ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Valtiovarainministeriö Puh tai

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 24.10.2014"

Transkriptio

1 ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai

2 2 (25) Sisällysluettelo 1 ICT-KÄSIKIRJA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSIIN ICT OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTA SELVITYSVAIHE Tietohallinto ja ICT-palvelut selvitysvaiheessa Nykytilan kuvaamisesta kehittämiskohteiden määrittelyyn Vaihtoehtoisista toimintamalleista skenaarioihin ja analyyseihin ICT-palvelut ja yhdistymissopimus Selvitysvaiheeseen liittyviä suosituksia TOTEUTUSVAIHE Päätöksenteko toteutusvaiheessa ICT-palveluiden toteutus siirtymävaiheessa ICT-palvelut uuden kunnan aloittaessa toimintansa Toteutusvaiheeseen liittyviä suosituksia ARVIOINTIVAIHE Arviointivaiheen keskeiset tehtävät ICT-palveluissa Arviointivaiheeseen liittyviä suosituksia Liitteet ja viitteet... 25

3 3 (25) 1 ICT-KÄSIKIRJA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSIIN Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisessa yleisinä tavoitteina on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kuntalaisille koko maassa, vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja uudistaa rakenteita siten, että palvelut ovat kustannustehokkaita. Lisäksi tavoitteena on kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja paikallisen demokratian vahvistaminen. Kunta- ja palvelurakennemuutokseen liittyvän tietohallinnon ja IT-toiminnan muutoksen onnistumisen lähtökohtana on palvelutoiminnan tavoitteiden ja rakenteiden suunnittelu ja toteutus. Kun palvelutoiminnan tavoitteet ovat tiedossa, on helpompaa suunnitella ja toteuttaa palvelutoimintaa tukevat tietojärjestelmät, tietohallinnon toimintamallit sekä ICT-palveluiden järjestämistavat. Tässä dokumentissa on kuvattu ohje kunnille ja kuntayhtymille kunta- ja palvelurakenteiden muutosprosessiin liittyvien vaiheiden ja tehtävien toteutukseen erityisesti tietohallinnon ja ICT-toiminnan näkökulmasta. ICT-tuki ja siinä luotu ohjeistus ovat osa kuntauudistuksen tukiohjelmaa. ICT-tuen ajantasainen aineisto on kuntarakennemuutosten tietopankissa osoitteessa Käsikirja kuvaa kuntarakenneuudistuksen prosessin ICT-palveluiden näkökulmasta ja antaa prosessin eri vaiheisiin liitettyjä ohjeita, kuinka muutoksen toteutus voidaan toteuttaa hallitusti. Käsikirjan liitteenä on muutoksen eri vaiheisiin tuotettu tehtävälista, jossa kuvataan tehtäviä muutoksen suunnittelua, toteutusta sekä muutoksen onnistumisen arviointia varten. Liitteet sisältävät myös tiedon kuvauspohjista joita tehtävän toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää. Kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjeiden tarkoituksena auttaa kuntia kartoittamaan lähtötilanteensa, suunnittelemaan tavoitetilan ja etenemispolun tavoitteeseen pääsemiseksi sekä johtamaan rakennemuutoksen toteutus asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

4 Strategia ja hallinto Projektien johtaminen Palveluiden johtaminen Palvelutuotanto Liiketoimintayhteistyö Liiketoiminnan kehittäminen Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien hallinta Konseptien kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun hallinta Perustiedon hallinta Jatkuvuuden hallinta Strategia, toimintamalli Valmistelu ja Business case Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Arkkitehtuuri ja muutosten hallinta Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Tietoturva, riskienhallinta ja laadunvarmistus Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Koulutus ja käyttöönotto Hankinta- ja toimittajastrategia Palvelustrategia Hankinnat ja toimittajayhteistyö Taloussuunnittelu ja seuranta Toimittajasuhteet, sopimushallinta ja markkina-analyysi Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun hallinta Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Arkkitehtuuri ja muutosten hallinta Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Strategia ja hallinto Projektien johtaminen Palveluiden johtaminen Palvelutuotanto Liiketoimintayhteistyö Liiketoiminnan kehittäminen Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien hallinta Konseptien kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun hallinta Perustiedon hallinta Jatkuvuuden hallinta Strategia, toimintamalli Valmistelu ja Business case Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Arkkitehtuuri ja muutosten hallinta Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Tietoturva, riskienhallinta ja laadunvarmistus Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Koulutus ja käyttöönotto Hankinta- ja toimittajastrategia Palvelustrategia Hankinnat ja toimittajayhteistyö Taloussuunnittelu ja seuranta Toimittajasuhteet, sopimushallinta ja markkina-analyysi Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva kehittäminen 4 (25) Nykytila Selvitysvaihe Toteutus (siirtymäkausi) Toteutus (uusi kunta) Arviointivaihe P A L V E L U - T O I M I N T A P A L V E L U - T O I M I N N A N T A V O I T E - T I L A U U D E N K U N N A N P A L V E L U - T O I M I N T A J A T K U V A K E H I T T Ä - M I N E N Järjestelmät Järjestelmä Järjestelmät Järjestelmä Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet Kuva 1: ICT-muutostuen ohjeiden kohteet Tämä käsikirja on osa valtiovarainministeriön yhdessä kuntien, kuntayhtymien, Suomen Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valmistelemaa kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuen ohjeistusta. Ohjetta tullaan ylläpitämään käytännön esimerkkien kautta kun ICT-tukeen liittyviä tehtäviä kunnissa toteutetaan. 2 ICT OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTA Käsikirjassa tehtävät on jaettu kuntien yhdistymisprosessin eri vaiheisiin: selvitys-, toteutus- ja arviointivaihe. Eri vaiheet toteutuvat käytännössä limittäin ja voivat kestää useita vuosia. Käsikirjassa vaiheiden sisältö on jäsennetty seuraavasti: Selvitysvaihe käsittää kuntaliitosselvityksen valmistelun, yhdistymissopimusneuvottelut ja yhdistymissopimuksen hyväksynnän. Toteutusvaihe alkaa kuntien yhdistymispäätöksestä ja se jakaantuu kahteen vaiheeseen. Siirtymäkaudella suunnitellaan toteutusta yhdistymispäätöksen ja uuden kunnan aloittamisajankohdan välillä. Yhdistymisvuoden alussa uusi kunta aloittaa toimintansa ja toteutusvaihe konkretisoituu. Arviointivaihe alkaa toiminnan vakiinnuttua ja sitä ohjaavat sekä yhdistymissopimus että uuden kunnan laatimat strategiset linjaukset. Toteutusvaihe ja arviointivaihe ovat usein samanaikaisia, limittäin olevia vaiheita.

5 5 (25) Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän käynnistäminen Selvitysvaihe Toteutus (siirtymäkausi) Toteutus (uusi kunta) Arviointivaihe Selvitysvaiheen ohjaus Muutoksen johtaminen Muutoksen johtaminen Arvioinnin ohjaus Kuntaliitosselvitykseen nimetty ohjausryhmä nimeää valmistelevat työryhmät Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava työryhmä suunnittelee selvitysvaiheen toteutuksen ja työn organisoinnin Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit ja vaihtoehtojen arviointi Toteutusvaihtoehtojen suunnittelu Yhdistymissopimuksen valmistelu Yhdistysmissopimus Yhdistymishallitus Yhdistyvien kuntien valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaation vastuulliset Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Johtamisen suunnittelu Muutoksen toteutuksen organisointi Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus - lautakunnat - virkamiesjohto Muutoksen toteutusorganisaation vastuulliset Muutoksen linjauksista päättäminen Muutoksen johtaminen Muutoksen toteuttaminen Muutoksen toteutuksen organisointi Kunnan valtuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Kunnan virkamiesjohto (yhdistymissopimus 3 v.) Selvitysvaiheen tehtävät Toteutuksen tehtävät Toteutuksen tehtävät Arvioinnin tehtävät Johtamisen ja toiminnan arviointi ja kehittäminen Suunnittelun, päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 2: ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Yleiskuva Kuva 2 esittää yleiskuvan kuntarakennemuutoksesta vaiheittain. Jokaisessa vaiheessa on kuvattu ohjaus- ja hallintataso sekä tarvittavat toiminta ja tiedot sekä muutosta tukevat mallit ja ohjeet. Käsikirjan liitteissä 1-3 ovat tarkennetut kuvaukset vaiheittaisista tehtäväkokonaisuuksista sekä linkit mallipohjiin. Kuntarakenneselvitysprosesseja ohjaa kuntarakennelaki (1698/2009). Eri vaiheiden kestot ovat yleensä kuntien itse päätettävissä ja halutessaan ne voivat selvittää minimivaatimuksia paljon laajempiakin kokonaisuuksia aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Kuntarakennelaki määrittelee aikataulullisesti ne päivämäärät, johon mennessä päätökset on tehtävä seuraavan vuoden alussa tapahtuvaa liitosta varten. Kunta- ja palvelurakennemuutosten valmistelu- ja toteutustehtävien organisointi projektiksi tai kehitysohjelmaksi (eli tavoitteiden, aikataulujen, resurssien ja vastuiden määrittely sekä seurannasta sopiminen) edistävät liitosselvityksen ja muutoksen toteutuksen hallittavuutta. ICT:llä on kuntaorganisaatiossa erilaisia rooleja ja merkityksiä: se tukee toimintaa, sen avulla voidaan virtaviivaistaa ja automatisoida nykyisiä toimintoja ja prosesseja ja se voi mahdollistaa uusien palveluiden kehittämisen. ICT voi onnistuneen strategian toimeenpanon kautta muodostua uuden kunnan palveluprosessien tehostajaksi ja demokratian lisääjäksi. Tietohallinnon ja IT-tuotannon suunnittelu ja muutoksen valmistelu etupainotteisesti on tärkeää erityisesti palveluiden jatkuvuuden turvaamisen sekä talouden ja muutoksen hallinnan kannalta. Rakennemuutos on helpompi tehdä jos perustietotekniikka, käyttäjähakemistot sekä tietoliikenne on jo valmiiksi yhdenmukaistettu/yhdistetty.

6 6 (25) Vaikka tässä dokumentissa keskitytään pääasiassa ICT-toimintojen yhdistämiseen, on tärkeää pitää mielessä päätavoitteena oleva kunnan palvelutoiminnan laatu, tehokkuus ja jatkuva kehittyminen. 3 SELVITYSVAIHE Kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaihe alkaa kuntien päätöksestä aloittaa selvitys nimettyjen kuntien kesken. Ainoastaan valtion erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysvaihe käynnistyy valtiovarainministeriön päätöksellä. Selvitystyö on suositeltavaa organisoida projektiksi eli määritellä selvitysvaiheen tehtävät, aikataulu ja vastuut. Selvitystyön alussa määritellään poliittinen ohjausjärjestelmä sekä viranhaltijoista ja muista asiantuntijoista koostuvat valmistelutoimielimet. Poliittinen tahtotila ja visio tulevasta uudesta rakenteesta ovat selvitysvaiheessa keskeisessä asemassa. Kuntarakenteen muutos pohjautuu aina eri osapuolten poliittiseen neuvotteluprosessiin ja yhteiseen tahtotilaan tulevaisuudesta. Selvitysprosessi päättyy kuntien päätökseen, jossa laadittu yhdistymissopimus hyväksytään tai hylätään ja päätöksen perusteella valtioneuvostolle tehdään esitys kuntien yhdistämisestä. Yhdistymissopimus sisältää usein tavoitteita mm. palvelujen kehittämisen, hallintorakenteiden, henkilöstön tai talouden osalta. Tavoitteiden asettamiseen ja taloudellisia panostuksia vaativiin sopimuskohtiin on syytä suhtautua varovaisuudella, koska yhdistymissopimus sitoo uutta kuntaa päätöksentekohetkestä kolmen vuoden sopimuskauden loppuun saakka. Selvitysvaiheen päätöksentekomatriisi ja toimijoiden keskeiset tehtävät: PÄÄTÖKSENTEKIJÄ ASIA HUOMIOITAVAA ICT-PALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA Kuntien valtuustot Selvityksen aloittaminen ja valmistelun seuranta tapahtuu valtuustoissa. Päätöksenteko selvitysprosessin päätteeksi rakennemuutoksesta on valtuustojen asia. Kuntarakennelaki asettaa aikatauluvaatimuksia, joiden mukaan selvitys on laadittava. Aikataulun vuoksi tulee keskittyä olennaiseen palveluiden jatkuvuuden ja muutoksen hallinnan kannalta. Kuntien hallitukset Ohjausryhmä Ohjausryhmän ja valmisteluryhmien jäsenten nimeäminen sekä valmistelun seuranta ovat hallitusten tehtäviä. Ohjausryhmän tehtäviä ovat mm. selvityksen kokonaisvastuu, valmisteluryhmien asettaminen ja ohjaus, raportointi kuntiin ja ulkoinen viestintä. Ohjausryhmä toteaa tehdyn työn valmiiksi ja lähettää selvityksen, sopimusluonnoksen ja valmistellun päätösesityspohjan kuntien käsittelyyn. Aikataulu ja selvityksen toteutustapa sekä rahoituksesta sopiminen karkealla tasolla päätetään kuntien hallituksissa. ICT-asioiden valmistelu tapahtuu kokonaisvalmistelu huomioiden. Ohjausryhmälle toimitetaan olennaiset tiedot ICT-palveluiden yhdistämisen kustannuksista ja muutostarpeista sekä ICTpalveluiden hyödyntämisestä mahdolliseen palvelujärjestelmien uudistamiseen. ICT-kustannusten kattamiseen voidaan yhdistymissopimuksessa osoittaa rahoitusta esim. yhdistymisavustuksesta. Työryhmät Työryhmän tehtävänä on ohjausryhmän antaman toimeksiannon toteuttaminen annetussa aikataulussa ICT-vastuuhenkilöiden tehtävänä ovat myös työryhmä- ja taustavalmistelut mm. järjestelmämuutoksista ja ICTpalveluista sekä muutosten taloudellisen resursointitarpeen kuvaamisesta. Selvitysvaiheessa on olennaista valmistautuminen muutokseen ja sen eri vaihtoehtoihin palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi.

7 7 (25) 3.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut selvitysvaiheessa Tietohallinnon ja ICT-palveluiden kannalta ensisijaiset tehtävät selvitysvaiheessa liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin: Yhdistyvien kuntien nykytilanteen kuvaaminen, analysointi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit, niiden arviointi ja toteutuksen suunnittelu Yhdistymisselvityksen ja sopimuksen valmistelu (tietohallintoon liittyen) ICT-palvelut selvitetään usein osana hallintopalveluiden kokonaisuutta. Palveluiden järjestämisen kuvaamisessa tarvitaan tietoa ICT-palveluista, jonka vuoksi ICT ympäristön nykytila kannattaa selvittää kattavasti. ICT-ympäristön nykytilakuvauksissa puolestaan on huomioitava kuntien palvelurakenne, palveluprosessit ja palvelut, jotta eri rakenteet ja tietojärjestelmät linkittyvät siihen toimintaan jota järjestelmällä tuetaan. Palveluiden suunnittelusta vastaavat työryhmät ja valmistelijat kuvaavat nykytilan ottaen huomioon ohjausryhmän määrittelystä tulevan tiedon uuden kunnan tavoitetilasta. Palveluiden järjestämistavat, rakenteet ja prosessit, hankinnat ja sopimukset, resurssit, sekä erilaiset linjaukset kuten strategiat, ohjelmat ja ohjeistukset on syytä kerätä ja koota yhteen. Nykytilan pohjalta analysoidaan kehittämistarpeita ja luonnostellaan vaihtoehtoja tulevaisuuden palvelumalleista sekä toimintaan liittyvistä tavoitteista. Eri vaihtoehdot tulee arvioida riskien, hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta. Todennäköisimpien vaihtoehtojen tarkempi suunnittelu edesauttaa toteutusvaiheen työskentelyä ja varmistaa palvelujen tuottamisen varmuuden rakennemuutoshetkellä. Kunnat voivat olla hyvinkin erilaisissa tietohallinnon tilanteissa järjestämisen tai palveluiden sisältöjen suhteen. Siitä syystä kuntien voi olla tarpeen laatia kuntakohtaisiakin suunnitelmia toteutusvaihetta ajatellen, jotta uusi kunta voi aloittaa yhdenmukaisella järjestelmällä tai yhdistää ICT-ympäristönsä mahdollisimman nopealla aikataululla (päällekkäisistä kustannuksista tulee päästä eroon mahdollisimman nopeasti).

8 8 (25) Kuntaliitosselvitykseen nimetty ohjausryhmä nimeää valmistelevat työryhmät Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava ryhmän organisointi Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit Selvitysvaihe Selvitysvaiheen ohjaus Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava työryhmä suunnittelee selvitysvaiheen toteutuksen ja työn organisoinnin Vaihtoehtojen arviointi Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Yhdistymisselvitys ja -sopimuksen valmistelu Vaihtoehtojen toteutuksen suunnittelu Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT ympäristön nykytilakuvaukset (toiminta, tietovarannot ja järjestelmät, teknologiaratkaisut) Sopimukset (mm. palvelut, lisenssit, toimittajat) Reunaehdot, rajoitteet (lainsäädäntö, muut) Palvelu- ja ICT-rakenteet Vaihtoehtojen arviointi (riskit, kustannukset, hyödyt) ja tavoitetilakuvaukset Vaihtoehtojen alustava toteutussuunnitelma (etenemispolku), palveluiden jatkuvuus, laatu, varautuminen Yhdistymisselvitys (palveluiden järjestämissuunnitelma) Yhdistymissopimus (esim. palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, yhdistymisavustuksen käyttö) ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 3: ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa - Selvitysvaihe 3.2 Nykytilan kuvaamisesta kehittämiskohteiden määrittelyyn Olennaisia tietoja nykytila-analyysissa ovat mm. väestö-, elinkeino- ja taloustilastot sekä muut palveluja ja palvelurakenteita kuvaavat tiedot, jotka tuotetaan valmistelun aikana nimettyjen työryhmien toimesta. ICT-palveluiden nykytilannekuvaus (mm. järjestämisen tavat, sopimukset, resurssit jne.) kannattaa selvittää tässä vaiheessa, jotta käytettävissä on parempaa taustatietoa myös palveluiden järjestämisen suunnitteluun (palveluiden jatkuvuus, sähköiset palvelut). Nykytilan kartoitus on syytä toteuttaa myös ICT-palveluiden johtamisen ja tuotannon organisoinnin ja yhdistymisen kustannusten näkökulmasta. Palveluverkon tai palvelutasojen harmonisoinnin yksityiskohtia ei useinkaan ratkaista vielä selvitysvaiheessa, jolloin keskitytään päätöksenteon kannalta keskeisiin suuriin linjauksiin. Tietohallintolaki (634/2011) edellyttää, että julkisen hallinnon tietojärjestelmien on oltava yhteensopivia muiden vastaavien järjestelmien kanssa. Tämän toteuttamiseksi kuntien on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Yhdistyvien kuntien kannattaa hyödyntää muutostilanne oman kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvauksen käynnistämiseksi ja selvitysvaiheessa sopia yhteisesti mille tasolla ja missä laajuudessa kuvaukset toteutetaan. Selvitysvaiheessa on hyvä hahmottaa myös, mitä palveluita kunnat järjestävät jo nyt yhdessä ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kuntien palveluissa ja palveluiden järjestämistavoissa on. Kuvauksen poh-

9 9 (25) jalta voidaan määritellä palveluiden harmonisointitarpeet sekä arvioida muutoksen etuja ja haittoja eri kuntien asukkaiden näkökulmasta. ICT:llä voi olla tukeva, tehostava tai mahdollistava rooli näiden palveluiden suhteen. Käytännössä sellaisia kuntapalveluita, joissa voitaisiin toimia normaalitilanteessa täysin ilman tieto- ja viestintätekniikkaa, ei enää ole. ICT-palveluiden järjestämistavat ja ulkoistamisen aste vaihtelevat kunnittain. Tapa, jolla palvelu on järjestetty, määrittelee ICT-ratkaisujen suunnittelua ja muutostuen sisällön tarpeita. Mikäli palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana muutosprosessissa korostuvat sisällön johtaminen, rakenteiden määrittely ja tietohallinnon toimintamalli. Kenties haastavinta yhdistymistilanteessa edessä olevan ICT-integraatiotyön määrittäminen on silloin, kun kunnilla on erilaisia sisällöllisiä ratkaisuja, joiden tuotantotavat ja tuottajat poikkeavat toisistaan. Toisaalta tällöin voidaan aidosti vertailla eri toimintamuotoja ja valita uudelle kokonaisuudelle paras ratkaisu, mutta se vaatii suunnitelmallista ja ennakoivaa ICT-yhteistyötä ja erilaisten toimintamallien vertailua ja arviointia jo selvitysvaiheen aikana. ICT-palvelut voidaan hankkia myös palveluina, jolloin muutoksessa korostuvat strateginen johtaminen, sopimusten hallinta, kustannusten hallinta sekä mittareiden laatiminen. Palveluiden tarjoajia ovat kuntien omat palvelukeskukset, alueelliset palvelukeskukset (kuntayhtymät, yhtiöt ja ostopalvelut) sekä valtakunnalliset palvelukeskukset. Kuntien tilanteet vaihtelevat merkittävästi ja ICT:n ostopalveluita voidaan myös käyttää monin eri tavoin. Selvitysvaiheessa vaihtoehtoisia etenemismalleja tietojärjestelmien hallinnan kannalta on useita. Keskeistä on määritellä uuden kunnan ja palveluprosessien näkökulmasta mitä uusia järjestelmiä on hankittava, mitä nykyisiä järjestelmiä on muutettava, mitä järjestelmiä voidaan käyttää sellaisenaan, mistä järjestelmistä voidaan luopua ja miten tiedot siirretään järjestelmien välillä 3.3 Vaihtoehtoisista toimintamalleista skenaarioihin ja analyyseihin Selvitysvaiheessa suunnitellaan yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, jotka kirjataan valmisteltavaan yhdistymissopimukseen. Periaatteiden määrittelemistä edeltää vaihtoehtojen kartoitus, jonka perusteella valitaan sopivimmat vaihtoehdot tarkempaa kuvaamista ja tarkastelua varten. ICT-palveluiden järjestämisvaihtoehdot riippuvat myös tulevan kunnan palvelurakenteesta. Mikäli mahdollinen liitos tapahtuu siten, että kunta/kunnat liittyvät johonkin kuntaan, jonka palveluja tietojärjestelmät otetaan käyttöön, voidaan valmistelussa siirtyä muita nopeammin toteutusvaiheen suunnitteluun. Kokonaan uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu sen sijaan pakottaa selvitysvaiheessa yleisemmän tason hahmotteluun. Yksittäiselle kunnalle ei voi ulkopuolelta osoittaa yhtä ainoaa oikeaa tavoitetta, vaan sen tulee tukea kunnan itsensä määrittämää tulevaisuuden tahtotilaa, johon vaikuttavat lukuisat seikat mm. väestöja elinkeinorakenne, palvelujen järjestämisen mallit, kuntayhteistyön nykytilanne sekä muu toimintaympäristön tilanne.

10 10 (25) Skenaariotyö soveltuu vaihtoehtojen (ml. ICT) kartoitukseen ja arviointiin erityisen hyvin. Jokaiseen skenaarioon liittyy sille tunnusomaisia piirteitä, hyötyjä, haittoja ja riskejä, joiden yhdistely skenaarioiden yli ei yleensä onnistu. Ennakoiva riskienhallinnan rooli on tärkeä, sillä asioiden korjaaminen jälkikäteen on usein kallista ja aikaa vievää. Periaatteessa kaikissa rakennemuutosvaiheissa voidaan hyödyntää samoja riskienhallinnan ajattelumalleja ja työkaluja. Tärkeintä on, että riskienhallinnan suunnittelu ja varautuminen riskeihin käynnistetään jo muutoksen selvitysvaiheessa. Muutoksen toteutukseen on syytä laatia etenemissuunnitelma. Suunnitelmaan tulee koota ja aikatauluttaa toimenpiteet, joita nykytilasta tavoitetilaan siirtyminen edellyttää. Kukin toimenpide edustaa toteutettavaa projektia, jonka kustannukset ja hyödyt voidaan arvioida. Mikäli tavoitetilalle on määritelty useita skenaariovaihtoehtoja, on kullekin vaihtoehdolle luotava oma tiekarttansa - suunnitelma ja kustannusarvio. Skenaariovaihtoehdot kuntaliitostilanteessa voivat olla erilaisia kuntakokonaisuuksia tai skenaariot voivat poiketa toisistaan esimerkiksi palveluiden järjestämistavoiltaan. Kuntarakennemuutos on hyvä ajankohta luoda perusteet uuden kunnan kokonaisarkkitehtuurille ja sen hallintamallille. Muutoksen aikana ohjausmallia voidaan kehittää asteittain uuden kunnan toimintatavaksi. Jokaisen kunnan on joka tapauksessa tietohallintolain velvoitteiden toteuttamiseksi ratkaistava ja organisoitava kokonaisarkkitehtuurin laatimis- ja hallintakysymys sekä päätettävä sen tarkoituksenmukaisista rajauksista (liikelaitokset, yhteisöt). Nämä asiat voidaan karkealla tasolla suunnitella jo selvitysvaiheessa, jotta toteutusvaiheessa toimeenpano olisi suunnitelmallista ja juohevampaa. 3.4 ICT-palvelut ja yhdistymissopimus ICT-palveluiden valmistelumateriaalista päätyy yhdistymisselvitykseen vain osa ja yhdistymissopimukseen vain keskeiset strategiseen päätöksentekoon ja yhdistymisavustuksiin liittyvät kirjaukset. Muu materiaali jää odottamaan mahdollista toteutusvaihetta. Vaihtoehtojen alustavat toteutussuunnitelmat, kustannukset sekä niihin liittyvät riskianalyysit palvelevat yhdistymissopimuksen laadintaa tuomalla tietoa sekä palvelujen järjestämisvaihtoehdoista että muutoksen kokonaiskustannuksista. Tämä voi auttaa uuden kunnan taloudenhoidon periaatteiden, yhdistymisavustuksen käytön sekä palvelujen järjestämisen linjausten suunnittelussa. ICT-palveluihin liittyen yhdistymissopimukseen kirjataan usein sähköisten palveluiden parantaminen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen varautuminen. Näiden toimenpiteiden rahoituksesta voidaan myös sopia, että tietty osa yhdistymisavustuksesta varataan tähän tarkoitukseen. Budjetin päätäntävalta on määriteltävä ja suunnitelma toteutuksesta laadittavaa selvitysvaiheessa kerätyn tiedon pohjalta viimeistään heti yhdistymispäätöksen jälkeen. 3.5 Selvitysvaiheeseen liittyviä suosituksia Selvitysvaiheen tuotosten ja tehtävien toteutus kannattaa organisoida projektiksi, jolle määritetään tavoitteet, tehtävät, aikataulut ja resurssit sekä vastuut.

11 11 (25) SELVIT YSTYÖ N O RG ANISOINT I Nimeä vastuuhenkilöt kunnista ICT-palveluiden muutosten valmistelijoiksi Organisoi kuntarakenneselvitykseen liittyvät ICT-palveluprojektit Muista projektien ja ohjelmien väliaikainen luonne - mitä nopeammin projekti saavuttaa tavoitteensa, sitä parempi! Älä pyri täydellisyyteen, 80/20-sääntö pätee (vaikutukset aikatauluun ja resursseihin). ICT-ympäristön nykytilan kartoittaminen ja kuvaaminen kannattaa kohdentaa tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen lisäksi palvelutoiminnan ja ICT-palveluiden ohjausrakenteiden ja toteutusprosessien kuvaamiseen. NYK YTI LAN KU VAUS Kuvaa kunkin kunnan palvelurakenteet, ICT-palvelurakenteet, ICT-palveluprosessit ja ICTpalvelusisällöt Kartoita käytössä olevat tietojärjestelmät, teknologia ja niiden uudistamis-tarpeet sekä meneillään olevat kehittämisprojektit Kuvaa ICT- palveluiden sopimuskannat ja sisällöt kustannuksineen sekä listaa toimittajat Kokoa yhteen olemassa olevat ICT-strategiat, -suunnitelmat ja -periaatteet ja analysoi yhdenmukaistamistarpeet (tietoturvallisuus, kokonaisarkkitehtuuri, hankintaperiaatteet, riskienhallinta, projektien hallintamalli) Tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa aina useita vaihtoehtoja. Muutoksen selvitysvaiheessa kannattaa luoda eri skenaarioita ja arvioida niitä esim. käytettävissä olevien resurssien pohjalta sopivimman toteutustavan löytämiseksi. VAIHTOE HTOISE T SKE NAARIOT J A NII DE N ANAL YSO I NT I Määrittele uudelle kunnalle tavoitetila keskeisistä tietohallinnon osa-alueista uudelle kunnalle (esim. Tietohallintomallin jäsennys: a. Strategia ja hallinto, b. Hankinnat ja toimittajayhteistyö, c. Projektien johtaminen sekä d. Palvelujen johtaminen) Tunnista kehittämistarpeet ja toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Laadi ICT-palveluiden järjestämisen todennäköisiä skenaariovaihtoehtoja ja arvioi niitä hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta Tunnista kehittämistarpeet ja toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Laadi ICT-palveluiden järjestämisen todennäköisiä skenaariovaihtoehtoja ja arvioi niitä hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta Tunnista eri vaihtoehtojen riskit ja varaudu niihin Valitse uuden kunnan tavoitetila ja suunnittele etenemispolku tavoitetilaan (strategia, kehittämistoimenpiteet ja projektit, kuntakohtaiset kehittämis-tarpeet) Muista, että yksinkertainen on yleensä toimivaa yhdenmukaista, automatisoi ja keskitä toimintoja ja prosesseja. Ota huomioon toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Ota huomioon ICT-kehittämisprojekteissa lainsäädännön ja keskeisten sidosryhmien luomat vaatimukset kehittämiselle. Ota huomioon tulevaisuudessa vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, jos tiedossa. Yhdistymissopimuksessa kiinnitetään periaatteet ja päälinjat uudelle kunnalle. Yhdistymissopimukseen kannattaa nostaa keskeisimmät tulevaa palvelutoimintaa tukevat ICT-linjaukset.

12 12 (25) YHDI STYM ISSO PIMUS Suunnittele muutoksen toteuttamisen budjetti ja resursointi, yhdistymissopimuksessa kannattaa ohjata yhdistymisavustusta tähän tarkoitukseen ICT-palveluiden kehittämisroolin huomioiminen yhdistymissopimuksessa palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä 4 TOTEUTUSVAIHE Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteutusvaihe alkaa, kun kuntien valtuustot ovat tehneet samansisältöiset päätökset ja hyväksyneet yhdistymissopimuksen. Toteutusvaihe jakaantuu kahteen vaiheeseen: siirtymävaiheeseen ja uuden kunnan aloitusvaiheeseen. Yhdistymissopimus Yhdistymishallitus Virkamies valmistelijat Yhdistyvien kuntien: valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Toteutus (siirtymäkausi) Muutoksen johtaminen Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT;n muutoksen vastuuprojekti Toteutuksen tehtävät Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Johtamisen suunnittelu Muutoksen toteutuksen organisointi Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus - lautakunnat virkamiesjohto Toteutus (uusi kunta) Muutoksen johtaminen Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT:n muutoksen vastuuprojekti Toteutuksen tehtävät Muutoksen linjauksista päättäminen Muutoksen johtaminen Muutoksen toteuttaminen Muutoksen toteutuksen organisointi Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 5. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe kokonaisuudessaan Siirtymävaihe käsittää päätösvaiheen jälkeisen valmistelun ja tähtää yhdistymishallituksen alaisuudessa uuden kunnan aloitukseen. Varsinaisen yhdistymispäivän jälkeen uuden kunnan valtuusto aloittaa toimintansa ja johtaa uutta kuntaa. Uuden kunnan organisaatio toimeenpanee muutoksen sekä valmistelee konkreettiset linjaukset uudelle kunnalle. Toteutusvaihe aloitetaan organisoimalla sovittujen tehtävien ja asioiden toteutus yli kuntarajojen väliaikaisilla projektivastuilla. Vanhat kunnat jatkavat toimintaansa, mutta yhdistymishallituksen alaisuudessa valmistaudutaan jo uuteen kuntaan. Siirtymävaiheessa, ennen uuden kunnan aloituspäivää, on tärkeää valmistella keskeisiä uuden kunnan toimintaan liittyviä asioita. Moni esitetty asia päätetään virallisesti uuden kunnan toimielimien tai viranhaltijoiden toimesta, vaikka valmistelu on jo aloitettu välittömästi yhdistymispäätöksen jälkeen. Toteutumisvaiheen pituudesta riippuen asioita voidaan valmistella syvällisesti ja laajasti tai ainoastaan kriittisimpiin asiakokonaisuuksiin keskittyen. Toteutusvaiheessa on tärkeää aloittaa strateginen suunnittelu ja vahvistaa tavoitteet, joihin uudistuksella pyritään.

13 13 (25) Uuden kunnan aloittaessa toimintansa on päätettävä mm. budjetista, organisaatiosta, säännöistä, maksuista ja taksoista, palveluiden tarjoamisen periaatteista, tuottavuustavoitteista ja tienimistä. Nämä kaikki asiat on valmisteltava jo hyvissä ajoin ennen aloittamishetkeä. Muutoksen toteutumisen onnistuminen vaatii hallittua muutosjohtamista sekä aktiivista viestintää. Viestinnän hyvä hoitaminen poistaa monia ongelmia ja on suositeltavaa toteuttaa monilla eri välineillä. Uusi kunta noudattaa yhdistymissopimusta kolmen vuoden ajan yhdistymisen voimaantulosta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi (KuntarakenneL 9.). Sopimustekstit on hyvä laatia samalla riittävän tarkoiksi mutta joustaviksi, jotta uusi kunta voi johtaa toimintaansa talouden realiteetit sekä muut toimintaympäristön mahdolliset muutokset huomioiden. Olennaisimmat, usein myös vaikeimmat, muutostoimenpiteet tapahtuvat palvelujen järjestämistavoissa sekä palveluverkoissa ja niistäkin olisi hyvä sopia jo sopimusvaiheessa. Kuntarakennelaki edellyttää, että yhdistymisavustus käytetään välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana ja sen käytöstä on raportoitava. ICT-palveluiden yhdenmukaistamisen kustannukset ovat usein keskeisiä yhdistymisavustuksen käyttökohteita. 4.1 Päätöksenteko toteutusvaiheessa Liittyvien kuntien luottamushenkilöistä koostuva yhdistymishallitus omaa kuntajakolain nojalla uuden kunnan hallituksen valtuudet, mutta se ei ole vielä yhteisen työnantajan roolissa. Kukin kunta toimii yhdistymispäivään saakka entisellään ja vastaa henkilöstöstään. Tästä huolimatta kuntaliitosten toteutusta on johdettava eri toimialojen ja tukipalveluiden näkökulmasta kokonaisuutena. Yhdistymishallitus nimeää vastuuhenkilöt uuden kunnan valmistelijoiksi. Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Kuntien yhteisesti nimeämä yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa yhdistymispäätöksen jälkeen päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia tai jotka ovat yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaisia (KuntarakenneL 31 ). Yhdistymispäätösten jälkeen kunta ei enää laadi omaa talousarviota ja suunnitelmaa. Uuden kunnan talousarvion ja suunnitelman laatimisesta vastaa yhdistymishallitus. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat sekä velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle yhdistymishetkellä. Tämä voi edellyttää omaisuusjärjestelyjä kuntien konsernirakenteissa.

14 14 (25) Toteutusvaiheen päätöksentekomatriisi ja toimijoiden keskeiset tehtävät: PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Yhdistymishallitus Kunnat Nimetyt viranhaltijat ja työryhmät ASIA Muodostetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti. Toimii uuden kunnan hallituksena ja ohjaa rakennemuutoksen toteutusta, antaa valmisteluvaltuuksia toteutusvaiheessa sekä työryhmille että viranhaltijoille. Nimeävät yhdistymissopimuksen mukaisesti yhdistymishallituksen. Hyväksyvät toimivaltamuutokset ja työajan käytön uuden kunnan valmisteluun. Tekevät tarvittaessa päätöksiä uuden kunnan aloittamisen helpottamiseksi mm. sopimusten, palveluiden ja toimintalinjausten osalta jo ennen liitosta Valmistelevat uuden kunnan toimintoja toimeksiantojen mukaisesti ja raportoivat yhdistymishallitukselle valmistelun etenemisestä HUOMIOITAVAA ICT-PALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA ICT-järjestelmien ja palveluiden yhdenmukaistamisesta on voitu päättää yhdistymissopimuksessa, jossa nimettyjen toimenpiteiden organisointi on toteutettavat. Yhdistymishallituksen nimittävät vastuuhenkilöt ja ryhmät valmistelevat siirtymäkaudella palveluiden jatkuvuutta sekä palveluiden yhdenmukaistamista uuden kunnan näkökulmasta aiempien suunnitelmien pohjalta. Mahdollisen yhdistymisavustuksen käytön suunnittelun, toimeenpanon ja raportoinnin varmistaminen. Yhdistymishallituksen valmistelemat uuden kunnan asiakirjat kuten säännöt, strategia ja talousarvio hyväksytään uuden kunnan valtuustossa sen aloittaessa toimintansa. Tämän jälkeen virallinen uuden kunnan ICT-palvelujohto aloittaa ja saa toimintavaltuudet. Kunnat ovat edelleen työnantajia, mutta työntekijöille annetaan erityistehtäviä koko uuden kunnan valmistelussa oman tehtävän ohella, ellei tehtävistä ole mahdollista vapauttaa kokonaan määräajaksi. Päällekkäisiä tai epätarkoituksenmukaisia sopimuksia on mahdollisesti irtisanottava tai uusia kilpailutettava. Kunnat voivat juridisina toimijoina ennakoida uuden kunnan alkua tekemällä näissä asioissa yhteisesti sovittuja toimenpiteitä ja päätöksiä. ICTpalvelut ja järjestelmät vaativat oman valmistelun ja vastuunkantajan, jotka tulee nimetä yhteisesti. Varsinaisesti organisaation hyväksyy vielä uuden kunnan valtuusto. Valmistelutehtävä voi olla määräaikainen tai sen antaminen voi perustua tulevaan organisaatiorakenteeseen ja henkilön vastuuasemaan siinä rakenteessa. Vaikka ICT-palvelut olisivatkin ulkoistettuja palveluita, on tärkeää sopia vastuuhenkilöstä koordinaation ja strategisen suunnittelun osalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uuden kunnan aloittaessa normaali kuntaorganisaatio astuu voimaan. 4.2 ICT-palveluiden toteutus siirtymävaiheessa Toteutusvaiheen aikana muutosjohtamisen merkitys on keskeinen ja samalla haastava, erityisesti silloin, kun uuden organisaation mukaisia valtuuksia ei vielä ole olemassa. Valmistelun tulee kuitenkin jatkua, jotta kuntarakennemuutoksen hallittu toteutus varmistetaan. Toteutusvaiheessa valmistellaan selvitysvaihetta laajemmin keskeisiä asiakokonaisuuksia, joista erityisiä liittymäpintoja ICT-valmisteluun tuovat mm.: Talous: yhdistymisavustusten käytön seuranta, talouden raportointi- ja seurantajärjestelmien laatiminen, tuottavuusohjelmien laatiminen Hallinto: hallinto- ja johtosäännöt, johtamisjärjestelmän kuvaus, ICT-palveluiden yhteensovittaminen (tietoverkot, kokonaisarkkitehtuurin hallinta, tietoturva, tietojär-

15 15 (25) jestelmät hallinnossa ja toimialoilla) ja muutoksen toteuttamissuunnitelma, asiointija palvelupisteet (sähköinen asiointi), strategiset suunnitelmat Palvelut: palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, ICT-palvelusopimusten hallinta (sähköiset palvelut) Tekninen toimi: (rekisterit, tienimet) Näiden valmistelujen keskeiset vaikutukset ICT-palveluihin on selvitettävä yhteistyössä muiden toimialojen valmistelijoiden kanssa. Toteutus (siirtymäkausi) Yhdistymissopimus Yhdistymishallitus Virkamies valmistelijat Muutoksen johtaminen Yhdistyvien kuntien: valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT;n muutoksen Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu Toimenpiteiden suunnittelun aloitus - kriittiset toimet (100 pv) Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu (hallinto ja johtosäännöt) Nykytilan päivitys ja täydentäminen Sopimusasiat, irtisanomiset, jatkaminen, uudet hankinnat Tietojärjestelmien ja infran ylläpito ja pienkehitys Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Riskien hallinta ja varautuminen Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto Strategia ja ohjelma luonnokset Kriittisten toimenpiteiden suunnitelma Uuden kunnan johtamis- ja palvelujärjestelmä luonnokset (Hallinto- ja jojtosääntöluonnokset) ICT palveluiden johtamismalli ja kuvaukset Tietohallintomallin kuvaukset Toiminnan tavoitetilan kuvaukset (KA kuvaukset, arkkitehtuuriperiaatteet, toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia) Jatketut ja irtisanotut sopimukset, ylläpitosopimukset ja -hankinnat Hankintastrategia ja politiikka luonnos Hanke- ja projektisuunnitelmat KA-hallintamalli luonnos Riski-, laatu-, jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmat ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 6. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe, siirtymäkausi Yhdistymishallituksen alaisuudessa nimetyt valmistelijat jatkavat ICT-palveluiden kokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta selvitysvaiheen materiaalien pohjalta. Siirtymäkauden keskeiset ICT-palveluihin liittyvät tehtävät (ks. liite 2) ovat seuraavat: Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu 1. Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu 2. Toimenpiteiden suunnittelun aloitus, kriittiset toimet (ns. 100 pv suunnitelma) 3. Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu Nykytilan päivitys ja toimenpiteet 1. Nykytilan päivitys ja täydentäminen 2. Sopimusmuutokset 3. Tietojärjestelmien ja infrastruktuurin ylläpito ja pienkehitys

16 16 (25) Johtamisen suunnittelu 1. Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus 2. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin valmistelu 3. Riskienhallinta ja varautuminen Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu Siirtymäkauden aikana uuden kunnan tavoitetila ja toimintamalli tulee täsmentää, koska selvitysvaiheen linjaukset ovat voineet muuttua. Yhdistymissopimus ja yhdistymishallituksen strateginen valmistelu antavat tälle valmistelulle perustan. Toimenpiteiden suunnittelun aloitus, kriittiset toimet (ns. 100 pv suunnitelma) ICT-palveluiden osalta siirtymäkaudella on keskeistä organisoida muutoksen toteutus ja hallinta, eli toimenpiteet joilla muutoksen tavoitteet suunnitellaan, nykytilan päivitetään ja toiminnan johtaminen toteutetaan. Projektien avulla valmistellaan kriittiset toiminnot palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi uuden kunnan aloittaessa toimintansa. Kunta- ja palvelurakennemuutoksiin liittyviä tehtäviä on niin paljon, että niistä keskeisimmät tulee priorisoida. Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu Siirtymäkauden valmistelutyössä on keskityttävä kriittisiin tehtäviin (rahoitus, hinnoittelu, palvelutasojen määrittely, palveluverkkojen kartoitus, henkilöstön organisointi, yhteiset järjestelmät jne.). Vaiheen päättyessä vähintään keskeisten palvelu- ja henkilöstöperiaatteiden sekä palvelu- ja tietojärjestelmien tulisi olla toiminnassa. Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Nykytilan päivitys ja täydentäminen Toteutusvaiheessa organisaation ja palvelutoiminnan nykytilakuvaukset on täydennettävä vastaamaan todellista tilannetta erityisesti prosessikuvausten osalta. Nykytilakuvausten ja strategisten linjausten pohjalta päivitetään selvitysvaiheessa laadittu suunnitelma strategisen tavoitetilan saavuttamiseksi (etenemispolku). Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus Muutoksen toteutusvaiheessa muutoksesta ja siihen liittyvistä kehittämiskohteista on syytä muodostaa oma ohjelma joka kytketään osaksi uuden kunnan projektisalkkua. Toteutusvaiheen yhteydessä tulee suunnitella uuden kunnan projektisalkun hallintamalli, joka voidaan ottaa käyttöön asteittain muutoksen aikana. Tietojärjestelmien ja infrastruktuurin ylläpito ja pienkehitys Palvelutoiminnassa on keskityttävä palveluiden jatkuvuuteen sekä riskien ja laadun hallintaan ja varautumiseen. Kunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä, mutta tavat järjestää palvelut ovat yleensä vapaasti kuntien päätettävissä jonka vuoksi malleissa voi olla merkittäviä kuntakohtaisia eroavai-

17 17 (25) suuksia. Kuntalaisten kannalta tärkeintä on, että uuden kunnan aloittaessa palvelut jatkuvat häiriöttä. ICT-toiminnan painopiste onkin järjestelmien ylläpidossa ja pienkehityksessä tämän varmistamiseksi. Johtamisen suunnittelu Sopimusmuutokset Uuden kunnan ICT-hankintastrategia ja -politiikka tulee valmistella koko kunnan linjausten mukaisesti. Yhdistyvien kuntien palveluissa voi olla usein rinnakkaisia tai päällekkäisiä toimintatapoja ja alihankintasopimuksia. Sopimuskannan muuttaminen toivotun mukaiseksi sopimusehtoja ja hankintalakia kunnioittaen suunnitellaan. Kunnan sopimuskannan kartoitus ja voimassaoloaikojen sekä irtisanomisehtojen tarkastelu on tärkeää jo selvitysvaiheessa isoimpien kustannuserien osalta. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Kuntarakennemuutoksessa uuden kunnan hallinto- ja johtosääntöihin ja muihin toimintaohjeisiin tulee liittää kokonaisarkkitehtuurin ohjaus ja toteutusvastuut sekä tehtävät. Uuden kunnan hallintoa ja kehittämisen ohjausta suunniteltaessa kannattaa määrittää arkkitehtuurihallinnan rooli suunnittelun ja kehittämistyön tukena. Riskienhallinta ja varautuminen Toteutusvaiheessa kriittistä on turvata palveluiden jatkuvuus ja tietojärjestelmien toimivuus. Tällä varmistetaan, että kuntalaiset saavat tarvittavat palvelut, tiedon käsittely uudessa kunnassa tapahtuu hallitusti ja että tarvittavat järjestelmät toimivat. Uudelle kunnalle on toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi laadittava jatkuvuus-, toipumis- ja varautumissuunnitelmat. Lisäksi selvitysvaiheen riskienhallintakartoituksen pohjalta on tarkistettava riskitekijät ja riskienhallintastrategia. Toteutusvaiheessa riskienhallinta keskittyy asiakaspalvelun jatkuvuuden turvaamiseen, talouden hallintaan sekä muutoksen toteutukseen liittyvien riskien hallintaan. 4.3 ICT-palvelut uuden kunnan aloittaessa toimintansa Uuden kunnan virallisen aloituspäivän jälkeen kunta- ja palvelurakennemuutosten toteutusvaiheessa palvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena yhtenäisin periaattein. Joidenkin palveluiden ja asioiden osalta voi olla päätetty siirtymäkaudesta, mutta niiden suositellaan olevan mahdollisimman lyhyitä. Tässä vaiheessa uuden kunnan valtuusto ja uudet toimielimet hyväksyvät ja toimeenpanevat siirtymäkauden aikana valmistellut linjaukset, tavoitteet, toimintamallit ja periaatteet. Uuden kunnan valtuusto hyväksyy myös uuden kunnan hallinto- ja johtosäännöt sekä päättää toiminnan tavoitteista ja strategiasta. Tässä yhteydessä on suositeltavaa hyväksyä ja vahvistaa myös tietohallinnon ja ICT - palveluiden johtamismallit sekä uuden kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli. Nämä vahvistavat kunnan tietohallinnon toimintaan liittyvät tehtävät, ryhmät ja vastuut uudessa kunnassa ja kiinnittävät tietohallinnon toiminnan johtamisen tueksi. Mikäli yhdistyminen toteutetaan uuden kunnan perustamisen kautta, on kaikki toimintaa ohjaavat asiakirjat, virat ja muut työtehtävät perustettava uudelleen. Tämä vaatii hallinnollista valmistelua enemmän kuin liitos olemassa olevaan kuntaan, jonka joitakin periaatteita voidaan noudattaa kunnes päätetään toisin.

18 18 (25) Uuden kunnan projektien johtamisen ohjaus- ja hallintamallit sekä siirtymäkauden etenemissuunnitelma on täsmennettävä ja hyväksyttävä. Muutoksen toteuttamisessa tarvittavat toimenpiteet on suositeltavaa koota suunnitelmaksi joka sisältää toimenpiteistä vastaavat projektit. Projektien organisointi edellyttää toteutusvaiheen tehtävien ja vastuiden määrittelyä ja tehtävien aikatauluttamista. Yksittäiset toteutusprojektit on suositeltavaa koota ohjelmaksi ja/tai projektisalkuksi, jota johdetaan ja hallitaan sovitun hallintamallin mukaisesti. Projekteille on päätettävä myös budjetit, joiden raameissa toimitaan. Tavoitteiden toteuttamista ajatellen kannattaa kaikki tavoitellut kehittämiskohteet organisoida projekteiksi myös uuden kunnan käynnistämisen jälkeen, koska osa muutoksen toteuttamisesta tapahtuu vielä aloituspäivän jälkeen. Tämän vuoksi muutosjohtamisen suunnittelu yli vuodenvaihteen on ehdottoman suositeltavaa. Toteutusvaiheessa uuden kunnan hankintastrategia ja -politiikka, sopimusten hallinnan periaatteet sekä riskien ja laadunhallinta on täsmennettävä, hyväksyttävä ja toimeenpantava. Muutoshallinta tulee olla järjestelmällistä ja kontrolloitua. Muutoshallinnan tärkeyden takia on perusteltua, että ICT-palveluiden toteutusorganisaatiossa on henkilö, joka keskittyy vain tähän tehtävään. Muutos- tai kehityskohteiden toteutussuunnitelmat voivat vielä muuttua selvitysvaiheen ja toteutusvaiheen aikana ja tämän vuoksi onkin tärkeää sopia myös muutosten käsittelystä, jotta toteutuksen aikana tehdyistä linjauksista jää merkintä. Yhdistymissopimusta tulee joka tapauksessa noudattaa muutostarpeistakin huolimatta, jonka vuoksi yhdistymissopimukseen tulevien kirjausten tasoa ei kannata kiinnittää liian tarkaksi muutoksen joustavuuden säilyttäminen. Toteutus (uusi kunta): 1.1.vvvv Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus Muutoksen johtaminen - lautakunnat - virkamiesjohto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT:n muutoksen vastuuprojekti Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen Tavoitetilan valinta Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän käynnistyminen Tietohallinnon ja ICT palveluiden johtaminen Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus KA-hallintamallin vahvistaminen Uuden palvelurakenteen ja suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto Sopimukset ja hankinnat Riskien hallinta ja varautuminen Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto Strategiaohjelma johtosäännöt) Tavoitetilan kuvaukset (KA Hankintastrategia ja politiikka kuvaukset), arkkitehtuuriperiaatteet, KA-hallintamall toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja Hanke- ja projektisuunnitelmat teknologia) ICT palveluiden johtamismalli ja Uuden kunnan johtamis- ja kuvaukset palvelujärjestelmä (hallinto ja Tietohallintomallin kuvaukset Sopimukset ja hankinnat Riski-, laatu-, jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmat Kehitys projektit ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 7. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe, uusi kunta

19 19 (25) Uuden kunnan keskeiset tehtävät toteutusvaiheessa (ks. liite 2) ovat seuraavat: Muutoksen linjauksista päättäminen 1. Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen 2. Tavoitetilan valinta 3. Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Muutoksen johtaminen 4. Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen 5. Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus 6. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin vahvistaminen Muutoksen toteuttaminen 7. Uuden palvelurakenteen ja suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto 8. Sopimukset ja hankinnat 9. Riskienhallinta ja varautuminen Muutoksen linjauksista päättäminen Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden toimintaperiaatteet, johtamismalli sekä kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet päätetään aiemman valmistelun pohjalta. Tavoitetilan valinta Skenaarioanalyysien pohjalta valitaan toteutettava skenaario eli tavoitetila. Keskeisimmät arviointikriteerit liittyvät vaihtoehdon kustannuksiin, hyötyihin ja riskeihin. Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Vaiheessa seurataan uuden kunnan strategisten linjausten valmistelua ja valmistumista sekä huomioidaan uuden kunnan palvelujen järjestämisen periaatteiden vaikutukset ICT-palveluihin. Näiden pohjalta laaditaan ICT-strategia/toimintasuunnitelma (visio, tavoitteet) ja määritellään tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Muutoksen johtaminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen organisoidaan, vastuut määritellään ja tehtävät toimeenpannaan valitun toimintamallin mukaisesti. Tehtäviin sisältyy myös toimittajasuhteiden ja hankintatoimen hallintamallien hyväksyminen ja toimeenpano. Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus Tässä vaiheessa hyväksytään kehittämisprojektien organisointi ja suunnittelun ohjausmallit (organisointi, vastuut, tehtävät). Muutoshallinnan suunnitelmallisten menettelytavat toimeenpannaan sekä linjaorganisaation ja projektiorganisaation vastuut määritellään.

20 20 (25) Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin vahvistaminen Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin käyttöönotto kannattaa toteuttaa projektina. Uuden kunnan valtuusto vahvistaa hallintamallin kunnan johtosääntöön. Muutoksen toteuttaminen Uuden palvelurakenteen ja suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto Tietohallinto ja ICT palvelujen toimintamalli (vastuut, organisaatio ja budjetti) määritellään uudessa kunnassa osana uuden kunnan hallinto- ja johtosääntöjä. Tietohallinnon ja ICT-palvelurakenteen uusi toimintamalli sekä projektijohtamisen ja projektisalkun hallinnan uudet prosessit toimeenpannaan uudessa organisaatiossa. Toimeenpannaan uuden kunnan hankintastrategian mukaiset tehtävät. Sopimukset ja hankinnat Toimittajasuhteiden ja hankintatoimen tehtävät organisoidaan hankintastrategian mukaisesti. Toteutusvaiheessa tulee huolehtia sopimusten saumattomasta siirtymästä uuden kunnan palvelurakenteeseen. Tiettyjen palvelujen osalta muutos voi olla aikataulullisesti varsin mittava, siksi hankintakohteiden ennakoiva suunnittelu ja resursointi sekä toteutuksen ohjaus ovat keskeisiä muutoksen menestystekijöitä. Riskienhallinta ja varautuminen Uuden kunnan aloittaessa toimintansa ICT-palveluiden keskeisin tehtävä on turvata palveluiden jatkuvuus. Vuodenvaihteen jälkeen on keskeistä vakiinnuttaa toiminta laajemminkin ja siirtyä projektisalkun sekä riskienhallinnan normaaliin menettelytapaan eli asiakaspalvelun jatkuvuuden turvaamiseen sekä talouden hallintaan. 4.4 Toteutusvaiheeseen liittyviä suosituksia Toteutusvaiheen painopiste on suunniteltuja ja sovittujen tehtävien toteutuksessa. Muutoksen hallittavuuden varmistamiseksi tehtävien toteutus kannattaa organisoida projektiksi, jolle määritetään tavoitteet, tehtävät, aikataulut ja resurssit sekä vastuut. Toteutuksen siirtymävaiheessa (kun liittyvät kunnat ovat vielä erillisiä yksiköitä) kannattaa pyrkiä harmonisoimaan ja yhdistämään perustietotekniikka ja tietoliikenne uuden kunnan käyttöönottoa varten.

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) v 1.x 1.7.2014

ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) v 1.x 1.7.2014 ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa v 1.x 1.7.2014 Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Muutostuen sisältö ja toimintamalli 6.10.2013 Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE 1 (6) OHJE VM139:00/2013 30.4.2014 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT-TUEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN RAHOITUS KUNNILLE 1. Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT -tuki Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM ICT -tukiohjelman tavoitteet ICT tukiohjelman toimintamallin tavoitteena

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki - toteutussuunnitelma - JUHTA 10.2.2015 Tommi Oikarinen Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuki ICT muutostukiohjelman uudelleen suunnittelu vastaamaan muuttunutta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. muutostuki. Muutostuen sisältö kunnille 10/2013. Porin seutu 14.10.2013. Muutostukiohjelma

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. muutostuki. Muutostuen sisältö kunnille 10/2013. Porin seutu 14.10.2013. Muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Porin seutu 14.10.2013 Muutostuen sisältö kunnille 10/2013 Muutosjohtaminen Lähipalvelut Lähidemokratia Suurten kaupunkiseutujen hanke ICT-muutostuki Yhteisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013 Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

13.11.2013. Porin seudun kuntien ICT ympäristöjen kartoitusprojekti. Toteutussuunnitelma

13.11.2013. Porin seudun kuntien ICT ympäristöjen kartoitusprojekti. Toteutussuunnitelma 13.11.2013 Porin seudun kuntien ICT ympäristöjen kartoitusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.5 13.11.2013 Porin seudun kunnat 2 (14) Sisällysluettelo 1. Projektin tiivistelmä... 3 2. Projektin sisältö...

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Projektisuunnitelma vuodelle

Projektisuunnitelma vuodelle Projektisuunnitelma vuodelle 2017 11.12.2016 ESIVALMISTELU -30.6.2017 Valmistelun vaiheet Luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle, pohjustetaan väliaikaishallinnon työtä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot