KUNNALLISJOHTAJIEN KOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (7) KUNNALLISJOHTAJIEN KOKOUS Aika: tiistai klo Paikka: Osallistujat: Satakunnan keskussairaala, N-rakennus, auditorio 2. krs, Sairaalantie 3, Pori liite Kaikkien esiintyjien esitykset ja muistio ovat luettavissa osoitteessa: ASIALISTA 1. Avaus- ja järjestäytyminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapio Uusitalo avasi kokouksen. Uusitalo esitteli päivän asialistan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Erityisesti Uusitalo painotti puheenvuorossaan kuntatalouden ja Satakunnan kuntien heikkoa talouden tilannetta ja tehtyjä alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lisäksi Uusitalo painotti sairaanhoitopiirin perusteita laatia mahdollisimman realistinen talousarvio, jotta ns. alibudjetoinnin trendi saataisiin viimeinkin katkaistua. 2. Satakunnan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma ja v talousarvio Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto toivotti osallistujat tervetulleiksi. Haaviston esitys käsitteli toimintaa tuottavuuden näkökulmasta. Taustana esitykselle on THL:n Benchmarking tulokset hoitotoiminnan tuottavuudesta. Benchmarking tutkimus käsittää kaikkiaan 16 ei-yliopistollista sairaalaa. Tulosten perusteella Satakunnan sairaanhoitopiiri on sekä episodi- että hoitojaksotuottavuuden osalta sisätautien osalta valtakunnallisesti keskitasoa, kirurgian osalta viiden parhaimman joukossa, ja sairaalatasolla neljäntenä. Hoitopäivien osalta sairaanhoitopiiri on valtakunnan tehokkainta. Tästä voidaan päätellä, että palvelu kyetään tuottamaan tehokkaasti ja lyhyissä hoitojaksoissa. Kun THL:n tuloksia verrataan vertailuun koskien virkalääkäriresurssia, voidaan edelleen katsoa, että sairaanhoitopiiri pääsee tulokseen huomattavasti pienemmällä lääkäriresurssilla kuin verrokkisairaanhoitopiirit. Tarkasteltiin NHG:n toteuttamaa vertaisarviotutkimusta, jonka tulosten mukaan toimenpidemäärät suhteessa väestöön ovat hieman laskussa. Väestöpohjaan nähden palveluja tuotetaan kuitenkin samaan tapaan kuin muissa suurissa sairaanhoitopiireissä. Satakunnan sairaanhoitopiirin tavoitteena on edelleen kehittää toiminnan tuottavuutta. Keskittämisasetus asettaa haasteita sairaanhoitopiirien toiminnalle, kun tiedossa on palvelun tarpeen kasvu edelleen lähivuosina. Jo nyt

2 MUISTIO 2 (7) sairaanhoitopiirissä on huomattu lähetteiden määrän vuosittainen kasvu. Toimintaa on kehitetty pitkälti avohoitomuotoiseen palveluun, mikä on osaltaan mahdollistanut toiminnan tehokkuuden. Sairaanhoitopiiri pyrkii edelleen yhtenä merkittävänä tuottavuuteen vaikuttavana tekijänä luomaan uusia toimintamalleja, joissa huomioidaan mm. digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Jatkuvan tuottavuuden parantamisen velvollisuuden täyttämiseksi on jo aloitettu ns. tuottavuusohjelma. Ohjelman tavoitteena on validoida Satakunnan sairaanhoitopiirin kulurakenne ja verrata sitä kansallisiin verrokkeihin. Lisäksi arvioidaan lyhyen tähtäimen säästöpotentiaali ja suunniteltujen kehitystoimien realisoimisen vaikutukset talouteen, henkilöstöön asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Viimeinen tavoite on rakentaa tiekartta tuottavuusohjelman läpiviemiseksi. *** Talousjohtaja Tero Mäkiranta esittäytyi ja toivotti osaltaan paikallaolijat tervetulleiksi. Mäkiranta pohjusti esitystään palaamalla Tapio Uusitalonkin esityksessä mainittuun ns. krooniseen alibudjetointiin. Budjetointi on talouden tasapainottamisen tavoittamiseksi pyritty vuodelle 2020 rakentamaan mahdollisimman realistiseksi. Tämä tarkoittaa lisäystä kokonaissummiin, mutta toivottavasti estää lisätalousarviot loppuvuonna. Tarkasteltiin toiminnan ja talouden lukuja ajalta 1-6 / 2019, tällä hetkellä näyttäisi, että esitetyn talousarvion raamissa pysyttäisiin. Vuoden 2020 toimintasuunnitelma ei sisällä merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Sairaanhoidon osalta sarasairaala hanketta jatketaan suunnitelman mukaan. Resurssia pyritään lisäämän päivystysvelvoitteen täyttämiseksi, vaikkakin se on haasteellista. Sairaanhoidon palveluissa hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia, lisäksi pyritään lisäämään yhteistyötä perusterveydenhuollon ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Tarkasteltiin tiivistelmää talousarviosta vuodelle Esitys on nähtävillä sairaanhoitopiirin internetsivulla alussa mainitussa osoitteessa. Tämän jälkeen käytiin keskustelua aiheesta: Ulvilan kaupunginjohtaja Jukka Moilanen käytti puheenvuoron mainiten, että talousarvion laadinta haasteellista sairaanhoitopiirin lisäksi myös kunnissa, joissa haasteita tuo sama ns. krooninen alibudjetointi. Moilanen tiedusteli tiedossa olevista isoista edellytettävistä korotuksista, onko tarkoituksena saada aikaan rakenteellisia uudistuksia, jotta päästään tavoitelukuun vai muutoksia jossain muualla. Talousjohtaja Tero Mäkirannan vastauksena oli, että mikäli uudistukset saadaan toteutettua hyvin, pitkällä tähtäimellä päästään asetettujen tavoitelukujen alle. Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattsonin puheenvuoro koski investointeja; kun investoinnit on perusteltu toiminnan tehostumisella, milloin ne alkavat näkyä toivotulla tavalla?

3 MUISTIO 3 (7) Talousjohtaja Tero Mäkiranta kertoi saatujen säästöjen olevan vaikeita osoittaa konkreettisesti, toiminnan koko ajan muuttuessa. Radikaalina toimintakulujen laskuna säästön näkyminen tuskin tapahtuu, mutta ns. kasvukulman loiventumisena hyvinkin. Liikelaitoksen johtaja Harri Hagman jatkoi samaan kysymykseen vastaamista kertomalla esimerkkinä, että uuden H-rakennuksen osalta odotetaan lääkehuollon käyttökustannusten merkittävää alenemista ensi vuonna. Tänä vuonna aloitettu käyttöönotto ei vielä näy säästönä. Hän muistutti, että vuonna 2020 on kuitenkin lääkkeiden kilpailutus, jolloin hinnoissa on yleensä näkynyt hetkellinen kasvu. Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti esitti kysymyksen koskien Ermo Haaviston puheenvuorossa käsiteltyjä lyhyitä hoitojaksoja ja resurssipulaa. Hän totesi, että tavoitteellinen säästöjen haku NHG:n avulla on hyvä, mutta tiedusteli, pitäisikö ottaa mukaan myös kunnat ja niiden järjestelmät, ja toteuttaa selvitys yhteistyönä. Tämä auttaisi myös palvelun karkaamista muihin sairaanhoitopiireihin ja sairaaloihin. Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Jaana Männikkö kiitti alibudjetoinnin kierteen katkaisemisesta, sillä toiminnan sopeuttaminen alibudjetoituun talousarvioraamiin on tarpeen kasvaessa mahdotonta. Hän painotti, että hoitopäivien vähentäminen vaikuttaa osaltaan perusterveydenhuollon toiminnan tehostamiseen, ja näin sairaanhoitopiirin toiminnan muutokset vaikuttavat suoraan myös kuntien perusterveydenhuollon toimintaan, kun esim. potilaspaikkojen määrän merkitys kunnissa kasvaa. Karvian kunnanhallituksen puheenjohtaja Voitto Raita-Aho tiedusteli, miten keskittämisasetus on mahdollisesti vähentänyt sairaanhoitopiirin tulosta. Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival totesi, että on hyvä tehdä selvitystyötä kustannusten rakentumisesta. Hän tiedusteli, onko panosluvuissa mukana suorien operatiivisen kustannusten lisäksi ostopalvelut ja investoinnit. Lisäksi hän kysyi perusteita esitettyyn tilauskannan ja asiakasmäärän kasvuun, kun väkimäärä maakunnassa vähenee koko ajan. Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto vastasi Majalahden, Männikön, Raita-Ahon ja Puolitaipaleen kysymyksiin. Tilauskannan kasvun osalta asiakasmäärien nousu liittyy vahvasti väestön ikääntymiseen, sillä väestön vähentyessäkin muu kuin iäkäs väestö muuttaa. Tiedossa on, että ikääntyvän väestön osuus kasvaa vielä jonkin aikaa, kunnes väestörakenne kääntyy toiseen suuntaan. Investointien mahdollistama tuottavuuden kasvun kautta tavoitellaan pitkän aikajänteen tuottavuusloikkaa. Uusien toimintamallien ja niiden mahdollistavien tilojen avulla saadaan parannettua tehokkuutta ja sen kautta katettua investointeihin menneet kulut. Säästöä kuitenkin tapahtuu viiveellä, vasta kun tilat ja toimintamallit ovat käytössä. Yhteinen tarve parantaa toimintaa ja tuottavuutta maakunnallisesti on ehdottomasti todellinen ja siihen osaltaan pyritään myös oman toiminnan kehittämisellä. Toistaiseksi sairaanhoitopiiri kehittää toimintaansa itsekseen, mutta toivottavaa on, että kunnat myös lähtevät osaltaan toteuttamaan

4 MUISTIO 4 (7) vastaavaa toiminnan kehittämistä tai sen suunnittelua. Ajallisesti yhtä aikaa toteutettu arviointi antaisi heti jo hyvän lähtökohdan kehittämistyölle. Keskittämisasetus ei toistaiseksi ole juurikaan muuttanut tilannetta kustannusten osalta. Asetus edellyttää, että osa vaativammasta toiminnasta keskitetään yliopistosairaalaan. Keskittämisasetus on kuitenkin nyt käymistilassa, kun odotetaan valtiolta ohjetta jatkosta. Tämä vaihe antaa mahdollisuuden lähestyä ministeriötä kirjelmillä, joissa pyydetään arvioimaan keskittämisen perusteita uudelleen. Ermo Haavisto kertoi, että TYKS-erva alue laatii oman kirjelmän, jossa todetaan, että on riski päivystystoiminnan vaarantumisesta, jos vaativa toiminta keskitetään yliopistosairaaloihin. Riskinä on tällöin myös vaikutukset tuottavuuteen. Laajan päivystyksen sairaalana toimiminen edellyttää kuitenkin resurssia, jota muuten toteutetaan asetuksessa mainitussa vaativassa toiminnassa. Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen jäsen Taina Lehtonen tiedusteli lakisääteisten velvoitteiden osuutta ostopalveluista. Talousjohtaja Tero vastasi, että erityistason ostot, eli ennalta sovitut keskitettävät hoidot kattavat ostopalveluista suuren osan, valinnanvapauden osuus on noin 10 Me. Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo jatkoi kysymykseen vastaamista muistuttamalla, että lakisääteisellä järjestämissopimuksella arvioidaan ja määritellään raamit vuosittain siitä, mitä hoitoa toteutetaan erikoissairaanhoidossa ja mitä keskitetään yliopistosairaaloihin. Mahdollinen uusi keskittämisasetus vaikuttaisi myös tähän. Tuottavuuden kannalta merkittävää on huomioida, että yliopistosairaaloista ostetaan tutkimuksia ja hoitoja, joita voitaisiin toteuttaa itse oikean resurssin avulla, osa jopa nykyresurssein. Itse toteutettuna toiminta olisi melko varmasti ostopalvelua edullisempaa. Sairaanhoitopiirissä nyt aloitettavan tarkastelun myötä yhtenä tavoitteena on löytää ne kohdat, joissa ostopalveluna toteutettavaa toimintoa voitaisiin tehdä itse. Kokemäen kaupungin talousjohtaja Tauno Mäkinen tiedusteli, voisiko sairaanhoitopiiri esimerkinomaisesti jossain asiakirjassa kertoa, miten tuottavuus paranee, kun investoidaan, jolla olisi mahdollista hahmottaa tuottavuus paremmin myös kunnissa. Huollon johtaja Tapio Kallion vastasi kysymykseen kertomalla, että esimerkiksi STM:lle poikkeuslupaa varten toimitettu laskelma Satapsykiatriasta sisältää tiedon pyydetyllä tavalla, ja vastaavia dokumentteja on mahdollista esittää myös kuntiin. 3. Satapsykiatrian uudisrakennus ja investointisuunnitelma vv Huollon johtaja Tapio Kallio kertoi Satasairaala hankkeen seuraavasta askeleesta, eli Satapsykiatrian rakentamisesta. Hän totesi, että investointien taustalla on usein toiminnallinen tarve, esim. H-rakennuksen perusteena oli uhka lääkevalmistustoiminnan loppumisesta tilojen puutteellisuuden vuoksi. Lisäksi toiminnallisuus voi vaarantua tilojen vanhetessa ja niiden käyttömahdollisuuksien rajallistuessa. Huomattavaa on, että Satakunnan sairaanhoitopiiri käyttää investointeihin vähemmän kuin useat muut sairaanhoitopiirit.

5 MUISTIO 5 (7) Investointisuunnitelman osalta koko Tiilimäen korttelin kattava asemakaavamuutos on tällä hetkellä käsittelyssä Porin kaupungilla. Maankäyttösopimuksen myötä saadaan tilaa uudelle parkkialueelle. Suunnitteilla olevat uudet tilat ovat apuvälinekeskus Honkaluodossa, ja Satapsykiatrian rakennus sairaalanmäellä. Lisäksi tulevaisuudessa edessä ovat Satasairaala hankkeen osiot kuuma sairaala, poliklinikkarakennus ja EHKO. Haettu asemakaavamuutos mahdollistaa jatkuvan kehittämisen alueella. Satapsykiatrian myötä psykiatrinen hoito pystytään siirtämään Harjavallan jo vanhentuneista tiloista Satasairaalan yhteyteen. Jonkin verran sivupisteitä jatkaa edelleen toimintaansa, mutta muutoksen myötä % nykyisestä toiminnasta ja n. 360 työntekijää siirtyvät Satasairaalan yhteyteen. Muutoksen myötä vuodeosastopaikat vähenevät 18 sairaansijan verran. Satapsykiatrian toiminnallinen tarveselvitys ja hakemus on hyväksytty STM:ssä , jonka vuoksi arkkitehdin valintaa voidaan esittää yhtymähallitukselle jo seuraavassa kokouksessa Kustannusarvio on 51,5 Me, ilman tietojärjestelmäkustannuksia. Rakentamisen aloitus on ensi vuonna, jolloin alkavat purkutyöt vanhojen S- ja L-rakennusten osalta. Tavoitteena saada uusi rakennus käyttöön vuoden 2023 alussa. Toinen jo tekeillä oleva uusi Satasairaala hankkeen osio, eli apuvälinekeskus valmistuu nykyisen logistiikkakeskuksen läheisyyteen Honkaluotoon. Rakennustyöt siellä ovat jo alkaneet, valmistuminen on arviolta Käyttöönottotavoitteena maalis-/huhtikuu 2020, jolloin sinne siirrytään nyt käytössä olevista vuokratiloista. Satasairaala hankkeen osalta kokonaisuuden suunnittelu jatkuu edelleen, ja työn alle on otettu seuraavat suuret kokonaisuudet, eli kuuma sairaala, pkl-rakennus sekä EHKO. Toiminnan suunnittelu ja tarveselvityksen laadinta on aloitettu syksyllä 2019, työtä tekee nimetty ohjausryhmä, jossa on perusterveydenhuollon edustus mukana. Tulossa ovat arviot laajuudesta ja kustannuksista, lisäksi selvitettävänä on, edellyttääkö suunnitelma erva-alueen tai STM:n hyväksynnän. Suunniteltu rakentamisajankohta on tällä hetkellä Käytiin läpi tiedossa olevia isoja peruskorjaustarpeita, joihin on varattu vuosittain määräraha 3 Me. Peruskorjaustarpeita toteutetaan toiminnallisten ja taloudellisten selvitysten ja Satasairaalan suunnitelman perusteella. Lisäksi tiedossa on pienempiä peruskorjaushankkeita, joihin varattu vuosittain 2,4 Me. Suurin osa on teknisiä peruskorjauksia, lisäksi tehdään jonkin verran toiminnallisia korjauksia. Näistä toiminnallisia ei aina kyetä toteuttamaan, mikäli teknisiä on paljon. Esitykset korjauskohteista esitetään talousarvion laadintaohjeen mukaan elokuussa. Psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu kertoi, että Satapsykiatrian valmistumisen myötä säästöä saadaan logistiikan vähenemisen myötä. Nykytilanteesta on tehty laskelma, jonka mukaan Harjavallan logistinen sijainti ja potilaiden kuljetus on vuoden mittaan arvioituna kaksi kertaa maapallon ympäri. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lund jatkoi Kirsi-Marian vastaukseen toteamalla, että psykiatrisen potilaiden somaattiset ongelmat

6 MUISTIO 6 (7) hoidetaan jatkossa sujuvammin, kun ollaan samalla sairaalanmäellä. Psykiatrisen hoidon sijoittuminen somaattisen toiminnan välittömään yhteyteen on toiminnallisesti järkevää ja perusteltua. Kokemäen kaupungin talousjohtaja Tauno Mäkinen esitti lisäkysymyksen aiemmin mainitusta erva-alueen puitteissa suunnitellusta kirjelmästä koskien keskittämisasetusta. Hän tiedusteli, onko kirjelmää suunniteltaessa huomioitu tuottavuus. Kaikkien toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan on harvoin järkevää, sen sijaan erikoisalojen keskittäminen yhteen omaan yksikköön on monilla aloilla perusteltua. Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto vastasi kysymykseen muistuttamalla, että ns. erikoistuvista sairaaloista on ollut aika ajoin puhetta esim. erva-alueen sisällä. Asialla on puolensa, mutta päivystyksen erityisvelvoite ja päivystysasetus edellyttävät 12 erikoisalan päivystysvalmiutta sairaalassa. Tällöin erikoisalaa pitää olla muutenkin kuin vain päivystyskäytössä. Osaamisen varmistamiseksi keskittäminen muualle jollakin erikoisalalla asettaa päivystysedellytyksen haasteelliseksi. Huomattavaa on myös maantieteellisen sijainnin havainnointi, kun keskittämistä suunnitellaan. Keskittämistä puoltaa toteuttamismahdollisuus pienellä alueella, mutta esim. TYKS erva -alueella etäisyydet eivät puolla erikoisalojen keskittämistä. Tapio Kallion esitys on nähtävissä sairaanhoitopiirin internetsivustolla. 4. Muut asiat Muita asioita ei tullut esiin. 5. Keskustelu ja johtopäätökset Keskustelu käytiin asialistan käsiteltävissä kohdissa erikseen. 6. Tilaisuuden päättäminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapio kiitti osallistujia kannanotoista ja päätti tilaisuuden kutsumalla osallistujat henkilöstöravintolaan lounaalle. Kokous päätettiin klo Muistion kirjoitti Heidi Purola johdon assistentti

7 MUISTIO 7 (7) Liite: osallistujalista Jakelu: sairaanhoitopiirin internet-sivusto ja intranet Henkka yhtymävaltuuston jäsenet, yhtymähallituksen jäsenet Satadiag liikelaitoksen johtokunnan jäsenet tarkastuslautakunnan jäsenet rakennustoimikunnan jäsenet Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat: puheenjohtajat, kunnallisjohtajat, perusturvajohtajat ja sosiaalijohtajat Satakuntaliitto: puheenjohtajat ja maakuntajohtaja Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueella toimivat terveyskeskuskuntayhtymät: kuntayhtymän johtaja, johtava lääkäri ja talousjohtaja Pohjois-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PoSa): toimitusjohtaja ja johtava lääkäri sekä talousjohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri: johtoryhmänjäsenet, hanketoiminnan päällikkö, koordinoivat pääluottamusmiehet, ylilääkärit ja ylihoitajat Media jakelu Tiedoksi yhtymähallitus

8

9