Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Tarja Kärkkäinen PL 111, Joensuu (013)

Transkriptio

1 ALKUSANAT Mitä peruskoulun jälkeen? opas on tarkoitettu apuvälineeksi suunniteltaessa kehitysvammaisten peruskoulun jälkeistä aikaa. Opas esittelee lyhyesti kehitysvammaisille tarkoitettuja toisen asteen opiskelumahdollisuuksia, asumispalveluja sekä työllistymismahdollisuuksia. Muista erityishuollon palveluista saa tietoa oman kunnan sosiaalitoimesta tai erityishuoltoa järjestävän tahon sosiaalityöntekijältä. Mitä peruskoulun jälkeen? opas on laadittu Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen hallinnoiman Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen (VAVA) hankkeen työryhmässä. Oppaan tekemiseen on osallistunut kehitysvammaisten ohjaajia, erityisopettajia sekä VAVA-hankkeen toimijoita. Oppaan aiheiksi on valittu asioita, jotka he ovat kokeneet tärkeiksi kehitysvammaisten nuorten peruskoulun jälkeistä aikaa ajatellen. Mitä peruskoulun jälkeen? opas löytyy sähköisessä muodossa verkosta osoitteesta Mitä peruskoulun jälkeen? oppaan yksittäisiä kappaleita voi tilata osoitteesta: Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Tarja Kärkkäinen PL 111, Joensuu (013) Oppaan toteutus on osa Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen -hanketta, jota rahoittaa Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hankkeen toiminta-aika on VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

2 Mitä peruskoulun jälkeen? Tietopaketti koulutus-, asumis- ja työllistymismahdollisuuksista Toimittanut Sanna Saastamoinen Julkaisija Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus The Picture Communication Symbols by Mayer- Johnson LLC. All Rights Reserved Worldwide. Used with permission. Broadmaker TM is a trademark of Mayer-Johnson LLC. Mayer-Johnson LLC P.O.Box 1579 Solana Beach, CA USA Phone: Fax: mayerj@mayer-jonhson.com Web site: Taitto ja ulkoasu Lasse Reijonen Paino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2006 ISBN VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

3 SISÄLTÖ Kehitysvammahuolto 5 Mitä peruskoulun jälkeen? 5 Opiskeluvaihtoehtoja 6 Kehitysvammaiset työssä 8 Asumispalvelut Taloudellinen tuki 0 0 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 3

4 4 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

5 KEHITYSVAMMAHUOLLOSTA LYHYESTI Kehitysvammahuollossa noudatetaan lakia ja asetusta kehitysvammaisten erityishuollosta. Kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista sekä sopeutumista yhteiskuntaan edistetään erityishuollon palveluiden avulla. Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja erityishuollon palveluja ovat mm. tarpeellinen ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen. Erityishuollon asiakkaaksi hakeutuminen käynnistyy yhteydenotolla oman kunnan vammaispalveluun tai niistä vastaavaan sosiaalityöntekijään. Yhteyttä voi ottaa myös erityishuoltoa järjestävän tahon sosiaalityöntekijään. Perustuu: laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) ja asetukseen kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977) MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN? Peruskoulun jälkeisiä ratkaisuja kannattaa pohtia jo hyvissä ajoin ennen perusopetuksen päättymistä. Peruskoulun jälkeen nuori voi jatkaa opiskeluaan ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Toisen asteen oppilaitospaikka ei ole kuitenkaan subjektiivinen oikeus, vaan sitä pitää erikseen hakea. Sopivan opiskelupaikan löytäminen on pitkälti kiinni opiskelijan ja tämän perheen omasta aktiivisuudesta. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa on mahdollista osallistua koulutuskokeiluihin, joiden aikana nuori voi testata oppilaitoksen tarjontaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetusvuoden tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee jatko-opintonsa ja saa valmiudet aloittaa ne. Opiskelupaikkaa ei aina välttämättä saa haluamastaan oppilaitoksesta. Tämän vuoksi kannat- VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 5

6 taa tehdä myös vaihtoehtoinen suunnitelma peruskoulun jälkeiselle ajalle. Toisen asteen koulutukseen voi hakea toki seuraavanakin vuonna! Peruskoulun päättyessä tehdään tai tarkistetaan laaja-alainen palvelusuunnitelma, sillä se on edellytyksenä esimerkiksi Kelan taloudellisiin tukiin. OPISKELUVAIHTOEHTOJA Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena erityisoppilaitoksissa on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että hän pystyy suoriutumaan ammattialansa tehtävistä. Koulutus pyrkii myös edistämään opiskelijan kuntoutumista sekä harjaannuttamaan opiskelijaa itsenäiseen elämään. Erityisoppilaitoksissa suoritettavat ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot ovat saman laajuisia kuin muissakin ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus -koulutuksen (valmentava I) tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutuksen laajuus on opintoviikkoa, erityisistä syistä kuitenkin enintään 80 opintoviikkoa. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, hän voi suorittaa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen -koulutuksen (valmentava II). Koulutuksen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa opiskelijaa mahdollisimman itsenäiseen elämään sekä lisätä hänen työelämään osallistumisen mahdollisuuksia. Käytännössä erityistä tukea tarvitseva nuori voi hakea peruskoulun jälkeen siis ammatilliseen peruskoulutukseen, valmentava I- tai valmentava II -koulutuksiin. Valmentava I -koulutuksen jälkeen 6 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

7 nuori voi edelleen hakea ammatilliseen peruskoulutukseen. Valmentava II -koulutuksen jälkeen nuori voi hakea valmentava I- ja ammatilliseen peruskoulutukseen, jos tuen tarpeessa on tapahtunut muutoksia. Esimerkkejä peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista Liisa suoritti peruskoulunsa määräaikaista tai laajaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten opetuksena (entinen EHA 1). Peruskoulun jälkeen hän haki Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen -koulutukseen (Valmentava I), koska hänen tavoitteenaan oli jatkaa opiskelua ammatillisessa peruskoulutuksessa. Liisa pääsi opiskelemaan Valmentava I -koulutukseen, jota hän kävi yhden lukuvuoden ajan suorittaen 40 opintoviikkoa. Tämän jälkeen Liisa haki opiskelemaan kotitalous- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelmaan. Kolmen vuoden opiskelun jälkeen Liisa valmistui kotitalousyrittäjäksi. Matti on suorittanut peruskoulunsa toiminta-alueittain laaditun oppimäärän mukaisesti (entinen EHA 2), koska hänelle ei ole voitu vaikean vammansa vuoksi järjestää opetusta oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti. Peruskoulun jälkeen Matti haki paikkaa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen -koulutuksesta, jonka tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään. Matti opiskeli koulutuksessa kaksi lukuvuotta ja suoritti sinä aikana 80 opintoviikkoa. Lisätietoja: Oppilaitokset, listaus oppaan liitteenä Perustuu: Peruskoululaki (628/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/ 1998), Opetussuunnitelman perusteet 2000 (vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisesta koulutuksesta) VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 7

8 KEHITYSVAMMAISET TYÖSSÄ Suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä työskentelee joko työtoiminnassa toimintakeskuksissa tai nk. avotyötoiminnassa. Tuettu työ on mahdollistanut yhä useamman kehitysvammaisen henkilön työllistymisen työsuhteiseen työhön. Valtakunnallisesti tuetusti työllistyneitä kehitysvammaisia oli vuonna 2005 noin 200. Työvoimapalvelut Työvoimatoimistojen palvelut ovat kokonaisuudessaan saatavilla myös kehitysvammaisille ihmisille silloin, kun he eivät saa työkyvyttömyyseläkettä. Jos kehitysvammainen henkilö on työkyvyttömyyseläkkeellä työvoimatoimisto tarjoaa hänelle ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluitaan sekä koulutus- ja ammattitietopalveluitaan. Henkilökohtaisten tavoitteiden täsmentämisessä ja henkilön tilanteeseen sopivan urasuunnitelman laadinnassa auttaa ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu. Työvoimatoimiston koulutus- ja ammattitietopalvelut tarjoavat tietoa koulutusvaihtoehdoista, työmarkkinoista sekä opintojen rahoituksesta. Lisätietoja paikallisista työvoimatoimistoista. Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnan tavoitteena on edistää kehitysvammaisten yhteiskunnallista sopeutumista. Päivätoiminta on lähinnä vaikeavammaisille tarkoitettua viriketoimintaa. Päivätoiminta perustuu yksilöllisiin palvelusuunnitelmiin ja se on huoltosuhteista. Päivätoiminnan avulla pyritään esimerkiksi harjaannuttamaan arkielämän taitoja. Henkilölle pyritään järjestämään kykyjen mukaisia työtehtäviä. Toimintakeskusten tarkoituksena on tarjota työmahdollisuuksia niille kehitysvammaisille, joilla ei vielä ole työelämän vaatimia taitoja. Toimintakeskustyö voi olla alihankintatöitä tai tuotteiden valmistusta. Toiminta on huoltosuhteista ja toiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset saavat työosuusrahaa. Työosuusrahaa voi ansaita 12 euroa päivässä verottomana. 8 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

9 Avotyö Avotyössä henkilö työskentelee tavallisella työpaikalla, mutta tekee työtä huoltosuhteessa ja on kirjoilla toimintakeskukseen. Avotyötoiminnasta ei makseta palkkaa eikä siihen liity työsuhdetta. Avotyötoiminnassa oleva henkilö saa eläkkeen lisäksi työosuusrahaa. Tuettu työllistyminen Tuettu työllistyminen on tukitoimien avulla toteutettua ansiotyötä avoimilla työmarkkinoilla. Työ on työsopimussuhteista, eli työstä maksetaan palkkaa ja palkasta veroa. Työsopimuksen myötä kehitysvammaisella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Työntekijällä on mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea työpaikan hankkimiseen, työtehtävien opettelemiseen ja työpaikan säilyttämiseen. Työtehtävät ja työaika mitoitetaan jokaiselle kehitysvammaiselle yksilöllisesti sopiviksi. Suurin osa työllistyneistä kehitysvammaisista henkilöistä työskentelee osa-aikaisena. Kehitysvammainen henkilö voi ansaita 588,66 euroa kuukaudessa säilyttäen oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseensä. Sosiaaliset yritykset Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä ja se voi toimia millä toimialalla tahansa. Sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä 30 prosenttia on vajaakuntoisia. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan. Työministeriön Sosiaalisten yritysten rekisteriin oli mennessä merkitty 69 sosiaalista yritystä. Erityishuollon palvelut Kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyttyäänkin käytettävissä erityishuollon palvelut. Käytännössä nuori voi käydä työllistymisensä jälkeen edelleen esimerkiksi kerran viikossa toimintakeskuksessa, jolloin hänellä säilyvät vertaisryhmän kontaktit. Esimerkkejä tuetusta työllistymisestä Valmistuttuaan kotitalousyrittäjäksi Liisa siirtyi toimintakeskukseen. Työvalmentaja löysi Liisalle sopivan työn lounasravintolassa, jossa Liisa aloitti työharjoittelun. Tämän jälkeen Liisa solmi työsopimuksen. VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 9

10 Liisa työskentelee neljänä päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan. Palkkaa hän saa 300 e/kk. Kerran viikossa Liisa käy toimintakeskuksessa. Liisan palkkatulot eivät vaikuta hänen työkyvyttömyyseläkkeeseensä. Suoritettuaan Valmentava II -koulutuksen Matti jatkoi työharjoittelua kaupassa, jossa hän oli ollut harjoittelussa jo koulutuksen aikana. Matti käy töissä henkilökohtaisen avustajansa kanssa 2 h viikossa, josta hän saa palkkaa 40 e/kk. Neljänä päivänä viikossa Matti käy päivätoiminnassa, jossa hän harjaannuttaa arkielämän taitojansa. Matin palkkatulot eivät vaikuta hänen työkyvyttömyyseläkkeeseensä. Lisätietoja työllistymismahdollisuuksista saat kunnan sosiaalitoimesta. Perustuu: laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) sekä asetukseen kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977) ASUMISPALVELUT Asumispalvelumuotoja ovat autettu, ohjattu ja tuettu asuminen. Autetun asumisen yksikössä on ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito. Ohjatussa asumisessa henkilökunta on paikalla yleensä päiväsaikaan ja viikonloppuisin. Tukiasunnossa asuva henkilö saa tarvitsemansa tuen asumiseen esimerkiksi ohjaajalta. Lisätietoja asumispalveluista saat kotikunnan sosiaalitoimesta. Perustuu: laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) TALOUDELLINEN TUKI Nuoren kuntoutusraha vuotiaalla nuorella on oikeus kuntoutusrahaan, jos hänen työ- ja ansiokykynsä on olennaisesti heikentynyt. Syynä voi olla vamma tai sairaus. Nuoren kuntoutusrahan myöntämisen ehtona on ansiotyötavoite. 10 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

11 Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan siihen saakka, kunnes nuori täyttää 20 vuotta. Jos nuori on silloin koulutuksessa, maksetaan kuntoutusrahaa koulutuksen päättymiseen asti. Koulutuksen ja muun kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä (v ,64 euroa/kk) ja väliajoilta, esimerkiksi koulun loma-ajoilta, 20 prosenttia alennettuna. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. Kuntoutusrahan lisäksi nuori voi hakea Kelasta vammaistukea. Kuntoutusraha Jos nuorella ei ole oikeutta nuoren kuntoutusrahaan, voidaan hänelle koulutuspäätökseen perustuen maksaa ammatilliseen kuntoutukseen perustuvaa kuntoutusrahaa. Koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää koulutarvikemäärärahaa silloin, kun nuorelle on tehty koulutuspäätös. Vammaistuki Vammaistukea maksetaan vuotiaille vammaisille henkilöille arkielämästä selviytymisen turvaamiseksi. Vammaistuki on kolmitasoinen. Vuonna 2007 alin vammaistuki oli 79,83 e, korotettu vammaistuki 186,28 e ja erityisvammaistuki 361,21 e. Vammaistuen ohella henkilö voi saada nuoren kuntoutusrahaa. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan vuotiaille henkilöille, jotka eivät kykene hankkimaan toimeentuloa omalla työllään. Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty. Työkyvyttömyyseläkkeen saajan on mahdollista hakea Kelasta myös eläkkeensaajien hoitotukea ja eläkkeensaajien asumistukea. Eläkkeen lepäämään jättäminen Jos täysimääräistä kansaneläkettä saava työllistyy niin, että hän saa palkkaa vähintään 588,66 euroa/kk, hän voi jättää työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään. Eläke voi olla lepäämässä 6 kuukaudesta 5 vuoteen. Jos tulot jäävät alle 588,66 euroa kuukaudessa, ne eivät vaikuta eläkkeeseen. Lepäämään jätetty eläke anotaan takaisin Kelasta kirjallisella ilmoituksella. Jos eläke on jätetty lepäämään, VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 11

12 työskentelyajan kahdelta ensimmäiseltä vuodelta maksetaan vammaistukea 340,33 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistuki Eläkkeensaajien asumistukea voivat hakea alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat. Eläkkeensaajien asumistuki on 85 % niistä asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuun ja tulojen mukaan määräytyvät lisäomavastuun yhteismäärän. Perusomavastuu on 44,07 e/kk. Eläkkeensaajien hoitotuki Hoitotukea voi hakea henkilö, joka saa täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutusrahaa. Hoitotuen avulla tuetaan kehitysvammaisen kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvataan kehitysvammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuki maksetaan erisuuruisena hakijan avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Lisätietoja kaikista etuuksista saat paikallisesta Kelasta. Perustuu: laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), vammaistukilaki (124/1988), kuntoutusraha-asetus (893/1991) Esimerkkejä taloudellisista tuista Liisa haki 15-vuotiaana Kelasta nuoren kuntoutusrahaa. Hänelle myönnettiin nuoren kuntoutusraha täysimääräisenä (437,64 e/kk) siitä lukien kun hän täytti 16 vuotta, koska hän oli koulutuksessa. Koulun lomien ajalta rahaa alennettiin 20 %. Täyttäessään 20 vuotta Liisa oli edelleen koulutuksessa, minkä vuoksi nuoren kuntoutusrahan maksaminen jatkui koulutuksen loppuun saakka. Tältä ajalta Liisa haki myös vammaistukea. Hänelle myönnettiin vammaistukea 79,83 e/kk, koska Liisalla katsotaan olevan olennainen haitta toiminnanvajauksesta. Koulutuksen päätyttyä Liisan nuoren kuntoutusraha ja vammaistuki lakkasivat. Hän haki työkyvyttömyyseläkettä, jota hänelle myönnettiin 510,80 e/kk. Liisa on oikeutettu myös eläkkeensaajien alimpaan hoitotukeen, joka on 53,47 e/kk. Liisa muutti pois vanhempiensa luota 22 vuotiaana. Tuetun asunnon vuokra on 300 e, johon hän saa asumistukea 218 e/kk. 12 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

13 23-vuotiaana Liisa sai työsopimussuhteisen työpaikan. Hänen palkkansa oli bruttona 300 e. Liisan työkyvyttömyyseläke ja hoitotuki säilyivät entisellään. Asumistuki laski tuloista johtuen 151 euroon kuukaudessa. Oppaan esimerkit eivät ole todellisia. Niiden tarkoituksena on havainnollistaa ja konkretisoida asioita. Matti haki nuoren kuntoutusrahaa täytettyään 16 vuotta. Nuoren kuntoutusrahan, 437,64 euroa, lisäksi hän sai myös vammaistukea 361,21 euroa, johtuen huomattavasta haitasta toiminnanvajauksesta. Täytettyään 20 vuotta Matti haki työkyvyttömyyseläkettä ja eläkkeensaajien hoitotukea. Matille myönnettiin täysimääräinen eläke, 510,80 e/ kk, ja hoitotukea ylimmän maksuluokan mukaan 281,46 e/kk. Matti asuu autetun asumisen yksikössä, jonka vuokra on 300 e/kk. Matti saa asumistukea 218 e/kk. Matti sai työpaikan 20-vuotiaana ja hänen bruttopalkkansa oli 40 e/kk. Kaikki Matin saamat etuudet säilyivät ennallaan palkasta huolimatta. Kelan myöntämät tuet perustuvat aina yksilöllisiin päätöksiin. VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 13

14 LIITE 1: Oppilaitokset Vammaisten opiskelijoiden valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta tarjoavien oppilaitosten yhteystiedot löytyvät opetushallituksen sivuilta ( Itä-Suomen oppilaitokset Vammaisten opiskelijoiden valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava I ja valmentava II) järjestävät Itä-Suomessa alla mainitut oppilaitokset. Tarkempaa tietoa koulutuksista saa suoraan oppilaitoksista. BOVALLIUS-AMMATTIOPISTO, Pieksämäki Bovallius-ammattiopisto tarjoaa koulutusta kommunikaatioesteisille, kuulo- ja kehitysvammaisille nuorille. Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnonvara-ala Asuminen: Oppilaitoksen asuntolassa järjestetään maksutonta, ohjattua asumista. Yhteystiedot: , SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO, Lehtiniemi Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, luonnonvara-ala Asuminen: Oppilaitoksen asuntolassa järjestetään maksutonta, ohjattua asumista. Yhteystiedot: (015) , SISÄLÄHETYSSEURAN OPPILAITOS, Kirkkopalvelut ry, Pieksämäki Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: palvelu- ja kotityölinja Asuminen: Oppilaitoksella on maksuttomia asuntoloita. Yhteystiedot: , SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO, Kuopio Valmentavaa koulutusta Kuopiossa, Leppävirralla, Muuruvedellä, Suonenjoella ja Juankoskella Yhteystiedot: (017) , 14 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?

15 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIOPISTO, Lappeenranta Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: kiinteistöavustaja, palveluapulainen Asuminen: Oppilaitoksella on asuntoja osalle opiskelijoista. Yhteystiedot: , MIKKELIN AMMATTIOPISTO, Mikkeli Valmentavaa koulutusta Yhteystiedot: , KAPRAKAN AMMATILLINEN KOULUTUSKESKUS, Käsämä, Tohmajärvi, Iisalmi ja Joutseno Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: talotekniikan perustutkinto, kotitalous- ja kuluttajapalvelut Asuminen: Oppilaitos tarjoaa maksutonta tuettua, ohjattua ja itsenäistä asumista. Yhteystiedot: (013) , ITÄ-KARJALAN KANSANOPISTO, Punkaharju Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Asuminen: Oppilaitoksella on asuntoloita. Yhteystiedot: (015) , KUHANKOSKEN ERITYISAMMATTIKOULU, Laukaa Ammatillinen peruskoulutus erityisopetuksena: metsäalan perustutkinto, puutarhatalouden perustutkinto, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto Asuminen: Oppilaitos tarjoaa maksutonta, ohjattua asumista. Yhteystiedot: (014) , VAVA Mitä peruskoulun jälkeen? 15

16 Muita hyödyllisiä linkkejä: Opettajan verkkopalvelu, joista löydät esimerkiksi opetussuunnitelmat ja lisää oppilaitoksia. Valtion säädöstötietopankki kehitysvammasiten tukiliiton verkkosivut Kelan verkkosivut Opetushallituksen verkkosivut Kehitysvamma-alan verkkopalvelu 16 VAVA Mitä peruskoulun jälkeen?