ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) v 1.x

Transkriptio

1 ICT-käsikirja Kunta- ja palvelurakennemuutoksessa v 1.x Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde)

2 2 (25) Sisällysluettelo 1 ICT-KÄSIKIRJA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSIIN ICT OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTA SELVITYSVAIHE Tietohallinto ja ICT-palvelut selvitysvaiheessa Nykytilan kuvaamisesta kehittämiskohteiden määrittelyyn Vaihtoehtoisista toimintamalleista skenaarioihin ja analyyseihin ICT-palvelut ja yhdistymissopimus Selvitysvaiheeseen liittyviä suosituksia TOTEUTUSVAIHE ICT-palveluiden toteutus siirtymävaiheessa ICT-palvelut uuden kunnan aloittaessa toimintansa Toteutusvaiheeseen liittyviä suosituksia ARVIOINTIVAIHE Arviointivaiheen keskeiset tehtävät ICT-palveluissa Arviointivaiheeseen liittyviä suosituksia Liitteet ja viitteet... 25

3 3 (25) 1 ICT-KÄSIKIRJA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSIIN Tässä dokumentissa on kuvattu ohje kunnille ja kuntayhtymille kunta- ja palvelurakenteiden muutosprosessiin liittyvien vaiheiden ja tehtävien toteutukseen erityisesti tietohallinnon ja ICTtoiminnan näkökulmasta. Käsikirja kuvaa kuntarakenneuudistuksen prosessin ICT-palveluiden näkökulmasta ja antaa prosessin eri vaiheisiin liitettyjä ohjeita, kuinka muutoksen toteutus voidaan toteuttaa hallitusti. Käsikirjan liitteenä on muutoksen eri vaiheisiin tuotettu tehtävälista, jossa kuvataan tehtäviä muutoksen suunnittelua, toteutusta sekä muutoksen onnistumisen arviointia varten. Liitteet sisältävät myös tiedon olemassa olevista ohjeista, kuvaspohjista ja muista malleista joita tehtävän toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää. Käsikirjassa on viitattu muuhun kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuessa toteutettuun ohjemateriaaliin, joka on koottu teemoittain seuraavan kuvan mukaisesti. T Y Ö V Ä L I N E E T M A L L I T Yhteiset palvelut Strategia ja skenaariot Sopimukset ja hankinta E S I T Y S - P O H J A T Riskien Tietohallintomalli ICT-muutoskäsikirja kunta- ja palvelurakennemuutoksiin KA menetelmä KA malli Kustannukset ja hyödyt Mittarit ja arviointi O H J E E T Projektisalkun Tietoturva ja varautuminen K U V A U S P O H J A T Kuva 1: Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuen työvälineet Ohjeet sisältävät yksityiskohtaisempia toimintaohjeita, joihin on koottu malleja, kuvauspohjia, esityspohjia ja muita työvälineitä kuntarakennemuutoksen eri vaiheisiin liittyen. ICT- tuessa luotu ohjeistus löytyy laajemmin kunnallisten rakennemuutosten tietopankista osoitteessa Käsikirja on osa valtiovarainministeriön yhdessä kuntien, kuntayhtymien, Suomen Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valmisteltuun kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tuen ohjeistusta. Ohjetta tullaan ylläpitämään käytännön esimerkkien kautta kun ICT-tukeen liittyviä tehtäviä kunnissa toteutetaan.

4 Strategia ja hallinto Projektien johtaminen Palveluiden johtaminen Palvelutuotanto Liiketoimintayhteistyö Liiketoiminnan kehittäminen Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien Konseptien kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun Perustiedon Jatkuvuuden Strategia, toimintamalli Valmistelu ja Business case Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Arkkitehtuuri ja muutosten Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Koulutus ja käyttöönotto Hankinta- ja toimittajastrategia Palvelustrategia Hankinnat ja toimittajayhteistyö Taloussuunnittelu ja seuranta Toimittajasuhteet, sopimus ja markkina-analyysi Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Arkkitehtuuri ja muutosten Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Strategia ja hallinto Projektien johtaminen Palveluiden johtaminen Palvelutuotanto Liiketoimintayhteistyö Liiketoiminnan kehittäminen Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien Konseptien kehittäminen Prosessien kehittäminen Projektisalkun Perustiedon Jatkuvuuden Strategia, toimintamalli Valmistelu ja Business case Organisointi ja osaaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Arkkitehtuuri ja muutosten Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Koulutus ja käyttöönotto Hankinta- ja toimittajastrategia Palvelustrategia Hankinnat ja toimittajayhteistyö Taloussuunnittelu ja seuranta Toimittajasuhteet, sopimus ja markkina-analyysi Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva kehittäminen 4 (25) Kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjeiden tarkoituksena auttaa kuntia kartoittamaan lähtötilanteensa, suunnittelemaan tavoitetilan ja etenemispolun tavoitteeseen pääsemiseksi sekä johtamaan rakennemuutoksen toteutus asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Nykytila Selvitysvaihe Toteutus (siirtymäkausi) Toteutus (uusi kunta) Arviointivaihe P A L V E L U - T O I M I N T A P A L V E L U - T O I M I N N A N T A V O I T E - T I L A U U D E N K U N N A N P A L V E L U - T O I M I N T A J A T K U V A K E H I T T Ä - M I N E N Järjestelmät Järjestelmä Järjestelmät Järjestelmä Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli Tietohallinnon toimintamalli ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet ICT -palvelurakenteet Kuva 2: ICT-muutostuen ohjeiden kohteet Onnistuneen tietohallinnon ja IT-toiminnan muutoksen lähtökohtana on palvelutoiminnan tavoitteiden ja rakenteiden suunnittelu ja toteutus. Kun palvelutoiminnan tavoitteet ovat tiedossa, on helpompaa suunnitella ja toteuttaa palvelutoimintaa tukevat tietojärjestelmät, tietohallinnon toimintamallit sekä ICT-palveluiden järjestämistavat. 2 ICT OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTA Käsikirjassa tehtävät on jaettu kuntien yhdistymisprosessin eri vaiheisiin: selvitys-, toteutus- ja arviointivaihe. Eri vaiheet toteutuvat käytännössä limittäin ja voivat kestää useita vuosia. Käsikirjassa vaiheiden sisältö on jäsennetty seuraavasti: Selvitysvaihe käsittää kuntaliitosselvityksen valmistelun, yhdistymissopimusneuvottelut ja yhdistymissopimuksen hyväksynnän. Toteutusvaihe alkaa kuntien yhdistymispäätöksestä ja se jakaantuu kahteen vaiheeseen. Siirtymäkaudella suunnitellaan toteutusta yhdistymispäätöksen ja uuden kunnan aloittamisajankohdan välillä. Yhdistymisvuoden alussa uusi kunta aloittaa toimintansa ja toteutusvaihe konkretisoituu. Arviointivaihe alkaa toiminnan vakiinnuttua ja sitä ohjaavat sekä yhdistymissopimus että uuden kunnan laatimat strategiset linjaukset. Toteutusvaihe ja arviointivaihe ovat usein samanaikaisia, limittäin olevia vaiheita.

5 5 (25) Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän käynnistäminen Selvitysvaihe Toteutus (siirtymäkausi) Toteutus (uusi kunta) Arviointivaihe Selvitysvaiheen ohjaus Muutoksen johtaminen Muutoksen johtaminen Arvioinnin ohjaus Kuntaliitosselvitykseen nimetty ohjausryhmä nimeää valmistelevat työryhmät Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava työryhmä suunnittelee selvitysvaiheen toteutuksen ja työn organisoinnin Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit ja vaihtoehtojen arviointi Toteutusvaihtoehtojen suunnittelu Yhdistymissopimuksen valmistelu Yhdistysmissopimus Yhdistymishallitus Yhdistyvien kuntien valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaation vastuulliset Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Johtamisen suunnittelu Muutoksen toteutuksen organisointi Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus - lautakunnat - virkamiesjohto Muutoksen toteutusorganisaation vastuulliset Muutoksen linjauksista päättäminen Muutoksen johtaminen Muutoksen toteuttaminen Muutoksen toteutuksen organisointi Kunnan valtuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Kunnan virkamiesjohto (yhdistymissopimus 3 v.) Selvitysvaiheen tehtävät Toteutuksen tehtävät Toteutuksen tehtävät Arvioinnin tehtävät Johtamisen ja toiminnan arviointi ja kehittäminen Suunnittelun, päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 3: ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Yleiskuva Kuva 3 esittää yleiskuvan kuntarakennemuutoksesta vaiheittain. Jokaisessa vaiheessa on kuvattu ohjaus- ja taso sekä tarvittavat toiminta ja tiedot sekä muutosta tukevat mallit ja ohjeet. Käsikirjan liitteissä 1-3 ovat tarkennetut kuvaukset vaiheittaisista tehtäväkokonaisuuksista sekä linkit ohjeisiin ja mallipohjiin. Kuntarakenneselvitysprosesseja ohjaa kuntarakennelaki (1698/2009). Eri vaiheiden kestot ovat yleensä kuntien itse päätettävissä ja halutessaan ne voivat selvittää minimivaatimuksia paljon laajempiakin kokonaisuuksia aikataulunsa ja tarpeidensa mukaisesti. Kuntarakennelaki määrittelee aikataulullisesti ne päivämäärän, johon mennessä päätökset on tehtävä seuraavan vuoden alussa tapahtuvaa liitosta varten. Kunta- ja palvelurakennemuutosten valmistelu- ja toteutustehtävien organisointi projektiksi tai kehitysohjelmaksi (eli tavoitteiden, aikataulujen, resurssien ja vastuiden määrittely sekä seurannasta sopiminen) edistävät liitosselvityksen ja muutoksen toteutuksen hallittavuutta. Projektisalkun kunta- ja palvelurakennemuutoksissa -ohjeessa kuvataan tarkemmin projektisalkun hallinnan, ohjelmajohtamisen ja projektien ohjauksen merkitystä rakennemuutoksen eri vaiheissa. Tietohallinnon ja IT-tuotannon suunnittelu ja muutoksen valmistelu etupainotteisesti on tärkeää erityisesti palveluiden jatkuvuuden turvaamisen sekä talouden ja muutoksen hallinnan kannalta. Rakennemuutos on helpompi tehdä jos perustietotekniikka, käyttäjähakemistot sekä tietoliikenne on jo valmiiksi yhdenmukaistettu/yhdistetty.

6 6 (25) 3 SELVITYSVAIHE Kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaihe alkaa kuntien päätöksestä aloittaa selvitys nimettyjen kuntien kesken. Ainoastaan valtion erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysvaihe käynnistyy valtiovarainministeriön päätöksellä. Selvitystyö on suositeltavaa organisoida projektiksi eli määritellä selvitysvaiheen tehtävät, aikataulu ja vastuut. Selvitystyön alussa määritellään poliittinen ohjausjärjestelmä sekä viranhaltijoista ja muista asiantuntijoista koostuvat valmistelutoimielimet. Poliittinen tahtotila ja visio tulevasta uudesta rakenteesta ovat selvitysvaiheessa keskeisessä asemassa. Kuntarakenteen muutos pohjautuu aina eri osapuolten poliittiseen neuvotteluprosessiin ja yhteiseen tahtotilaan tulevaisuudesta. Selvitysprosessi päättyy kuntien päätökseen, jossa laadittu yhdistymissopimus hyväksytään tai hylätään ja päätöksen perusteella valtioneuvostolle tehdään esitys kuntien yhdistämisestä. Yhdistymissopimus sisältää usein tavoitteita mm. palvelujen kehittämisen, hallintorakenteiden, henkilöstön tai talouden osalta. Tavoitteiden asettamiseen ja taloudellisia panostuksia vaativiin sopimuskohtiin on syytä suhtautua varovaisuudella, koska yhdistymissopimus sitoo uutta kuntaa päätöksentekohetkestä kolmen vuoden sopimuskauden loppuun saakka. Selvitysvaiheen päätöksentekomatriisi ja toimijoiden keskeiset tehtävät: PÄÄTÖKSENTEKIJÄ ASIA HUOMIOITAVAA ICT-PALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA Kuntien valtuustot Selvityksen aloittaminen ja valmistelun seuranta tapahtuu valtuustoissa. Päätöksenteko selvitysprosessin päätteeksi rakennemuutoksesta on valtuustojen asia. Kuntarakennelaki asettaa aikatauluvaatimuksia, joiden mukaan selvitys on laadittava. Aikataulun vuoksi tulee keskittyä olennaiseen palveluiden jatkuvuuden ja muutoksen hallinnan kannalta. Kuntien hallitukset Ohjausryhmän ja valmisteluryhmien jäsenten nimeäminen sekä valmistelun seuranta ovat hallitusten tehtäviä. Aikataulu ja selvityksen toteutustapa sekä rahoituksesta sopiminen karkealla tasolla päätetään kuntien hallituksissa. Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtäviä ovat mm. selvityksen kokonaisvastuu, valmisteluryhmien asettaminen ja ohjaus, raportointi kuntiin ja ulkoinen viestintä. Ohjausryhmä toteaa tehdyn työn valmiiksi ja lähettää selvityksen, sopimusluonnoksen ja valmistellun päätösesityspohjan kuntien käsittelyyn. ICT-asioiden valmistelu tapahtuu kokonaisvalmistelu huomioiden. Ohjausryhmälle toimitetaan olennaiset tiedot ICT-palveluiden yhdistämisen kustannuksista ja muutostarpeista sekä ICTpalveluiden hyödyntämisestä mahdolliseen palvelujärjestelmien uudistamiseen. ICT-kustannusten kattamiseen voidaan yhdistymissopimuksessa osoittaa rahoitusta esim. yhdistymisavustuksesta. Työryhmät Työryhmän tehtävänä on ohjausryhmän antaman toimeksiannon toteuttaminen annetussa aikataulussa ICT-vastuuhenkilöiden tehtävänä ovat myös työryhmä- ja taustavalmistelut mm. järjestelmämuutoksista ja ICTpalveluista sekä muutosten taloudellisen resursointitarpeen kuvaamisesta. Selvitysvaiheessa on olennaista valmistautuminen muutokseen ja sen eri vaihtoehtoihin palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi.

7 7 (25) 3.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut selvitysvaiheessa Tietohallinnon ja ICT-palveluiden kannalta ensisijaiset tehtävät selvitysvaiheessa liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin Yhdistyvien kuntien nykytilanteen kuvaaminen, analysointi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit, niiden arviointi ja toteutuksen suunnittelu Yhdistymisselvityksen ja sopimuksen valmistelu (tietohallintoon liittyen) ICT-palvelut selvitetään usein osana hallintopalveluiden kokonaisuutta. Palveluiden järjestämisen kuvaamisessa tarvitaan tietoa ICT-palveluista, jonka vuoksi ICT ympäristön nykytila kannattaa selvittää kattavasti. ICT-ympäristön nykytilakuvauksissa puolestaan on huomioitava kuntien palvelurakenne, palveluprosessit ja palvelut, jotta eri rakenteet ja tietojärjestelmät linkittyvät siihen toimintaan jota järjestelmällä tuetaan. Palveluiden suunnittelusta vastaavat työryhmät ja valmistelijat kuvaavat nykytilan ottaen huomioon ohjausryhmän määrittelystä tulevan tiedon uuden kunnan tavoitetilasta. Palveluiden järjestämistavat, rakenteet ja prosessit, hankinnat ja sopimukset, resurssit, sekä erilaiset linjaukset kuten strategiat, ohjelmat ja ohjeistukset on syytä kerätä ja koota yhteen. Nykytilan pohjalta analysoidaan kehittämistarpeita ja luonnostellaan vaihtoehtoja tulevaisuuden palvelumalleista sekä toimintaan liittyvistä tavoitteista. Eri vaihtoehdot tulee arvioida riskien, hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta. Todennäköisimpien vaihtoehtojen tarkempi suunnittelu edesauttaa toteutusvaiheen työskentelyä ja varmistaa palvelujen tuottamisen varmuuden rakennemuutoshetkellä. Kunnat voivat olla hyvinkin erilaisissa tietohallinnon tilanteissa järjestämisen tai palveluiden sisältöjen suhteen. Siitä syystä kuntien voi olla tarpeen laatia kuntakohtaisiakin suunnitelmia toteutusvaihetta ajatellen, jotta uusi kunta voi aloittaa yhdenmukaisella järjestelmällä tai yhdistää ICTympäristönsä mahdollisimman nopealla aikataululla (päällekkäisistä kustannuksista tulee päästä eroon mahdollisimman nopeasti).

8 8 (25) Kuntaliitosselvitykseen nimetty ohjausryhmä nimeää valmistelevat työryhmät Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava ryhmän organisointi Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Vaihtoehtoiset toimintamallit Selvitysvaihe Selvitysvaiheen ohjaus Tietohallinnosta ja ICT:stä vastaava työryhmä suunnittelee selvitysvaiheen toteutuksen ja työn organisoinnin Vaihtoehtojen arviointi Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Yhdistymisselvitys ja -sopimuksen valmistelu Vaihtoehtojen toteutuksen suunnittelu Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT ympäristön nykytilakuvaukset (toiminta, tietovarannot ja järjestelmät, teknologiaratkaisut) Sopimukset (mm. palvelut, lisenssit, toimittajat) Reunaehdot, rajoitteet (lainsäädäntö, muut) Palvelu- ja ICT-rakenteet Vaihtoehtojen arviointi (riskit, kustannukset, hyödyt) ja tavoitetilakuvaukset Vaihtoehtojen alustava toteutussuunnitelma (etenemispolku), palveluiden jatkuvuus, laatu, varautuminen Yhdistymisselvitys (palveluiden järjestämissuunnitelma) Yhdistymissopimus (esim. palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, yhdistymisavustuksen käyttö) ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 4: ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa - Selvitysvaihe 3.2 Nykytilan kuvaamisesta kehittämiskohteiden määrittelyyn Olennaisia tietoja nykytila-analyysissa ovat mm. väestö-, elinkeino- ja taloustilastot sekä muut palveluja ja palvelurakenteita kuvaavat tiedot, jotka tuotetaan valmistelun aikana nimettyjen työryhmien toimesta. ICT-palveluiden nykytilannekuvaus (mm. järjestämisen tavat, sopimukset, resurssit jne.) kannattaa selvittää tässä vaiheessa, jotta käytettävissä on parempaa taustatietoa myös palveluiden järjestämisen suunnitteluun (palveluiden jatkuvuus, sähköiset palvelut). Nykytilan kartoitus on syytä toteuttaa myös ICT-palveluiden johtamisen ja tuotannon organisoinnin ja yhdistymisen kustannusten näkökulmasta. Palveluverkon tai palvelutasojen harmonisoinnin yksityiskohtia ei useinkaan ratkaista vielä selvitysvaiheessa, jolloin keskitytään päätöksenteon kannalta keskeisiin suuriin linjauksiin. Tietohallintolaki (634/2011) edellyttää, että julkisen hallinnon tietojärjestelmien on oltava yhteensopivia muiden vastaavien järjestelmien kanssa. Tämän toteuttamiseksi kuntien on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Yhdistyvien kuntien kannattaa hyödyntää muutostilanne oman kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvauksen käynnistämiseksi ja selvitysvaiheessa sopia yhteisesti mille tasolla ja missä laajuudessa kuvaukset toteutetaan (ks. tavoitetilan KA-kuvaukset -ohje).

9 9 (25) Selvitysvaiheessa on hyvä hahmottaa myös, mitä palveluita kunnat järjestävät jo nyt yhdessä ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kuntien palveluissa ja palveluiden järjestämistavoissa on. Kuvauksen pohjalta voidaan määritellä palveluiden harmonisointitarpeet sekä arvioida muutoksen etuja ja haittoja eri kuntien asukkaiden näkökulmasta. ICT:llä voi olla tukeva, tehostava tai mahdollistava rooli näiden palveluiden suhteen. Käytännössä sellaisia kuntapalveluita, joissa voitaisiin toimia normaalitilanteessa täysin ilman tieto- ja viestintätekniikkaa, ei enää ole. ICT-palveluiden järjestämistavat ja ulkoistamisen aste vaihtelevat kunnittain. Tapa, jolla palvelu on järjestetty, määrittelee ICT-ratkaisujen suunnittelua ja muutostuen sisällön tarpeita. Mikäli palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana muutosprosessissa korostuvat sisällön johtaminen, rakenteiden määrittely ja tietohallinnon toimintamalli. Kenties haastavinta yhdistymistilanteessa edessä olevan ICT-integraatiotyön määrittäminen on silloin, kun kunnilla on erilaisia sisällöllisiä ratkaisuja, joiden tuotantotavat ja tuottajat poikkeavat toisistaan. Toisaalta tällöin voidaan aidosti vertailla eri toimintamuotoja ja valita uudelle kokonaisuudelle paras ratkaisu, mutta se vaatii suunnitelmallista ja ennakoivaa ICT-yhteistyötä ja erilaisten toimintamallien vertailua ja arviointia jo selvitysvaiheen aikana. ICT-palvelut voidaan hankkia myös palveluina, jolloin muutoksessa korostuvat strateginen johtaminen, sopimusten, kustannusten sekä mittareiden laatiminen. Palveluiden tarjoajia ovat kuntien omat palvelukeskukset, alueelliset palvelukeskukset (kuntayhtymät, yhtiöt ja ostopalvelut) sekä valtakunnalliset palvelukeskukset. Kuntien tilanteet vaihtelevat merkittävästi ja ICT:n ostopalveluita voidaan myös käyttää monin eri tavoin. Selvitysvaiheessa vaihtoehtoisia etenemismalleja tietojärjestelmien hallinnan kannalta on useita. Keskeistä on määritellä uuden kunnan ja palveluprosessien näkökulmasta mitä uusia järjestelmiä on hankittava, mitä nykyisiä järjestelmiä on muutettava, mitä järjestelmiä voidaan käyttää sellaisenaan, mistä järjestelmistä voidaan luopua ja miten tiedot siirretään järjestelmien välillä 3.3 Vaihtoehtoisista toimintamalleista skenaarioihin ja analyyseihin Selvitysvaiheessa suunnitellaan yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, jotka kirjataan valmisteltavaan yhdistymissopimukseen. Periaatteiden määrittelemistä edeltää vaihtoehtojen kartoitus, jonka perusteella valitaan sopivimmat vaihtoehdot tarkempaa kuvaamista ja tarkastelua varten. ICT-palveluiden järjestämisvaihtoehdot riippuvat myös tulevan kunnan palvelurakenteesta. Mikäli mahdollinen liitos tapahtuu siten, että kunta/kunnat liittyvät johonkin kuntaan, jonka palveluja tietojärjestelmät otetaan käyttöön, voidaan valmistelussa siirtyä muita nopeammin toteutusvaiheen suunnitteluun. Kokonaan uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu sen sijaan pakottaa selvitysvaiheessa yleisemmän tason hahmotteluun. Yksittäiselle kunnalle ei voi ulkopuolelta osoittaa yhtä ainoaa oikeaa tavoitetta, vaan sen tulee tukea kunnan itsensä määrittämää tulevaisuuden tahtotilaa, johon vaikuttavat lukuisat seikat mm. väestöja elinkeinorakenne, palvelujen järjestämisen mallit, kuntayhteistyön nykytilanne sekä muu toimintaympäristön tilanne.

10 10 (25) Skenaariotyö soveltuu vaihtoehtojen (ml. ICT) kartoitukseen ja arviointiin erityisen hyvin (ks. strategiat ja skenaariot -ohje). Jokaiseen skenaarioon liittyy sille tunnusomaisia piirteitä, hyötyjä, haittoja ja riskejä, joiden yhdistely skenaarioiden yli ei yleensä onnistu. Ennakoiva riskienhallinnan rooli on tärkeä (ks. riskien -ohje), sillä asioiden korjaaminen jälkikäteen on usein kallista ja aikaa vievää. Periaatteessa kaikissa rakennemuutosvaiheissa voidaan hyödyntää samoja riskienhallinnan ajattelumalleja ja työkaluja. Tärkeintä on, että riskienhallinnan suunnittelu ja varautuminen riskeihin käynnistetään jo muutoksen selvitysvaiheessa. Muutoksen toteutukseen on syytä laatia etenemissuunnitelma. Suunnitelmaan tulee koota ja aikatauluttaa toimenpiteet, joita nykytilasta tavoitetilaan siirtyminen edellyttää. Kukin toimenpide edustaa toteutettavaa projektia, jonka kustannukset ja hyödyt voidaan arvioida. Mikäli tavoitetilalle on määritelty useita skenaariovaihtoehtoja, on kullekin vaihtoehdolle luotava oma tiekarttansa - suunnitelma ja kustannusarvio. Skenaariovaihtoehdot kuntaliitostilanteessa voivat olla erilaisia kuntakokonaisuuksia tai skenaariot voivat poiketa toisistaan esimerkiksi palveluiden järjestämistavoiltaan. Kuntarakennemuutos on hyvä ajankohta luoda perusteet uuden kunnan kokonaisarkkitehtuurille ja sen mallille. Muutoksen aikana ohjausmallia voidaan kehittää asteittain uuden kunnan toimintatavaksi (ks. kokonaisarkkitehtuurin mallin kehittäminen -ohje). Jokaisen kunnan on joka tapauksessa tietohallintolain velvoitteiden toteuttamiseksi ratkaistava ja organisoitava kokonaisarkkitehtuurin laatimis- ja kysymys sekä päätettävä sen tarkoituksenmukaisista rajauksista (liikelaitokset, yhteisöt). Nämä asiat voidaan karkealla tasolla suunnitella jo selvitysvaiheessa, jotta toteutusvaiheessa toimeenpano olisi suunnitelmallista ja juohevampaa. 3.4 ICT-palvelut ja yhdistymissopimus ICT-palveluiden valmistelumateriaalista päätyy yhdistymisselvitykseen vain osa ja yhdistymissopimukseen vain keskeiset strategiseen päätöksentekoon ja yhdistymisavustuksiin liittyvät kirjaukset. Muu materiaali jää odottamaan mahdollista toteutusvaihetta. Vaihtoehtojen alustavat toteutussuunnitelmat, kustannukset sekä niihin liittyvät riskianalyysit palvelevat yhdistymissopimuksen laadintaa tuomalla tietoa sekä palvelujen järjestämisvaihtoehdoista että muutoksen kokonaiskustannuksista. Tämä voi auttaa uuden kunnan taloudenhoidon periaatteiden, yhdistymisavustuksen käytön sekä palvelujen järjestämisen linjausten suunnittelussa. ICT-palveluihin liittyen yhdistymissopimukseen kirjataan usein sähköisten palveluiden parantaminen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen varautuminen. Näiden toimenpiteiden rahoituksesta voidaan myös sopia, että tietty osa yhdistymisavustuksesta varataan tähän tarkoitukseen. Budjetin päätäntävalta on määriteltävä ja suunnitelma toteutuksesta laadittavaa selvitysvaiheessa kerätyn tiedon pohjalta viimeistään heti yhdistymispäätöksen jälkeen. 3.5 Selvitysvaiheeseen liittyviä suosituksia Selvitysvaiheen tuotosten ja tehtävien toteutus kannattaa organisoida projektiksi, jolle määritetään tavoitteet, tehtävät, aikataulut ja resurssit sekä vastuut.

11 11 (25) SELVIT YSTYÖ N O RG ANISOINT I Nimeä vastuuhenkilöt kunnista ICT-palveluiden muutosten valmistelijoiksi Organisoi kuntarakenneselvitykseen liittyvät ICT-palveluprojektit Muista projektien ja ohjelmien väliaikainen luonne - mitä nopeammin projekti saavuttaa tavoitteensa, sitä parempi! Älä pyri täydellisyyteen, 80/20-sääntö pätee (vaikutukset aikatauluun ja resursseihin). ICT-ympäristön nykytilan kartoittaminen ja kuvaaminen kannattaa kohdentaa tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen lisäksi palvelutoiminnan ja ICT-palveluiden ohjausrakenteiden ja toteutusprosessien kuvaamiseen. NYK YTI LAN KU VAUS Kuvaa kunkin kunnan palvelurakenteet, ICT-palvelurakenteet, ICT-palveluprosessit ja ICTpalvelusisällöt Kartoita käytössä olevat tietojärjestelmät, teknologia ja niiden uudistamis-tarpeet sekä meneillään olevat kehittämisprojektit Kuvaa ICT- palveluiden sopimuskannat ja sisällöt kustannuksineen sekä listaa toimittajat Kokoa yhteen olemassa olevat ICT-strategiat, -suunnitelmat ja -periaatteet ja analysoi yhdenmukaistamistarpeet (tietoturvallisuus, kokonaisarkkitehtuuri, hankintaperiaatteet, riskien, projektien malli) Tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa aina useita vaihtoehtoja. Muutoksen selvitysvaiheessa kannattaa luoda eri skenaarioita ja arvioida niitä esim. käytettävissä olevien resurssien pohjalta sopivimman toteutustavan löytämiseksi. VAIHTOE HTOISE T SKE NAARIOT J A NII DE N ANAL YSO I NT I Määrittele uudelle kunnalle tavoitetila keskeisistä tietohallinnon osa-alueista uudelle kunnalle (esim. Tietohallintomallin jäsennys: a. Strategia ja hallinto, b. Hankinnat ja toimittajayhteistyö, c. Projektien johtaminen sekä d. Palvelujen johtaminen) Tunnista kehittämistarpeet ja toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Laadi ICT-palveluiden järjestämisen todennäköisiä skenaariovaihtoehtoja ja arvioi niitä hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta Tunnista kehittämistarpeet ja toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Laadi ICT-palveluiden järjestämisen todennäköisiä skenaariovaihtoehtoja ja arvioi niitä hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta Tunnista eri vaihtoehtojen riskit ja varaudu niihin Valitse uuden kunnan tavoitetila ja suunnittele etenemispolku tavoitetilaan (strategia, kehittämistoimenpiteet ja projektit, kuntakohtaiset kehittämis-tarpeet) Muista, että yksinkertainen on yleensä toimivaa yhdenmukaista, automatisoi ja keskitä toimintoja ja prosesseja. Ota huomioon toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät Ota huomioon ICT-kehittämisprojekteissa lainsäädännön ja keskeisten sidosryhmien luomat vaatimukset kehittämiselle. Ota huomioon tulevaisuudessa vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, jos tiedossa. Yhdistymissopimuksessa kiinnitetään periaatteet ja päälinjat uudelle kunnalle. Yhdistymissopimukseen kannattaa nostaa keskeisimmät tulevaa palvelutoimintaa tukevat ICT-linjaukset.

12 12 (25) YHDI STYM ISSO PIMUS Suunnittele muutoksen toteuttamisen budjetti ja resursointi, yhdistymissopimuksessa kannattaa ohjata yhdistymisavustusta tähän tarkoitukseen ICT-palveluiden kehittämisroolin huomioiminen yhdistymissopimuksessa palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä 4 TOTEUTUSVAIHE Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteutusvaihe alkaa, kun kuntien valtuustot ovat tehneet samansisältöiset päätökset ja hyväksyneet yhdistymissopimuksen. Toteutusvaihe jakaantuu kahteen vaiheeseen: siirtymävaiheeseen ja uuden kunnan aloitusvaiheeseen. Toteutus (siirtymäkausi) Toteutus (uusi kunta) Yhdistymissopimus Yhdistymishallitus Virkamies valmistelijat Yhdistyvien kuntien: valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Muutoksen johtaminen Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT;n muutoksen vastuuprojekti Toteutuksen tehtävät Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Johtamisen suunnittelu Muutoksen toteutuksen organisointi Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus - lautakunnat virkamiesjohto Muutoksen johtaminen Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT:n muutoksen vastuuprojekti Toteutuksen tehtävät Muutoksen linjauksista päättäminen Muutoksen johtaminen Muutoksen toteuttaminen Muutoksen toteutuksen organisointi Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 5. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe kokonaisuudessaan Siirtymävaihe käsittää päätösvaiheen jälkeisen valmistelun ja tähtää yhdistymishallituksen alaisuudessa uuden kunnan aloitukseen. Varsinaisen yhdistymispäivän jälkeen uuden kunnan valtuusto aloittaa toimintansa ja johtaa uutta kuntaa. Uuden kunnan organisaatio toimeenpanee muutoksen sekä valmistelee konkreettiset linjaukset uudelle kunnalle. Toteutusvaihe aloitetaan organisoimalla sovittujen tehtävien ja asioiden toteutus yli kuntarajojen väliaikaisilla projektivastuilla. Vanhat kunnat jatkavat toimintaansa, mutta yhdistymishallituksen alaisuudessa valmistaudutaan jo uuteen kuntaan. Siirtymävaiheessa, ennen uuden kunnan aloituspäivää, on tärkeää valmistella keskeisiä uuden kunnan toimintaan liittyviä asioita. Moni esitetty asia päätetään virallisesti uuden kunnan toimielimien tai viranhaltijoiden toimesta, vaikka valmistelu on jo aloitettu välittömästi yhdistymispäätöksen jälkeen. Toteutumisvaiheen pituudesta riippuen asioita voidaan valmistella syvällisesti ja laajasti tai ainoastaan kriittisimpiin asiakokonaisuuksiin keskittyen. Toteutusvaiheessa on tärkeää aloittaa strateginen suunnittelu ja vahvistaa tavoitteet, joihin uudistuksella pyritään.

13 13 (25) Uuden kunnan aloittaessa toimintansa on päätettävä mm. budjetista, organisaatiosta, säännöistä, maksuista ja taksoista, palveluiden tarjoamisen periaatteista, tuottavuustavoitteista ja tienimistä. Nämä kaikki asiat on valmisteltava jo hyvissä ajoin ennen aloittamishetkeä. Muutoksen toteutumisen onnistuminen vaatii hallittua muutosjohtamista sekä aktiivista viestintää. Viestinnän hyvä hoitaminen poistaa monia ongelmia ja on suositeltavaa toteuttaa monilla eri välineillä. Uusi kunta noudattaa yhdistymissopimusta kolmen vuoden ajan yhdistymisen voimaantulosta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi (KuntarakenneL 9.). Sopimustekstit on hyvä laatia samalla riittävän tarkoiksi mutta joustaviksi, jotta uusi kunta voi johtaa toimintaansa talouden realiteetit sekä muut toimintaympäristön mahdolliset muutokset huomioiden. Olennaisimmat, usein myös vaikeimmat, muutostoimenpiteet tapahtuvat palvelujen järjestämistavoissa sekä palveluverkoissa ja niistäkin olisi hyvä sopia jo sopimusvaiheessa. Kuntarakennelaki edellyttää, että yhdistymisavustus käytetään välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana ja sen käytöstä on raportoitava. ICT-palveluiden yhdenmukaistamisen kustannukset ovat usein keskeisiä yhdistymisavustuksen käyttökohteita. Päätöksenteko toteutusvaiheessa Liittyvien kuntien luottamushenkilöistä koostuva yhdistymishallitus omaa kuntajakolain nojalla uuden kunnan hallituksen valtuudet, mutta se ei ole vielä yhteisen työnantajan roolissa. Kukin kunta toimii yhdistymispäivään saakka entisellään ja vastaa henkilöstöstään. Tästä huolimatta kuntaliitosten toteutusta on johdettava eri toimialojen ja tukipalveluiden näkökulmasta kokonaisuutena. Yhdistymishallitus nimeää vastuuhenkilöt uuden kunnan valmistelijoiksi. Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Kuntien yhteisesti nimeämä yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa yhdistymispäätöksen jälkeen päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia tai jotka ovat yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaisia (KuntarakenneL 31 ). Yhdistymispäätösten jälkeen kunta ei enää laadi omaa talousarviota ja suunnitelmaa. Uuden kunnan talousarvion ja suunnitelman laatimisesta vastaa yhdistymishallitus. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat sekä velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle yhdistymishetkellä. Tämä voi edellyttää omaisuusjärjestelyjä kuntien konsernirakenteissa.

14 14 (25) Toteutusvaiheen päätöksentekomatriisi ja toimijoiden keskeiset tehtävät: PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Yhdistymishallitus ASIA Muodostetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti. Toimii uuden kunnan hallituksena ja ohjaa rakennemuutoksen toteutusta, antaa valmisteluvaltuuksia toteutusvaiheessa sekä työryhmille että viranhaltijoille. HUOMIOITAVAA ICT-PALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA ICT-järjestelmien ja palveluiden yhdenmukaistamisesta on voitu päättää yhdistymissopimuksessa, jossa nimettyjen toimenpiteiden organisointi on toteutettavat. Yhdistymishallituksen nimittävät vastuuhenkilöt ja ryhmät valmistelevat siirtymäkaudella palveluiden jatkuvuutta sekä palveluiden yhdenmukaistamista uuden kunnan näkökulmasta aiempien suunnitelmien pohjalta. Mahdollisen yhdistymisavustuksen käytön suunnittelun, toimeenpanon ja raportoinnin varmistaminen. Yhdistymishallituksen valmistelemat uuden kunnan asiakirjat kuten säännöt, strategia ja talousarvio hyväksytään uuden kunnan valtuustossa sen aloittaessa toimintansa. Tämän jälkeen virallinen uuden kunnan ICT-palvelujohto aloittaa ja saa toimintavaltuudet. Kunnat Nimeävät yhdistymissopimuksen mukaisesti yhdistymishallituksen. Hyväksyvät toimivaltamuutokset ja työajan käytön uuden kunnan valmisteluun. Tekevät tarvittaessa päätöksiä uuden kunnan aloittamisen helpottamiseksi mm. sopimusten, palveluiden ja toimintalinjausten osalta jo ennen liitosta Kunnat ovat edelleen työnantajia, mutta työntekijöille annetaan erityistehtäviä koko uuden kunnan valmistelussa oman tehtävän ohella, ellei tehtävistä ole mahdollista vapauttaa kokonaan määräajaksi. Päällekkäisiä tai epätarkoituksenmukaisia sopimuksia on mahdollisesti irtisanottava tai uusia kilpailutettava. Kunnat voivat juridisina toimijoina ennakoida uuden kunnan alkua tekemällä näissä asioissa yhteisesti sovittuja toimenpiteitä ja päätöksiä. ICTpalvelut ja järjestelmät vaativat oman valmistelun ja vastuunkantajan, jotka tulee nimetä yhteisesti. Nimetyt viranhaltijat ja työryhmät Valmistelevat uuden kunnan toimintoja toimeksiantojen mukaisesti ja raportoivat yhdistymishallitukselle valmistelun etenemisestä Varsinaisesti organisaation hyväksyy vielä uuden kunnan valtuusto. Valmistelutehtävä voi olla määräaikainen tai sen antaminen voi perustua tulevaan organisaatiorakenteeseen ja henkilön vastuuasemaan siinä rakenteessa. Vaikka ICT-palvelut olisivatkin ulkoistettuja palveluita, on tärkeää sopia vastuuhenkilöstä koordinaation ja strategisen suunnittelun osalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uuden kunnan aloittaessa normaali kuntaorganisaatio astuu voimaan. 4.1 ICT-palveluiden toteutus siirtymävaiheessa Toteutusvaiheen aikana muutosjohtamisen merkitys on keskeinen ja samalla haastava, erityisesti silloin, kun uuden organisaation mukaisia valtuuksia ei vielä ole olemassa. Valmistelun tulee kuitenkin jatkua, jotta kuntarakennemuutoksen hallittu toteutus varmistetaan.

15 15 (25) Toteutusvaiheessa valmistellaan selvitysvaihetta laajemmin keskeisiä asiakokonaisuuksia, joista erityisiä liittymäpintoja ICT-valmisteluun tuovat mm.: Talous: yhdistymisavustusten käytön seuranta, talouden raportointi- ja seurantajärjestelmien laatiminen, tuottavuusohjelmien laatiminen Hallinto: hallinto- ja johtosäännöt, johtamisjärjestelmän kuvaus, ICT-palveluiden yhteensovittaminen (tietoverkot, kokonaisarkkitehtuurin, tietoturva, tietojärjestelmät hallinnossa ja toimialoilla) ja muutoksen toteuttamissuunnitelma, asiointi- ja palvelupisteet (sähköinen asiointi), strategiset suunnitelmat Palvelut: palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, ICT-palvelusopimusten (sähköiset palvelut) Tekninen toimi: (rekisterit, tienimet) Näiden valmistelujen keskeiset vaikutukset ICT-palveluihin on selvitettävä yhteistyössä muiden toimialojen valmistelijoiden kanssa. Toteutus (siirtymäkausi) Muutoksen johtaminen Yhdistymissopimus Yhdistymishallitus Virkamies valmistelijat Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu Toimenpiteiden suunnittelun aloitus - kriittiset toimet (100 pv) Yhdistyvien kuntien: valtuustot, lautakunnat ja viranhaltijat Nykytilan päivitys ja täydentäminen Sopimusasiat, irtisanomiset, jatkaminen, uudet hankinnat Uusi valtuusto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT;n muutoksen Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus Kokonaisarkkitehtuurin Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu (hallinto ja johtosäännöt) Tietojärjestelmien ja infran ylläpito ja pienkehitys Riskien ja varautuminen Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto Strategia ja ohjelma luonnokset Kriittisten toimenpiteiden suunnitelma Uuden kunnan johtamis- ja palvelujärjestelmä luonnokset (Hallinto- ja jojtosääntöluonnokset) ICT palveluiden johtamismalli ja kuvaukset Tietohallintomallin kuvaukset Toiminnan tavoitetilan kuvaukset (KA kuvaukset, arkkitehtuuriperiaatteet, toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia) Jatketut ja irtisanotut sopimukset, ylläpitosopimukset ja -hankinnat Hankintastrategia ja politiikka luonnos Hanke- ja projektisuunnitelmat KA-malli luonnos Riski-, laatu-, jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmat ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 6. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe, siirtymäkausi Yhdistymishallituksen alaisuudessa nimetyt valmistelijat jatkavat ICT-palveluiden kokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta selvitysvaiheen materiaalien pohjalta. Siirtymäkauden keskeiset ICT-palveluihin liittyvät tehtävät (ks. liite 2) ovat seuraavat: Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu 1. Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu 2. Toimenpiteiden suunnittelun aloitus, kriittiset toimet (ns. 100 pv suunnitelma) 3. Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu

16 16 (25) Nykytilan päivitys ja toimenpiteet 1. Nykytilan päivitys ja täydentäminen 2. Sopimusmuutokset 3. Tietojärjestelmien ja infrastruktuurin ylläpito ja pienkehitys Johtamisen suunnittelu 1. Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus 2. Kokonaisarkkitehtuurin mallin valmistelu 3. Riskien ja varautuminen Muutoksen tavoitteet ja toiminnan suunnittelu Tavoitetilan ja toimintamallin täsmentäminen strategian valmistelu Siirtymäkauden aikana uuden kunnan tavoitetila ja toimintamalli tulee täsmentää, koska selvitysvaiheen linjaukset ovat voineet muuttua. Yhdistymissopimus ja yhdistymishallituksen strateginen valmistelu antavat tälle valmistelulle perustan. Toimenpiteiden suunnittelun aloitus, kriittiset toimet (ns. 100 pv suunnitelma) ICT-palveluiden osalta siirtymäkaudella on keskeistä organisoida muutoksen toteutus ja, eli toimenpiteet joilla muutoksen tavoitteet suunnitellaan, nykytilan päivitetään ja toiminnan johtaminen toteutetaan. Projektien avulla valmistellaan kriittiset toiminnot palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi uuden kunnan aloittaessa toimintansa. Kunta- ja palvelurakennemuutoksiin liittyviä tehtäviä on niin paljon, että niistä keskeisimmät tulee priorisoida. Johtamis- ja palvelujärjestelmän valmistelu Siirtymäkauden valmistelutyössä on keskityttävä kriittisiin tehtäviin (rahoitus, hinnoittelu, palvelutasojen määrittely, palveluverkkojen kartoitus, henkilöstön organisointi, yhteiset järjestelmät jne.). Vaiheen päättyessä vähintään keskeisten palvelu- ja henkilöstöperiaatteiden sekä palvelu- ja tietojärjestelmien tulisi olla toiminnassa. Nykytilan päivitys ja toimenpiteet Nykytilan päivitys ja täydentäminen Toteutusvaiheessa organisaation ja palvelutoiminnan nykytilakuvaukset on täydennettävä vastaamaan todellista tilannetta erityisesti prosessikuvausten osalta. Nykytilakuvausten ja strategisten linjausten pohjalta päivitetään selvitysvaiheessa laadittu suunnitelma strategisen tavoitetilan saavuttamiseksi (etenemispolku). Ohjelmajohtaminen ja projektien toteutus Muutoksen toteutusvaiheessa muutoksesta ja siihen liittyvistä kehittämiskohteista on syytä muodostaa oma ohjelma joka kytketään osaksi uuden kunnan projektisalkkua. Toteutusvaiheen yhteydessä tulee suunnitella uuden kunnan projektisalkun malli, joka voidaan ottaa käyttöön asteittain muutoksen aikana. Tietojärjestelmien ja infrastruktuurin ylläpito ja pienkehitys Palvelutoiminnassa on keskityttävä palveluiden jatkuvuuteen sekä riskien ja laadun an ja varautumiseen. Kunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä, mutta tavat järjestää palvelut ovat yleensä vapaasti kuntien päätettävissä jonka vuoksi malleissa voi olla merkittäviä kuntakohtaisia

17 17 (25) eroavaisuuksia. Kuntalaisten kannalta tärkeintä on, että uuden kunnan aloittaessa palvelut jatkuvat häiriöttä. ICT-toiminnan painopiste onkin järjestelmien ylläpidossa ja pienkehityksessä tämän varmistamiseksi. Johtamisen suunnittelu Sopimusmuutokset Uuden kunnan ICT-hankintastrategia ja -politiikka tulee valmistella koko kunnan linjausten mukaisesti. Yhdistyvien kuntien palveluissa voi olla usein rinnakkaisia tai päällekkäisiä toimintatapoja ja alihankintasopimuksia. Sopimuskannan muuttaminen toivotun mukaiseksi sopimusehtoja ja hankintalakia kunnioittaen suunnitellaan. Kunnan sopimuskannan kartoitus ja voimassaoloaikojen sekä irtisanomisehtojen tarkastelu on tärkeää jo selvitysvaiheessa isoimpien kustannuserien osalta (ks. sopimukset ja hankinta-ohje). Kokonaisarkkitehtuurin Kuntarakennemuutoksessa uuden kunnan hallinto- ja johtosääntöihin ja muihin toimintaohjeisiin tulee liittää kokonaisarkkitehtuurin ohjaus ja toteutusvastuut sekä tehtävät. Uuden kunnan hallintoa ja kehittämisen ohjausta suunniteltaessa kannattaa määrittää arkkitehtuurihallinnan rooli suunnittelun ja kehittämistyön tukena. Riskien ja varautuminen Toteutusvaiheessa kriittistä on turvata palveluiden jatkuvuus ja tietojärjestelmien toimivuus. Tällä varmistetaan, että kuntalaiset saavat tarvittavat palvelut, tiedon käsittely uudessa kunnassa tapahtuu hallitusti ja että tarvittavat järjestelmät toimivat. Uudelle kunnalle on toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi laadittava jatkuvuus-, toipumis- ja varautumissuunnitelmat. Lisäksi selvitysvaiheen riskienkartoituksen pohjalta on tarkistettava riskitekijät ja riskienstrategia. Toteutusvaiheessa riskien keskittyy asiakaspalvelun jatkuvuuden turvaamiseen, talouden an sekä muutoksen toteutukseen liittyvien riskien an. 4.2 ICT-palvelut uuden kunnan aloittaessa toimintansa Uuden kunnan virallisen aloituspäivän jälkeen kunta- ja palvelurakennemuutosten toteutusvaiheessa palvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena yhtenäisin periaattein. Joidenkin palveluiden ja asioiden osalta voi olla päätetty siirtymäkaudesta, mutta niiden suositellaan olevan mahdollisimman lyhyitä. Tässä vaiheessa uuden kunnan valtuusto ja uudet toimielimet hyväksyvät ja toimeenpanevat siirtymäkauden aikana valmistellut linjaukset, tavoitteet, toimintamallit ja periaatteet. Uuden kunnan valtuusto hyväksyy myös uuden kunnan hallinto- ja johtosäännöt sekä päättää toiminnan tavoitteista ja strategiasta. Tässä yhteydessä on suositeltavaa hyväksyä ja vahvistaa myös tietohallinnon ja ICT - palveluiden johtamismallit sekä uuden kunnan kokonaisarkkitehtuurin malli. Nämä vahvistavat kunnan tietohallinnon toimintaan liittyvät tehtävät, ryhmät ja vastuut uudessa kunnassa ja kiinnittävät tietohallinnon toiminnan johtamisen tueksi. Mikäli yhdistyminen toteutetaan uuden kunnan perustamisen kautta, on kaikki toimintaa ohjaavat asiakirjat, virat ja muut työtehtävät perustettava uudelleen. Tämä vaatii hallinnollista valmistelua enemmän kuin liitos olemassa olevaan kuntaan, jonka joitakin periaatteita voidaan noudattaa kunnes päätetään toisin. Uuden kunnan projektien johtamisen ohjaus- ja mallit sekä siirtymäkauden etenemissuunnitelma on täsmennettävä ja hyväksyttävä. Muutoksen toteuttamisessa tarvittavat toimenpiteet on

18 18 (25) suositeltavaa koota suunnitelmaksi joka sisältää toimenpiteistä vastaavat projektit. Projektien organisointi edellyttää toteutusvaiheen tehtävien ja vastuiden määrittelyä ja tehtävien aikatauluttamista. Yksittäiset toteutusprojektit on suositeltavaa koota ohjelmaksi ja/tai projektisalkuksi, jota johdetaan ja hallitaan sovitun mallin mukaisesti. Projekteille on päätettävä myös budjetit, joiden raameissa toimitaan. Tavoitteiden toteuttamista ajatellen kannattaa kaikki tavoitellut kehittämiskohteet organisoida projekteiksi myös uuden kunnan käynnistämisen jälkeen, koska osa muutoksen toteuttamisesta tapahtuu vielä aloituspäivän jälkeen. Tämän vuoksi muutosjohtamisen suunnittelu yli vuodenvaihteen on ehdottoman suositeltavaa. Toteutusvaiheessa uuden kunnan hankintastrategia ja -politiikka, sopimusten hallinnan periaatteet sekä riskien ja laadun on täsmennettävä, hyväksyttävä ja toimeenpantava. Muutos tulee olla järjestelmällistä ja kontrolloitua. Muutoshallinnan tärkeyden takia on perusteltua, että ICT-palveluiden toteutusorganisaatiossa on henkilö, joka keskittyy vain tähän tehtävään. Muutos- tai kehityskohteiden toteutussuunnitelmat voivat vielä muuttua selvitysvaiheen ja toteutusvaiheen aikana ja tämän vuoksi onkin tärkeää sopia myös muutosten käsittelystä, jotta toteutuksen aikana tehdyistä linjauksista jää merkintä. Yhdistymissopimusta tulee joka tapauksessa noudattaa muutostarpeistakin huolimatta, jonka vuoksi yhdistymissopimukseen tulevien kirjausten tasoa ei kannata kiinnittää liian tarkaksi muutoksen joustavuuden säilyttäminen. Toteutus (uusi kunta): 1.1.vvvv Uuden kunnan: - valtuusto - kunnanhallitus Muutoksen johtaminen - lautakunnat - virkamiesjohto Muutoksen toteutusorganisaatio Tietohallinnon ja ICT:n muutoksen vastuuprojekti Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen Tavoitetilan valinta Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän käynnistyminen Tietohallinnon ja ICT palveluiden johtaminen Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus KA-mallin vahvistaminen Uuden palvelurakenteen ja suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto Sopimukset ja hankinnat Riskien ja varautuminen Päätöksenteon, ohjauksen ja hallinnan sekä toiminnan tarvitsema tieto Strategiaohjelma johtosäännöt) Tavoitetilan kuvaukset (KA Hankintastrategia ja politiikka kuvaukset), arkkitehtuuriperiaatteet, KA-mall toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja Hanke- ja projektisuunnitelmat teknologia) ICT palveluiden johtamismalli ja Uuden kunnan johtamis- ja kuvaukset palvelujärjestelmä (hallinto ja Tietohallintomallin kuvaukset Sopimukset ja hankinnat Riski-, laatu-, jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmat Kehitys projektit ICT muutostuen työvälineet ja asiantuntijatuki Kuva 7. ICT kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Toteutusvaihe, uusi kunta Uuden kunnan keskeiset tehtävät toteutusvaiheessa (ks. liite 2) ovat seuraavat:

19 19 (25) Muutoksen linjauksista päättäminen 1. Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen 2. Tavoitetilan valinta 3. Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Muutoksen johtaminen 4. Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen 5. Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus 6. Kokonaisarkkitehtuurin mallin vahvistaminen Muutoksen toteuttaminen 7. Uuden palvelurakenteen ja suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto 8. Sopimukset ja hankinnat 9. Riskien ja varautuminen Muutoksen linjauksista päättäminen Hallinto- ja johtosääntöjen vastuumäärittelyt ja hyväksyminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden toimintaperiaatteet, johtamismalli sekä kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet päätetään aiemman valmistelun pohjalta. Tavoitetilan valinta Skenaarioanalyysien pohjalta valitaan toteutettava skenaario eli tavoitetila. Keskeisimmät arviointikriteerit liittyvät vaihtoehdon kustannuksiin, hyötyihin ja riskeihin. Strategian viimeistely, hyväksyminen ja toimeenpanon käynnistys Vaiheessa seurataan uuden kunnan strategisten linjausten valmistelua ja valmistumista sekä huomioidaan uuden kunnan palvelujen järjestämisen periaatteiden vaikutukset ICT-palveluihin. Näiden pohjalta laaditaan ICT-strategia/toimintasuunnitelma (visio, tavoitteet) ja määritellään tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Muutoksen johtaminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen Tietohallinnon ja ICT-palveluiden johtaminen organisoidaan, vastuut määritellään ja tehtävät toimeenpannaan valitun toimintamallin mukaisesti. Tehtäviin sisältyy myös toimittajasuhteiden ja hankintatoimen mallien hyväksyminen ja toimeenpano. Ohjelmajohtaminen ja toteutusprojektien ohjaus Tässä vaiheessa hyväksytään kehittämisprojektien organisointi ja suunnittelun ohjausmallit (organisointi, vastuut, tehtävät). Muutoshallinnan suunnitelmallisten menettelytavat toimeenpannaan sekä linjaorganisaation ja projektiorganisaation vastuut määritellään. Kokonaisarkkitehtuurin mallin vahvistaminen Kunnan kokonaisarkkitehtuurin mallin käyttöönotto kannattaa toteuttaa projektina, jossa noudatetaan kokonaisarkkitehtuurin mallin kehittäminen ohjeessa kuvattua käyttöönottoprosessia. Uuden kunnan valtuusto vahvistaa mallin kunnan johtosääntöön.