Uusi ulkoasu. 4 Yritysneuvoja on moniosaaja. 15 Konkretiaa kasvuyrittäjyyden kehittämiseksi. 16 Fast Track tarjoaa suoran tien tutkintoon.

Transkriptio

1 2014 Uusi ulkoasu 4 Yritysneuvoja on moniosaaja 15 Konkretiaa kasvuyrittäjyyden kehittämiseksi 16 Fast Track tarjoaa suoran tien tutkintoon

2 Sisältö PÄÄKIRJOITUS: Kasvuyrittäjyyttä tukemassa Maailma kansainvälistyy. Rahat, ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat Euroopassa jo vapaasti ilman rajoja. Tullimuodollisuuksista on luovuttu ja tietoliikenne vauhdittaa vapaata liikkuvuutta. Suomalainen yrittäjä on mukana tässä kehityksessä, samoin me Suomen Yrittäjäopistolla suomalaisten yrittäjien kouluttajana. Erityisesti yritykset, jotka aktiivisesti hakevat kasvua kansainvälistymisestä, tarvitsevat keinoja ja verkostoja työn käynnistämiseen. Haluamme olla pk-yrityksen kasvun ja kehittymisen kumppani. Erityistehtävämme on tarjota suomalaisille mikro- ja pk-yrittäjille heidän tarpeisiinsa vastaavia koulutus- ja kehittämispalveluita kasvutarpeita täyttämään. Koemme, että tehtävämme on avartaa näköaloja, sparrata yrittäjiä ja yritysten henkilökuntaa, lisätä toimialatietoutta sekä tunnistaa bisneksen muutoksia. Seuraammekin aktiivisesti ympärillä tapahtuvia muutossignaaleja voidaksemme tukea suomalaisen pk-sektorin muuntautumiskykyä ja auttaa varmistamaan yritysten kilpailukykyä. Tavoitteenamme on myös rohkaista asiakaitamme avoimeen mahdollisuuksien havainnointiin, omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja harkittuun riskinottoon. Kasvun portaissa on monta askelmaa, astu ensimmäiselle kanssamme! Ylermi Försti, rehtori Kasvuyrittäjyyttä tukemassa 2 Suomen Yrittäjäopiston hyvät verkostot takaavat menestymisen myös tulevaisuudessa 3 Yritysneuvoja on moniosaaja 4 SYOtec vastaa alan muutoksiin 6 Nuori Siri opiskelee yrittäjyyttä verkossa 8 Yksinyrittäjyyttä tukemassa - uutta inspiraatiota ja virtaa yrittämiseen! 9 Aidosti henkilökohtaisia oppimispolkuja 10 Monipuolinen kattaus yrittäjyydestä 12 Kasvun vauhtiin Hämeessä 13 Vientiosaajat opintomatkalla Berliinissä 14 Konkretiaa kasvuyrittäjyyden kehittämiseksi 15 Fast Track tarjoaa suoran tien tutkintoon 16 Muutospaineita ja uusiutumisia 17 Kouluttajan kynästä: Taina Ruotsalainen 18 Koulutuskalenteri 19 Suomen Yrittäjäopiston hyvät verkostot takaavat menestymisen myös tulevaisuudessa TEKSTI Jorma Kukkeenmäki Suomen Yrittäjäopisto on nimensä mukaisesti ollut aktiivinen toimija yrityskentässä. Olemme onnistuneet yrittäjyystutkinnoissa vakiinnuttamaan paikkamme Suomen suurimpana toimijana. Tämä aseman saavuttaminen ei ole onnistunut ilman hyvin toimivia kumppanuuksia erilaisten toimijoiden kanssa. Suomen Yrittäjäopiston laaja verkostoituminen huomioitiin tämän vuoden huhtikuussa myös ISO 9001:2008 mukaisen laatujärjestelmämme auditoijan toimesta, sillä saimme yhtenä palautteena positiivisen havainnon juuri laajasta verkostoitumisestamme. Mitä auditoijan antama positiivinen palaute sitten tarkoittaa tänä päivänä käytännön toiminnassamme? Teemme monipuolista koulutus- ja valmennustoimintaa, joten myös verkostoituminen on hyvin monitahoista. Useiden koulutusohjelmiemme toteuttaminen ei onnistuisi ilman tiiviitä työelämäyhteyksiä. Nykyään näyttötutkinnot suoritetaan tutkinnon suorittajan työpaikan käytännön tehtävissä, ja toimivat suhteet näihin työpaikkoihin ovat kullanarvoisia. Usein koulutukset perustuvat myös suoriin kumppanuuksiin. ICT-koulutuksissa SYOtec on mm. Microsoft IT Academy -partneri, mikä osaltaan varmistaa koulutuksiimme viimeisimmän tiedon ja huippumateriaalit. SYOagrin toteuttamien maatilayrittäjille suunnattujen valmennusten viime vuosien laajentuminen maitosektorilla on perustunut tiiviiseen yhteistyöhön Valion tuottajaosuuskuntien kanssa. Kumppanuutemme yrittäjäjärjestöjen sekä alueellisten ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden kanssa on merkittävässä roolissa yrittäjävalmennuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vain muutamia mainitakseni. Tutkintojen suorittaminen on ollut mahdollista toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena. Se onkin monelle opiskelijalle, myös yrittäjälle, jopa ainoa mahdollisuus osallistua monimuotokoulutukseen työnsä ohessa. Alueelliset oppisopimustoimistot ja -toimijat ovatkin pitkään olleet tärkeitä kumppaneitamme. Yhteistyömme eri puolella Suomea on tiivistä. Tavoitteenamme on vastata tarjonnallamme mahdollisimman hyvin juuri sen alueen koulutustarpeisiin. Tämä yhteistyö on mielestäni onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi verkostoomme kuuluu erilaisia asiantuntijayrityksiä, joiden kanssa tarjoamme yrityskohtaisia koulutuspaketteja ja tuotamme konsultointipalveluita. Osana järjestämislupaamme kirjattua työelämän Kehitysjohtaja Jorma Kukkeenmäki uskoo verkostoitumisen voimaan. kehittämistehtävää olemme toteuttamassaerilaisia yrityselämää vahvistavia hankkeita, joiden toteuttamisessa verkostokumppanit sekä hankerahoittajaverkosto on avainasemassa. Niinhän sitä sanotaan, ettei yksinäinen puu pesässä pala. Mielestäni vanha sananlasku on erittäin ajankohtainen tänäkin päivänä. Se pätee yhtä hyvin organisaation sisäiseen toimintaan kuin ulkopuoliseen yhteistyöhönkin. Tarvitsemme Suomessa aitoa yhteistoimintaa toimialasta ja sektorista riippumatta, jotta saamme kehitystä ja kasvua aikaiseksi. Yhteistoiminnassa täytyy vain muistaa, että kaikilla olemassa olevilla organisaatioilla on jotain omia vahvuuksia ja arvokasta annettavaa, koska ovat säilyttäneet toimintakykynsä tähänkin saakka. 2 3

3 Yritysten neuvontatyö vaatii monipuolista osaamista. Kirsi Mattilan esimerkki kertoo, että yritystoiminnan sekä toimialaosaamisen lisäksi tarvetta on myös varsinaiseen neuvontatyöhön liittyvillä opeilla. TEKSTI Kati Mattila KUVA Sanna Männikkö Olen peruskoulutukseltani kaupallinen humanisti, nauraa yritysneuvojan erikoisammattitutkintoa suorittava Kirsi Mattila. Hän on aiemmin suorittanut yliopistotutkinnot taidehistoriasta sekä kauppatieteistä ja onnistunut yhdistämään teemat nykyisessä työssään. Tällä hetkellä Mattila toimii projektipäällikkönä Frami Oy:ssa luovien alojen yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville suunnatussa Roihu-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yrityskehityspalveluita Etelä-Pohjanmaalla ja näin edistää luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä sekä luovan alan yrittäjyyttä. Mattila kertoo valmennuksen ja tutkinnon suorittamisen keinoin haluavansa vahvistavansa omaa ammattitaitoaan yritysneuvojana. - Internetistä löysin tietoa yritysneuvojan koulutuksesta ja kun sitä tarjottiin samassa talossa, hain mukaan ja aloitin opinnot keväällä Lisäoppia ja verkostoja Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on yksi uusimmista näyttötutkinnoista Suomessa. Sen tutkintovaatimukset vahvistettiin Opetushallituksen toimesta syksyllä Kuten näyttötutkinnoissa aina, yritysneuvojankin tutkinto suoritetaan omissa työtehtävissä ja omaa työtä kehittäen. Koska kyseessä on erikoisammattitutkinto, edellytetään osallistujalta aiempaa kokemusta erilaisista yrittäjien neuvontaan liittyvistä tehtävistä joko päätoimisesti tai muun työnsä ohessa, kertoo yritysneuvojien vastuukouluttajana toimiva Tiina Rintamäki. Valmistava koulutus rakentuu yritysneuvontatyössä tarvittavan osaamisen ympärille. Sen aikana kehitetään osallistujien liiketoiminnan analysointitaitoja, yrityksen talouteen ja rahoitukseen liittyvää osaamista sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Alkuvaiheessa osallistujille laadittiin itsearviointiin perustuva persoonaprofiili, mitä Mattila pitääkin hyvänä: - Kun ymmärtää itseään ja käyttäytymistään, osaa huomioida ihmisten erilaisuuden esimerkiksi viestinnässä ja näin paremmin neuvoa erilaisia asiakkaita. Valmistavasta koulutuksesta Mattila kertoo saaneensa paitsi ajantasaista tietoa yrittäjyyteen liittyvistä asioista myös monipuolisen mahdollisuuden verkostoitua alueen toimijoihin. Spokes person Kirsi Yritysneuvojana Mattila kokee olevansa kuin tulkki, jonka tehtävänä on avata asioita yrittäjälle. - Erityisesti luovien yrittäjillä tekemisen palo on varsin voimakasta. Koen, että yritysneuvojana minun on oltava se, joka sanoo asioita ääneen ja sitä kautta herättelee yrittäjiä tajuamaan esimerkiksi yrityksen brändin rakentamisen ja palvelujen suunnitelmallisen kehittämisen merkityksen. YRITYSNEUVOJA ON MONIOSAAJA Kirsi Mattila uraputkessa Framilla AJOJÄRJESTELIJÄN TUTKINTO Uutta on luvassa myös logistiikkakoulutusten osalta, kun syksyllä 2014 käynnistyy Seinäjoella ensimmäinen liikenne-esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. - Saimme tuon tutkinnon järjestämisluvan loppuvuonna 2013, kertoo koulutuksesta vastaava Juha Säippä. - Monesti kuljetusliikkeissä joku kuskina toimineista nostetaan ajojärjestelijäksi. Ajojärjestelijän työssä ei kuitenkaan riitä se, että tuntee varsinaiseen ajoon liittyvät asiat. Hyvä olisi osata myös esimiestyötä, kustannuslaskentaa, tuotannonohjausta sekä asiakaspalvelutaitoja. Säippä onkin yhdessä muun Suomen Yrittäjäopiston logistiikkatiimin kanssa työstänyt kevään aikana valmennusohjelmaa, joka valmistaa liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. - Ensimmäinen ryhmä starttaa syksyllä Seinäjoella ja kyselyjä siihen on jo tullut, Säippä valottaa tulevaa. 4 5

4 SYOtec vastaa alan muutoksiin TEKSTI Kati Mattila SYOtecin tutkintotavoitteisen ICT-koulutuksen lähtökohtia ovat tekninen ajanmukaisuus, käytännönläheisyys ja laaja-alaisuus. Helppoja lausua ääneen, mutta haastavia toteuttaa käytännössä, tunnustaa tietohallintopäällikkö Heikki Syrjälä. SYOtecissä koulutustoimintaa on nyt takana kolme vuosikymmentä edellä mainittuja lähtökohtia noudattaen. Koska asiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, on tehtävässä onnistuttu, toteaa Heikki Syrjälä tyytyväisenä. Asiakkaat ovat olleet SYOtecin osaamiseen niin tyytyväisiä, että asiakkuudet ovat kehittyneet myös taustaorganisaatioiden kanssa. - Opiskelijoiden lisäksi olemme myös lähellä työnantajia: Käymme tutustumassa opiskelijoidemme työtehtäviin ja tutkintotavoitteisissa koulutuksissa myös arvioimassa näyttötutkintoja yrityksissä, Syrjälä huomauttaa ICT-kouluttajan käytännön työstä. Myös suorien yrityskontaktien määrä on jatkuvassa kasvussa ja koulutuksia on toteutettu toimiviin sisältöihin ja räätälöintiin perustuen. Viimeisten vuosien aikana on otettu myös askel kohti kaupallista toimintaa tarjoamalla yrityksille maksullista palvelutoimintaa: ICT-koulutusta ja -konsultointia. - Olemme olleet mukana mm. kartoittamassa yrityksien tietojärjestelmien tilannetta ja antaneet kehitysehdotuksia näiden toiminnan parantamiseksi ja toteuttaneet ihan konkreettisesti kädet savessa tietojärjestelmäuudistuksia yhdessä asiakasyritystemme kanssa, Syrjälä tarkentaa vielä. Tietotekniikan muuttuminen Jokainen ICT-alaa viimeisen vuosikymmenen seurannut henkilö tietää, miten selvästi maailma on muuttunut. - Virtualisoinnin kehittämisen ja käyttöönoton ansiosta fyysisiä palvelimia vähennettiin ICT-palvelujen ulkoistamisen ja säästöpaineiden saattelemana. Kehitys johti palvelinkeskusten lukumäärän selkeään kasvuun niin Suomessa kuin Juha Tossavainen (vas.) ja Heikki Syrjälä omppuluokassa. muuallakin ja tulee vaikuttamaan myös palvelun hinnoitteluun. Seuraava askel olikin siirtyminen pilvipalveluihin: data ja palvelut eivät tunne enää fyysisiä rajoja tai kansallisuuksia, Syrjälä kuvaa alan kehitystä. Kehitystä on nähty myös laitetekniikassa ja tietoliikenteessä, kun isokokoiset koneet ja puhelimet ovat vaihtuneet hybrideihin, tabletteihin ja älypuhelimiin. Langattomuus on taklaamassa langallisuutta yhä vakavammin ja 4G/LTE-tyyppisten mobiilitekniikoiden hetki on juuri nyt. Syrjälä kertoo, että kolmas muutos on seurausta kahdesta edellisestä: Ohjelmointityö ja sovelluskehitys ovat muuttuneet merkittävästi. Koodauksen painopiste on siirtymässä mobiililaitteisiin ja pilveen perustuvaan sovellustuotantoon. Organisaatioiden tärkeimpien järjestelmien ja toimistoautomaation välinen integrointi on vahvasti mukana tässä, samoin kuin kerätyn liiketoimintadatan hyödyntäminen. Koulutus kehittyy mukana Osa tietotekniikan alan työstä ja jopa työtehtävistä on kadonnut kokonaan työn automatisoinnin ja palvelujen rajun keskittämisen takia. Tietoteknisen työn vaativuusluokitus on kasvanut selvästi ja yhden alueen osaaminen ei yleensä työnantajille riitä: ICT-osaamisen rinnalla korostuvat yhä useammin laaja kokonaisnäkemys tietotekniikasta sekä muu toimialakohtainen osaaminen tietotekniikan ulkopuolelta. Syrjälän mukaan SYOtecin valitsema linja koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on tätä kehitystä ajatellen linjassa: - Tehtävämme ei ole kouluttaa jokaista mahdollista sovellusta tai palvelinympäristöä kaiken kokoisille yrityksille, vaan keskittyä erityisesti PK-sektorin tarpeisiin esittelemällä erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittävän laajassa mittakaavassa. - Lisäksi vierailut yrityksissä ja maksullinen konsultointitoiminta antavat hyvät valmiudet ylläpitää myös omaa ammattitaitoa muuttuvalla alalla: olemme näkemässä ja painimassa samojen arkipäiväisten ongelmien kanssa kuin myös meidän opiskelijamme, joten emme vieraannu käytännön työstä vaan jalat pysyvät tukevasti maassa. Koulutusten laaja-alaisuuden lisäksi SYOtecissä töitä tehdään myös tekniikkavalintojen osalta. Erilaisten tekniikoiden kouluttaminen ja ilmiöiden esittäminen vaativat jatkuvaa suunnittelua, sillä oikeaa tekniikkaa ei ole mahdollista hankkia kehityksen tahdissa. - Lisäksi Yrittäjäopistossa tekemämme linjaus verkko-opetuksen laajentamisesta on ollut oikea: mikäli koulutusta voidaan tukea ja täydentää ajasta ja paikasta riippumattomalla verkko-opetuksella, on tästä ollut nähtävissä selkeä seuraus positiivisena tarjousvasteena, mies mainitsee. Syrjälä tunnistaa myös tieto- ja viestintätekniikan peruskoulutuksella olevan edelleen kysyntää. Sen keskeisimpänä tehtävänä on yleissivistää tietotekniikan saralla ja tarjota valmiuksia alalla työskentelyyn. - Vaikka tietotekniset valmiudet lisääntyvät jatkuvasti nuoremmalla sukupolvella, ei tekniikan harrastekäyttö ja varsinaisen peruskoulun tarjoama sinällään laadukas opetus luo riittävää pohjaa työelämän tietotekniikalle. - Rohkea koneenkäyttö ja pelaaminen, pienen www-sivuston ylläpito tai kotikoneen WLAN-yhteyden toteuttaminen ovat vielä melko kaukana riittävästä ohjelmointiosaamisesta, oikeasta tavasta käyttää toimistoautomaatiota tai kyvystä tuottaa oikeaoppista dokumentaatiota verkkoarkkitehtuurista. Riittävä osaaminen vaatii siis edelleen riittävässä määrin ammatillista koulutusta. NYT MYÖS PEARSON VUE -TESTIKESKUS SYOtec on solminut yhteistyösopimuksen Pearson VUE:n kanssa. - Kesän korvalla tehty sopimus tarkoittaa sitä, että tulevasta syksystä alkaen tarjontamme sertifiointitestien osalta laajenee, kertoo testikeskusten koordinoinnista vastaava järjestelmäasiantuntija Lauri Kivelä. SYOtecissä Kauhavalla on toiminut vuodesta 2008 alkaen Euroopan pohjoisin Prometric-testikeskus, joka on vakiinnuttanut paikkansa etenkin Microsoft-teknologioiden osalta. Näitä IT-alan huippuammattilaisten osaamista konkretisoivia eri aihealueiden testejä suoritetaan Kauhavalla viikoittain, liki sadan testin vuosivauhtia. Paineita testitarjonnan lisäämiselle oli, sillä esimerkiksi IBM on siirtynyt Pearson VUE:lle, Kivelä kertoo. IBM:n lisäksi Pearson VUE tarjoaa mahdollisuuden sertifioitua myös Cisco-, CompTIA-, Citrix- ja Novell-osaajaksi. Pearson VUE kertoo verkkosivuillaan toimivansa yli 100 maassa 7000 testikeskuksen voimin. Joista siis jatkossa SYOtec on yksi. ICT-ammattilaiset suorittavat eri testikeskusten globaaleja sertifiointeja, sillä ne todentavat teknologiaosaamista yksiselitteisesti. Jos testin suorittaja hyötyy saamalla käyntikorttiinsa uuden kirjainlyhenteen, työnantajayritys puolestaan hyötyy sertifioiduista osaajistaan esimerkiksi Microsoft-kumppanuuksien tai alentuneiden lisenssikulujen muodossa, Kivelä kertaa testien hyötyjä. SYOtec on Microsoft IT Academy kumppani, joka toimii myös Prometric testikeskuksena Jatkossa -sivujen testihaussa komeilee Kauhava, kun testit syksyllä SYOtecissä käynnistyvät. 6 7

5 NUORI SIRI OPISKELEE YRITTÄJYYTTÄ VERKOSSA TEKSTI Kati Mattila KUVA Siri Roschier Yksinyrittäjyyttä tukemassa - uutta inspiraatiota ja virtaa yrittämiseen! Suomen Yrittäjäopisto kantaa kortensa kekoon nuorisotakuuseen tarjoamalla nuorten aikuisten osaamisohjelman puitteissa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta kohderyhmään kuuluville. SYO ja NAO - Nuorten aikuisten osaamisohjelma eli NAO on tarkoitettu sellaisille alle kolmekymppisille nuorille, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa. Ohjelmassa voivat opiskella esimerkiksi aiemmat ammatilliset opintonsa keskeyttäneet tai sellaiset, jotka eivät tutkintoa ikinä loppuun suorittaneet, koordinaattori Sanna Möller-Aaltonen tarkentaa. Ohjelmaan hakeutuva voi olla työssäkäyvä, työtön tai työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi vanhempainlomalla. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. - Meidän koulutusvalikoimastamme parhaiten tälle kohderyhmälle soveltuvia ovat myynnin ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Kyseiset tutkinnot ja niiden toteutustavat ovat sellaisia, joihin nuoren on helppo lähteä mukaan. Myyntityön osaamista samoin kuin yrittäjämäistä ajattelutapaa tarvitaan työelämässä alasta riippumatta, Möller-Aaltonen toteaa. Siri ja SYO Yrittäjäkoulutuksen verkossa opiskellut 28-vuotias ulvilalainen Siri Roschier kertoo suorittaneensa yrittäjän ammattitutkinnon verkko-opintoina neljässä kuukaudessa. - Aloitin opinnot helmikuussa ja valmistuin kesäkuussa. Opintojen aikana hioin yritysideaani ja suunnitelmat ovatkin varsin pitkällä. Roschier kertoo opiskelleensa asioita Moodle-oppimisympäristössä olevista diasarjoista ja videoista sekä työstäneensä sen jälkeen ideaansa tehtävänantojen mukaisesti eteenpäin. Ja koska asiaa sai miettiä oman yrityksensä näkökulmasta, opiskelussa saattoi vierähtää kerralla jopa kellonympärys. Perusteilla olevan yrityksensä toiminnasta tuleva yrittäjä on vielä vaitonainen, mutta paljastaa silti keinonsa yrittäjänä jaksamiseen: irtiotoista arjesta on jo yrittäjänä toimivan puolison kanssa sovittu samoin kuin kustannusten hoitamisestakin. Se, kumpi ensinnä hoitaa viikonlopun aikana työasioita, maksaa koko lystin. MIKÄ IHMEEN NAO? NAO eli nuorten aikuisten osaamisohjelma on osa valtakunnallista vuonna 2013 käynnistynyttä nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia oman paikkansa löytämiseen. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuorten työllisyyttä ja lisätä heidän ammattitaitoaan sekä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. NAO puolestaan on tarkoitettu niille vuotiaille nuorille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Ohjelman tavoitteena on järjestää näyttötutkintoon tähtäävää tai siihen valmistavaa koulutusta aloittajalle vuosina Ohjelmat edistävät nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa sekä mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. TEKSTI Henna Leppinen Suomen Yrittäjäopistolla polkaistiin käyntiin helmikuussa ESR-rahoitteiset Poweria palvelualan yksinyrittäjyyteen hanke sekä Puhtia yksinyrittäjyyteen hanke, joiden tarkoituksena on sparrata yksinyrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa sekä verkostoitumaan toisten yrittäjien kanssa Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä. Suomessa yksinyrittäjät ovat kasvava ryhmä, sillä yksinään yritystoimintaa harjoittavia on jo lähemmäs yli eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet. Lähes kaikilla toimialoilla on yksinyrittäjiä, yleisimmin koulutus- ja henkilöpalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Y-tunnuksen perustamisen jälkeen suurin osa yrittäjistä jää hyvin yksin. Heille kohdistettuja tilaisuuksia ja palveluja on vähemmän tarjolla, ja irrottautuminen työaikana esimerkiksi koulutukseen on haastavaa, koska usein vaakakupissa painaa enemmän maksava asiakas kuin yrityksen ja itsensä kehittäminen. - Ajatukset ja ideat liiketoiminnan kehittämisestä jäävät helposti yksinyrittäjillä arjen kiireiden alle eikä verkostoitumiseen toisten yrittäjien kanssa ole riittävästi mahdollisuuksia. Olemme olleet kuulevalla korvalla ja huomioineet yrittäjien keskuudessa esille nousseen selkeän tarpeen ja halun kehittää näitä asioita, toteaa vararehtori Kaisu Aro. Käytännönläheistä oppimista ja henkilökohtaista sparrausta Tavoitteena molemmissa hankkeissa on parantaa alueella toimivien yksinyrittäjien valmiuksia kehittää liiketoimintaansa sekä tarjota mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Pidemmällä aikavälillä hankkeen toimenpiteillä tähdätään liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuden paranemiseen. Aikaisempien tutkimusten valossa vertaistuen tiedetään lisäävän yrittäjien hyvinvointia ja tuovan lisäenergiaa tekemiseen. - Tällaiselle lyhytkestoiselle täsmäkoulutukselle on selvästi tilausta, joten yllätyksenä ei tullut, että osallistujia saatiin mukaan heti ensimetreiltä alkaen melkein jonoksi saakka. Ryhmät ovat naisvaltaisia, mutta mukaan on rohkaistunut lähtemään muutama mieskin. Rikastuttavaa on myös se, että mukana on yrittäjiä hyvin erilaisilta Yksinyrittäjät saamassa puhtia yritystoimintaansa Hämeenlinnassa. toimialoilta, jolloin keskusteluihin saadaan uusia näkökulmia ja oivalluksia, iloitsee projektipäällikkö Maiju Tuomaala. Yrittäjille järjestetään käytännönläheisiä pienryhmätapaamisia ja työpajoja henkilökohtaisen sparrauksen lisäksi. Teemoissa paneudutaan asiakkaisiin, myyntiin, markkinointiin, talouteen ja viestintään unohtamatta kurkistella tulevaisuuden näkymiä. Kaikissa aiheissa punaisena lankana kulkee asiakaslähtöisyys. Osallistujat tapaavat toisensa kerran kuukaudessa hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa asiansa tuntevat kouluttajat sekä kiinnostavat ulkopuoliset luennoitsijat takaavat innostavan oppimisilmapiirin ja puitteet vuorovaikutteiselle kanssakäymiselle. Vierailuja tehdään myös osallistujien omiin yrityksiin. Kaikille avoimia ajankohtaisseminaareja järjestetään syksyn 2014 aikana Seinäjoella ja Hämeenlinnassa. Tilaisuuksissa kuullaan tunnettuja puhujia työssäjaksamisesta, liiketoiminnan tehostamisesta, yrityksen visuaalisesta ilmeestä ja brändäyksestä. Näiden lisäksi luvassa on kiinnostavia yrittäjäpuheenvuoroja. Hämeenlinnassa hanketta vetävä projektipäällikkö Pirjo-Riitta Lunnas uskoo, että hankkeen päätyttyä osallistujilla on uusia eväitä yrityksen suunnitelmalliseen kehittämiseen, he ovat saaneet lisää varmuutta ja uskoa yrittämiseen. He myös näkevät selvemmin, kuinka tärkeää on huolehtia yrityksen tärkeimmästä pääomasta eli itsestään. 8 9

6 TEKSTI Taina Hietamäki Aidosti henkilökohtaisia oppimispolkuja Muutos on iloinen asia, toteavat Tiina, Taina, Tuija, Antti ja Elina yhteen ääneen. Toivottavasti voimme näin palvella opiskelijoita vielä paremmin ja laajemmalta alueelta. Suomen Yrittäjäopistossa on voinut suorittaa liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoja jo vuosikymmenten ajan. Näyttötutkintona suoritettaviin perustutkintoihin on henkilökohtaistaminen kuulunut jo vuosia. Opiskelijoille on tehty omat opintopolut niin, että opiskelijan aikaisempi osaaminen tunnistetaan eikä valmistavaa koulutusta tarvitse jo hankittuun osaamiseen. Viime syksystä alkaen on tehty kehitystyötä, joka huomioi opiskelijalähtöisyyden vielä entistäkin paremmin. Henkilökohtaisen opintopolun ajatusta viedään sille tasolle, että ei puhuta enää ryhmäkohtaisista lukujärjestyksistä vaan omista henkilökohtaisista lukujärjestyksistä. Omat opinnot valitaan kurssitarjottimelta Syksystä alkaen ei ole enää ryhmäkohtaisia startteja opintoihin vaan opiskelijalle tehdään oma polku, jota hän lähtee suorittamaan. Näin ei ole enää ryhmäkohtaisia lukujärjestyksiä vaan moduuleja, joita liitetään opiskelijan lukujärjestykseen. Tälläkin hetkellä opiskelijoille on räätälöity lukujärjestykset ja opinnot on voinut aloittaa non-stop -periaatteella. Nyt kuitenkin tehdään sisäisiin prosesseihin, oppilashallintajärjestelmään sekä verkko-opetukseen sellaisia muutoksia, että koulutustarjotinmalli pystytään toteuttamaan kaikilta osin paremmin. - Esimerkiksi opiskelija on voinut joutua odottamaan joitain opintokokonaisuuksia puoli vuotta, koska ryhmien lukujärjestykset ovat määränneet kuinka opintojaksoa opetetaan. Uudistuksella pyritään asettelemaan kursseja niin, että näin pitkää odotusta opiskelijalle ei tulisi, kertoo koordinaattori Elina Korkeasalo uudistuksen tuomista hyödyistä. Uudistuksia tapahtuu myös valtakunnantasolla, kun Opetushallituksella perustutkintojen kehitystyö myös etenee. Viimeistään syksyllä 2015 saadaan tietoa siitä, mitä uudistuksia laki tulee asettamaan. Kuitenkin on jo tässä vaiheessa selvää, että nyt tehtävät uudistukset tukevat myös valtakunnan tason kehitystyötä. Opinnot verkko-opinnoiksi Molemmissa tutkinnoissa opinnot siirretään verkkoon mahdollisimman laajasti. Merkonomien kaksi ensimmäistä tutkinnon osaa sekä asiakaspalvelu ja myynnin osaamisala aiotaan viedä kokonaan verkkoon. - Verkko-opiskelusta meillä on jo paljon hyviä kokemuksia ja palaute opiskelijoilta on ollut verkko-opetuksen kehittämiseen rohkaisevaa. Jotkut opiskelijat ovat voineet aluksi hiukan vierastaa verkko-opintoja, mutta lopulta päässeet hyvin verkko-opiskeluun mukaan, kertoo koordinaattori Tuija Pekkinen verkko-opetuksen kokemuksista. Datanomien kaksi ensimmäistä tutkinnon osaa viedään myös verkkoon ja lopuista tutkinnon osista opintoja sitten vähitellen. Tähän asti datanomien opetus on perustunut paljolti lähiopetukseen. - Verkkoon vieminen tuo kuitenkin uudenlaisia välineitä yhtey- denpitoon ja verkko-oppimisessa käytettävät työvälineet ovat niitä, joita joutuu työelämässä nykyisin muutenkin käyttämään, kertoo koordinaattori Tiina Jokiniemi verkko-opetuksen tuomista hyödyistä opiskelijoille. Yhteiset toimintatavat Datanomeilla ja merkonomeilla on samoja opintoja varsinkin ensimmäisessä tutkinnon osassa. Tämän vuoksi myös tulevassa uudistuksessa mietitään yhteisiä käytänteitä tutkintojen välillä. Tutkintojen rakenteet mahdollistavat myös sen, että tutkintoon voi valita yhden tutkinnon osan toisesta perustutkinnosta. - Uudistus lisää joustavuutta opiskeluun ja esimerkiksi töistä ei tarvitse enää olla lähipäivien vuoksi pois vaan saa tehdä opintoja silloin, kun itsellä on siihen parhaiten aikaa, tiivistää Antti Kattelus kaikkien kehitystyössä mukana olleiden yhteisen ajatuksen

7 Monipuolinen kattaus yrittäjyydestä TEKSTI Kati Mattila Suomen Yrittäjäopisto uusi piikkipaikan yrittäjätutkintojen ykkösenä Suomessa vuonna Kuluvana vuonna tahti näyttäisi yhä kiihtyvän, sillä yrittäjätutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee ennätysmäärä opiskelijoita. Tarjolla onkin yrittäjäoppia ensiaskelista aina kokeneille konkareille asti. Yrittäjätutkinnot ovat näyttötutkintoja eli osaamisen hankintatavasta riippumattomia virallisia Suomen koulutusjärjestelmän tutkintoja, jotka tarjoavat varsin kustannustehokkaan keinon yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tällainen ns. tutkintotavoitteinen koulutus on valtion osin rahoittamaa koulutusta, mikä tarkoittaa sitä, että vain pieni osa koulutuksen toteuttamisen todellisista kustannuksista jää yrittäjän itsensä maksettavaksi. Jos yrittäjä opiskelee oppisopimuskoulutuksena, ei omavastuuta koulutuksesta peritä lainkaan. Käytännön kehittämistyötä Oman osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tuottaa tulosta. Näyttötutkintojen vaikuttavuutta on tutkittu ja esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa vuonna 2013 ilmeni, että yrityksissä, joissa suoritettiin näyttötutkintoja, tuottavuuden kasvu oli todennettavissa. Sama johtopäätös voidaan johtaa myös tutkinnon suorittaneille yrittäjille keväällä 2014 tekemässämme seurantakyselyssä. Yrittäjät vastasivat kokeneensa suurimman hyödyn yrityksen talouden hallintaan liittyvän osaamisen kehittymisenä sekä yritystoiminnan suunnitelmallisempana johtamisena. Näyttötutkintojen perusideologiaan kuuluu osaamisen arviointi työsuoritusten perusteella. Yrittäjän tapauksessa tutkintosuorituksen arvioinnin kohteena on yrityksen kehittämisen prosessi ja sen johtaminen. Olipa yritys vasta raakileena yrittäjän mielessä tai jo pidempään toiminut yritys, löytyy tilanteeseen sopiva yrittäjätutkinto. Yrittäjän ammattitutkinnon voi suorittaa sekä yritystä perustava tai jo jonkin aikaa yrittäjänä toiminut henkilö. Samoin yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämisosan voi valita toimivan yrityksen tilanteen huomioiden keskittymään vaikkapa kansainvälistymisen käynnistämiseen tai myyntitoiminnan kehittämiseen. Omista lähtökohdista Näyttötutkinnot ovat kehittyneet työelämän tarpeista ja tulevaisuudessa kehitys kulkee yhä yksilöllisempään suuntaan. Jatkossa korostuu se, etteivät yrittäjät kulje samaa polkua yrittäjätutkintoon, vaan valmennus räätälöidään vastaamaan yrittäjän ja yrityksen tarpeita. Tutkintovaatimukset ovat kaikille samat, mutta matka tutkintoon on jokaisella omanlainen. Yksi valitsee verkkokurssin ja liiketoiminnan kehittämisen itsenäisesti. Verkkokurssien suosio onkin jatkuvassa kasvussa ja kouluttajien resursseja on kohdennettu verkko-opiskelijoiden ohjaamiseen viime vuosina. Verkossa opiskelu mahdollistaa yrittäjäopin hankkimisen pidempien etäisyyksienkin päästä, vaikkapa ulkomailta. Toinen yrittäjä puolestaan haluaa kasvattaa yrittäjäverkostoaan ja vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien kanssa lähipäivissä. Hänelle sopiikin parhaiten yrittäjävalmennukset, joissa toimivat yrittäjät kohtaavat joko saman toimialan yrittäjiä tai varsin eri aloilla toimivia yrittäjiä. Yhteisiä nimittäjiä löytyy varsin pian, ja usein yhteistyö jatkuu valmennuksen päättymisen jälkeenkin. Kolmas haluaa ehkä painottaa asiantuntijan kanssa käytäviä ohjauskeskusteluja ja osallistuu vain valikoituihin koulutuspäiviin. Kilpailussa menestyminen vaatii osaamista ja sitä yrittäjävalmennuksissamme on eri tavoin tarjolla. Kasvun vauhtiin Hämeessä Menestyvä yrittäjä hallitsee myös kannattavan hinnoittelun, kustannuslaskennan sekä yrityksensä talouden kokonaisvaltaisen johtamisen. Olemme rakentaneet Hämeen Yrittäjien kanssa yhteistä kasvu- ja kehittämisohjelmaa hämäläisille kasvuhakuisille yrityksille. Marraskuussa käynnistyvän valmennuksen tavoitteena on konkretisoida yritysten kasvupotentiaalia ja käynnistää kehittämistoimia. Mikä onkaan parempaa lääkettä työllisyyden parantamiseen! Monet yrittäjät kokevat haasteena kasvuprosessissa alkuun pääsemisen ja omien kasvun mahdollisuuksien tunnistamisen. Valmennuksen tarkoituksena on hahmottaa yrityksen sekä yrittäjän vahvuudet ja kirkastaa siten yrityksen kasvupotentiaalia. Mahdollisuuksia on monia, sillä yrityksen kasvu voi perustua kansainvälistymisen ohella myös tuotannon tehostamiseen, markkinoinnin ja myynnin uudistamiseen tai yrityksen resurssien uudenlaiseen kohdistamiseen. Kasvuohjelmaamme sisältyy luonnollisesti myös yrityskohtaista asiantuntijaohjausta ja pienryhmätyöskentelyä saman henkisessä yrittäjäryhmässä. Tulevan kasvuohjelman vahvuutena on se, että yrittäjä saa asiantuntijaohjausta kasvupotentiaalinsa analysoinnissa ja kehittämisosiossa yrittäjä vie konkreettisin toimin omaa kehittämistyötään eteenpäin saaden asiantuntijoiltamme monipuolista sparrausapua. -Jorma Kukkeenmäki 12 13

8 Vientiosaajat opintomatkalla Berliinissä Konkretiaa kasvuyrittäjyyden kehittämiseksi Vientiosaajat koossa Suomen Saksan suurlähetystön edessä Berliinissä. TEKSTI Kimmo Niskanen Kansainvälisen kaupan koulutus Itämeren alueelle toteutettiin Oulussa Tavoitteena oli kouluttaa vientiosaajia Oulun seudulla toimivista pääasiassa eri teollisuuden alojen osaajista. Monella heistä on erittäin vahva ja pitkä eri alojen teollisuuden tausta, mutta tässä koulutuksessa tavoitteena oli vahvistaa heidän liiketoimintaosaamista ja näkemystä erityisesti Saksan markkinoiden ja liiketoimintakulttuurin tuntemuksen osalta. Koulutusohjelmaan kuului opintomatka Berliiniin Matkan tavoitteena oli hakea käytännön läheisiä kokemuksia vientitoiminnassa työskentelystä ja uuden vientitoiminnan rakentamisesta Saksassa. Ryhmää kiinnostivat erityisesti kokemukset Saksasta liiketoimintaympäris- tönä ja siihen liittyvät erityispiirteet. Vierailuohjelma oli monipuolinen. Se alkoi tutustumisella Suomen Saksan instituuttiin sekä viestintäalan yrittäjä Anne Ruokamon kokemuksiin myynti- ja markkinointityöstä Saksassa. Anne Ruokamo on toiminut kahdeksan vuoden ajan Berliinissä, joten oli myös mukava kuulla hänen omakohtaisia kokemuksia erityisesti Berliinistä liiketoimintaympäristönä. Viikko jatkui Suurlähetystön kaupallisiin neuvontapalveluihin tutustumisella. Lähetystyön ja muiden toimijoiden yhdessä ylläpitämä Team Finland verkosto auttaa monella tavalla markkinoille pääsyssä ja markkinaesteiden raivaamisessa. Lähetystössä kaupallinen neuvos Christian Heikkinen antoi tukevan katsauksen Saksan taloudesta ja sen dynamiikasta. Heikkisen jälkeen ohjelma jatkui asianajaja Tobias Salomonin katsauksella Saksan yritysmuotoihin ja niiden erityispiirteisiin sekä muihin juridisiin kysymyksiin, joita on hyvä tietää markkinoilla toimiessa. Keskiviikkona estradille asteli Mikael Helle, joka toimii Saksalais-Suomalainen Kauppakamarin (DFHK) varatoimitusjohtajana oli messumatkalla Berliinissä ja hänellä oli mahdollisuus esitellä kattavalla tietopaketilla laajasti saksankielistä Eurooppaa liiketoimintaympäristönä. Ohjelma jatkui siirtymisessä kaupungin länsilaidalle Spandauhun, jossa tutustuimme Team Blue yrityksen toimintaan. Toimitusjohtaja Mika Krieger kertoi vientitoiminnan haasteista ja suomalaisten elintarvikkeiden matkasta Saksan markkinoille (mm. Finnspringin pullotettu vesi). Mika Kriegerin mukaansa tempaava tyyli otti yleisön haltuunsa. Asiasisältö oli myös tiukkaa asiantuntevaa tavaraa. Tiivis ohjelma jatkui iltapäivällä tutustumisella suomalaiseen ohjelmistoalan start-up yritykseen nimeltään Linko Oy. Toimitusjohtaja ja yrityksen perustajaosakas Mikko Alasaarela kertoi yrityksen etabloitumistarinan Berliiniin ja omakohtaiset kokemukset Berliinistä liiketoimintaympäristönä ict-alan yritykselle. Loppuviikolle oli ohjelmassa tutustumiskäynnit Bautec, Grünbau, Metall-IT ja Asia Apparel messuille Berliinin messukeskuksessa. Messujen laaja tarjonta antoi kuvaa messuosallistumisen haasteista ja erityisesti suomalaisen yrityksen erottautumisen kannalta. Kaiken kaikkiaan viikkoa pidettiin onnistuneena. Ryhmähenki oli matkalla aivan loistava. TEKSTI Kati Mattila Suomen Yrittäjäopistossa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on edistää etenkin kauhavalaisten yritysten liiketoimintaosaamista ja uusien, omien tuotteiden syntymistä konkreettisin toimenpitein. Hankkeessa ohjataan ja tuetaan kauhavalaisia yrityksiä liiketoiminnan kasvattamisessa ja verkostoitumisessa myös avaamalla ovia uusille toimialoille. - Hanke käynnistyi loppuvuonna 2013 ja se kestää huhtikuun 2015 loppuun saakka, kertoo projektipäällikkö Tapio Vuorenmaa. - Kasvuyrittäjyyden tukeminen ideasta liiketoiminnaksi saa rahoituksen kansalli- Hankkeessa Tapio Vuorenmaan (oik.) kanssa verkostoitumismahdollisuuksia kartoittanut Ahti Källi. sesta joustovarauksesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä Kauhavan äkillisen rakennemuutoksen hoitoon liittyvän suunnitelman perusteella. Luonnollisesti myös Kauhavan kaupunki rahoittaa tätä hanketta. Kevään 2014 aikana hankkeessa on tehty konkreettisia ohjaus- ja neuvontatoimenpiteitä kymmenille kauhavalaisille yrityksille. - Yrittäjien kanssa on aloitettu selvittämällä yritysten nykytilaa ja pohdittu tulevaisuuden kehittämisen mahdollisia suuntia, Vuorenmaa kertoo. - Konkreettista ohjausta ja neuvontaa olen antanut esimerkiksi investointien rahoittamiseen ja työvoiman palkkaamiseen liittyvien tukimahdollisuuksien selvittämisessä. Olen myös pohtinut yrittäjien kanssa verkostoitumisen mahdollisuuksia. Verkostoitumismahdollisuuksia ja ajankohtaista asiaa Hankkeessa tuetaan kauhavalaisia yrittäjä tarjoamalla asiantuntijaohjausta, ajankohtaisseminaareja sekä työpajoja yritystoiminnan kasvattamiseksi. Hank- keen puitteissa järjestettävät ajankohtaisseminaarit tarjoavat kaikille asiasta kiinnostuneille noin puolen päivän mittaisia tietoiskuja yrittäjiä kiinnostaviin aiheisiin liittyen. - Toukokuussa järjestettiin Härmän kylpylässä Tulevaisuus-seminaari, jossa puhujana oli tällä hetkellä yksi suosituimmista tulevaisuustutkijoista eli Ilkka Halava, Vuorenmaa toteaa. Syksyllä luvassa on asiantuntijapuheenvuoroja myös laatuun ja jatkuvaan parantamiseen, samoin kuin myyntiin, markkinointiin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi syyskuussa järjestetään erillinen Matchmaking-tapahtuma, jonka tavoitteena on luoda verkostoja, avata keskustelua ja miettiä yhteistyön mahdollisuuksia päämiesten ja alihankkijoiden välillä. Kasvuyrittäjyys-hankkeen työpajat puolestaan keskittyvät yrittäjien yksityiskohtaisempiin tarpeisiin, ja niissä voidaan tehokkaasti hyödyntää myös asiantuntijaohjausta

9 Fast Track tarjoaa suoran tien tutkintoon Hei, olen 43-vuotias Oy Pågen Ab:n talousassistentti Jyväskylästä, tehtävässäni olen ollut vuodesta 2004, tosin olen välillä käväissyt äitiyslomilla ja hoitovapaalla. Pienimmät lapseni ovat 3- ja 4-vuotiaat tyttö ja poika, kaksospoikani ovat jo 20-vuotiaat. Aiempaa työkokemusta minulta löytyy yli 19 vuotta. Työssäni teen monipuolisia talousassistentin tehtäviä; mm. lasken jakelumyyjien palkat, hoidan maksuliikennettä, teen juoksevan kirjanpidon, myös varastokirjanpidon. Lisäksi hoidan osto- ja myyntireskontraa sekä kirjaan ostolaskut sähköiseen laskujenkäsittelyohjelmistoon, jossa ne hyväksytään maksettaviksi ja siirretään edelleen kirjanpitoon. Alkuperäinen suunnitelmani oli lähteä suorittamaan Taloushallinnon ammattitutkinto, mutta juteltuani sekä Yrittäjäopiston Tuija Pekkisen että esimieheni, talouspäällikkö Seppo Kolehmaisen kanssa, he saivat minut muuttamaan mielipiteeni ja päätin ensin suorittaa perustutkinnon. Ammattitutkinnon suorittaminen on nyt meneillään. Yksinkertaiset syyt saivat minut hakeutumaan koulutukseen: TEKSTI Kati Mattila & Anu Penttinen KUVA Shutterstock Anu Penttinen on mainio esimerkki siitä, että tutkinnon voi suorittaa täysin ilman valmistavaa koulutusta kunhan tutkinnossa vaadittua osaamista on hankittu ja työpaikka on tutkinnon suorittamiseen soveltuva. Näyttötutkintojen ideana on tunnistaa tutkinnon suorittajien aikaisemmin hankkimaa osaamista sekä ohjata heitä suoraan tutkintotilaisuuksiin. Kätevää ja lisäksi se säästää aikaa: TEKSTI Aikuisen Anu Penttinen ei tarvitse ja opiskella Kati Mattila uudestaan turhaan asioita, KUVA jotka Shutterstock hän jo hallitsee. Kuten Anullakin, usein tutkinnon suorittamisen taustalla ovat osaamisen lisääminen ja sen näkyväksi tekeminen, työmarkkinoilla pärjääminen ja työtehtävien muuttuminen. Suoritettu näyttötutkinto antaa myös jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Hyviä syitä osaamisen niputtamiselle siis on. Huolella toteutettu henkilökohtaistaminen ja perehtyminen kunkin tutkinnon suorittajan tilanteeseen mahdollistaa tutkintotilaisuuksien suunnittelun ja tutkintojen suorittamisen ohituskaistalla ilman valmistavaa koulutusta. Tervetuloa fast trackille! 1) Kaipasin lisäintoa ja -motivaatiota. Niitä todella opiskelusta sain! Tutkinnon suorittaminen sai minut miettimään kokonaisuuksia: lainsäädäntöä, määräyksiä ja aikatauluja, jotka kirjanpidon ja palkanlaskennan taustalla vaikuttavat. Hahmotan nyt kokonaisuuden paremmin kuin aikaisemmin. Tehtävät olivat mielenkiintoisia ja tein niitä innokkaasti. 2) Halusin valmiudet olla haluttua työvoimaa myös tulevaisuudessa ja tutkintotodistuksella voin osoittaa osaamistani. Pågenilla suhtaudutaan positiivisesti oman työn kannalta olennaisten asioiden opiskelemiseen. Omaa osaamista kannattaa jatkuvasti kehittää ja olemassa olevia taitoja ylläpitää. Vaikeinta oli päästä alkuun, mutta kun henkilökohtaistaminen oli tehty, loppu sujui innokkaan vauhdikkaasti. Suoritin perustutkinnon näyttötutkintoina, koska se oli minulle mahdollista olemassa olevien taitojeni ja laajan toimenkuvani takia. Suosittelen opiskelua lämpimästi! Kiitokset Jennille ja Tiinalle sekä esimiehelleni Sepolle tutkinnon osien arvioinneista! Terveisin Anu Muutospaineita ja uusiutumisia TEKSTI Kati Mattila & Taina Hietamäki KUVA Shutterstock Oppilaitokset ja hanketoimijat elävät parhaillaan muutosten keskellä. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusperusteet ja toimijaverkko kokee lähivuosina muutoksia. Hankkeiden maailmassa puolestaan tänä vuonna käynnistynyt uusi ohjelmakausi on muuttanut hankkeiden rahoitusperustaa. Nämä molemmat muutokset tulevat vaikuttamaan sekä myönnettävän rahoituksen määrään että sen kohdentamiseen. Tavoitteena tutkintosuoritukset Opetus- ja kulttuuriministeriö työstää parhaillaan rakennepoliittista ohjelmaa, jonka taustalla vaikuttavat varsin globaalit asiat: maailman talouden ja euroalueen ongelmat, kotimaan rakennemuutos sekä Suomen heikko kilpailukyky ja kyky sopeutua muutoksiin. Ohjelmassa uudistetaan ammatillinen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää siten, että se muodostaa aiempaa selkeämmän ja yhtenäisemmän kokonaisuuden. Tavoitteena ministeriössä on toisaalta lyhentää koulutusaikoja ja toisaalta painottaa osaamisvajeen paikkaamista eli osaamisen hankkimista tutkinnon tavoitteiden näkökulmasta puuttuvaan osaamiseen. Oppilaitosten näkökulmasta tämä tulee tarkoittamaan sitä, että jatkossa on entistä suurempi painoarvo varsinaisilla tutkintosuorituksilla. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja ohjaustyön merkitys korostuvat entisestään. Tulevaisuudessa puhutaankin puuttuvan osaamisen hankkimisesta eikä niinkään koulutusohjelmista, kun opiskelijat lisäävät osaamistaan tutkintotavoitteiden näkökulmasta. Kestävää kasvua ja työtä Käynnistynyt rakennerahaston ohjelmakausi on nimetty kestävän kasvun ja työn kaudeksi. Ohjelma on uudella kaudella yhteinen EAKR- ja ESR-rahoitukselle, vaikka siinä on edelleenkin erillisiä toimintalinjoja, joilla on omia prioriteetteja ja erityistavoitteitaan. Kaikissa ESR-rahoituksen toimintalinjoissa painottuu nuorten kohderyhmän huomioiminen unohtamatta kuitenkaan viisikymppisiä, eli työelämän kokeneita konkareita. Työn tuottavuutta ja työhyvinvointia pyritään myös lisäämään ja koulutuksen ja työelämän yhteistyön edistämisen uusien toimintamallien kehittäminen ovat edelleen ajankohtaisia. Hankkeiden osalta painotetaan entistä kautta enemmän toimien tuloksellisuutta ja hankkeiden tuloksena syntyneiden hyvien käytänteiden levittämistä. Toinen iso muutos hankkeiden osalta on rahahanojen tiukkeneminen. Yhteistyön merkitys tulee painottumaan myös hankkeissa ja jatkossa tarvitaankin uutta yhteistyötä ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamista edistämään. Näissä käynnissä olevissa muutoksessa piilee kuitenkin aina uusi mahdollisuus, jossa kysytään ennakkoluulotonta yhteistoimintaa myös yli organisaatiorajojen. Talossamme on runsaasti erilaista tieto-taitoa ja osaamista ja tätä pääomaa hyödyntämällä on hyvä lähteä kohtamaan uusia haasteita

10 Kouluttajan kynästä: Taina Ruotsalainen TEKSTI Taina Ruotsalainen KUVA Taina Ruotsalainen Taina Ruotsalainen on eteläpohjalaistunut diplomi-insinööri, joka aloitti yrittäjien kouluttajana Suomen Yrittäjäopistossa syksyllä Kaikkihan tietävät jo, että nuorena hankittu koulutus ei enää riitä, vaan koko työelämän ajan on opiskeltava. Aikuiskoulutus on voimakkaasti kasvava ala ja yrittäjyys tässä työelämän ja talouden tilanteessa monelle mietinnässä oleva vaihtoehto. Toteuttaisiko nyt pitkäaikaisen haaveen ja uskaltaisi ryhtyä yrittäjäksi? Monesti entisestä työpaikasta lähteminen voi olla aikuiselle mahdollisuus, joka avaa uusia ikkunoita kun entiset sulkeutuvat. On rohkeasti uskallettava, sillä kyllä elämä kantaa kun sille antaa mahdollisuuden. Ja usein tällaista ratkaisua ei olisi rohjennut aiemmassa elämäntilanteessa tehdäkään. Kannattaakin perehtyä yrittäjyyteen kuuluviin asioihin jo ennen yrityksen perustamista, toisaalta myös toimivaa yritystä pitää jatkuvasti kehittää. Opiskelu antaa siihen oivat eväät. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjämyönteisestä asenteestaan, ja sama näkyy myös Suomen Yrittäjäopistossa. Valmennusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja se kytkeytyy tiiviisti yrittäjän käytännön työhön. Me pysyttelemme ajan hermoilla, jotta kykenemme kertomaan opiskelijoille uusista näkemyksistä. Varsinaisen asian lisäksi kehitämme myös opetustapoja jatkuvasti. Kaikki varmasti ovat joskus kokeneet sen, miten tylsää on ollut kuunnella kouluttajan yksinpuhelua ja katsella kymmeniä dioja koko päivän. Oppimistapoja on monenlaisia ja jotkut oppivat katsomalla, jotkut kuuntelemalla, ja joku haluaa itse kirjata muistiinpanoja. Yksi parhaista tavoista oppia on kuitenkin pohtiminen, itse oivaltaminen ja käytännön tekeminen, johon suuntaan on yhä enenevässä määrin mentykin. Valmennuspäivän aikana keskustellaan paljon, eikä kouluttaja puhu koko ajan vain itsekseen. Kouluttajan kannalta erityisen hieno hetki on aina se, kun opiskelija oivaltaa jonkun asian, minkä pistää uusiksi omassa yrityksessään. Ja mikäs sen hienompaa, kun kuulee yrittäjien antavan vinkkejä toisilleen ja sopivan jo yhteistyöstä Miltä minusta tuntuu ensimmäisen kouluttajan vuoden jälkeen? Täytyypä sanoa, että aika mukavalta! Olen viihtynyt työssäni erinomaisesti ja kyllä täällä Pohjanmaalla on tilaa hengittää. Pystyn hyvin hyödyntämään aikaisempaa osaamistani, on antoisaa toimia erilaisten opiskelijoiden kanssa ja työkaverini ovat mukavia ja auttavaisia. Osa on muualta tulleita, mutta suuri osa heistä on pohjalaisia. Siis millaisia? Reiluja, luotettavia, eivätkä löpise jonninjoutavia vaan silloin puhutaan, kun on asiaa. Tai oikeammin toimitetaan. Pohjanmaan murrekin on jo tuttua, vaikka silloin tällöin tulee vielä vastaan uusi sana. Edelleen kylmällä ilmalla mie laitan käet taskuun lämpimään. Käkiä taskussa? Eihän nyt sentään! Kädet tietysti, eli käret Taina Ruotsalainen on eteläpohjalaistunut diplomi- -insinööri, joka aloitti yrittäjien kouluttajana Suomen Yrittäjäopistossa syksyllä Koulutuskalenteri Alkaa Koulutusohjelma / Tutkinto Koulutuspaikka Aloittavan yrittäjän valmennus / yrittäjän ammattitutkinto Hämeenlinna Kirjanpito, tilinpäätös ja palkkahallinto (ELY) Joensuu 8.9. Liikenneyrittäjäkoulutus (TraFi) Seinäjoki 1.9. Myynnin ammattitutkinto & sähköinen liiketoiminta (ELY) Saarijärvi 1.9. Matkailualan asiakaspalvelu- ja kieliopinnot (ELY) Kuusamo 8.9. Liikenneyrittäjäkoulutus (TraFi) Seinäjoki 9.9. Aloittavan yrittäjän valmennus / yrittäjän ammattitutkinto Seinäjoki Taloushallinnon ammattitutkinto, kirjanpitäjä Hämeenlinna Yrittäjäkoulutus maahanmuuttajille (ELY) Oulu Taloushallinnon ammattitutkinto, kirjanpitäjä Seinäjoki Ohjelmistotuotanto / tieto- ja viestintätekniikan at. Hämeenlinna Kokeneen yrittäjän liiketoimintavalmennus / yrittäjän at. Kokkola Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto Seinäjoki Järjestelmäasiantuntija / tieto- ja viestintätekniikan at. Seinäjoki Yrityksen kehittäjä / yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Vantaa Maatilan johtamisvalmennus / yritysjohtamisen eat. Kauhava Liikenneyrittäjäkoulutus (TraFi) Hämeenlinna Yrityksen kehittäjä / yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kokkola Maatilan johtamisvalmennus / yritysjohtamisen eat. Seinäjoki Ohjelmistotuotanto / tieto- ja viestintätekniikan at. Seinäjoki Monialaisen maaseutuyrittäjän liiketoimintavalmennus / yat Hämeenlinna Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto Hämeenlinna Yrityksen kasvu- ja kehittämisohjelma / yritysjohtamisen eat. Hämeenlinna Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus / yrittäjän at. Punkaharju Polttopuuyrittäjän liiketoimintavalmennus / yrittäjän at. Hämeenkyrö Yrityksen kehittäjä / yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Seinäjoki Joustavat aloitukset non-stoppina SYOpress 2014 Julkaistu elokuussa 2014 Yrittäjän ammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Kuljettajien ammattipätevyyspäivät Julkaisija Suomen Yrittäjäopisto Päätoimittaja Ylermi Försti Vastaava toimittaja Kati Mattila Toimittajat Jorma Kukkeenmäki Kimmo Niskanen Taina Hietamäki Taina Ruotsalainen Verkko-opiskelu Kauhava Kauhava Eri paikkakunnat Taitto Jussi Försti WebGarden Oy Painosmäärä kpl 18 19

11 Suomen Yrittäjäopisto Kauhava Hämeenlinna Seinäjoki Kauppatie 109 Viipurintie 4 (Verkatehdas / Opistotalo, 5. krs) Kampusranta 9 C, 3. krs Kauhava Hämeenlinna Seinäjoki Pysäköinti: Postiosoite: Puhelin: Faksinumerot: Suomen Yrittäjäopiston kannatus Oy (vaihde) Kauhava (06) PL 11, Kauhava Seinäjoki (06) Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@syo.fi