NORWELL. Pohjoismainen malli paineen alla mutta muutoskykyinen Vesa Vihriälä. 28 toukokuuta Hållbar nordisk välfärd
|
|
- Pasi Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hållbar nordisk välfärd NORWELL Pohjoismainen malli paineen alla mutta muutoskykyinen Vesa Vihriälä 28 toukokuuta 2014 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 1
2 Seminaarin ohjelma 11:00 NORWELL-projektin tausta ja tarkoitus Vesa Vihriälä 11:10 Suomi ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden haasteet Vesa Vihriälä 11:25 Kilpailukykymme karu tila paljastui - tarvitaan yrittäjyyden voitto tuhosta Mika Maliranta 11:40 Vajaakuntoisten ja peruskoulutodistuksen varassa olevien nuorten työllisyysnäkymät Rita Asplund 11:55 Työurat, eläkkeet ja sote Tarmo Valkonen 12:10 Kommenttipuheenvuoro Olli Kangas, Kela 12:30 Keskustelua ja lounas ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 2
3 Hankkeen tavoitteet ja rakenne Viimeaikaisen makrokehityksen analyysi ja Pohjoismaiden vertailu muihin kehittyneisiin (eurooppalaisiin) maihin (osa I) Valikoitujen teemojen yksityiskohtaisempi analyysi (osa II) Politiikkahaasteiden identifiointi ja keskustelu politiikkasuosituksista (osa III) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 3
4 Osan II teemat 1. Toimialojen ja yritysten kilpailukyky 2. Eläkeuudistukset ja eliniän piteneminen 3. Julkinen talous, markkinat sekä terveydenhoito- ja hoivapalvelut 4. Työperäisen maahanmuuton muutokset rahoituskriisin jälkeen 5. Nuoret työkyvyttömyyseläkeläiset 6. Koulun keskeyttäminen ja työmarkkinanäkymät 7. Verotus hyvinvointivaltion rahoitus globalisoituneemmassa maailmassa ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 4
5 Päätulokset Pohjoismaat menestyivät erinomaisesti 90-luvun alusta globaaliin kriisiin saakka Kriisi iski myös Pohjoismaihin, mutta eri tavoin eri maihin Pohjoismainen malli on yhä olemassa, mutta ei yhtä ainutlaatuisena tai yhtenäisenä kuin usein ajatellaan Globaali kilpailu, tekninen kehitys (digitalisaatio) ja ikääntyminen haasteita myös Pohjoismaille Pohjoismaat eräiltä osin jopa muita haavoittuvampia, mutta niillä on myös monia vahvuuksia, ml. aiemmin osoitettu uudistumiskyky Pohjoismaista mallia on (jälleen) uudistettava, mutta kyse on pikemminkin hienosäädöstä ja painopisteistä kuin mallin perustavaa laatua olevasta muutoksesta ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 5
6 Pohjoismaat menestyivät hyvin 90-luvun puolivälistä 2008-kriisiin saakka BKT-kasvu nopeaa (Tanska poikkeus) Tuottavuuden kehitys hyvä (erityisesti Ruotsi ja Suomi) Työllisyyskehitys hyvä (erityisesti Islanti ja Norja) Elintaso kasvoi vähintään EU-15-keskitason vauhtia (myös Tanskassa, jolla positiivinen vaihtosuhdekehitys; Islanti poikkeus heikon vaihtosuhdekehityksen vuoksi) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 6
7 Kasvu vähintään EU-keskitasoa, pl. Tanska GDP volume, 1991 = SE DK FI NO IS EU-15 DE ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 7
8 Kriisi iski myös Pohjoismaihin mutta vaihtelevin tavoin Kriisi puhkaisi Islannin poikkeuksellisen luottokuplan; seurauksena raju lama Myös Tanskassa kotimaisen kysynnän kestämätön taso johti taantumaan, josta on toivuttu hitaasti Suomi on kärsinyt sekä suhdanneongelmasta että suuresta rakenneshokista Myös Ruotsi notkahti muun Euroopan tavoin, mutta on toipunut hyvin Kriisi vaikutti Norjaan vähiten ja sen BKT on Ruotsin tavoin jo ylittänyt kriisiä edeltävän tason Elintasoerot Pohjoismaiden välillä ovat alkaneet kasvaa ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 8
9 BKT neljännesvuosittain, 2005Q1=100 Sweden Iceland Norway Finland Euro Area Denmark Volume index, 2005Q1= /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 9
10 Pohjoismainen malli yhä olemassa, mutta ei niin ainutlaatuinen tai yhtenäinen kuin usein ajatellaan Yhä hyvä tehokkuuden ja tasa-arvon yhdistelmä Pääpiirteet samoja kuin aiemminkin Suuri julkinen sektori - valmiuksien luonti ja turvaverkot Väestöllä hyvä osaamisen taso perusta tuottavuudelle ja sopeutumiskyvylle Korkea työllisyysaste hyvinvointivaltion rahoituksen edellytys Tuloerot pienet, sosiaalinen koheesio vahva rakennemuutosten hyväksyntä Mutta useilla muilla mailla samoja piirteitä/tuloksia Monissa muissakin maissa julkinen sektori (ja verorasitus) on suuri Useat muut maat pääsevät likimain samoihin BKT/asukas tasoihin ja tuloerojen pienuuteen Pohjoismaat eivät myöskään yhtenäinen blokki BKT/asukas-suhteissa kolme kerrosta: Norja; Ruotsi ja Tanska, Islanti ja Suomi Islannilla ja Suomelle julkisen talouden kestävyysnäkymät muita heikommat Suomella selvästi alempi työllisyysaste kuin muilla ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 10
11 Julkiset menot, % BKT:sta 70 Total government expenditure, % of GDP, Source: Ameco. * EU-15 arithmetical average; EU-15 = Belgium, Denmark, Germany, Ireland, Greece, Spain, France, Italy, Luxembourg, Netherlands, Austria, Portugal, Finland, Sweden, United Kingdom. ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 11
12 Julkisen sektorin osuus työllisistä, % Government employment 2012, % of total employment Source: OECD Economic Outlook * EU-12 arithmetical average (missing Germany, Austria, Greece) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 12
13 Työllisyysaste (20-64-vuotiaat) Employment rate, years old, 2012, % Source: Eurostat. *EU-15 arithmetical average ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 13
14 Aikuisten luku- ja laskutaito (PIAAC) 300 Adult proficiency in literacy and numeracy * * The average of literacy and numeracy scores in the OECD Survey of Adult Skills (PIAAC) 2012 Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 14
15 Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen Gini 2012 (EU) Note: See Figure 1. EU-14 refers to Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Portugal, Spain, Sweden and the UK. The Gini coefficient can take on values between zero (all households have the same income) and one (all incomes go to only one household). The coefficient refers to the whole population. In Figures 2a and 2b the coefficient has been multiplied by 100. Sources: Eurostat (SILC) and United States Census Bureau. ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 15
16 Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen gini 2010 (OECD) 0,4 Gini coefficient, disposable income, ,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Source: OECD Social and Welfare Statistics. *EU-14 arithmetical average, missing Ireland; total population ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 16
17 Keskimääräinen elintaso ja tuloerot GDP per head, USD (CP & PPP) NOR LUX Arithmetic average ,24 0,26 0,28 0,30 0,32 0,34 0,36 0,38 0,40 Source: OECD. AUT NLD AUS DNK BEL CAN ISL SWE DEU FIN FRA ITA GBR KOR ESP SVN CZE GRE POR EST POL SVK Gini-coefficient at disposable income (total population) 2010 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 17 ISR USA Arithmetic average MEX
18 Elintason kehitys verrattuna EU-15 keskiarvoon GDP (PPS, nominal prices) per cap., % av EU15 SE DK FI NO IS DE USA 200,0 EU15= ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80, * * Years EU Commission forecast (Autumn 2013) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 18
19 Vaihtosuhde, 2000 = 100 Denmark Germany Finland Sweden Iceland Norway Source: Ameco ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 19
20 Pohjoismailla muiden kehittyneiden maiden tavoin isoja haasteita Ikääntyminen koskee myös Pohjoismaita, vaikkakin ajan mittaan Pohjoismaiden suhteellinen asema paranee EU-keskiarvoon nähden Globaali kilpailu ja teknologinen kehitys edellyttävät jatkuvaa sopeutumista; pyrkivät lisäämään tuloeroja Pieninä, erikoistuneina talouksina Pohjoismaat verraten haavoittuvia Veropohjien liikkuvuus rajoittaa verotuksen tasoa Paine julkisten palveluiden BKT-osuuden kasvuun edelleen: ( Wagnerin laki ); Myös Baumolin tauti isompi haaste kuin pienten julkisten palveluiden maissa Politiikkahaaste pähkinänkuoressa: Paine julkisten menojen lisäämiseen suuri pohjoismaisen mallin keskeisten osien ylläpitämiseksi samalla kun verotukseen kohdistuu pikemminkin alentamispaineita ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 20
21 Ikääntyminen koskee kaikkia maita Old-age dependency ratios % EU (27 countries) Denmark Finland Sweden Iceland Norway ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 21
22 Automaationuhkan suuruus työpaikan koulutustason suhteen Number of employees, thousands 160 University level education Lower than university level education Number of employees, thousands % in high risk (> 70%) % in high risk (> 70%) Probability of computerization Probability of computerization The distribution of employment over the probability of computerization The distribution of employment over the probability of computerization Data source: ett program Statistics för Finland, nya välfärdslösningar ETLA calculations. till människor i Norden 22
23 Viennin yksipuolisuus ja maan koko Viennin tuoterakenteen yksipuolisuus ja maan koko vuonna ,45 0,4 Islanti Laskettu 255 tuotenimikkeen perusteella Norja Keskittyneisyys 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 y = 4,8141x -0,224 R² = 0,3805 Luxembourg Kypros Irlanti Viro SUOMI 2012 Tanska Sveitsi Kreikka SUOMI 2000 Ruotsi Portugal Puola Iso-Britannia Saksa Väkiluku (suhteellinen asteikko) Italia USA ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 23
24 Suhteellisen edun toimialojen vienti: kumulatiivinen BKT osuus 32,0 Cumulative gross exports by RCA industries in , % of GDP 28,0 Gross Exports, % of GDP 24,0 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0, Rank of RCA Industry Denmark Finland Iceland Norway Sweden Germany ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 24
25 Suurimpien yritysten osuus viennistä, % Top 5 Top 10 Top 20 Top 50 Top 100 Top 500 Top 1000 Finland Sweden Germany Denmark France Austria Source: OECD, TEC by top enterprises. Observations are from the year ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 25
26 Tax wedge on labour DNK FIN NOR SWE EU % Total tax wedge given as the sum of the implicit tax on labour income and the implicit consumption tax. Data not available for Iceland ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 26
27 Pohjoismainen malli tarvitsee uudistuksia mutta kyse hienosäädöstä, ei perusteiden muuttamisesta Monia asioita voidaan parantaa Verorannetta voidaan kehittää vähemmän haavoittuvaksi ja korkeaa työllisyysastetta ja kasvua paremmin tukevaksi Julkisten menojen kasvupainetta voidaan vähentää Sosiaalista koheesiota ja liikkuvuutta voidaan tukea Toimenpiteitä tarvitaan monilla alueilla, eri maissa eri tavoin Koulutuksessa valmiuksien parantamiseksi Eläke- ym. sosiaaliturvajärjestelmässä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi Työmarkkinoilla työttömyysriskin vähentämiseksi ja liikkuvuuden lisäämiseksi Innovaatiopolitiikassa tuottavuuspotentiaalin maksimaaliseksi hyödyntämiseksi Verojärjestelmässä veromenetysten minimoimiseksi ja kasvun tukemiseksi Julkisten palveluiden tehostamisessa menopaineiden hillitsemiseksi Realistisen suuruiset toimet riittänevät, koska Pohjoismailla on monia vahvuuksia ja (ainakin ollut) hyvä kyky pro-aktiiviseen politiikkaan Koulutustaso, infrastruktuuri, innovaatiopanostukset Luottamus, ymmärtävä suhtautuminen rakennemuutoksiin ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 27
28 Suomella suurimmat sopeutumistarpeet Suomi on jäämässä Islannin kanssa jälkeen muista Pohjoismaista keskimääräisessä elintasossa; tuloerot Pohjoismaista tasoa Suomen julkisen sektorin koko ja kestävyysvaje alueen suurin Työllisyysaste ollut 20 vuotta selvästi muita Pohjoismaita alempi Viime vuosina myös tuottavuus notkahtanut Korkea työllisyysaste olennainen tuloerojen kurissa pitämiseksi Helpottaa julkisten menojen rahoitusta ja siten uudelleenjakoa ja Tukee markkinatulojen tasaisuutta Suomen hyvinvointimallia ei uhkaa uusliberalismi vaan alhainen työllisyysaste: Suomessa uudelleenjaon aste Euroopan suurimpia ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 28
29 Julkisten menojen BKT-osuus Government total expenditure, % of GDP % 80 SE DK FI NO IS EU Source: Ameco ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 29
30 Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Employment rate, years, % 90 SE DK FI NO IS EU-15* Source: OECD Labour Force Statistics. * EU-15 arithmetical average ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 30
31 Työn tuottavuuden kehitys yrityssektorilla, standardoitu toimialarakenne, 2002 = 1 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 Suomi Norja Ruotsi Tanska Saksa USA 0,8 0,7 Hållbar nordisk välfärd ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 31 31
32 Työllisyysaste ja markkinatulojen erot Gini coefficient of market income and employment rate, Iceland Employment rate, % Korea Sweden Norway Denmark Finland ,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4 0,42 0,44 0,46 0,48 0,5 Gini coefficient of market income Working age population Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 32
33 Työllisyysaste ja käytettävissä olevien tulojen erot 85 Gini of disposable income and employment rate Iceland Employment rate, % Denmark Finland Norway Sweden ,2 0,22 0,24 0,26 0,28 0,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4 working age population Gini of disposable income Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 33
34 Tulojen uudelleenjako verojen ja tulonsiirtojen kautta Redistribution by taxes and transfers*, working age population, ,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 * The difference in the gini coefficient between household market income and disposable income, working age population (18-65 years old). **EU-14 arithmetical average, Ireland missing. Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 34
35 Tulojen tasaisuus USA:han nähden: markkinatulojen eron ja tulontasauksen vaikutukset Sources of equalization of disposable income relative to the US, 2010 Difference in market income gini relative to the US Difference in redistribution relative to the US 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05-0,1 Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 35
36 Kiitos ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 36
muutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotTalouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.
Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot
LisätiedotKilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotOvatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?
Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:
LisätiedotSuomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei
LisätiedotToimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki
Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Mallin avainpiirteet Avoin talous ja yhteiskunta: on turvattava kansainvälisestä vaihdannasta syntyvät edut Globalisaatiossa
LisätiedotSUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA
SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotSuomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?
Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
Lisätiedot4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA
4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotPalvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012
Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry ETLAn tekemä tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2012. TEEMAT Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotHenkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training
Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä Jon Hellevig Awara Eduhouse Training 04.02.2014 VENÄJÄN MARKKINASTA Venäjä on normalisoitunut Inflaatio Byrokratia Korruptio Lait ja
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotAutojen tuotanto, miljoonia
Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
LisätiedotSaksa Euroopan kehityksen veturi
Saksa Euroopan kehityksen veturi Professori Dr. Michael Hüther Saksan taloustutkimusinstituutin johtaja, Köln Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, Helsinki, 14. toukokuuta 2012 Agenda EUROOPPA? EUROOPPA!
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSuomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA
Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto
LisätiedotMarkkinaraportti / lokakuu 2010
Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät
LisätiedotMarkkinaraportti / elokuu 2015
Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2010
Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4
LisätiedotMarkkinaraportti / tammikuu 2011
Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.
LisätiedotEurokriisi tasaantunut, ei ohi. Riskit romahduksesta väistyneet.
Lujan aamukahvit 2013 Eurokriisi tasaantuu Eurokriisi tasaantunut, ei ohi. Riskit romahduksesta väistyneet. Epävarmuutta ilmassa: Italia? Espanja? Euroalue taantumassa 2013 Pörssi elpynyt, y ennakoiko
LisätiedotSuomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013
Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotKuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?
Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden
LisätiedotTulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho
Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto Koulutus ja ohjaus Keski-Suomen tulevaisuuden tekijöinä, Jyväskylä, 25.10.2013
LisätiedotSUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA
1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotTALOUSKATSAUS MITEN SUOMI SELVIÄÄ?
KUNTALIITON SEMINAARI TALOUSKATSAUS MITEN SUOMI SELVIÄÄ? Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri 9. syyskuuta 215, Helsinki MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT OECD:n viimeisin talouskatsaus (6/215): Maailmantaloudessa
LisätiedotNeljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen
Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen Antti Suvanto Tiedekulma 2.10.2018 1. Asuntohintoihin vaikuttavat tekijät 2. Asumisen ahtaus 3. Suomi eurooppalaisessa vertailussa 4. Pienten asuntojen
LisätiedotSuomi globaalissa kilpailussa-mikä siivittää uuteen nousuun? Piritta Sorsa OECD Economics Department
Suomi globaalissa kilpailussa-mikä siivittää uuteen nousuun? Piritta Sorsa OECD Economics Department Helsinki, 29 January 2013 Rakenne 1. Kasvun ja hyvinvoinnin haasteet Kasvua heikentäviä (tuottavuus,
LisätiedotKiina China. Japani Japan
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotLentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle
Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotTaloudellinen tilanne ja näkymät
Taloudellinen tilanne ja näkymät Vesa Vihriälä 19.11.2015 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan BKT 6-7 % kriisiä edeltänyttä huippua pienempi Suomi pärjännyt keskeisiä kilpailijamaita huonommin BKT:n
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotTTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015
TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotVertailuun sisältyvät maat
Suomen materiaalitehokkuus - Suomen Teollisen ekologian forum Oulu Miksi Suomen materiaalitehokkuus on kansainvälisissä vertailuissa niin heikko? Ilmo Mäenpää & Petri Kyröläinen Thule-instituutti, Oulun
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotMarkkinaraportti / helmikuu 2009
II / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / helmikuu 29 Paluu vuoden 27 tasolle Yöpymiset jäivät Helsingissä tammi-helmikuussa lähelle toissa vuoden lukuja. Yöpymiset vähenivät helmikuussa
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotRakentamisen suhdannekatsaus
Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotKauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotMarkkinaraportti / toukokuu 2015
Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotTeknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski
Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotMarket Report / March 2010
Market Report / 21 Nights continue to rise clearly The strong growth in nights that began in continued in. Growth has also been considerably faster in Helsinki than in other parts of Finland. Increases
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotMarkkinaraportti / maaliskuu 2015
Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Yöpymiset runsaan prosentin plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä maaliskuussa 1,2 %. Kasvu tuli pääosin ulkomailta yöpymismäärän lisääntyessä 2,0 %. Kotimaasta
LisätiedotAikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen
1 Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet SAK:n seminaari 23.5.2016 Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen valossa Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli
LisätiedotTalousnäkymät. Vesa Vihriälä 24.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Talousnäkymät Vesa Vihriälä 24.11.2014 Globaali velkaongelma kasvun iso jarru Kiitos Source: Geneva report on debt (2014) USA:n kasvaa mutta alemmalla tasolla, Euroalueella myös kasvuvauhti heikentynyt
LisätiedotMarkkinaraportti / helmikuu 2012
Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun
Lisätiedot