Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Transkriptio

1 Johdanto Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus miten instituutiot vaikuttavat taloudellisiin allokaatioihin? johdatus todellisten tuloerojen mittaamiseen Huomenna ja ensi viikolla markkinatalouden keskeisimmät instituutiot: yritykset ja markkinat Instituutiot ja valta Instituutiot ihmiset luomia rajoitteita, pelin säännöt muodolliset: lait, sopimukset, omistusoikeudet jne. epämuodolliset: tavat, traditiot, sosiaaliset rangaistukset jne. Valta kyky saada ja tehdä asioita vastoin toisten toiveita neuvotteluvoima / kaupankäynnin ehtojen asettaminen - esim. valta tehdä ota-tai-jätä tarjous, valta sanoa ei pakottaminen aiheuttamalla toisella haittaa (tai uhkaamalla sillä) Instituutiot vaikuttavat vallan jakautumiseen ja siten taloudellisiin allokaatioihin (sekä kakun kokoon että jakoon) Pareto tehokkuus Allokaatio kuka tekee ja saa mitä? Pareto-tehokas allokaatio kenenkään tilannetta ei voi parantaa huonontamatta jonkun toisen tilannetta Pareto-tehokaita allokaatiota on yleensä suuri määrä Bella siirtyminen allokaatiosta (M,M) allokaatioon (L,L) on Pareto-parannus (L,M), (L,L) ja (M,L) ovat kaikki Paretotehokkaita allokaatioita, jos Anni ja Bella välittävät vain itsestään. Miksi? L,M 1 M,M 2 3 Anni L,L M,L 5 molemmille parempia vaihtoehtoja kuin (M,M) 1

2 Pareto-tehokkuus ja reiluus Pareto-tehokkuus ei sisällä väitteitä oikeudenmukaisuudesta monet Pareto-tehokkaat allokaatiot koetaan usein epäreiluiksi esim. minä omistan kaiken, te ette mitään Taloustiede ei kerro mikä on oikein tai reilua, mutta voi auttaa kirkastamaan arvokeskustelua millaisia kompromisseja on mahdollista tehdä? mikä on tehokas tapa saavuttaa annettu päämäärä? (Vajavaisia) näkökulmia oikeudenmukaisuuden arviointiin Tietämättömyyden verho (eng. veil of ignorance) Rawls: millaiseen yhteiskuntaan haluaisit syntyä jos et tietäisi mihin asemaan päädyt? (perusajatus löytyy jo Hobbesilta ja Lockelta) Lopputulemien vs. mahdollisuuksien tasa-arvo. Esim. syntyisitkö mieluummin maailmaan, jossa ihmisten väliset tuloerot ovat pienet, mutta lapset päätyvät täsmälleen samaan kohtaan tulojakaumaa kuin vanhempansa? vai: ihmiset väliset tuloerot ovat suuret, mutta vanhempien asema ei vaikuta lasten menestymisen mahdollisuuksiin? tähän ei olemassa oikeaa vastausta, vaan tarkoitus on näyttää miten ajatuskokeilla voi systemaattisesti jäsentää omia arvoja - empiirisesti tämä näyttää myös olevan keinotekoinen valinta (vikat diat) Tilanne 1: Itsenäinen maanviljelijä Tilanne 2: Akselista tulee orja Akseli viljelee maata ja kuluttaa oman tuotantonsa hyvinvointi kulutetusta viljasta ja vapaa-ajasta -> samahyötykäyrät tekemällä enemmän töitä maa tuottaa enemmän -> tuotantomahdollisuuksien Akseli maksimoi hyvinvointiaan pisteessä substituutioaste = tuotto Akselin vapaa-aika Akselin samahyötykäyrät Akselin tuotantomahdollisuuksien 16 2 Sitten kuvaan astuu Björn Björnillä on pyssy, Akselilla ei Björn ei tuota mitään mutta 1,5 haluaa osan Akselin viljasta hän myös nyt määrää kuinka paljon Akseli tekee töitä Allokaation esitys kuvassa 5,25 esim. Björn määrää Akselin tekemään 12 tuntia töitä ja ottaa puolet viljasta Miten Björn maksimoi viljansa? Björnin osa 12 2 Akselin vapaa-aika Akselin työaika 2

3 Tilanne 2: Akselista tulee orja Tilanne 2: Akselista tulee orja Björnin rajoitteet tuotantomahdollisuuksien määrittää teknisesti mahdolliset tuottannot selviytymismahdollisuuksien määrittää biologisesti mahdolliset tuotannot - mitä enemmän Akseli työskentelee, sitä enemmän ravintoa hän tarvitsee selvitäkseen hengissä Mahdolliset allokaatiot Akselin selviytymismahdollisuuksien Akselin vapaa-aika 2 Björnin optimointi maksimoituuko Björnin tuotanto allokaatiossa,k? ei: tuotto > biologinen substituutioaste - jos Björn pakottaa Akselin tekemään tunnin enemmän töitä, tuotanto kasvaa enemmän kuin Akselin ravinnontarve 3,5 Björnin osa Akselin vapaa-aika 16 K biologinen substituutiosaste 2 tuotto Tilanne 2: Akselista tulee orja Tilanne 3: Akselista tulee torppari Björnin hyvinvointi maksimoituu allokaatiossa A,B Akseli tekee 15 tuntia töitä päivässä ja saa vakkaa viljaa, Björn pitää loput 6 Työajan piteneminen heikentää Akselin hyvinvointia vähemmän vapaa-aikaa nälkä ei helpota (lisäruoka pitää hänet vain juuri ja juuri hengissä) selviytymismahdollisuuksien käyrä samahyötykäyrä 1 Björnin osa Akselin vapaa-aika A B 13 2 Nyt orjuus kielletään Björn omistaa pellot, mutta ei voi pakottaa Akselia työhön köyhäinapu pitää työttämät juuri ja juuri hengissä Björnin ja Akselin pitää nyt neuvotella työehdoista jos Akseli kieltäytyy, hän päätyy pisteeseen Z -> Björnin tarjottava vähintään yhtä hyvä sopimus kuin Z 1 2,5 Akselin vapaa-aika A B 13 Z on Akselin varavaihtoehto (engl. outside option tai reservation option) Z 2 3

4 Tilanne 3: Akselista tulee torppari Tilanne 3: Akselista tulee torppari Akselin samahyötykäyrä on jyrkempi kuin selviytymismahdollisuuksien työnteosta saatava enemmän kompensaatiota kuin juuri ja juuri selviytymisen mahdollistavat lisäkalorit Jos Björn tarjoaa Akselille samaa kuin orjuudessa (B), Akseli kieltäytyy Mitä Björnin kannattaa tarjota? 1 2,5 Akselin vapaa-aika A Taloudellisesti mahdolliset vaihtoehdot B 13 Z 2 Yksi ratkaisu: Björn vuokraa Akselille maan hintaan,5 vakkaa viljaa Akseli päättää nyt tehdä 8 tuntia töitä. Miksi? substituutioaste = tuotto Akseli valta sanoa ei lisää Akselin hyvinvointia vähentää Björnin hyvinvointia vähentää kokonaistuotantoa 1,5 Akselin vapaa-aika Akselin reservaatio samahyötykäyrä Akselin reservaatiosamahyötykäyrä D Z 2 Tilanne : Tiukka työlainsäädäntö Tilanne : Tiukka työlainsäädäntö Uusi laki tunnin työpäivä, josta maksettava,5 vakkaa viljaa Akselin hyvinvointi kasvaa, Björnin pienenee Onko tämä Pareto-tehokasta? 6,5 Björnin osa Akselin vapaa-aika 16 D E 2 F 2 Uusi laki tunnin työpäivä, josta maksettava,5 vakkaa viljaa Akselin hyvinvointi kasvaa, Björnin pienenee Onko tämä Pareto-tehokasta? Ei! Esimerkiksi siirtymällä allokaatioon H, Akselin hyvinvointi kasvaa ja Björnin hyvinvointi pysyy ennallaan. tuotto > substituutioaste allokaatiossa F,E 7,5 Björnin osa Akselin vapaa-aika 16 H E 2 F 2

5 Pareto sopimusura Tarinan opetukset Pareto-tehokkaiden allokaatioiden yhdistelmä allokaatiot joissa tuotto = substituutioaste kuvion yksinkertaistamiseksi, tässä esimerkissä Akselin preferenssit on oletettu sellaisiksi, että ehto täyttyy aina 8 työtunnilla -> Pareto sopimusura on pystysuora,5 :n ja D:n välillä kaikki allokaatiot Pareto-tehokkaita Akseli tuottaa niissä jokaisessa vakkaa viljaa, mutta se jakautuu eri tavoin Akselin vapaa-aika Reservaatio samahyötykäyrä 16 D 2 Teknologia ja biologia määrittävät mahdolliset allokaatiot teknologia -> tuotantomahdollisuuksien biologia -> selviytymismahdollisuuksien Instituutiot ja preferenssit määrittävät mihin niistä päädytään instituutiot -> varavaihtoehto (outside option) preferenssit -> mihin sopimusosapuolet voivat suostua (annettuna varavaihtoehto) Allokaatioiden määrääminen lainsäädännöllä voi johtaa Pareto-tehottomiin tilanteisiin tehokkain tapa tietyn ryhmän tilanteen parantamiseksi voi olla kasvattaa heidän neuvotteluvoimaansa Todelliset allokaatiot. Tuloerojen empiria Äskeinen malli kuvasi allokaatioita kahden ihmisen kuvitteellisessa yhteiskunnassa. Millaisia todelliset allokaatiot ovat? kakun koko BKT henkeä kohti (ks. luennot 1 ja 1) kakun jako tulojakauma Todelliset allokaatiot riippuvat osittain instituutioista, osittain muista tekijöistä - palaamme muihin tekijöihin myöhemmin kurssilla Todellisia allokaatioita mitataan usein tuloerojen kautta puuttellinen allokaation mittari - ei sisällä kokonaistuotannon määrää eikä työn jakautumista seuraavaksi: kuinka suuria tuloerot ovat? 5

6 Mittari 1: Ylimmän 1% tulo-osuus Mittari 2: Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin.25 Yhdysvallat Britannia Ruotsi Suomi Lorenz-käyrä 1. järjestetään väestö rikkaimmasta köyhimpään 2. kuinka suuri osuus tuloista menee köyhimmälle x prosentille? 3. piirretään kuva kaikille x:n arvoille Gini-kerroin kuinka paljon todelliset tuloerot eroavat täydellisestä tasa-arvosta? Seuraavaksi Suomen Lorenz-käyrä poislukien ylin 1% - tarkoitus ensisijaisesti selittää metodologiaa - käyttämässäni datassa ylimmän 1% mittaaminen puuttellista Lähde: World Inequality Database ( Lorenz-käyrä Käytettävissä olevat tulot Suomessa 213 (pl. ylin 1%) Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin Käytettävissä olevat tulot Suomessa 213 (pl. ylin 1%) Kumulatiivine tulo-osuus (%) Vertailukohta: kaikilla samat tulot <-> väestöosuus ja tuloosuus yhtä suuret <-> 5 viiva Matalatuloisimmat % saivat saivat 82% tuloista <-> ylimmälle 1% jäi 18% (jälleen huomioimatta ylintä prosenttia) Kumulatiivine tulo-osuus (%) Gini-kerroin: kuinka paljon todellinen tulojakauma eroaa täydellisesti tasa-arvoisesta jakaumasta? Arvoja välillä (täydellinen tasa-arvo) ja 1 (kaikki tulot menevät yhdelle ihmiselle) Gini-kerroin A / (A+B) Tässä esimerkissä Gini-kerroin on.21 A B 1 Matalatuloisimmat 2% suomalaisista saivat yhteensä 11% käytettävissä olevista tuloista vuonna 213 (kun ylimmän tuloprosentin tuloja ei huomioida) Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) 1 Matalatuloisimmat 2% saivat yhteensä 1% käytettävissä olevista tuloista Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) Lähde: Luxembourg Income Study Database Lähde: Luxembourg Income Study Database 6

7 Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin Käytettävissä olevat tulot Suomessa ja USA:ssa 213 (pl. ylin 1%) 1 Kumulatiivine tulo-osuus (%) Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) Lähde: Luxembourg Income Study Database Verot ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja Tuloerot: yhteenveto.5 Gini-kerroin Verojen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus Tuotannontekijätulot (palkka + yrittäjätulo + omaisuustulo) Käytettävissä olevat tulot (tuotannontekijätulot + tulonsiirrot - verot) Tuloeroja tiettynä vuonna voi mitata monella tapaa, esim. ylimmälle x prosentille menevä tulo-osuus - helppo ymmärtää, olemassa monille maille pitkältä ajanjaksolta Gini-kerroin - vaikeammin hahmotettava, mutta kuvaa koko jakaumaa Tuloerot Suomessa voimakas lasku 8-luvulle, nousua -luvulla, sittemmin tasaista käytettävissä olevat tulot ovat tulonsiirtojen takia huomattavasti tasaisemmin jakautuineita kuin tuotannontekijätulot Yhden vuoden tuloerot kertovat vain osan tarinasta seuraavaksi: tulojen ylisukupolvinen korrelaatio Lähde: Tulonjakotilasto (Tilastokeskus) 7

8 Vanhempien tulot ennustavat lasten tuloja Yhdysvalloissa A Mean hild Income Rank Mean hild Income Rank vs. Parent Income Rank in the U.S. Rikkaimpien perheiden lapset päätyivät keskimäärin lähelle 7 prosentiilia oman syntymäkohorttinsa tulojakaumassa Lapset, joiden vanhemmat olivat 25 prosentiilissa vanhempien tulojakaumaa päätyivät keskimäärin hieman yli Rikkaimpien perheiden lapset prosentiiliin oman kohorttinsa tulojakaumaa ovat aikuisina keskimäärin 3 prosentiilia korkeammalla kuin köyhimpien perheiden lapset (regressiosuoran kulmakerroin; Rank-Rank Slope =.31 sinun ei tällä kurssilla tarvitse (.3) tietää mitä tämä tarkoittaa) vanhempien vanhempien köyhin1% = 1 Parent Income Rank rikkain 1% = 1 Vanhempien tulot (vaaka-akseli) ja heidän lastensa keskimääräiset tulot aikuisina (pystyakseli)... ja Suomessa (mutta vähemmän kuin Yhdysvalloissa) hild Gross Income percentile Lapset, joiden vanhemmat olivat 25 prosentiilissa birth cohorts R25 = 6. vanhempien tulojakaumaa Rank-rank slope =.16 päätyivät keskimäärin 6 (.2) prosentiiliin oman kohorttinsa tulojakaumaa kolmikymppisinä Parent Gross Income percentile Rikkaimpien perheiden lapset ovat aikuisina keskimäärin 16 prosentiilia korkeammalla kuin köyhimpien perheiden lapset (vrt. 3 Yhdysvalloissa) Lähde: hetty, Hendren, Kline, Saez (21):Where is the Land of Opportunity: The Geography of Intergenerational Mobility in the United States. Quarterly Journal of Economics 12 (): Ekstran ekstra (hettyn ym. projektin viimeisin vaihe): 82 Journal of Economic Perspectives Kultahattukäyrä (The Great Gatsby urve) Figure 1 The Great Gatsby urve: More Inequality is Associated with Less Mobility across the Generations Generational earnings elasticity (less mobility ) Sweden Finland Norway Denmark Germany New Zealand France anada Income inequality (more inequality ) Italy Japan Australia (a) hild vs parent earnings percentile hild Income percentile (b) hild vs parent gross income percentile Luento 5: Yhteenveto birth cohorts R25 = 6.75 Rank-rank slope =.1 (.2) Lähde: Tilastokeskuksen FOLK-aineistot (alustava tulos käynnissä olevasta projektista). Ensimmäinen tutkimus, joka osoitti tuloliikkuvuuden olevan Yhdysvalloissa pienempää kuin pohjoismaissa on Björklund, Jäntti (17): Intergenerational Income Mobility in Sweden ompared to the United States. American Economic Review 87(5): Tässä esitettyjen Allokaatioita voi arvioida monilla eri tavoin, esim. United Kingdom mittausten perusteella Pareto-tehokkuus: onko mahdollista löytää vaihtoehto jossa United States sosiaalinen liikkuvuus Parent Income percentile on pienempää suurten jonkun hyvinvointi paranisi ja muiden ei laskisi? tuloerojen maissa. oikeudenmukaisuus: onko allokaatio reilu? (c) hild vs parent disposable income percentile Toteutuva allokaatio riippuu osapuolten preferensseistä, Tämän korrelaation Notes: Earnings is defined as the sum of employment and self-employment earnings. Gross income is defined as the personal monetary robustisuudesta ja neuvotteluvoimasta ja instituutioista incomes and benefits including capital income and including all the taxable transfers. Disposable income is defined as net income (sum of tulkinnasta käynnissä earned income, entrepreneurial income, property income, and current transfers instituutiot received) after vaikuttavat taxes and other varavaihtoehtoon levies. See Figure 1ja forneuvotteluvoimaan further notes. Figures are vilkas the same, keskustelu but this sekä figure shows the results for the 178 to 182 birth cohorts instead. tutkijoiden että politikkojen piirissä. instituutioiden muuttaminen (politiikka) voi tehdä allokaatioista tehokkaampia ja/tai oikeudenmukaisempia Huomenna aloitamme erityisen merkittävän instituution (yritysten) analyysin Source: orak (213) and OED. Notes: Income inequality is measured as the Gini coefficient, using disposable household income for about 185 as provided by the OED. Intergenerational economic mobility is measured as the elasticity between paternal earnings and a son s adult earnings, using Lähde: data orak on a cohort (213): of Income children Inequality, born, roughly Equality of Opportunity, and speaking, during the early to mid 16s and measuring Intergenerational their adult outcomes Mobility. in the Journal mid to late of Economic 1s. Perspectives 27(3): The estimates of the intergenerational earnings elasticity are derived from published studies, adjusted for methodological comparability in a way that I describe in the appendix to orak (26), updated with a more recent literature review reported in orak (213), where I also offer estimates for a total of 22 countries. I only use estimates derived from data that are nationally representative of the population and which are rich enough to make comparisons across generations within the same family. In addition, I only use studies that correct for the type of measurement errors described by Atkinson, Maynard, and Trinder (183), Solon (12), and Zimmerman (12), which means deriving permanent earnings by either averaging annual data over several years or by using instrumental variables. Figure 1, showing the relationship between income inequality and intergenerational economic mobility, uses estimates of the intergenerational earnings 8