyys jne. kuntoilu ja käsillä tekeminen jne. 10

12 Sähköä ilmassa Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) SOTE mukana Maakuntataso ja valtakunnallinen valmistelu Edellyttää valmiuksia: Tiedon käsittely ja ohjaus KA-menetelmä Palveluprosessien kuvaukset Teknologia, järjestelmät jne. 11

13 Osallistava, vastuullistava palvelumalli Sähköisten palelujen kansallinen kokonaisuus Palvelut liitetään kansalliseen, STM:N ja Kelan vastuulle suunniteltuun tietokantaan Integraatiot potilas-ja asiakastietojärjestelmiin ja asiakkaan itse tuottamaan tietoon älykäs oirearviointi Saavutetaan: Asiakkaan / potilaan oma aktiivisuus, hoitotulosten paraneminen Hyvinvoinnin ylläpitäminen ja seuranta Palvelujen tehostuminen, vastaanottokäyntien väheneminen Asiointi nopeutuu Pilottina Hämeenlinnan kaupunki tällä hetkellä Digitalisaatio Kansalliset vaatimukset - hyödynnetään kansalliset palveluväylät Hyödynnetään ja edetään maakunnan alueella Omat valmiudet kuntoon Tarvitaan uudenlaista osaamista ja resursointia 2015 Valmistelu Talousarvio ja taloussuunnitelma sisältää tavoiteaikataulun

14 Teknologian hyödyntäminen Paikantava turvaranneke (Vega ranneke) näitä jo muutamia käytössä ja rannekkeen käytön laajentaminen Hälytin matto hälyttää kun potilas/asiakas astuu sängyn vieressä olevalle matolle -> pyritään ennakoimaan kaatumisia ja mahdollisia lonkkamurtumia näitä on jo koekäytössä vuodeosastolla ja kirurgisella osastolla ja nyt tarkoitus hankkia myös jokaiseen pienkotiin yhdet Lääkehoidon hallinta/älykkäät lääkkeenjakoratkaisut muistuttavat lääkeannostelijat Seniorisalkku kootaan hyvinvointiteknologiasia laitteita, jotka voivat helpottaa ikäihmisten ja heidän omaistensa kotona asumisen arkea tavoitteena lisätä tietoisuutta erilaisista teknologiaan liittyvistä laitteista Kotona asumisen tukeminen Palvelumallit (Hoiva TV, videoyhteydet, opastus, asiointi jne.) Osallisuus Asukkaiden kuuleminen, esimerkkinä Siun Sote 13

15 TerveysKampus Erillisaineisto Tarvekartoitus tehtiin v aikana Hankesuunnitelma valmistunut 05/2015 Linjaratkaisut Iisalmen kaupunki, terveyskeskus Sote, Iisalmen sairaala Varsinainen suunnittelun käynnistyminen Investointiohjelma ja investointipäätökset vaiheittain Talouskatsaus ja näkymä suunnittelukaudelle Talousarvio 2016 ja TS Talousjohtaja Tommi Talasterä 14

16 Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä. 15

17 Yleinen taloudellinen tilanne Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy edellisvuodesta 3 %, mutta kotimaisen kysynnän virkoamisen johdosta myös tuonti kasvaa miltei yhtä paljon. Yksityisten investointien kasvu on 4,5 % ja yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 %. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää hyvin pieneksi. Yleinen taloudellinen tilanne Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat edelleen negatiiviset. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä. Syvä alijäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Alijäämä tulee kuitenkin pienenemään viriävän talouskasvun vuoksi. 16

18 Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Tuloslaskelma 1-3/2015 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 3/2015 Poikkeama TA+muutos Kirjanpidon Toteutunut 1- % TA:sta* TA 1-3/15 talousarvioo 2015 toteuma 1-3/15 3/14 n Toimintatuotot ,8 % Myyntituotot ,8 % Maksutuotot ,7 % Tuet ja avustukset ,2 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,7 % Henkilöstökulut ,0 % Palkat ja palkkiot ,0 % Henkilösivukulut ,1 % Eläkekulut ,9 % Muut henkilösivukulut ,5 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Avustukset ,1 % Muut toimintakulut ,8 % Toimintakate ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % Korkotuotot ,1 % Muut rahoitustuotot ,9 % Korkokulut ,5 % Muut rahoituskulut ,1 % Vuosikate ,6 % Poistot jaarvonalentumiset ,0 % Suunnitelman muk. poistot ,0 % Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.)

19 Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Ensimmäisen vuosineljänneksen ylijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän oman toiminnan nettokustannukset toteutuivat talousarvion mukaisesti ja ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset alittivat talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu sillä oletuksella, että kustannukset kasvavat vuodesta ,14 %. Koko vuoden tuloksen ennustetaan jäävän noin 1,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi Oman toiminnan nettokustannusten ennakoidaan ylittävän talousarvio noin 1,6 miljoonalla eurolla. Ostetun erikoissairaanhoidon (KYS) kustannusten ennustetaan alittavan talousarvio 0,2 miljoonalla eurolla olettaen, että loppuvuosi toteutuu talousarvion mukaisesti. Toteutuneet toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena hieman alle talousarvion Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Henkilöstökulut toteutuivat alle budjetoidun tason, mikä johtui mm. siitä, ettei kaikkiin suunniteltuihin virkoihin ole saatu palkattua työntekijöitä. Myös koko vuoden henkilöstökulujen ennustetaan jäävän hieman alle talousarvion Palvelujen ostot toteutuivat kutakuinkin talousarvion mukaisesti. Esimerkiksi lääkäri- ja laboratoriopalvelujen ostot ylittivät talousarvion, mutta vastaavasti esimerkiksi ostetun erikoissairaanhoidon maksut alittivat talousarvion. Ostetun erikoissairaanhoidon (KYS) kustannusten ennakoidaan alittavan talousarvion noin 0,2 miljoonalla eurolla, jos palveluiden käyttö loppuvuonna toteutuu talousarvion mukaisesti. 18

20 Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET MAALISKUU 2015 MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Kuntayhtymä yhteensä PALVELU Ta 15 Tot. 3/15 Tot% TP 14 Aikuispsykosos , Aikuissosiaalityö , ESH oma tuotteistettu , ESH ostettu , Hoito ja hoiva , Kuntoutus , Perhepalvelut , Suun terveydenh , Työterveyshuolto Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi*) , PALVELUT YHT , Hallinto seudulliset**) ,7 107 Kunnittaiset***) -28 YHTEENSÄ , Ennakot Erotus -280 ESH ostettu , Oma toiminta , Kuntien palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 135,4 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 33,6 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,8 % Etenkin aikuissosiaalityön, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Euromääräisesti merkittävimmät kustannusalitukset talousarvioon nähden ovat toteutuneet ostetussa erikoissairaanhoidossa sekä hoito- ja hoivapalveluissa. Oma toiminta toteutui talousarvion mukaisesti. Tämän hetken ennusteen mukaan kuntien koko vuoden maksuosuus on 136,8 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Ennusteen toteutuessa kuntien maksuosuus nousee vuodesta ,4 %. Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Iisalmi PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos , Aikuissosiaalityö , ESH oma tuotteistettu , ESH ostettu , Hoito ja hoiva , Kuntoutus ,2 851 Perhepalvelut , Suun terveydenh , Työterveyshuolto Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi*) ,3 907 PALVELUT YHT , Hallinto seudulliset**) ,1 56 Kunnittaiset***) -10 YHTEENSÄ , Ennakot Erotus -285 ESH ostettu , Oma toiminta , Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 72,5 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 17,8 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,6 % Etenkin aikuissosiaalityön sekä vammais- ja vastaanottopalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden. Oman toiminnan toteuma alitti talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla ollen 24,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Iisalmen koko vuoden maksuosuus on 72,2 miljoonaa euroa, joka alittaa talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. 19

21 Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Kiuruvesi PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos , Aikuissosiaalityö , ESH oma tuotteistettu , ESH ostettu , Hoito ja hoiva , Kuntoutus ,5 311 Perhepalvelut , Suun terveydenh ,4 546 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi*) ,9 370 PALVELUT YHT , Hallinto seudulliset**) ,8 38 Kunnittaiset***) -12 YHTEENSÄ , Ennakot 8200 Erotus -45 ESH ostettu , Oma toiminta , Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 32,8 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 8,2 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,9 % Etenkin aikuispsykososiaalisten palveluiden, aikuissosiaalityön, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion noin 195 tuhannella eurolla ollen 25,8 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Kiuruveden koko vuoden maksuosuus on 33,7 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Sonkajärvi PALVELU Ta 15 Tot. 3/15 Tot.% TP14 Aikuispsykosos ,2 850 Aikuissosiaalityö ,4 536 ESH oma tuotteistettu , ESH ostettu , Hoito ja hoiva , Kuntoutus ,7 199 Perhepalvelut ,8 539 Suun terveydenh ,6 332 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi*) ,2 184 PALVELUT YHT , Hallinto seudulliset**) ,7 7 Kunnittaiset***) -5 YHTEENSÄ , Ennakot 4200 Erotus -27 ESH ostettu , Oma toiminta , Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 16,8 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 4,2 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,8 % Euromääräisesti suurimmat ylitykset talousarvioon nähden ovat tulleet aikuissosiaalityöstä, hoito- ja hoivapalveluista, perhe- sekä vammaispalveluista Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion 66 tuhannella eurolla ollen 25,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Sonkajärven koko vuoden maksuosuus on 17,2 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion noin 0,4 miljoonalla eurolla 20

22 Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Vieremä PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos ,6 508 Aikuissosiaalityö ,4 355 ESH oma tuotteistettu , ESH ostettu , Hoito ja hoiva , Kuntoutus ,7 116 Perhepalvelut ,1 689 Suun terveydenh ,6 297 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , Vastaanotto , Ympäristötoimi*) ,9 166 PALVELUT YHT , Hallinto seudulliset**) ,4 6 Kunnittaiset***) -1 YHTEENSÄ , Ennakot 3330 Erotus 78 ESH ostettu , Oma toiminta , Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 13,3 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 3,4 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 25,6 % Etenkin aikuispsykososiaalisten palveluiden, aikuissosiaalityön, ostetun erikoissairaanhoidon, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion 44 tuhannella eurolla ollen 25,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Vieremän koko vuoden maksuosuus on 13,7 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion noin 0,4 miljoonalla eurolla Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus 21

23 Pari sanaa raportoinnista Toteumatiedot raportoidaan siten, että tarkka kuntakohtainen maksuosuus nähdään kuukausittain. Raportointi tapahtuu noin kuukausi raportoitavan kuukauden päättymisen jälkeen. Ennustaminen onkin sitten vaikeampaa Osaan kustannuksista voimme vaikuttaa (esim. työmarkkinatuen kuntaosuus) ja osaan täysin emme (esim. lasten sijoitukset, lapsen syntyminen keskosena). Palvelujemme piiriin tulevia asiakkaita/potilaita on mahdotonta täysin oikein ennustaa ja kustannukset yhdestäkin tapauksesta voivat olla suuria. Kehitämme ennustamista (toki priorisoimme kehityshankkeita), mutta koskaan yllätyksiltä ei voida täysin välttyä toiminnassa, jossa kustannukset vaihtelevat melko voimakkaasti kuukausittain/kvartaaleittain Pari sanaa raportoinnista Seurannan työkalut Tuloslaskelma, maksuosuudet, ennuste (oma toiminta, ostettu ESH), suoriteraportti, Kuntamaisema/Opiferus, tavoitteiden toteutuminen osavuosikatsauksissa Tiedolla johtaminen uudelle tasolle konkreettisella läpi organisaation menevällä tavoiteasetannalla ja systemaattisella seurannalla KPImittareiden avulla Sovittu frekvenssi Analysointi Korjaavat toimenpiteet (kuka, mitä, milloin) Seuranta Ennaltaehkäisy on myös taloutta! Esimerkki lonkkaleikkauksista 22

24 Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntayhtymän taseessa on vanhaa alijäämää 445 teur Ehdotamme, että alijäämä katetaan joko ensi vuoden aikana tai porrastetusti muutaman seuraavan vuoden aikana Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. 23

25 Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalveluiden oleelliset muutokset TA Terveysjohtaja Janne Forsberg 24

26 Lääkehoidon laadun, vaikuttavuuden ja turvallisuuden parantaminen Kliinisen farmasian vakiinnuttaminen 2016 LHKA lisäkoulutetun farmaseutin/proviisorin palkkaaminen Lääkesaneerauspoliklinikan toiminnan vakiinnuttaminen LHKA farmaseutin/proviisorin työajan käyttö. Tavoite on, että työajasta 90% käytetään LHKA työhön ja enintään 10% lääkekeskuksessa Lääkesaneerauspoliklinikalla hoidettujen potilaiden määrä. Tavoite 200 asiakkuutta. Kuntayhtymässä on toimintamalli systemaattiseen lääkityksen kokonaisarviointiin (LHKA), mm. Asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon asiakkaat, sekä lääkesaneerauspoliklin ikka, jonne voidaan ohjata vaativat kokonaisarvioinnit. Kuntayhtymässä on riittävä moniammatillinen osaaminen LHKAtyöhön. Henkilöstökulut /vuosi Lääkehaittojen vähentymisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähentymisen tuoma säästö? O 0 0 Kustannussäästöt Sonkajärven röntgenyksikön lakkauttaminen 2016 Natiiviröntgenkuvauslaite Sonkajärvellä poistetaan käytöstä Ortopantomografiat jatkuvat ja kuvaustoiminta siirtyy suun terveydenhuollolle Lääkehaittojen vähemisen Taloudelliset tuoma säästö? resurssit Littojen voidaan vähemisen kohdentaa tuoma vaikuttavammalla säästö? Lääkehaittojen tavalla. vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Laite poistettu käytöstä KYLLÄ/EI Säästö laitteen käyttökustannuksista investointi voidaan jättää tekemättä!

27 Kustannussäästöt Lääkinnällisen kuntoutuksen uudet toimintamallit 2016 Seudullinen apuvälinepalvelu ( varastojen yhdistäminen ) Apuvälineet ovat seudullisessa käyttössä, jolloin varastokierto tehostuu ja uushankintatarve vähenee. Apuvälineiden kalustohankintoihin varatut määrärahat säilyvät TP2015 tasolla eli määrärahoihin ei tehdä kustannusindeksin mukaista korotusta Seudullisen hoidon porrastuksen sopiminen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen kanssa äännehäiriöiden hoidossa. Kiuruveden malli kaikkiin kuntiin. Puheterapeuttiresurssi kohdistuu vaativimpiin puheongelmiin ja hoitojaksot lyhenevät. Hoitoon pääsy puheterapiaan toteutuu lain edellyttämättä tavalla ilman määrärahojen kasvattamista. 0 0e Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kustannussäästö Ihotauti- ja plastiikkakirurgisen potilaan uusi hoitomalli 2016 Valohoitojen (UVB) aloittaminen Plastiikkakirurgin työpanoksen hankinta ostopalveluna Psoriaatikoiden ja muiden kroonista ihosairautta sairastavien hoito toteutuu hoitosuositusten mukaisesti. Haavapotilaan hoito toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuu haavahoitajien ja yleislääkärin lisäksi plastiikkakirurgi, ihotautilääkäri ja verisuonikirurgi. Valohoidon kustannus/hoitokerta on alhaisempi, kuin SHP:llä. (Valo-) Hoitoon pääsy toteutuu. Kroonisten haavojen hoitoajat lyhenevät ja kustannukset alenevat. Plastiikkakirurgin kustannus (MUTTA säästää ostetusta EHS:sta enemmän ) Valohoitolaite

28 Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Kotisairaalan, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen 2016 Yhden lääkärin resurssin lisääminen kotisairaalaan ja päivystykseen Yhden terveyskeskuslääkärin resurssin lisääminen seudullisesti Kotisairaala toimintamallia voidaan laajentaa ja käyttöä lisätä korvaamaan osastohoitoa Terveyskeskuslääkärien työpanosta voidaan kohdentaa riittävästi myös kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden potilaisiin. Kotisairaalan asiakasmäärän kaksinkertaistaminen Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä olevien potilaiden hoito- ja lääkehoitosuunnitelmien päivitykset toteutuvat lain edellyttämällä tavalla Lääkäriresurssin lisäys Omaishoitajien ennaltaehkäisevien terveystarkastusten laajentaminen Kaikille omaishoitajille järjestetty säännölliset terveystarkastukset. Terveystarkastukset kaikille omaishoitajille ovat toteutuneet mennessä Pth ja ESH integraatio, hoidon laadun parantaminen Suun terveydenhuollon ja korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteensovittaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto Suun terveydenhuolto (Iisalmi) sekä KNK-pkl sijoitetaan yhteisiin tiloihin ja yhteisille potilasryhmille luodaan toimintamallit Suun, kurkun, korvan ja nenän sairauksien hoito on keskitetty yhteen osaamiskeskukseen. Tarpeettomista lähetekäytännöistä on luovuttu. Kartiokeilatomografia (CBCT) - tutkimusten aloittaminen Iisalmen hammashoitolan ortopantomografialaite korvataan kartiokeilatomografialaitteella, mikä mahdollistaa tarkemman diagnostiikan sekä hammaslääketieteen että KNK:n tarpeisiin Juurihoitojen standardointi Juurihoidot tehdään yhtenevillä menetelmillä ja välineillä koko kuntayhtymässä Muita, kuin standardoituja välineitä/menetelmiä ei käytetä. Tilainvestointi on osa Kampus -hanketta CBCT laitehankinta

29 Hoito- ja hoivavastuualueen oleelliset muutokset TA Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATUSUOSITUS (verrannolliset luvut valtakunnalliseen suositukseen) HOIDON PEITTÄVYYS TA 2015 TAVOITE IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SOTE % Kotona asuvat ,27 89,02 89,49 89,23 89,23 vuotta täyttäneet * Säännöllisen kotihoidon ,5 piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat Omaishoidon tuen 75 vuotta 6-7 7,00 6,00 7,00 7,00 6,7 täyttäneet asiakkaat vuoden aikana saavien osuus (kumulatiivinen) Tehostetun palveluasumisen 6-7 8,12 7,45 10,51 7,78 8,23 75-vuotta täyttäneet asiakkaat (poikkileikkaus ) Pitkäaikaislaitoshoidossa 2-3 2,61 3,53 0,00 2,99 2,54 olevat 75-vuotta täyttäneet (poikkileikkaus ) * Kuntamaiseman peittävyysluvut eivät vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen. Kuntamaiseman peittävyysluvut sisältävät kaikki vuoden aikana hoidetut 75-vuotiaat yhden henkilötunnuksen periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittävyyteen lasketaan vain säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. Tavoiteindikaattorit lähteestä: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. 28

30 VUODEN 2016 TALOUSARVION LAATUSUOSITUS (verrannolliset luvut valtakunnalliseen suositukseen) HOIDON PEITTÄVYYS TA 2016 TAVOITE IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SOTE % Kotona asuvat ,50 90,02 90,45 90,23 89,83 vuotta täyttäneet * Säännöllisen kotihoidon ,1 piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat Omaishoidon tuen 75 vuotta 6-7 7,00 7,00 7,00 7,00 7 täyttäneet asiakkaat vuoden aikana saavien osuus (kumulatiivinen) Tehostetun palveluasumisen 6-7 9,5 7,46 10,52 7,9 9,2 75-vuotta täyttäneet asiakkaat (poikkileikkaus ) Pitkäaikaislaitoshoidossa 2-3 1,72 1,71 0,00 2,72 1,66 olevat 75-vuotta täyttäneet (poikkileikkaus ) * Kuntamaiseman peittävyysluvut eivät vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen. Kuntamaiseman peittävyysluvut sisältävät kaikki vuoden aikana hoidetut 75-vuotiaat yhden henkilötunnuksen periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittävyyteen lasketaan vain säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. Tavoiteindikaattorit lähteestä: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Hyvinvointikertomus Vanhuspalvelulaki /980 Hyvinvoinnin edistäminen Ennakoiva ja monimuotoinen kotona asuminen lisääntyy % 2016 (17-18) Kohdennetaan ja koordinoidaan asiakasneuvonta Ohjurin toimintaa kotiteknologian käyttöönottoon Seniorisalkku Välinepankki Väestö ennakoi ikääntymistä ja on tietoinen kotona asumisen eri muodoista. Kotona asumista tukeva teknologia on tuttua ja otettu käyttöön. Esittelytilaisuuksien lkm Asiakkaiden lkm Lainausten lkm Ota kantaa.fi Toimitaan osana toimivien ja kohdennettujen matalankynnyksen palvelujen tuottamiseen liikkuvat palvelut * Rokotukset * Vastaanotot Tunnistetaan palvelun tarvetta ennakoivia tekijöitä kotona asuvilla ja toteutetaan asiakasneuvonta ennaltaehkäisevät toiminnot riskiryhmille Asiakas toteuttaa aktiivisesti itse- ja omahoito kotona myös sähköisiä palvelumuotoja käyttäen. Oikea-aikainen ja yksilöllinen asiakasneuvonta ja palveluohjaus sekä matalankynnyksen palvelut ovat käytössä. Asiakkaalla on tarvittaessa vastuutyöntekijä. Esittelytilaisuuksien lkm 75 vuotiaiden määrä kävijöistä Mittarin ja raportoinnin luominen (Sote DV) 2016 RAIsoft RAIsoft e 29

31 Vanhuspalvelulaki /980 STM julkaisu 11:2013. Kuntainfot Kotihoito 2016 (17-18) Lisätään kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrää (91 92 %) kunnittain 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona % ja heistä % on säännöllisen kotihoidon piirissä. Laatusuositus Iisalmi n,+ 0,23 % Kiuruvesi n, + 1 % Sonkajärvi n, + 1 % Vieremä n, + 1 % Aloitetaan perhehoito vähintään yhdessä kunnassa. Lisätään kotihoitoa tukevan ja kuntouttavan päivätoiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yhtenäiset päivätoiminnan kriteerit otetaan käyttöön alkaen. Väestön asiointia ja hyvinvointia tukeva esteetön joukkoliikenne tukee kotona asumista. Asiakas voi valita perhehoidon vaihtoehtoisena kotona asumisen muotona tarvittaessa. Asiakkaan kotihoitoa tukevat palvelumuodot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Perhehoidon piirissä olevien lkm Perhehoitajana toimivien lkm Kriteerit otetaan käyttöön Yksikkökustannus / asiakas Prosessiohjaustyökalu: SAS ja palveluohjaus Kotihoito 2016 (17-18) Lisätään vaikuttavuutta kotihoidon välittömän työajan lisäämisellä (tavoite 40/60 %) * Kotihoidossa on käytössä sähkölukko Vahvistetaan hoidon jatkuvuutta optimoimalla omatyöntekijöiden lukumäärä asiakas. Toteutetaan asiakaskohtaisen palveluasuunnitelman mukainen työaika. Asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun. Asiakkaan laadukas, vaikuttava ja tehokas kotihoíto toteutuu. Asiakkaan palvelusuunnitelma toteutuu. Asiakkaan luona käy tutut hoitajat, alle 10 omatyöntekijää. Työntekijän työajasta 40/60 % kohdentuu välittömään työhön asiakkaan luona. Kiireen tunne vähenee ja käytien määrä ja kesto kohdentuu paremmin. Välitön työaika 40/60 % Omahoitajien lukumäärä alle 10 Suunnitelman työaika toteutuu 90 % Sähköinen ovenavaus 50 % Sähköinen ovenavaus 50 %

32 Kotihoito 2016 (17-18) Vähennetään henkilöstön sairauspoissaoloja tarvittavat apuvälineet ergonomian edistäminen Vahvistetaan Vieremän kotihoidon resurssia siirtämällä Vieremän tukipalveluaterioiden kuljetus pois kotihoidon henkilöstöltä Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon Sairauspoissaolot vähenee 15 % Kotihoidon peitto 13 % Kotona asuvien yli 75 v. määrä kasvaa + 1 % Ateriakuljetus Vieremä apuvälineet Vanhuspalvelulaki /980 Laki omaishoidon tuesta /937 Kuntainfot Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan Omaishoidontuen 75 -vuotta täyttäneitä asiakkaita 6 7 % 2016 (17-18) Lisätään omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämistä toimeksiantosopimuksilla. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toteutuu ja ensisijaisesti sijaistoimeksiantosopimuksien avulla kotona. Toimeksiantosopimusten määrä 15 % ( TA kpl, TA kpl). Pitämättömien lakisääteisten vapaiden määrä / omaishoitaja / päivät Sijaistoimeksianto Aloitetaan omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä edistävät terveystarkastukset Omaishoitajan jaksamista tuetaan tarkastuksilla 3 4 vuoden välein tarkastusta/vuosi Terveystarkastukset? Tunnistetaan omaishoidon palveluvirrat, voluumit ja syyt loppumiseen. Omaishoidon jatkuvuutta uhkaavat poikkeamat tunnistetaan. Seuranta palveluvirtauksista ja poistumissyistä alkaa systemaattisesti

33 Vanhuspalvelulaki /980 Laki omaishoidon tuesta /937 Kuntainfot Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita 6 7 % 2016 (17-18) Huomioidaan yli 75 v. kuntalaisten osuus Iisalmi lisäystä 75 v. kuntalaisissa Kiuruvesi peittävyys 6 % -> 7 % Asiakas asuu kotona omaishoidon tuen palveluiden avulla. Valtakunnallinen tavoite 6-7 % yli 75- vuotiaista Omaishoidontuen piirissä olevat yli 75 v. % ikäryhmästä Kotona asuvien yli 75 v. osuus % ikäryhmästä Iisalmi Kiuruvesi Sis.sivukulut = Vanhuspalvelulaki /980 Maisemaraportti 2014 Kuntainfot (STM) Tehostettua palveluasumista lisätään tarvittaessa Tehostetussa palveluasumisessa 75-vuotta täyttäneistä 6-7 % 2016 (17-18) Kohdennetaan tehostetun palveluasumiseen ohjautumista Asiakkailla ja työntekijöillä on käytössä tarvittavat apuvälineet ja turvateknologia Vähennetään henkilöstön sairauspoissaoloja tarvittavat apuvälineet ergonomian edistäminen Ympärivuokautinen kotona asumisen muoto silloin kun asiakas ei selviydy enää muissa palveluissa. Asiakas asuu vuokraasumisessa ja maksaa suunnitelman mukaisista palveluista. Asiakas saa hoidon tarpeen arvioinnin ja hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset turvalliset ja laadukkaat ympärivuorokautiset palvelut. Tepa/ Tapa Paikat: Sote 9,2 % Iisalmi 9,5 % Kiuruvesi 7,5 % Sonkajärvi 10,5 % Vieremä 7,9 % Haitta- ja vaaratapahtumat 10 % Sairauspoissaolot - 15 % Tepa & Tapa Yhteensä (osto) Hoitajakutsu Iis , Apuvälineet ja turvateknologia , Turvaranneke Hoitajakutsu KV VMÄ

34 Tehostettu palveluasuminen Toteutetaan vaikuttavuuden seurantaa avainasiakkaiden tunnistamisella. Asiakas saa tarvetta vastaavia ja vaikuttavia hoitopalveluja asumispalveluyksikössä. Asiakkaiden käynnit lkm Asiakkaiden hoitopäivät lkm Turvallinen ja laadukas elin- ja toimiympäristö toteutuu. Peruskorjaukset korottavat kuntakohtaisia vuokrakustannuksia asiakkaille. Sängyt Sängyt Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valvontasuunnitelma : Valvira Pitkäaikaislaitoshoito vähenee Pitkäaikaislaitoshoidossa 75-vuotta täyttäneistä vain 2 3 % [2016 (17-18)] Vähennetään laitoshoitoa ensisijaisesti lisäämättä tehostetun palveluasumisen peittävyyttä (1 2 %) Henkilöstön siirtäminen kotihoitoon (9 tt) Asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa ainoastaan lääketieteellisin perustein tai muusta perustellusta syystä. Laitoshoitoa vähennetään yhteensä siten, että kuntayhtymän alueella paikkoja on 1-2 % 75 vuotta täyttäneistä. Kiuruvesi 8 ss (42 SS), (jää tepaa 12 ss + laitoshoitoa 20 ss) Henkilöstö 5 tt Iisalmi 8 ss (69 ss), (jää tepaa 22 ss, laitoshoitoa 39 ss) Henkilöstö 4 tt Laitoshoidon paikat 50 ss Pitkäaikainen laitoshoito voidaan vaihtoehtoisesti keskittää jatkossa kuntayhtymän alueella. 33

35 Vanhuspalvelulaki /980 Maisemaraportti 2014 Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito 2016 (17-18) Seudullinen ja integroitu osastotoiminta aloittaa 2016 Lyhennetään hoitojaksojen määrää ja pituutta Saattohoidon osaamiskeskus antaa tukea kotihoitoon ja asumispalveluihin Seudulliset ja integroidut osastopalvelut. Väestölle on varattu akuuttihoidon tarvetta vastaava määrä osastopaikkoja yli 75-v 1,8 %, v 0,05 %, esh 0,002 % (132). Tilojen kustannustehokkuus syntyy peruskorjauksesta huolimatta, kokonaiskustannusten vähentymisestä johtuen. Hoitojaksojen määrä lkm/kk Hoitojaksojen pituus pth 7-10 pvä/kk esh 3,5 pvä/kk Saattohoitojen lkm Kotihoidossa Asumispalveluissa Dialyysilaitteet 4 kpl Potilasranne ke , Rafaela Dialyysilaitteet 3 kpl Akuutti-, kuntoutus ja lyhytaikaishoito 2016 (17-18) Lisätään osastotoiminnan tilatehokkuutta - TerveysKampus Profiloidutaan akuuttihoitoon - polikliininen toiminta siirretään poliklinikoille Työntekijä siirto 0,7 tt? Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Potilassiirtojen lkm osastojen välillä vähenee Konsultaatiot lkm Käyntien lkm Vuokrakustannusmuutos + 20 %, /12 kk Kokonaiskustan nukset Työntekijä siirto (0,7 tt) Kohdennetaan lyhytaikaishoitoa omaishoidon piirissä oleville enemmän Terveyskampus osastojen kalustus , potilaspöydät , patjat

36 Integroidut ja monialaiset palvelut Monialaisen osaamisen turvaaminen palveluissa 2016 (17-18) Turvataan osaaminen monialaisiin palveluihin * Sosiaalityö SAS- ja asiakasneuvonta Lääkäriresurssi kotihoidossa ja asumispalveluissa Suun terveydenhuolto Keskitetään Omahoitotarvike ja -jakelu terveyspalveluihin Asiakas saa tarvitsemansa monialaiset palvelut samasta pisteestä. Asiakkaan lääkäripalvelut toteutuvat päivitettyjen palvelu- ja lääkehoitosuunnitelmien mukaisesti kotihoidossa ja palveluasumisessa. 24/7. Hoitajien konsultaatiot lääkäriltä toteutuvat. Sosiaalityön osuuden toteuma % Lääkäriresurssi osuuden toteuma % Kustannus /vuosi Kustannus /asukas Etä-/vastuu Lääkäriresurssin lisäys Integroidaan osastopalvelut TerveysKampus suunnitelman mukaisesti. Omahoitotarvike ja jakelun koordinointi terveys palveluihin. Vanhuspalvelulaki Laatusuositus Osallisuus - yhteistyö 2016 (17-18) Toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta ja kuntoutus Lisätään yhteistyötä asiakasraadin ja vanhusneuvostojen kanssa Lisätään yhteistyötä kuntien kanssa palvelukeskusten tilamuutosten tarvekartoituksessa Kuntoutus kohdennetaan vain yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan perustuen ja kuntoutuksen intensiteettiä nostetaan. Laitoskuntoutuksesta ja lyhyaikaishoidosta avo- ja kotikuntoutukseen. Keskiössä kotiutus ja kotihoidon arviointi. Asiakkaan osallisuus palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa toteutuu. Vanhuspalvelujen tilasuunnitelmat yhteistyössä kuntien kanssa. Kotikuntoutuksen piirissä olevat lkm, % Tapaamisten lkm Yhteydenottojen lkm 35

37 Vanhuspalvelulaki Laatusuositus Osallisuus - yhteistyö 2016 (17-18) Edistetään hyvää asiakkaan kohtaamista ja palvelua Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Muistutusten lkm Kantelut lkm Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteydenotot lkm Raadit osallistuvat toiminnallaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Hyvinvointipalveluiden oleelliset muutokset TA Hyvinvointijohtaja Seija Kärkkäinen 36

38 Uusi SHL Laki ehkäisevästä päihdetyöstä Vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja varhaista työtä (1) Varhaisen tuen sosiaalityöntekijä jokaisessa sosiaalikeskuksessa. Lisätään 1 sostt Kiuruvedelle ja 1 sostt Iisalmeen ( ) Perhesosiaalityön ja perhekeskuksen työkäytäntöjen mallintaminen Kodeissa tapahtuvan moniammatillisen perheohjauksen järjestäminen omana toimintana Lapsiperheiden kotipalveluun ja palveluohjaukseen seudullinen palveluohjaaja sekä lähihoitaja 2016: 1, 2018: 1 (2016: ; 2018: ) Perhetyön työaikamuutos (iltatyön tarve) ( ) Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin nimeäminen Painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin Lastensuojelu toteutetaan lakisääteisissä määräajoissa SHL:n perhesosiaalityön asiakasmäärät > Ls-asiakkaat < Huoliperheilmoitusten määrä kasvaa suhteessa ls-ilmoituksiin Uusien sijoitusten määrä pienenee lastensuojelussa Kotipalvelukäynnit > Perhetyön asiakkaat > Koordinaattori nimetty (sisäinen siirto) Uusien sijoitusten osalta kulujen laskua Vähentävä vaikutus Ls-kuluihin merkittävä Oppilas- ja opiskelijahuolto laki Vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja varhaista työtä (2) Iisalmen koulutiimiin lisätään 1,5 koulupsykologia (0,5 sisäinen siirto nuorisopsykiatriasta): Jalkautuvat palvelut: ehkäisyneuvonta kouluille Koulutiimi pystyy vastaamaan lakisääteisistä tehtävistä Lapset ja nuoret saavat oikea-aikaisen tuen omassa toimintaympäristössä lähipalveluna Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä (<) Aborttien määrä (<) Säästövaikutus erikoissairaanhoidossa ja Lskuluissa 37

39 TerveydenhuoltoL Uusi SHL Palvelujen integroituminen Yhteinen palvelumalli kehitysvammaisille seudullisesti lähipalveluna Lastenyksikön luominen (perheneuvola, lastenpsyk., ja perhesosiaalityö) Kuntayhtymässä on toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut Palveluohjaus Henkilöstön osaamisen vahvistaminen kehitysvammaisten erityistarpeista eri palveluissa (koulutusten lukumäärä) Nuorten palvelujen integrointi (koulutiimi, kouluterv.huolto., nuoripsyk., nuorisososiaalityö) Äitiysneuvolan ja äitiplk:n integroinnin tiivistäminen Matalan kynnyksen peruspalvelut ovat helposti saatavilla ja hoidonporrastus toimii Monialaiset toimintamallit luotu Henkilökunnan yhteistoiminta ja käyttö selvitetty Psykiatrisen avo- ja laitoshoidon integrointi Psykiatrisen kuntoutuksen integrointi Työkyky- ja eläkearviointien sekä kunt. arviointien toteuttaminen kuntayhtymän sisällä Yhteiset prosessit ja toimintamallit laadittu Kuntoutusarviointien määrä Erityisryhmien asumisen järjestäminen Kuntouttava palveluasumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille Palveluasumisyksikkö alle 65- vuotiailla somaattisesti sairaille Kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö haastaville ja laitoshoidosta siirtyville. Vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoidon yksikkö: 10 työntekijää ja kalusto (katetaan ostopalveluista) Oman toiminnan palveluohjaus ja koordinointi: vastaava palveluohjaaja ( ) Määräaikainen kuntouttava palveluasuminen mahdollistaa asiakkaiden kotona asumisen. Vammaisten asumisen järjestäminen seudullisesti palvelutarpeen mukaan Henkilökohtaisen avun järjestäminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Palveluasumisjaksojen pituus ja asiakkaiden ikäjakauma Laitoshoidon kustannusten muutos Henkilökohtaisen avun toteuttaminen omana toimintana kasvaa Palveluseteli otettu käyttöön Erityisryhmien asumispalvelut ilman lisäresurssia Kehitysvammaisten laitoshoidon ja asumisen kustannukset pienenevät Omaishoidon tuki myönnetään kriteerien mukaan myös uusille asiakkaille (lisäys ) Omaishoito on vaihtoehto palveluasumiselle Omaishoidontuen määrä 38

40 Uusi SHL Aikuissosiaalityöstä perussosiaalityöhön Perustoimeentulotuen Kelalle siirtymisen ennakointi (etuuskäsittelijöiden palkkakulut vähenevät v ) Harkinnanvarainen toimeentulotuki jää sosiaalityöhön. Muutosprosessi tehdään yhteistyössä Kelan kanssa. Hyödynnetään henkilöstön uudelleen sijoittumisvaihtoehdot Toteutuneet uudelleensijoitukset Nuorten ja aikuisten palvelujen integrointi asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti Sosiaalihuollon palveluprosessit vastaavat SHL:n vaatimuksia Muuttuneet työkäytännöt Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien kehittäminen Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärät Laki monialaisesta yhteispalvelusta Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntien työllisyyden hoidon yhteistyö Nykyisen kustannusjaon mukainen työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha (+ 1,2 milj. ) Asiakasmäärän mukainen henkilökuntaresurssi TYP:ssa - Lisäys TYP Iisalmi 1 sos tt, - TYP Kiuruvesi 0,5 sostt ( , vähentää tmt:n määrärahaa) Uudistuneiden palvelusisältöjen ja asiakkuuskriteereiden käyttö TYP:ssa Kunnan työmarkkinatuen osuudella olevien seuranta yhteistyössä työparityönä Resurssointi vähentää kuntien osuutta työmarkkintuesta ja lisää asiakkaiden aktivointitoimenpiteitä Asiakaspalvelut toteutuu tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti Asiakkaiden aktivointitoimenpiteet tai moniammatilliset palvelut käynnistyvät palvelutarpeen mukaisesti. Muutos työmarkkinatuen kuntaosuudessa Muutos aktivointitoimenpiteiden määrässä Asiakasmäärät Uudet asiakkaat Asiakkuuden kesto Aktivointitoimenpiteisiin siirtyneet 1,1 milj. 39

41 Terveyden huoltol Uusi SHL KuntaL Hyvinvoinnin edistäminen Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työn mallintaminen Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään Terve ja hyvinvoiva kuntalainen Ajantasainen tieto kuntayhtymän nettisivuilla jalkautuvista, matalan kynnyksen toimintapäivistä Toimintapäivien lukumäärä Prosessikuvaus laadittu Jäsenkuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kuntayhtymän alueella on toimiva järjestöverkko Seudulliset tapaamiset jäsenkuntien vastuuhenkilöiden kanssa Osallistumiset jäsenkuntien hyvinvointityöryhmiin Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa on toimivaa Järjestötapaamiset kaksi kertaa vuodessa Kriittisten menojen kustannuskehitys Lisäysesitys Toiminnan muutoksella tavoiteltu kustannuskehitys TP 2013 TP2014 TA 2015 Muutos M% TOT 3/2015TP ARV YLITYS Lasten kodin , ulkopuolelle sijoitukset Palvelujen ostot Vaalijalasta , Vammaisille annetut avustukset , YHTEENSÄ , Kunnan osuus työmarkkinatuesta , JÄSENKUNTIEN KANNANOTTOA TOIVOTAAN: Kaikki kunnat: työmarkkinatuen kuntaosuuden varaaminen kuntien talousarvioihin 2016 alkaen. Iisalmi ja Sonkajärvi: pakolaisten sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan tilaus vuodelle

42 Ympäristö ja terveysvalvontapalvelut oleelliset muutokset TA Ympäristöjohtaja Martti Veteli Ympäristönsuojelulain ja maaaineslain muutos Maa-aineslain mukaiset tehtävät siirtyvät ympäristönsuojeluviranomaiselle vuonna 2016 Kuntien päätöksellä ympäristölautakunta voi ottaa maaaineslain mukaiset tehtävät Lain mukaan tehtävät siirtyvät Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä perustaa yhden uuden ympäristönsuojelutarkastajan viran vuonna 2015 Maa-ainesluvat myöntää ja valvoo ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojelutarkastajan virka perustettu vuonna 2015 Käsiteltyjen lupahakemusten määrä ja tarkastusten määrä Henkilöstön määrä Palkkakustannukset, toimistotilan vuokra, kalusto, matkakustannukset yms. n Kustannukset katetaan pääosin lupa- ja valvontamaksuilla Kuten vuonna 2017 Mittauskalusto esim. Takymetri 50 teur 41

43 Hallinto- ja tukipalveluiden oleelliset muutokset TA Talousjohtaja Tommi Talasterä Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 42

44 Sihteerityön selvittäminen Selvitetään sihteerityöpanoksen jakaantuminen ja mahdollisuudet organisoida se uudestaan Sihteerityön sisältöjen selvittäminen Samaa sihteerityötä tekevät ovat saman esimiehen alaisuudessa Selkeät sihteerityön kokonaisuudet Uudelleen organisointi tehty / ei tehty Tarkoituksenmukaisten sihteerityö kokonaisuuksien muodostaminen Työn tekemisen mielekkyyden kasvattaminen Resurssien tehokkaampi kohdentaminen Sihteereiden esimiesten määrä - 60 T - 60 T - 60 T Sihteerityön uudelleen organisointi ja eläkepoistuman hyödyntäminen Sihteerityöpanoksen henkilötyövuodet Tilapalvelupäällikön eläköityminen Tilapalvelupäällikön virkaa ei täytetä, vaan ostetaan tilapalvelupäällikön palvelut Iisalmen kaupungilta Sopimus palvelun tuottamisesta Iisalmen kaupungin kanssa Iisalmen kaupunki tuottaa tilapalvelupäällikön tehtävät kuntayhtymälle Palvelu toimii/ei toimi (tehdään selkeä palvelukuvaus ja määrittely, joita vasten suoritusta peilataan) Kustannusneutraali Kustannusneutraali Kustannusneutraali 43

45 Sijaisten saannin turvaaminen Kuntayhtymän ulkopuolelta tarvittavien sijaisten hankkiminen sisäisten sijaisten yksiköstä. Kahden vakituisen sijaisen palkkaaminen sissi-yksikköön. Sisäisten sijaisten yksikkö etsii ulkopuoliset sijaiset jos sisäistä sijaista ei ole saatavilla Määräaikaiset työsuhteet Kuntarekryn käytön aktiivinen käyttäminen ja ylläpitäminen Sisäisten sijaisten yksikkö hoitaa koko sijaisprosessin ja ammattitaitoisia sijaisia on riittävästi Sisäisten sijaisten käyttöaste Vakinaisten sijaisten lisääminen Työurien jatkaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimointi Osatyökykyisille räätälöidään jäljellä olevaa työkykyä vastaava Puuma-tehtävä / henkilökohtaisen avustajan tehtävä Puuma-tehtävien räätälöinti Osatyökykyisille on pystytty tarjoamaan heidän jäljellä olevaa työkykyä vastaava työ. Puuma-tehtävien määrä Varhemäärärahan käyttäminen Puuma-toiminnan / henkilökohtaisen avustajan kustannuksiin Ei työkyvyttömyyseläketapauksia Ei varhemaksuja Palvelun laadun parantuminen Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä kpl ja sairauspoissaolojen määrä pv/htv Varhemaksujen määrä 44

46 Esimiesten esimiesvalmiuksien parantaminen Laaditaan esimiespassiohjelma, jonka jokainen esimiestyötä tekevä suorittaa Koulutusohjelman laatiminen Kaikilla esimiestyössä toimivilla on samat ja riittävät perusvalmiudet esimiestyöhön Koulutettujen esimiesten määrä Kustannusneutraali Koulutusten järjestäminen Sairauspoissaolojen määrä pv / htv Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 45

47 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurityö (KA-työ) On lain vaatima kehittämisen ja kokonaissuunnittelun menetelmä ja tämä tähtää sen käyttöönottoon kuntayhtymän kehittämistoimissa. Projektisuunnitelman mukainen asiantuntija-apu KA projektisuunnitelmaa toteutetaan ja kuvauksia on tehty yhteisen mallin mukaisesti. Valittu pilottikohde ja sen KAkuvaus ja kehittämispolku tehty 2016 loppuun mennessä KA työlle työvälineet arkkitehtuurikuvausten tekemiseen Väline valittu ja hankittu Sosiaalihuollon asiakirjalaki, sosiaalihuoltolaki ja tietohallintolaki Kansa-hanke Sosiaalihuollon valtakunnalliseen sähköiseen asiakasarkistoon liittymiseen valmistautuminen SOTEn oma Kansa-projekti Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpanon hanke osana Kansaa Tietojärjestelmän uudistamisen selvitys aloitetaan alueellisena yhteistyönä Tavoitteena sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja määrämuotoisen kirjaamisen kehittäminen ja koulutus, kansallisiin palveluprosesseihin, käsitteisiin ja luokituksiin perehtyminen, yhtenäisiin, valtakunnallisiin toimintamalleihin valmistautuminen ja palveluluokituksen käyttöönotto. Projektisuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty, mittarit sovitaan hyväksymisen yhteydessä tavoitetasolla, paikallisesti tarkentuvat kun hanke käynnistyy Alueellinen suunnittelu aloitettu Ei vielä tiedossa Ei vielä tiedossa Ei vielä tiedossa 46

48 Tietohallintolaki, toiminnan tarpeet Projektitoiminnan kehittäminen Kehittämishankkeiden- ja projektien hallintamenetelmä, täydentää organisaation osaamista asiassa Projektihallinnan käsikirjan ja projektisuunnitelmamallin tekeminen Projektiosaamisen koulutuksen järjestäminen Etenemisen kokonaissuunnitelma on valmis. Projektien hallintaan on olemassa määrämuotoinen tapa/välineet itse työhön, sen seurantaan ja arviointiin. Käsikirja ja projektisuunnitelman malli hyväksytty ja otettu käyttöön Koulutus järjestetty 5000 Projektien työvälineiden hankinta projektisalkun hallintaan Työvälineet hankittu ja käytössä Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet Valtakunnalliset tietohallintohankkeet Ei ole vielä tiedossa, miten tämä konkretisoituu tuleville vuosille, edellyttää vastuualueiden päätöksiä. Esimerkkeinä mm. Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut ODA, KA, Sitran palvelukokonaisuushanke, palveluväylä. Aktiivinen seuranta ja osallistuminen Pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan osallistumiset ja toimenpiteet. Vaikuttaminen hankkeiden valmisteluvaiheessa. Tieto tulevista vaatimuksista johdon tiedossa Päätökset mihin osallistutaan ja millä aikataululla Mahdollisista investoinneista ei toistaiseksi ole tietoa, koska valtakunnallinen suunnittelu on vasta alussa. Realistiset, suunnitellut ja hallitut toimet 47

49 Tietosuojadirektiivi, valtakunnalliset hankkeet Tietohallintoyksikön henkilöresurssien lisäys Varaudutaan tuleviin osin mittaviinkin tietohallintoa koskeviin hankkeisiin (digitalisointi, suun th Kanta, Kansa, KA, Sote-laki, muut valtakunnalliset hankkeet). Myös toiminnan tietotarpeiden vaatimusten kasvu vaatii resurssointia. Olemassa olevat resurssit ovat riittämättömät jo tällä hetkellä. Tiedolla johtaminen Suun terveydenhuollon Kanta käyttöönoton resurssointi olemassa Digitalisointi Tuotettavaan toimintatietoon voidaan luottaa ja tieto on käytettävissä mahdollisimman reaaliaikaisesti tehty Tietosuojavastaavan tehtävään käytettävä nykyinen työaikaresurssi 30% nostetaan 50 %:in. Terveydenhuollon raportoinnin hallittu kehitys. Tietohallinnon kokonaisjohtamiselle aikaa myös kansallisten uusien hankkeiden osalta Tietosuojavastaava pystyy hoitamaan lokitietopyynnöt, suunnitellun lakisääteisen lokiseurannan sekä antamaan asiantuntija-apua toiminnalle tietosuojakysymyksissä Tarvittava rekrytointi Tietohallintohankkeiden toteutukset oikeaaikaisesti Lisäys kaksi henkilötyövuotta Rekrytointi tehty Laki sähköisestä potilasasiakirjojen käsittelystä, Vahti-ohjeistukset Sähköisen käyttövaltuushallinnan käyttöönotto Nykyisin käyttöoikeudet hoidetaan ja säilytetään paperimuodossa. Prosessi vie merkittävästi työaikaa eri tahoilla eikä käyttöoikeudet pysy ajantasalla. Prosessi sähköistetään, jolloin se nopeutuu ja siihen pystytään lisäämään automaatiota eri järjestelmien välille. Käyttöoikeudet pysyvät ajan tasalla. Kilpailutus järjestelmästä Käyttöönotto Käyttöoikeudet haetaan ja hallitaan tietojärjestelmällä Käyttöoikeuksien hallintaan käytettävä esimiesten henkilötyöpanos pienenee oleellisesti Järjestelmävalinta tehty 2015 loppuun mennessä 1H2016 loppuun mennessä on järjestely, jossa tunnukset haetaan sähköisesti Henkilötyön vähenemistä ei ole vielä arvioitu. Henkilötyön vähenemistä ei ole vielä arvioitu. Käyttöönotto Automaatiorajapinta valmis työasematunnuksiin 2016 loppuun mennessä. 48

50 Järjestelmien käytön sujuvuuden tuoma henkilötyön aikasäästö Single Sign On (SSO), kertakirjautuminen tietojärjestelmiin Käyttäjät pystyvät kirjautumaan useimpiin tietojärjestelmiin ja -palveluihin automaattisesti. Tarjous Istekiltä käyttööntotosta ja jatkuvasta palvelusta Sovelluksiin päästään ilman erillistä käyttäjätunnusten syöttämistä. Tämä tuottaa merkittävää säästöä työajassa sekä tukipalveluissa. Sopimus palvelusta 4Q Sovellukset kertakirjautumisen piirissä Viisi eniten käytettävää sovellusta SSO:n piirissä kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Sovellukset kertakirjautumisen piirissä Seuraavat viisi sovellusta SSO:n piirissä 2016 loppuun mennessä Potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen koordinointi Riskienhallinnan jalkauttaminen työyksiöihin Potilas- ja asiakasturvallisuusriski arviointi on tehty 100% työyksiköissä Riskiarviointien % -osuus 4 Ks ohjelmaan Laiteturvallisuusohjeen jalkauttaminen ja toiminnan koordinointi kuntayhtymässä Turvallisuuskulttuurikyselyn analysointi ja sen pohjalta esiinnousseiden kehittämisehdotusten toimeenpano Vakavien vaaratapahtumien toimintamallin käyttöönootto Kaikista laiteturvallisuusilmoituksista tehdään myös Valviran ilmoitus ja kaikki laitteet on laiterekisterissä Turvallisuuskulttuuria mitataan säännöllisesti 2 vuoden välein Vakavia vaaratapahtumia tutkitaan ja tutkinta johtaa aina suosituksiin ja kehittämistoimenpiteisiin Kaikissa yksiköissä on nimetty laitevastaava, kyllä/ei Laiterekisterissä olevien laitteiden määrä, Laiteturvallisuusilmoitusten määrä suhteessa Valviraan tehtyihin ilmoituksiin Kysely on analysoitu, kyllä/ei Toimintamalli käytössä, kyllä/ei Vakavia vaaratilanteita tutkitaan systemaattisesti, kyllä/ei

51 Digitalisaatio Sähköisen asioinnin kehittäminen, digitalisaation lisääminen Prosessien tehostaminen ja palveluiden käyttö ajasta ja paikasta riippumatta Sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien laajentaminen Päätetty toteutettavat sähköisen asioinnin ja digitalisaation hankkeet Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Digitalisaation lisääminen valituilla hankkeilla Hankkeiden toteutus laadittavan suunnitelman mukaisesti Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 50

52 Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen Perustetaan tarkastusyksikkö ja palkataan sisäinen tarkastaja/cotroller Tarkastusyksikön perustaminen Sisäisen tarkastajan/controllerin palkkaaminen Varmistetaan, että kuntayhtymä saavuttaa asetetut tavoitteet: - strategiset tavoitteet - toiminnalliset organisaation voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö - raportointia koskevat raportoinnin luotettavuus - Vaatimustenmukaisuutta koskevat sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen Jokaisella vastuu- ja tehtäväalueella sekä tulosyksiköillä on tavoitteet ja mittarit. Niiden toteutumista seurataan ja sovitaan korjaavat toimenpiteet Poikkeamien määrä T Prosessien toimivuus Yhteenveto oleellisista muutoksista TA Talousjohtaja Tommi Talasterä 51

53 Yhteenveto oleellisista muutoksista Terveyspalvelut Muutos Kliinisen farmasian vakiinnuttaminen Sonkajärven röntgenyksikön lakkauttaminen Lääkinnällisen kuntoutuksen uudet toimintamallit Ihotauti- ja plastiikkakirurgisen potilaan uusi hoitomalli Kotisairaalan, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Suun terveydenhuollon ja korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteensovittaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto Kulut yhteensä Yhteenveto oleellisista muutoksista Hoito- ja hoivapalvelut Muutos Ennakoiva ja monimuotoinen kotona asuminen lisääntyy % Kotihoidon lisääminen Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan Tehostettua palveluasumista lisätään Pitkäaikaislaitoshoito vähenee Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon optimointi Integroitujen ja monialaisten palvelujen kehittäminen Kuntoutuksen kehittäminen Kulut yhteensä

54 Yhteenveto oleellisista muutoksista Hyvinvointipalvelut Muutos Vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja varhaista työtä Palvelujen integroinnin kehittäminen Erityisryhmien asumisen järjestäminen Aikuissosiaalityöstä perussosiaalityöhön Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntien työllisyyden hoidon yhteistyö Hyvinvoinnin edistäminen Kulut yhteensä Yhteenveto oleellisista muutoksista Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Muutos Maa-aineslain mukaiset tehtävät siirtyvät ympäristönsuojeluviranomaiselle vuonna Kulut yhteensä

55 Yhteenveto oleellisista muutoksista Muutos Selvitetään sihteerityöpanoksen jakaantuminen ja mahdollisuudet organisoida se uudestaan Tilapalvelupäällikön virkaa ei täytetä, vaan ostetaan tilapalvelupäällikön palvelut Iisalmen kaupungilta Kuntayhtymän ulkopuolelta tarvittavien sijaisten hankkiminen sisäisten sijaisten yksiköstä. Kahden vakituisen sijaisen palkkaaminen sissi-yksikköön Osatyökykyisille räätälöidään jäljellä olevaa työkykyä vastaava Puuma-tehtävä / henkilökohtaisen avustajan tehtävä Laaditaan esimiespassiohjelma, jonka jokainen esimiestyötä tekevä suoritaa Kokonaisarkkitehtuurityö (KA-työ) Kansa-hanke Tietohallintoon liittyvä kehitystyö Kanta, Kansa, digitalisointi, sähköinen asiointi, tietosuoja, vaatimusten kasvu: tietohallinnon resurssit Sähköisen käyttövaltuushallinnan käyttöönotto Kertakirjautuminen tietojärjestelmiin Perustetaan tarkastusyksikkö ja palkataan sisäinen tarkastaja/cotroller Yleinen kustannustason nousu Kulut yhteensä Yhteenveto oleellisista muutoksista Oman toiminnan kaikki kulut mukana Ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta TA Ennuste Muutos eur Enn. vs. TA 1,6 % 0,5 % Muutos eur enn Muutos eur TA vs. enn. 15 2,1 % 2,2 % 16 vs. TA 15 3,8 % 3,5 % Muutos eur vs. 16 0,7 % 0,7 % Muutos eur vs. 17 0,7 % 0,8 % 54

56 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle Hankkesuunnitelman loppuraportti Sisältö Nykytilanne Projektin tarpeet ja tavoitteet Tarveselvitys 2014 Hankesuunnitelma tehdyt selvitykset - tulokset - vaiheistus - kustannukset 1

57 Nykytilanne YLÄ-SAVON SOTE Koljonvirta - > mielenterveysosastot Sairaalarakennus : 2 vuodeosastoa, ajanvarausvastaanotot, EA, osa MT:n avopalveluita, röntgen, laboratorio, tukipalveluilta R2 (lääkäreiden rivitalo): ei käyttöä IISALMEN KAUPUNKI Aurinkokello vanhusten palveluasuminen Ylä-Savo talo ja vihreä talo SOSPA, asumispalvelut, kotihoito Terveyskeskus ajanvarausvastaanotot, 2 vajaata osastoa, osa MT:n avopalveluita Monitoimitalo työterveys, mielenterveyskuntoutus, osa MT:n avopalveluita Meijerinkatu Purje ja osa MT:n avopalveluita Nuorten päihdepalvelupiste STOPPI (Savonkatu 5) ohjatun asumisen yksikkö Kotirinne (Sarvikatu 1 ) palvelutalo Paloispirtti (Taavetinkuja 3 ) (päättynyt keväällä 2015) lastenkoti Taskukello (Brofeltintie 1 ) Kangaslammin palvelutalo vanhusten palveluasuminen Ns. Postitalo (ympäristöpalvelut) MUUT: Vetrea :kuntoutuspalveluita (ostettu palvelu) Pohjolanportti : hallinto Majakka (Luma): osa perheneuvolapalveluista Ylä-Savon eläinklinikka (SAVONIA / Ylä-Savon SOTE) Aluekokonaisuudet Brofeltin alue ja Kangaslampi (yhdessä Ilvolasäätiön kanssa) Vanhusten asumispalvelut ja lastenkoti Kankaan alue (elinkaariennuste auki) Sosiaalipalvelut, kotihoito ja asumispalvelujen hallinto TYP Terveyskampus alue Avovastaanottopalvelut Kuntoutus Päivystyspalvelut Vuodeosastopalvelut Perhekeskus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hallinto Lisäksi yhteistyö mm. Ilvolasäätiön ja Vetrean kanssa 2

58 Terveyskampusprojekti TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT - Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon turvaaminen, yhden luukun periaate - Vuodeosastotoiminnan kokonaistarkastelu - Psykiatrisen osastotoiminnan siirto muiden peruspalvelujen ja päivystyksen yhteyteen - Koko hankkeelle on saatava aikataulu, jotta toiminta voidaan suunnitella sen mukaisesti TILAHALLINNOLLISET LÄHTÖKOHDAT - Hajallaan olevat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi - Tilojen käyttöastetta nostetaan ja hallinnoitavien tilojen kokonaismäärä pienenee - Tilojen tulee olla toimivat ja turvalliset huomioiden potilasturvallisuus, sisäilma, ergonomia, pelastettavuus ja toimintavarmuus Tarveselvitys 2014 Tarveselvitys käynnistyi Soten omana selvityksenä lähtökohtana toiminnan tarpeet ja niihin liittyvät investointivaraukset - Nimetty projektipäällikkö ja projektityöryhmä - Sisäilmailmoituksiin liittyviä selvityksiä samaan aikaan erillisenä projektina - Keittiön tila- ja sisäilmaongelmat selvityksessä erillisenä projektina - Käsittelyssä talousarvion 2015 yhteydessä - Hankesuunnitteluvaiheeseen päätettiin viedä vaihtoehto, jossa mielenterveyspalvelut osastotoimintoineen keskitetään sairaalarakennuksen yhteyteen ja vuodeosastot sekä avovastaanottopalvelut terveyskeskukseen - Lisäksi sovittiin yhdessä Iisalmen kaupungin kanssa, että valmistuskeittiöiden osalta laaditaan erillinen selvitys sekä hankesuunnitelmavaiheessa sisällytetään toiminnallinen ja tekninen tarkastelu koskien aina koko kiinteistöä 3

59 Hankesuunnitelma Hankesuunnitelmat sekä Iisalmen terveyskeskus että sairaala: Soten ja Iisalmen kaupungin yhteistyönä hankesuunnitelma, kevät 2015, - SOTE:n projektipäällikkö ja projektiryhmä sekä yhteinen valmisteluryhmä kaupungin kanssa. - päätökset hankesuunnitelman hyväksymisestä kesäkuu 2015 AIKATAULU - Nykytilannekartoitus tammi-helmikuu - Keittiöselvityksen tulokset käytettävissä maaliskuu - Tilantarvekartoitus maaliskuu - huhtikuu - Sisäilmaselvityksen riskiarviot huhtikuu - Vaihtoehdot ja raportti toukokuu Organisaatio (SOTE) Johtoryhmä (ohjausryhmä) Projektin vetovastuu Anne-Mari ja Annakaisa Projektiryhmä pääosin tehtäväalueiden päälliköt Asiantuntijatehtävät Insinööritoimisto Savolainen ( ark, rak, sisäilma, kustannukset) Sisäilmatalo Kärki (sisäilma) Osmo Karhunen (LVI /TK) Arto Sahsltröm (Sähkö) Petri Vuorre ( LVI/Sairaala) Tulosyksiköiden esimiehet Työntekijät Kaikki ammattialat ovat sitoutettu hankesuunnitelman laadintaan. Eriäviä mielipiteitä on saanut ja pitänyt esittää, jotta suunnitelma toimisi kokonaisuudessa. On korostettu sitä, että tässä vaiheessa on tuotava kaikki toiveet ja tarpeet esille projektiryhmä tekee arvovalinnat ja miettii ratkaisut toteutettavuuden kannalta. 4

60 Taustamateriaalin kerääminen Rakennusten tekninen kunto Teetetään 1.vaiheessa riskiarvio sairaalasta ja tk:sta, jatketaan tarvittavilta osin tarkempiin tutkimuksiin Tehdään talotekniikan osalta riskiarvio ja investointisuunnitelma (lämpö, vesi, ilma, sähkö, varavoima, paloilmoitin, automaatio, äänentoisto.) Tilaohjelmat Kerätään Iisalmen alueen KAIKKIEN toimijoiden tilatiedot ( neliöt, huonemäärät, käyttötarkoitukset, henkilömäärät) nykytilanteesta ja muutostarpeet Riskikartoitukset Eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, riskit ja niiden eliminointi Järjestelmät Tietoverkko ( infra) Sähköinen lukitus ja kulunvalvonta Päällekarkausjärjestelmät Rikosilmoitinjärjestelmät TV-järjestelmät Potilaspuhelimet Sivuavia hankkeita keittiöselvitys välinehuolto logistiikkapalvelut Avainjärjestelmä ja avainhallinta Hoitajakutsujärjestelmät Telemetria Kamerajärjestelmät (toimintalähtöiset, turvallisuuslähtöiset) Potilaskutsujärjestelmät (sisäiset, ulkoiset) tilahallintaselvitys alueselvitys apuvälinepalvelut Tilaohjelmat Nykytilanne ja nykytiloihin kohdistuvat puutteet Toimintoihin perustuva optimaalinen tilantarve Mahdolliset muutokset tulevaisuudessa ja niiden vaikutukset tilaohjelmaan Toiminnan kuvaus Yhteistyömahdollisuudet tilojen osalta toisten työalojen kanssa 5

61 Tuloksia tilaselvityksestä Useiden toimintojen osalta voitaisiin työt hoitaa nykyistä pienemmissä tiloissa Tilantarve suhteessa nykyisiin tiloihin (esimerkkejä) - röntgen -20% - leikkaustoiminta -30% - päivystys -10% - välinehuolto -35% Säästö tulee, kun tilasuunnittelu on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, nyt tiloja hukkaantuu käytäviin, pieniin varastoihin ja tiloihin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tilasäästö ei edellytä olevien toimintojen karsimista, lisäksi tilat on mitoitettu nykyohjeistuksen mukaisena. Merkittävää tilantarvekasvua ei ole tiedossa, kuin yksittäisissä toiminnoissa (mm. kotisairaanhoito) Mielenterveyspalveluiden ja fysioterapian osalta löytyi selkeät mahdollisuudet tilalliseen yhteistyöhön KNK (kurkku-nenä-korva-poliklinikka) voidaan mahduttaa suun terveydenhuollon yhteyteen korvamerkityistä tiloista luopumalla (sosiaali- ja kokoustilat) Sihteeripalveluiden sijoittamista tulee selkeyttää, että henkilöresursseja voidaan ohjata monipuolisemmin tarpeen mukaan Tilasijoittelun periaate Mitä lähempänä työnkuva on asiakasta, sitä lähempänä työntekijä on asiakasta Mitä enemmän työnkuvissa on yhteistä, sitä enemmän voidaan käyttää yhteisiä tiloja 6

62 Sisäilmaselvitys ja rakennusten kunto Riskiarvio on sisäilmatutkimuksen ensimmäinen osa, joka ohjaa päätöksentekoa, soveltuuko tilat ajateltuun käyttöön ja missä laajuudessa tiloihin on tehtävä sisäilmaan ja rakenteisiin liittyviä korjaustoimenpiteitä. Lisäksi riskiarvion perusteella voidaan päättää tarvittavista lisäselvityksistä kuten sisäilmaston kuntotutkimus ja kosteustekninen tutkimus. Riskiarvioon kuuluu lähtötietoselvitys, kosteusvauriokartoitus, ilmanvaihdon toimintatarkastus ja sisäilman laadunarviointi, raportointi ja suositukset lisäselvityksistä. Kosteustekninen kuntotutkimus ja sisäilmaston kuntotutkimus tehdään erikseen tilattuna riskiarvioon perusteella rajatuilta alueilta. Kosteusteknisen tutkimuksen tavoitteena on piilovaurion löytäminen ja vauriomekanismin määrittäminen, jotta korjaustapaehdotus voitaisiin laatia. Sisäilmaselvitys ja rakennusten kunto Molempiin rakennuksiin tehdään rakennustöitä joka tapauksessa. - Tarvitaan tieto kustannusarviota varten, minkä verran sisäilmailmakorjauksia on tehtävä toiminnallisten muutosten lisäksi - Tarvitaan tieto, kannattaako suunniteltu toiminto sijoittaa tiloihin, vai onko korjausaste yhteensä niin korkea, että käyttötarkoitusta on muutettava tai korvattava oleva tila uudella - Hankesuunnitelmassa tullaan erottelemaan kaikkialla toiminnalliset muutokset kustannuksineen ja tekniseen kunnossapitoon liittyvät kustannukset Teknisiin kustannuksiin kuuluu ajanmukaistaminen (muuttuneet vaatimukset sisäilmalle, ergonomialle, hygienialle ja RakMK) sekä kunnostus ja uusiminen (käyttöikä lopussa, rakenne rikki tai virheellinen) 7

63 Rakennusosat ja käytetyt nimitykset Sairaalarakennus 8

64 Sairaalarakennus Sairaalarakennukseen tiedettiin sisältyvän riskejä ennemerkkejä oli mm. talven aikana lisääntyneet sisäilmailmoitukset, aiemmat tutkimukset, rakennuksen ikä sekä kerroksellisuus rakentamisessa ja korjauksissa Sisäilmaselvityksen riskiarvio laukaisi riskit, koko rakennus on käytävä läpi Kellari: Kellarin rakenteet paikoin laajoilta alueilta kosteat, johtuen osin kalliopinnasta Paikoin mikrobikasvustoa Viemärivuotoja sekä heikkokuntoisia viemärikohtia sekä voimakasta öljyn hajua Kellari ylipaineinen, joka vie epäpuhtaudet hajut yläkerroksiin Pohjakerros: Tunkkaista hajua ja kokemuksia riittämättömästä ilmanvaihdosta Ikkunoiden tiivistys puutteellinen ja elinkaaren lopussa Ulkoseinän ja lattian liitos epätiivis, ilmavuotoja, myös liikuntasaumoissa ongelmia Seinärakenteessa havaittu aiemmin mikrobiongelmaa (apteekki) Keittiön tilat elinkaaren lopussa kauttaaltaan 1. kerros: Osa ikkunoista alkuperäisiä Rakenneliittymissä epätiiveyttä (liikuntasaumat, vanhat hormit, läpiviennit) Pääaulan alueella rakenteissa vuoto- ja lahovaurioita sekä mikrobihajua Alakattojen yläpuolella paljaita betonipintoja Sairaalarakennus 2. Ja 3. kerros: Kerroksessa on havaittavissa useita riskitekijöitä (ripalaattapalkisto, vesikaton ja ulkoseinien liitos, vanhat ulkoseinät väliseinänä, koteloitu pelti-villa-peltiseinä, hormirakenteet) sekä paljon sisäilman laatuun liittyviä ongelmalliseksi koettuja tiloja (erityisesti ns. synnärin alue) Paikoin mikrobiperäistä hajua Useita vanhoja hormirakenteita Ikkunoita ei ole uusittu kaikkialta Päiväkirurgian alueella vesivuotoja yläpohjasta Ullakko ja vesikatto: IV-konehuoneen seinät märät IV-kammiosta päässyt vuotovesiä ullakkotilaan ja 3.kerroksen päiväkirurgiaan Ullakon ulkoseinärakenne kastunut aiemmin Runsaasti vanhoja hormirakenteita (pysty- ja vaakahormit) Pelastusturvallisuus: Leikkausosaston ja päivystyksen turvallisuus varmistettava osastoinnilla ja mahdollisesti sprinklauksella Porrashuoneiden osastointi ja poistumisteiden esteettömyys ja käytettävyys varmistettava 9

65 Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Pohjakerros Paikoin kosteuspoikkeamia, mutta ei yhtenäisesti, laajempi kosteusvaurio yhdyskäytävän liitoskohdassa terveyskeskukseen Ilmavuotoa havaittiin alapohjan ja pilarien liitoksissa sekä ikkunan karmiliitoksessa Kellari vahvasti alipaineinen 1 kerros 1. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Selkeitä oireita ja poikkeavuutta sisäilman laadussa tuli esille neuvonnasta ja vastaanottohuoneista Vanha ulkoseinärakenne on Vetrean ja hammashoitolan tiloihin päin sekä porrashuoneen kohdalla Ikkunat alkuperäiset, (kunto/käyttöikä), ikkunoiden tiivistykset ulkoseinään todennäköisesti puutteelliset 1. kerroksen tilat olivat noin -2-3 Pa alipaineiset ulkoilmaan nähden (suositusten mukainen 10

66 Terveyskeskus Terveyskeskus 2. kerros WC-tiloissa normaalia kulumisen jälkiä, saumauksissa joitain puutteita 2. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Lasitiiliseinä selkeä riskirakenne Käyttäjien mukaan osaston 3 ilmanlaatu on selkeästi huonompi kuin osaston 2. Osaston 3. liikuntasauman viereisissä tiloissa (221, 224 ja wc:t) on koettu poikkeavaa Eristetyissä ilmanvaihtokanavissa osittain pienialaisia kuitulähteitä 3. kerros 3. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Osassa tiloista, käyttäjät kokevat lämpötilojen vaihtelut ongelmalliseksi ja kahden tilan osalta tuli selkeästi esille silmä- ja nenäoireet sekä äänen häviäminen (332 ja 315) Lasitiiliseinä selkeä riskirakenne Alas lasketun sisäkaton yläpuolella on joitain tiivistämättömiä läpivientejä, mm. sähköläpivientejä sekä yksittäisiä katkottuja, tulppaamattomia ilmanvaihtokanavia. IV-konehuoneessa 337 olevan tuloilmakoneen jakokammiossa on reikäpellin takana kuitusuojaamaton mineraalivillainen ääneneriste. Jakokammion putkilähtöjen kohdalla osittain irtonaisia mineraalivillalähteitä. Osassa tuloilman päätelaitteissa (seinäasennus) äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa (suojakangas materiaalin päällä, pienialaisia rikkoontumisia ko. materiaaleissa). Sijoitussuunnitelmat / sisäilmaselvitykset Terveyskeskuksen osalta hankesuunnitelmaa voitiin jatkaa syksyllä laaditun tilatarveselvityksen perusteella keskittämällä vuodeosastotoiminnat ja sekä vastaanottotoiminnat sinne. Sisäilmaselvitys toi lähinnä muutoksia elinkaareen liittyviin investointeihin (lasitiiliseinä, iv-kanavat) ja nosti esiin rakennusvaiheiden liittymäkohtien korjaustarpeen. Meijerinkadun kiinteistössä selvisi sisäilmaongelmia, jotka edellyttävät rakennuksen toimintojen siirtämistä muualle, Purjeen osalta pysyvästi. SOTE:n toimintoja ei voida suunnitella kiinteistöön, ennen kuin rakennus on todennettu sisäilmaltaan turvalliseksi mahdollisen käyttöönoton aikataulu vielä täysin auki Kankaan kiinteistöt käytetään elinkaarensa loppuun, jonka jälkeen tilat korvaan uudisrakentamisella kampusalueelle. Nykyisiin kiinteistöihin tehdään vuosikorjauksia kunnossapito-ohjelman mukaisesti 11

67 Tarveselvitysvaiheessa tehty toiminnallinen ratkaisu vahvistunut parhaaksi - erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintojen sijoittuminen perusterveydenhuollon vastaanottotoimintojen yhteyteen, 2015 (toteutuksen 1. vaihe antanut hyviä tuloksia, keskittämistä voitiin vielä tehostaa tarveselvityyksen nähden) - terveyskeskuksen ja sairaalan vuodeosastojen yhdistäminen ja sijoittaminen terveyskeskukseen (uusien hoitokäytäntöjen kehitystyö jo alkanut) - MT-palveluiden keskittäminen hoitopalvelujen yhteyteen (fysion ja MT:n yhteistyömalli, hoitoyhteistyön kehitys) Meijerinkatu 1:n sisäilmaongelmat huomioitu - Kehitysvammaisten päivätoiminnan tilajärjestelyt vuoden 2015 aikana (tontti ja rakentaminen) - MT-palveluista aikuispalvelut siirtyvät kokonaisuutena väistötiloihin (kontit), akuutti väistötarve Meijerinkadun ongelmat sekä varautuminen jatkovaiheisiin Keittiötoiminnan siirtyminen Lumakeskus- Majakkaan Mahdollistaa ruokapalvelujen tilojen ottamisen muuhun käyttöön Sairaalarakennuksen ongelmat huomattavasti ennakoitua laajemmat - Tilojen toiminnallisuudessa, tilatehokkuudessa ja pelastusturvallisuudessa puutteita - Sairaalakiinteistön tilat on käytävä kokonaisuudessaan läpi sisäilmaongelmien takia - Peruskorjauksella ja uudisrakentamisella mahdollista parantaa tilatehokkuutta merkittävästi -> onko tilatehokkuus riittävä, jos kaikki tilat ovat käytössä vaikka toiminta voitaisiin tehdä huomattavasti vähemmillä neliöillä? Sairaalan tilojen osalta kolme päävaihtoehtoa Hankesuunnitelmankeskeiset tulokset Terveyskeskuksen osalta hankesuunnitelman tavoitteita on voitu toteuttaa jo 1. kerroksessa. Hoitotarvikejakelu siirtyy terveyskeskuksen yhteyteen loppukesästä. Tilatehokkuuden osalta säästöt ovat merkittävät, kokonaisuudessaan avovastaanottojen tilat vähentyvät yli 20% ja samaan aikaan palvelut säilyvät samana sekä työskentelyväljyys ja turvallisuus paranee. Lisäksi kaikki avovastaanottopalvelut löytyvät jatkossa samasta rakennuksesta. Terveyskeskus 12

68 Terveyskeskus Vuodeosastojen osalta saavutetaan n- 18% tilansäästö nykyiseen tilanteeseen nähden. Terveyskeskuksen 2. kerros palaa vuodeosastokäyttöön (nyt osin toimisto/varatila) Tilat ovat jo lähtökohtaisesti toimivammat kuin sairaalan puolella nyt olevat tilat. Varusteiden päivitys parantaa ergonomiaa ja kuntouttavaa toimintaa entisestään. Ennuste sairaansijatarpeesta sis. esh NHG+Vaissi Pth yhteensä Sairaalan osastot yhteensä Kaikki yhteensä Terveyskeskus Terveyskeskus Pohjakerros 13

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Kunnanhallitus 144 16.06.2014 Lausuntopyyntö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän vuoden 2015 ja talousarvion vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 193/00.04.01/2014

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi 1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti

Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti Ylä-Savon SOTE K U N T A Y H T Y M A Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti Tammikuu - Heinäkuu 213 Kuukausiraportti heinäkuu 213 Kuntayhtymä Talous Ta 213 Tot.71213 Tot-% Ennuste Toimintatuotot,

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 1 2 3 Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 Alla olevassa taulukossa: TA2014 = talousarviokirjassa raportoidut toimenpiteet TOT = merkitään paljonko raporttijaksolla on toteutunut

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2 SIILINJÄRVEN KUNTA / SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kuukausiraportti TULOSALUEET TAMMI - HELMIKUU 2015 YHTEISET PALVELUT 16,67 Tot % voisi olla + / - ed.v TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot