Ruoka-alan globaalit kehityssuunnat ja Ruoka- Kouvola

Transkriptio

1 Ruoka-alan globaalit kehityssuunnat ja Ruoka- Kouvola Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen Ruoka-alan globaalit ja kymenlaaksolaiset kehityssuunnat Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

2 Esityksen sisältö Ruokaketjun nykytilanne 1 Ruokaketjun globalisoituminen mitä se on ja miksi se on ongelma ruoka-alalla? 2 Ongelman arviointi 3 Lähi- ja luomuruoka kestävyysajattelussa 4 Ratkaisumahdollisuuksia 5 Tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja 6 Ratkaisun toteuttajat 7

3 Ruokaketjun nykytilanne 1 Suomalaisen ruokaketjun vuosittainen kauppataseen vaje n 3 miljardia Kaupan ja tukkujen strategisella johdolla oligopolistinen kilpailutilanne Lähiruokaa ja globaaleja tuotteita - kv ostoyhteenliittymien avulla vastataan jatkuvasti erilaistuvaan kysyntään tuotetta markkinoilla joista asiakas valitsee oikean tuotteen ja julkiset hankinnat pyrkivät osin muutokseen Vain osa (julkisista) kuluttajista poliittisia asemoituvat oman ja yhteisen edun hyväksi (terveys ja kestävyys) Luomun markkinaosuus n. 1,6 2%, kotimainen ruoka = lähiruoan eri asteita Elintarviketeollisuusliitto: suomalainen teollisuus ei ole osannut vastata oikealla tavalla kuluttajien kysyntään Teollisuus ja alkutuotanto jatkuvissa sopeutumistalkoissa Suomessa huomattava omavaraisuus alkutuotannossa tavoite vajeen kutistaminen neuvottelevalla ruokaketjuyhteistyöllä markkinoiden kautta

4 noin maatilaa TARJONTA liki elintarvikeyritystä 4 päivittäistavarakaupan ketjua, oligopoli erikoiskauppa, torikauppa ja muu kaupallinen toiminta marginaalista KYSYNTÄ 5,3 miljoonaa kuluttajaa Kuva 1. Ruokaketjun rakenne Suomessa 2010-luvulla

5 Ruokaketjun globalisoituminen 2a Ruokaketjun toiminta riippuu tuotantopanoksista eri puolilta maailmaa Tuotteet ovat kirjaimellisesti vaihtelevia kokoonpanoja ja tarkka määrittely erittäin työlästä Esim. energia, koneet, lannoitteet, torjunta-aineet, raaka-aineet esim kana, palmuöljy, karpalo, kukin tuote voi koostua raaka-aineista ja jalosteista vaihtelevin alkuperin, teollisuuden laitteet, tietojärjestelmät, päätelaitteet Ruokaketjun rakennetyypit: kotimainen ketju (tuotantopanoksista tuotteeseen), osittain kotimainen ketju (esim jalostus ja kauppa), globaali ketju (yleensä tuote mutta joskus kauppakin ulkomainen)

6

7

8 Ruokaketjun globalisoituminen 2b Globalisoituneen ruokaketjun rakenne jakaa myös arvon toimijoiden kesken ja pääoma sijoittaa parhaiden tuotto-odotusten mukaan Rakenteen toimintaperiaate on siirtää työtä ja raaka-ainepanoksia sinne missä se on edullisinta (flexible sourcing) ja tuottoja sinne missä toimintaa kyetään organisoimaan kannattavasti (liiketoimintaosaaminen ja brändäys) Globalisoituva ruokaketju tuottaa eniten välitöntä taloudellista hyötyä tukkuportaalle ja kaupalle ja edistystä ja edullisia hintoja kuluttajalle Maksajana kotimainen alkutuotanto, kilpailijana ja sopeutujana teollisuus ja kauppa - sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja koulutuksen sekä kehittämisen kustannukset yhteiskunnalle

9 Spanish contract farms Local contract farms Large fast food chain Transnational parent Co Vegetable broker Cos Independent local farms Industrial vegetable Co Local subcontractors Market relation Hierarchic or power relation Network relation Large multiple retailer Large wholesalers Local retailer & Public caterer Transportation Co Globalisoitunut ruokaketju joka kasvaa suomalaisten ketjujen kautta kasvattaen tuottoja pääomalle

10 Ongelman arviointi 3 Kuluttajien tottumusten muutos on äärimmäisen vaikeaa (fat, salt and sugar), brändit vahvoja, kaupan ostajavoima ja kilpailuasema ketjussa liian vahva, kaupan strateginen kääntyminen kuluttajia eikä ketjua kohti, PKteollisuuden uudistuminen hyvin haastavaa, viranomaiset paikallinen laki ja verotus kovaa Voimat itsessään usein näkymättömiä, syvällä kuluttajuudessa, kaupallisissa suhteissa ja tottumuksissa Onko ruoan kotimainen alkuperä vastaavin kustannuksin mahdollisuus, kun globaali, kuluttajalle edullinen tai kuluttajan haluama ruoka on vielä edullisempaa tukulle ja kaupalle sekä globaalille pääomalle? Millaisia vaihtoehtoja meillä käytännössä on?

11 Päivittäistavarakaupan maitohylly

12 Sisäänkäynti erikoiskauppaan

13 Erikoiskaupan valikoimaa

14 Lähi- ja luomuruoka kestävyysajattelussa 4 Lähi- ja luomuruoka paljolti (globaaleja) reaktiivisia käsitteitä joiden tavoite on korjata ruokaketjun kestävyysvajetta Lähiruoka tarkoittaa ruokaketjun toimijoiden suuntautumista mahdollisimman sopiviin paikallisiin ruokaketjuihin pk:n kasvua Luomuruoka on mahdollisimman suuren riippumattomuuden ilmaus ja siten kestävä vaihtoehto ruokaketjussa Kestävyysajattelu ei kuitenkaan torju globaalia kauppaa kokonaisuudessaan vaan näkee sen mahdollisuutena oppimiselle, ruoasta nauttimiselle ja ruokaturvalle etenkin katotilanteessa Luomun vienti esim Kiinaan tavoitteena kehittää Kiinan omaa luomutuotantoa Käytännössä ketjut punoutuvat luomu-, kotimaisiksi ja kv-ketjuiksi

15 Municipal trade advisor Farms in Growers' Co Foreign contract farms Input Companies Small regional wholesalers Wholesalers Local field renting farms Conventional vegetable farm Growers' Co Vegetable broker Co Large multiple retailer Research & education Local retail outlets Transportation Co Large multiple retailer Agricultural administration Foreign labourers Industrial vegetable Co Market relation Hierarchic or power relation Network relation Social relation Kotimainen paikallinen ketju jonka pääoman tuotot rakentavat suomalaista yhteiskuntaa

16 Seed retailer Local bank Local public caterer Label design shop Regional public caterer Input collab. farms Organic farm & packaging Reg. retailer city outlet Research & Educ. & Ass. Agricultural administration Local and org. food initiative Market relation Hierarchic or power relation Network relation Social relation Local retailer local outlets Growers' Co storage Erittäin paikallinen luomuketju jonka pääoma rakentaa paikallista yhteisöä

17 Ratkaisumahdollisuuksia 5 Luovutaan täysin kysyntälähtöisestä ruokaketjusta, vältetään täysin tarjontalähtöinen ruokaketju ja neuvotellaan enenevästi kestävistä ratkaisuista Tavoitteena aistinvaraisesti, ruokakulttuurisesti, ravitsemuksellisesti, sosiaalisesti (sosiaalinen arvostus) ja ympäristön kannalta korkeatasoinen ruoka Tuoreus merkitsee usein korkeampaa ravitsemus- ja aistinvaraista laatua mutta se merkitsee myös työtä ja varautumista tuotannon vaatimaan kulutukseen; kuitenkin myös tuotannon tulee ohjautua kulutuksen mukaan Ruoan taloudellisen arvon kilpailullinen siirtyminen ruokaketjuun muista arvoketjuista (mm terveys, kulutustuotteet, asunnot) uusien tottumusten pohjalta Lähi- ja luomuruoan kaupassa edetään vähitellen volyymeja kasvattaen, laatua kehittäen ja pakkaustapoja sovittaen - RANKKAA!

18 Kysyntälähtöinen ruokaketju Neuvotteleva ruokaketju Tarjontalähtöinen ruokaketju Tavoite: Miellytetään kuluttajaa Tavoite: Etsitään yhdessä kestäviä ratkaisuja Tavoite: Kulutetaan tuotannon mukaan Ruokaketjun vaihtoehtoisia toimintamalleja

19 Tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja 6 (Marsden, 2013) Vain kaiku nykyinen lähi- ja luomuruokabuumi sammuu globaalin ruoan syleilyyn Ruoan inflaatio jatkuvia hinnannousuja jolloin lähi- ja luomuruoka voivat tulla kilpailukykyisiksi Ruokakriisi ruoan turvallisuutta ja ruokaturvaa koskevat uhat toteutuvat Uusi aika lähi- ja luomu- ja lähiluomuruoasta tulee valtavirtaa Onko tämä valtavirta turvallisuutta, turvaa, korkeaa ruoan laatua, osaamista, elämäntapaa ja -laatua - RIIPPUU MEISTÄ!

20 Ratkaisun toteuttajat 7 Paikalliset tuottajat ja jalostajat mikä on se jo olemassa oleva tai kehitettävä tuote jonka volyymiä voidaan lisätä? (paikalliset esimerkit, investointitarpeet) Ovatko markkinointikanavat olemassa vai täytyykö ne luoda? Ristikkäismarkkinointi? (kauppa, ruokapalvelut, ravintolat) Osaavatko kuluttajat nauttia tästä tuotteesta? (kuluttajakokemus) Löytyykö monipuolista kärkituotteiden ryhmää (ruokaympyrä)? Mitä muita kulttuuripalveluita voidaan luoda näiden tuotteiden ympärille? (ketjun ja tuotteen havainnollistaminen) Mitä muuta yritystoimintaa ja työtä voidaan luoda? (konseptipalvelut) Miten kaikesta tästä viestitään? Miten seurataan? Ongelmiin tartutaan? Tuotannonohjausjärjestelmiä kehitetään? Millaisissa verkostoissa toimitaan? Me rakennamme oman ruokaketjumme ja sen rakenne riippuu meistä!