KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ"

Transkriptio

1 KESKI-IKÄISTEN MIESTEN RISKI SAIRASTUA TYYPIN 2 DIABETEKSEEN SAIRAANHOITAJAN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ HOITOTYÖ Nykänen Maija-Rönnmark Anni Opinnäytetyö, kevät 2007 Diak Etelä, Helsinki, Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nykänen Maija & Rönnmark Anni. Keski-ikäisten miesten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sairaanhoitajan terveyttä edistävä hoitotyö, Helsinki kevät 2007, 58 s., 3 liitettä. Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja. Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida valmista tutkimusaineistoa tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavista riskitekijöistä. Käytimme tutkimuksessamme valmista tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiarviointilomaketta. Tavoitteenamme oli oppia käyttämään valmista mittaria, jota voisimme käyttää työssämme sairaanhoitajina. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sydänpiirin MBO-projektin aineistosta. Käytettävissämme oli 222 korkeariskisen vuotiaan miehen tiedot. Aineisto sisälsi tyypin 2 diabeteksen sairastuvuuden arviointilomakkeen tiedot, sydän- ja verisuonisairauksien riskipisteet sekä tiedon tupakoinnista. Aineiston havaintomatriisi ja analysointi tehtiin SPSS-ohjelmalla. Aineistosta laskettiin eri muuttujien frekvenssit ja prosenttiosuudet. Eri riskitekijöitä ristiintaulukoitiin ikäryhmittäin. Tutkimustulokset osoittivat, että miesten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvoi vyötärönympärysmitan myötä. Tutkimus osoitti objektiiviset mittaukset edullisiksi ja helpoiksi menetelmiksi osoittaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijät. Riskitekijöiden tunnistamisella on suuri merkitys sairaanhoitajan terveyttä edistävässä hoitotyössä. Tyypin 2 diabeteksen parasta hoitoa on tautiin sairastumisen ehkäiseminen. Sairastumisriskitesti on keskeinen keino tunnistaa korkean riskin henkilöt. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää terveydenhuoltoalan henkilöt, jotka työskentelevät keski-ikäisten miesten parissa ja antavat terveysneuvontaa. Tutkimustuloksemme vahvistavat aiempia aihetta käsitteleviä tutkimuksia keski-ikäisten miesten elintavoista ja riskeistä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jatkotutkimustarpeeksi tutkimustuloksista nousee keski-ikäisten miesten terveysneuvonnan vaikuttavuuden selvittäminen. Asiasanat: tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, terveyden edistäminen, miessukupuoli, kvantitatiivinen tutkimus, riskitekijät

3 ABSTRACT Nykänen, Maija & Rönnmark, Anni. Type 2 Diabetes: Nurses perspective., Helsinki, Spring 2007, 58p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki Unit. Degree Programme in Nursing. The aim of the study was to research the risk factors causing type 2 diabetes. The approach to type 2 diabetes and nursing was both medical and based on nursing science. We evaluated a questionnaire with risk factors of type 2 diabetes and wanted to find out its suitability to measure risk factors of middle-aged men. The thesis was a part of a wider study of The Finnish Heart Association. The Finnish Heart association is an organisation promoting Finns health by producing information on heart and cardiovascular diseases. The research was quantitative and included data of 222 men, aged 45 and 55. The data included information of the risk factor questionnaire, smoking and cardiovascular diseases. The data was analysed by SPSS-programme. The analysis method was deductive. The results showed that the risk to contract type 2 diabetes increased along with the growth of waist. The study also showed that objective measurements were inexpensive and easy methods to identify risks of type 2 diabetes. These results are useful to people working in health care and are with middle aged men. The fact that we are capable to identify the risk factors and to prevent type 2 diabetes has an enormous effect on the future. Keywords: type 2 diabetes, health promotion, male, heart and cardiovascular diseases, quantitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYYPIN 2 DIABETES Kansanterveydellinen näkökulma Sairastuvuus tyypin 2 diabetekseen Perimä Elintavat Metabolinen oireyhtymä, riskitekijäkasauma SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Terveysohjelma Terveysneuvonta Tyypin 2 diabeteksen sairastuvuuden ennaltaehkäisy Miesten sydän ja verisuoniterveyden edistäminen HOITOTYÖ TYYPIN 2 DIABETEKSESSA Terveysmittaukset Verenpaine Painoindeksi Vyötärönympärys YHTEENVETO KÄYTETYISTÄ TUTKIMUKSISTA TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimushenkilöt ja otanta Aineiston keruu Tutkimusmenetelmä TUTKIMUSTULOKSET Diabetesriskipisteet ikäryhmittäin Perimä Elintavat Liikunta Painoindeksi Tupakka Vyötärönympärys Muita tuloksia JOHTOPÄÄTÖKSET...40

5 10 POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Ammatillinen kasvu Jatkotutkimusaiheita...46 LÄHTEET...47 Liite 1. Riskitekijät (n=222)...54 Liite 2. Riskitekijät ikäryhmittäin...55 Liite 3. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake...56

6 1 JOHDANTO Suomessa on noin diabetesta sairastavaa henkilöä, joista tyypin 2 diabeetikkoja on Elintapamuutosten vaikutus sairastumisriskiin on huomattava. Suomalaisten keskuudessa ylipaino on jatkuvasti lisääntymässä ja sen seurauksena ennustetaan tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien määrän lisääntyvän huolestuttavasti. Ylipainon yhteydessä tavataan usein tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöiden kasautuma, jota kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi (MBO). Pahimmillaan joka kolmas keski-ikäinen mies täyttää metabolisen oireyhtymän löyhimmät kriteerit. Myönteisillä elämäntapamuutoksilla (lisäämällä liikuntaa, terveellisellä ruokavaliolla ja kohtuullisella laihduttamisella sekä välttämällä tupakointia) on mahdollista ehkäistä metabolisen oireyhtymän kehittyminen. Metabolinen oireyhtymä on diagnosoitavissa usein jo varhaisvaiheesa, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia. WHO:n arvion mukaan noin 90 % tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin välttää terveellisemmillä ruokatottumuksilla, lisääntyneellä liikunta aktiivisuudella ja tupakoinnin lopettamisella. Helsingin Sydänpiirissä käynnistyi RAY:n tuella vuonna 2001 Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan perustuva projekti nimeltä Miesten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen metobolisen oireyhtymän seulontamenetelmän avulla. Projektin päämääränä oli vähentää yli 40-vuotiaiden miesten sairastuvuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä diabetekseen säännöllisillä metabolisen oireyhtymän seulontatutkimuksilla. Metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä seulottiin sydäntautiriskipisteytyksen avulla. Pisteytykseen vaikuttivat painoindeksi, tupakointi, liikuntatottumukset, verenpaine ja kokonaiskolesteroli. Tyypin 2 diabeteksen terveyden edistämistä ja hoitotyötä lähestyttiin hoitotieteen ja lääketieteen näkökulmista soveltuvin osin. Miesväestön elintapoja selvitimme Courtenayn tutkimuksen kautta, koska hän on ainoana tutkinut miesväestön terveyskäyttäytymistä laajasti.

7 7 Opinnäytetyömme käynnistyi ohjaavan lehtorimme ehdottaessa meille Sydänpiirin projektia ja opinnäytetyön liittämistä osaksi kyseistä projektia. Sydänpiiristä saimme 222 (korkeariskisen) miehen tiedot, jotka tallensimme SPSS-ohjelmalla. Haluamme myös osoittaa, kuinka tärkeää on puuttuminen riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa sekä tarjota sairaanhoitajille selkeät kriteerit helpottamaan ennaltaehkäisyä ja potilasohjausta. Lisäksi työmme tarkoituksena on osoittaa, että tyypin 2 diabetes toimii altistavana tekijänä muille sydän- ja verisuonisairauksille. Tyypin 2 diabeteksen lisääntymiseen liittyy myös väestönterveydellinen näkökulma. Puuttumalla riskitekijöihin voidaan säästää varoja sairauden hoidosta. Tulevina sairaanhoitajina haluamme, että on valmis malli kartoittamaan ja ennaltaehkäisemään sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen. Haluaisimme tulevassa työskentelyssämme, että meidän työtä ohjaa tyypin 2 diabeteksen riskipisteajattelu.

8 8 2 TYYPIN 2 DIABETES Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) on julkaissut ensimmäisen diabeteksen luokituksen, seulonnan ja ehkäisyn raportin vuonna 1965, jossa suositukset olivat varsin yleisluonteisia luvun alussa (WHO 1980) tehtiin ensimmäinen hyväksytty diabeteksen luokitus ja tarkemmat glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokitukset vuosina 1985 ja (Saramies 2004, 18.) Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joille yhteistä on kohonnut veren sokeripitoisuus. Diabeteksen päämuodot ovat tyypin 1 diabetes eli nuoruustyypin diabetes ja tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes. Diabeteksen aineenvaihduntahäiriöt aiheutuvat joko haiman insuliinia tuottavien solujen vaurioitumisesta ja siitä aiheutuvasta insuliinin puutoksesta, tai insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli insuliiniresistenssistä ja samanaikaisesta riittämättömästä insuliinierityksestä. Insuliini on elimistön sokeriaineenvaihduntaa säätelevä hormoni. (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa 2006, 7.) Tyypin 2 diabeteksen kehitysvaiheita ovat geneettinen alttius jota ei pystytä seulomaan väestöstä, insuliiniresistenssi ja haiman beetasoluvaurio sekä normaaliglukoositoleranssi. Diabeteksen riskitekijöitä, kuten liikapaino, vyötärölihavuus, positiivinen sukuhistoria, korkea ikä, raskaudenaikainen diabetes, kohonnut verenpaine, suuri seerumin triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus, heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance eli IGT), joka on todettavissa glukoosirasituskokeella ja / tai heikentynyt paastoglukoosi (impaired fasting glucose eli IFG) joka on todettavissa paastoglukoosin määrityksellä. Manifesti (ilmeinen, selvästi havaittava) diabetes ilman komplikaatioita eli krooninen hyperglykemia (kohonnut verensokeri). Manifesti diabetes, johon liittyy oireettomia verisuonikomplikaatioita. Manifesti diabetes, johon liittyy vaikeita komplikaatioita. (Valle, Lindström, Hämäläinen, Ilanne-Parikka, Keinänen-Kiukaanniemi, Louhenranta, Laakso, Martikkala, Rastas, Salminen, Aunola, Hakumäki, Mannelin, Sundvall, Uusitupa & Tuomilehto 2002, 1370.) Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on itse asiassa joukko valtimotaudin vaaratekijöitä, ja kohollaan oleva verensokeri on yksi oire muiden joukossa. Tyypin 2 diabetes on kahdeksassa tapauksessa kymmenestä osa ns. metabolista oireyhtymää, johon kuuluu kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-

9 9 arvot, veren lisääntynyt hyytymistaipumus, keskivartalolihavuus eli niin sanottu omenavatsa ja joskus myös kihti. Kun insuliinin vaikutus on heikentynyt ja sen erittymisessä on häiriöitä, insuliinia on käytössä liian vähän tarpeeseen nähden ja verensokeri nousee myös aterioiden jälkeen, koska insuliini ei muuta ravinnon sokeria riittävän tehokkaasti lihasten energiaksi. (Saraheimo & Kangas 2006,17.) Metabolinen oireyhtymä lisää kuolleisuutta jo ennen diabeteksen kehittymistä. Diabetekselle altistavat elintavat ovat myös metabolisen oireyhtymän taustalla. (Näslindh-Ylispangar, Sihvonen, Vanhanen & Kekki 2005, 515.) 2.1 Kansanterveydellinen näkökulma Diabeetikoiden hoidon kokonaiskustannukset ovat 875 miljoonaa euroa vuodessa (1997). Diabeteksen ja sen lisäsairauksien aiheuttamat hoitokustannukset ovat tästä 505 miljoonaa euroa (58 % kokonaiskustannuksista.) Mikäli tyypin 2 diabeteksen yleistymistä ei ehkäistä, diabetes ja sen lisäsairauksien vuotuiset hoitokustannukset voivat nousta nykyisestä 505 miljoonasta eurosta jopa 841 miljoonaan euroon vuoteen 2010 mennessä. (Diabetesliitto 2004, 10.) Diabeteksen hyvä hoito vähentää ja viivyttää diabeteksen komplikaatioiden kehittymistä ja diabeteksen varhainen toteaminen ja hoidon aloitus on hyödyllistä ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. (Saramies 2004, 25.) 2.2 Sairastuvuus tyypin 2 diabetekseen Perimä Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on vahvasti perinnöllinen ja tauti kulkee usein suvuittain. Jos toisella vanhemmista on aikuistyypin diabetes, jokaisella lapsella on noin 40 % riski sairastua. Riski näyttää olevan hieman suurempi äidin kuin isän puolelta perittynä. Jos sekä äidillä, että isällä on diabetes, lapsen sairastumisriski on jopa 80 %. Vaikka altistavat perintötekijät ovat edellytys tyypin 2 diabeteksen syntymiselle, erittäin merkittävä rooli alttiuden muuttumisessa sairaudeksi on elämäntavoilla. (Hyvärinen & Sampo 2000, 30; Saramies 2004, 22.) Viime vuosikymmenten intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Laukkasen (2006) väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikut-

10 10 tavan geenin polymorfioiden (mutaatioiden) vaikutusta riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat keskeisesti diabetesriskiin myös ylipainoisilla henkilöillä, joilla häiriön on aiemmin ajateltu olevan lähinnä insuliiniherkkyydessä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystä insuliinin eritystä säätelevien geenien keskeisestä osuudesta tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä insuliiniresistenssin ohella sekä perimän ja elämäntapojen yhteisvaikutuksesta taudin patogeneesissä. (Laukkanen 2006, 1.) Elintavat Terveyden edistämisessä ja tärkeimpien kansantautien ehkäisyssä ovat elintavat, tupakointi ja ruokatottumukset keskeisessä asemassa. Vuodesta 1978 alkaen toteutetun suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan (AVTK) tavoitteena on ensisijaisesti tuottaa tietoja eräiden elintapojen yleisyydestä, kehityssuunnista sekä väestöryhmittäisistä eroista. Tämän valtakunnallisen terveyskäyttäytymistä koskevan seurannan yhteydessä on toteutettu myös erillinen seuranta vuotiaan väestön keskuudessa Pohjois- Karjalan maakunnassa. Ruokatottumukset ovat kehittyneet Pohjois- Karjalan maakunnassa pääosin myönteiseen suuntaan. Miehistä 20 % ja naisista 39 % ilmoitti syövänsä tuoreita vihanneksia päivittäin. (Helakorpi, Uutela, Nummela, Korpelainen & Puska 2000, 1,3.) Hänninen (2000) toteaa pro gradu -tutkielmassaan, että syynä lihomiseen pidetään nykyistä elämäntapaa, jossa ruokansa eteen ei tarvitse tehdä fyysistä työtä. Ruoka on tuotettu teollisesti ja se on vaikuttanut ruoan ravintoarvoon. Asiat joita ihminen ei pysty muuttamaan, esimerkiksi pituus, ovat osa luontoa. Kulttuuria ovat ne asiat, joita ihminen voi muuttaa tai tietoa, jota voi jakaa muille. Näin suhtautuminen painonsäätelyyn ja lihavuuteen kuuluu kulttuuriin. (Hänninen 2000, 6.) Ruokavalion koostumuksen ja diabetesriskin välisiä yhteyksiä on tutkittu jonkin verran, mutta varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että runsaasti erityisesti tyydyttynyttä rasvaa ja/tai niukasti kuitua sisältävä ruokavalio altistaa diabetekselle. Ravintokuitu loiventaa aterianjälkeistä glukoosipiikkiä veressä. Ravinnon rasvan koostumus taas vaikuttaa solukalvojen lipidikoostumukseen, joka taas vaikuttaa solujen insuliiniherkkyy-

11 11 teen. (Salminen, Lindström, Louhenranta & Rastas 2002, 1379.) Tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä on ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus. (Valle ym. 2002, 1369). Lihavuus on mm. Fogelholmin ym. (1997) mukaan selkeästi itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä. Lihavuus on myös riski aineenvaihduntasairauksille, joista tyypillisimpiä ovat tyypin 2 diabetes ja insuliiniresistenssioireyhtymä (rasvakudoksen, lihaksen ja maksan heikentynyt biologinen immuunivaste). (Fogelholm, Mustajoki, Rissanen & Uusitupa 1997, 25.) Diabetes riskin pienentämisen pitäisi ensisijaisesti kohdistua painon pudotukseen. Riski pieneni 16 % jokaista pudotettua painokiloa kohden, kun fyysinen aktiviteetti oli riittävä. Riski tyypin 2 diabetekseen pieneni 44 % henkilöillä jotka eivät saavuttaneet painotavoitetta ensimmäisen vuoden aikana, mutta liikkuivat riittävästi. (Hamman ym. 2006, 2102.) Keski-ikäisillä miehillä, joiden paino nousi 12 vuoden aikana 10 kiloa, diabetesta ilmaantui 1.6 kertaa enemmän kuin niillä, joiden paino pysyi ennallaan. Ilmaantuvuus kasvoi, kun lähtöpaino oli jo korkea ja lihavuus oli kestänyt kauan. Lihavuudella ja tyypin 2 diabeteksella on arveltu olevan yhteinen perinnöllinen tausta. (Saramies 2004, 36.) Miehillä jotka harrastivat kuntoa nostavaa liikuntaa enemmän kuin 3 tuntia viikossa, oli puolta pienempi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään, etenkin korkeasairastuvuusriskisten joukossa. Tehokasta liikuntaa harrastavilla oli jopa 75 % pienempi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään kuin liikuntaa harrastamattomilla miehillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunta ehkäisee metabolisen oireyhtymän syntyä. (Laaksonen, Lakka, Salonen, Niskanen, Rauramaa & Lakka 2002, 1612.) Tupakointi ja diabetes ovat vaarallinen yhdistelmä, sillä tupakointi supistaa verisuonia ja verisuonet saattavat kalkkiutua ennenaikaisesti, mikä altistaa sepelvaltimotaudille ja jalkojen verenkiertohäiriöille. Tupakointi huonontaa sokeritasapainoa, sillä insuliinin vaikutus elimistössä heikkenee. Ilmiötä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Vaikka insuliinia olisikin riittävästi, se ei toimi kudoksissa toivotulla tavalla. Tupakointi lisää diabeteksen puhkeamisriskiä 40-ikävuoden jälkeen. (Vierola 2004, ). Tupakointi on merkittävä riskitekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä keski-ikäisillä miehillä. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi että tupakka oli itsenäinen merkittävä riskitekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Tupakoinnin lopettaminen yli viisi vuotta polttaneiden keskuudessa vaikutti riskiä pienentävästi. Tutkimuksessa seurattiin 7735 miestä iältään 40-

12 12 59 vuotta 24 eri Englannin kaupungista. Seuranta-aika oli keskimäärin 16.8 vuotta. (Wannamethee, Shaper & Perry 2001.) Tupakoinnin ja käytetyn tupakan määrän on todettu olevan yhteydessä diabeteksen ja kohonneen paastoglukoosin ilmaantuvuuteen ja tupakoinnin arvellaan olevan diabeteksen itsenäinen riskitekijä. Tupakoivien diabetesriski oli tupakoimattomiin verrattuna 1.7-kertainen; lopettaminen vähensi riskiä ja viiden vuoden kuluttua lopettamisesta riski oli sama kuin tupakoimattomilla (Wannamethee ym. 2001). Eräässä amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa askin päivässä polttavien miesten ja naisten diabeteksen riski oli 1.2-kertainen, kaksi askia polttavien miesten 1.45-kertainen ja naisten 1.74-kertainen tupakoimattomiin verrattuna. Lopettamisen jälkeen miesten diabetesriski pieneni samaksi kuin tupakoimattomilla 10 vuodessa ja naisten 5 vuodessa. On arveltu, että tupakan vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan johtuu sen suorasta insuliiniresistenssiä pahentavasta vaikutuksesta tai sen taipumuksesta lisätä sisälmysrasvaa. (Saraheimo 2004, 42.) Courtenay (1998) selvitti elintapojen merkitystä amerikkalaisten miesten sairauksiin, tapaturmiin ja kuolemiin. Terveyskäyttäytyminen on yksi tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja terveyskäyttäytymistä muuttamalla ehkäistään sairauksia tehokkaasti. Perinteinen miesajattelu voi johtaa epäterveeseen käyttäytymiseen. Courtenayn mukaan miehet ovat yleensä suhteellisen piittaamattomia terveydestään ja hyvinvoinnistaan. He näkevät itsensä vahvempina ruumiillisesti ja henkisesti kuin useimmat naiset. Mies ajattelee itseään riippumattomana, joka ei tarvitse muiden hoitoa. Hän epätodennäköisesti pyytää toisilta apua. Hän viettäisi paljon aikaa maailmalla ja poissa kotoa, kohtaa vaarat pelottomasti, ottaa riskejä säännöllisesti ja vähät välittää turvallisuudestaan. (Courtenay 1998, 21.) Courtenay (2000) on tutkinut, että miehillä on yli 30 terveyteen vaikuttavaa tekijää, jotka lisäävät riskiä sairastua, loukkaantua ja kuolla. Hän totesi näiden löydettyjen tekijöiden todistavan, että miesten suurimmat terveysriskit olivat ehkäistävissä ja että huono terveyskäyttäytyminen säännöllisesti liittyi miehiin. Miehet huolehtivat ja seuraavat terveyttään huonommin kuin naiset. Sairaudet eivät löydy varhaisessa vaiheessa. Miehet eivät käytä vitamiineja, vaikka on tutkimustuloksia siitä, että c- ja e- vitamiinit parantavat immuniteettia terveillä yksilöillä. Yhdellä miehellä viidestä on korkea verenpaine. Englannissa tutkittiin miestä ja huomattiin, että korkea verenpaine varhaisessa

13 13 aikuisuudessa on riski myöhemmän iän sydänsairauteen. Miehet nukkuvat keskimäärin kaksi tuntia vähemmän kuin naiset ja uni on laadultaan huonompaa. Keski-ikäisten miesten uniapnean on todettu liittyvän korkeaan verenpaineeseen. Miehet suojautuvat huonommin auringolta kuin naiset. Miesten ruokavalio on huonompi kuin naisilla, joilla kuitujen, hedelmien ja vihannesten syönti alentaa kuolleisuutta. Miehet syövät myös todennäköisemmin rasvapitoista ruokaa. Yhdelle kolmesta miehestä kehittyy sydänvika ennen 60 vuoden ikää, tästä johtuen alhaisemmat kolesteroliarvot ovat tärkeämpiä miehille. (Courtenay 2000,1-89.) Courtenay (2000) selvitti miesten elintavoista, että halutun painon säilyttäminen liittyi parempaan terveyteen ja alempaan kuolleisuuteen. Ylipainoiset ja lihavat miehet, jotka liikkuivat vähän, olivat erityisessä vaarassa kuolla. Miesten kuolemista 12 % liittyi vähäiseen liikuntaan. Säännöllinen liikunta, esimerkiksi kävely, puutarhanhoito ja kotityöt vähensivät kuolemanriskiä 40 %, kun taas vähemmän kuin kerran viikossa tehty raskaampi liikunta, esimerkiksi hölkkä, tennis tai lumenluonti oli erityisen suuri riski sydänsairauksiin (jopa 100 kertaa suurempi). Tupakan polttoa pidettiin helpoiten poistettavissa olevana sairauden ja kuoleman riskinä. Yksi neljästä vuotiaiden kuolemista oli tupakan aiheuttama. (Courtenay 2000, ) Rubin ja Peyrot (1998) selvittivät tutkimuksessaan lajin (gender) merkitystä siinä, kuinka ihmiset hallitsivat sairauttaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että miehet ja naiset eroavat terveyteen liittyvissä asenteissa ja käyttäytymisessä. Esimerkiksi akuuteissa sairauksissa miesten oli todettu olevan vähemmän herkkiä sairaudelle, he käyttivät vähemmän lääkäripalveluja ja heillä oli pienempi verkosto, jonka kanssa he voivat keskustella sairaudesta. Yleisesti miehet olivat vähemmän mukana ottamassa vastuuta perheen terveydestä ja olivat rauhallisempia kuin naiset. Gender-näkökantaa ei aikaisemmin ollut tutkittu diabeteksen yhteydessä eikä tiedetty, miten krooninen sairaus on vaikuttanut asenteisiin ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Tässä tutkimuksessa tutkijat tutkivat potilaita 10 vuoden ajan, kahlasivat läpi kirjallisuutta ja omia kliinisiä kokemuksiaan. He tutkivat seuraavia alueita: diabetes -riippuvaisia uskomuksia ja asenteita, sosiaalista tukea, itsestä huolehtimisen käyttäytymistä, makean kontrollia ja komplikaatioita sekä elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia. (Rubin & Peyrot 1998, 2.)

14 14 Miehet ovat luottavaisempia kykyynsä hallita diabetesta kuin naiset. He kuvittelivat vähemmän, että heidän sairautensa oli kohtalon sanelema tai se johtui jostakin ulkopuolisesta voimasta. Miehet ilmoittivat hallitsevansa sairauttaan ja sen komplikaatioita. Miesten raporteista ilmeni, että heillä oli naisia vähemmän vaikeuksia verensokerinsa kanssa ja vähemmän ahdistuneisuutta ja huolestumista sairaudesta. Miehet siis tunsivat itsensä luottavaisemmiksi ja tehokkaimmiksi hallitsemaan sairautta. (Rubin & Peyrot 1998, 2.) 2.3 Metabolinen oireyhtymä, riskitekijäkasauma Metabolinen oireyhtymä on vatsakkuuteen, insuliiniresistenssiin, verisuonten seinämien toiminnan heikentymiseen ja mahdollisesti solukalvojen häiriöihin liittyvien tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasauma. Riskitekijöiden kasautuminen samalle yksilölle aiheuttaa suuremman tyypin 2 diabeteksen ja sydäntautien riskin, kuin yksittäisten vaaratekijöiden perusteella voisi arvioida. Lihavuuteen liittyvällä insuliiniresistenssillä on tärkeä osuus metabolisen oireyhtymän osatekijöiden kasautumisessa samalle yksilölle. (Vanhala 1996, 15.) Vanhala (1996) selvitti väitöskirjassaan, että metabolisen oireyhtymän tärkein kulmakivi oli liikunta. Liikuntaa lisäämällä on saatu hyviä tuloksia metabolisen oireyhtymän kuuluvien poikkeavuuksien hoidossa. Riskipotilaiden liikuntaa tehostamalla on voitu jopa ehkäistä aikuistyypin diabeteksen puhkeamista. Liikunnan tiedetään parantavan elimistön glukoosinkäyttöä lisäämällä glukoosin kuljetusproteiinin määrää, glykogeenisyntetaasin muutosta glykogeenin varastoitumista, vaikka potilaan painossa ei tapahtuisi merkittävää muutosta. (Vanhala 1996, 43; Matilainen 2002, 22.; Kiviaho 2004, ) Kansainvälinen diabetesliitto on määrittänyt metabolisen oireyhtymän tunnistamiseen kriteerit, joita noudatetaan kliinisessä hoidossa. Metabolinen oireyhtymä on henkilöllä, jolla on keskivartalolihavuutta ja vähintään kaksi neljästä myöhemmin mainitusta riskitekijästä. Keskivartalolihavuuden raja eurooppalaisilla miehillä on kun vyötärönympärys on 94 cm tai suurempi ja vastaavasti naisilla suurempi tai yhtä suuri kuin 80 cm. Etelä- aasialaisilla miehillä raja on 90 cm ja naisilla 80 cm. Kiinalaisilla miehillä 90 cm ja naisilla 80 cm. Japanilaisilla miehillä 85 ja naisilla 90 cm. Amerikkalaisilla mie-

15 15 hillä 102cm ja naisilla 88cm. Muut kansalaisuudet käyttävät eurooppalaisia arvoja. (IDF 2006, 1.) 3 SAIRAANHOITAJA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt terveyden edistämisen seuraavasti: Terveyden edistäminen on prosessi, jolla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia hallita ja parantaa terveyttään. Tämä näkökulma on saatu terveyden määritelmästä, joka kuvaa niitä mahdollisuuksia, joita ihmisillä tai väestöryhmillä on toisaalta täyttää toiveitaan ja tyydyttää tarpeitaan ja toisaalta muuttaa ympäristöään tai tulla toimeen sen kanssa. Terveys on siis arkipäivän voimavara, ei elämän päämäärä. Se on myönteinen käsite joka painottaa yhteisöllisiä ja persoonallisia voimavaroja sekä toimintakykyä. (Ewles & Simnet 1995, 20.) Terveyden edistäminen on prosessi, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden lisätä terveytensä ja elämänsä hallintaa. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Ihmisen terveyskokemus on kulttuurin muovaamaa ja muuttamaa. Terveyden ja sen edistämisen merkitykset muodostuvat siinä ympäristössä, missä ihminen syntyy, elää, pysyy terveenä, sairastuu tai kuolee. Jotta terveyden edistämistä ja perusterveydenhuollon palveluita pystyttäisiin kehittämään, tarvitaan tietoa ihmisen kokemuksista ja tarpeista. (Pietilä, Kylmä & Vehviläinen Julkunen 1999, 5; Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 134; Ewles ym. 1995, 9.) Terveyden edistämistoiminnan perusta aikaansaatiin vuonna 1986 Ottawan asiakirjassa, joka hyväksyttiin ensimmäisessä maailmanlaajuisessa terveydenedistämiskonferenssissa. Se on vahvistettu vastaavissa eri konferensseissa Adelaidessa, Sundvallissa, Jakartassa, Mexico Cityssä ja tuorein vahvistus tapahtui 2005 elokuussa Bangkokissa. Ottawan asiakirjassa määriteltyjen terveyden edistämisen toiminta-alueet ovat nykyäänkin ajankohtaisia ja välttämättömiä: terveyttä edistävä toimintapolitiikka, terveyttä tukevat ympäristöt, terveyttä edistävän yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen, henkilökohtais-

16 16 ten tietojen ja taitojen vahvistaminen ja palvelujen kehittäminen terveyttä edistäviksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005.) Terveyden edistäminen on oleellinen osa sairaanhoitajan työtä. Valmistuneen sairaanhoitajan tulisi osata toimia lähimmäisyyden, eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti hoitotyön ja terveyden edistämisen asiantuntijana. Sairaanhoitajan tehtävänä on auttaa ja tukea elämän eri vaiheissa olevia yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä tunnistamaan ja määrittämään avun- ja terveystarpeitaan, sekä saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään muuttuvissa olosuhteissa ja eri toimintaympäristöissä. (Diakoniaammattikorkeakoulu , ) Terveyden edistämisen tavoitteena on antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet parantaa ja hallita omaa terveyttään. Se onnistuu parhaiten, kun asiakkaita ei tuomita, vaan heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Asiakkaan ja terveydenedistäjän välisessä yhteistyössä tulisi ottaa huomioon ihmisten tietämys ja kokemukset, antaa heille mahdollisuus ottaa oma-aloitteisesti vastuu omasta terveydestään, lisätä heidän itsenäisyyttään ja auttaa heitä suhtautumaan itseensä positiivisesti. (Ewles & Simnett 1995, 124.) Hoitajan tärkein viestintätaito on kuuntelemisen taito. Potilastaan kuunteleva hoitaja tekee päätelmiä kuulemastaan ja pystyy seuraamaan asiakkaan puheen rakennetta. Hyvän kuuntelijan on osattava arvioida, mitä erilaisia merkityksiä potilaan ilmaisemiin ajatuksiin voi liittyä. (Etzell ym. 1998, 109.) Väitöskirjassaan Liimatainen (2002) selvittää terveyden edistämistä hoitotyössä laajana toimintakokonaisuutena. Kokonaisuus sisältää toisiaan täydentäviä, päällekkäisiä ja eri toimintaympäristöissä ja tasoilla toteutuvia strategioita ja suuntauksia, jotka ovat seurausta terveyden moniulotteisuudesta. Terveyden edistämisen ammatillinen toiminta edellyttää tietoista käsitystä siitä, mitä terveys on, mitä terveyden ulottuvuuksia on tavoitteena edistää ja millaiset sosiaaliset, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät vaikuttavat terveyden taustalla eli tietoisuutta terveyteen vaikuttavista determinanteista (tekijät). (Liimatainen 2002, 21; Ewles & Simnett 1995, ) Liimatainen viittaa Tonesin ja Tillfordin tutkimukseen, jonka mukaan terveyden edistämisen preventiivisellä, kasvatuksellisella ja voimavarakeskeisellä lähestymistavalla on toiminnalliset vastineensa terveyden edistämisen käytännöissä. Voimavarakeskeisessä

17 17 terveyden edistämisprosessissa terveyden edistäjä toimii voimavarojen mobilisoijana. Hän auttaa asiakasta ottamaan käyttöönsä ja näkemään henkilökohtaisia ja ympäristöönsä liittyviä voimavaroja, jotka kasvattavat hallinnan tunnetta ja itseluottamusta ja tukevat terveyttä. (Liimatainen 2002, ) Yhteiskunnan on tietenkin panostettava terveyden edistämiseen. Terveydenhuoltohenkilöstö on tietoinen terveiden elintapojen edistämisen merkityksestä omassa työssään, mutta neuvontaa voidaan usein toteuttaa rajoitetusti käytännön työelämässä. Näiden rajoitteiden selvittäminen on yksi osa perusterveydenhuollon priorisointikeskusteluja. Toiminnan järkiperäinen kohdentaminen tarvitsee tuekseen tutkimustietoa siitä, minkälaisilla menetelmillä esimerkiksi liikuntaneuvontaa tulisi toteuttaa tyypin 2 diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstölle tulisi tarjota liikuntaneuvonnan täydennyskoulutusta ja aikaa toteuttaa sitä potilaiden kanssa. (Poskiparta, Kasila, Kettunen & Kiuru 2004, 1491.) Sairaanhoitajalla on vastuu informaation antamisesta ja siitä, että kansalaisten oikeus saada tietoa toteutuu. Sairaanhoitajien ammatillisuuden vaihe on asiantuntijuustasoa. (Raatikainen 2002, 22). Lähtökohtana on potilaan elämänpiirin, käsitysten, arvojen ja situation tunteminen, sillä terveyden edistämisen prosessissa tieto ei siirry, vaan jokainen konstruoi omat käsityksensä ja tulkintansa itse, uuden ymmärryksen ja merkityksen rakentuessa aikaisemman perustalle. Siksi kokemuksellisen oppimisen ja reflektion ymmärtäminen ovat oleellisia asioita autettaessa potilasta jäsentämään uudelleen kokemuksiaan ja oppimaan kokemuksistaan. (Liimatainen 2002, 23.) 3.1 Terveysohjelma Terveys ohjelma on terveyden edistämisen yhteistyöohjelma, joka toimii kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla tapahtuvalle terveyden edistämiselle. Siinä ei kuitenkaan oteta kantaa yksittäisten sairauksien ehkäisyyn. Suomessa yksittäisten sairauksien valtakunnallisen ehkäisyn edistäminen onkin jäänyt pitkälti järjestöille. Asiaan kiinnitettiin huomiota myös WHO:n tekemässä arvioinnissa Suomen 1990-luvun terveyden edistämispolitiikassa. Alueellisten ja paikallistason perusterveydenhuollon toteuttamaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn on ohjelman mukaan saatava enemmän voimavaroja. Poikkihallinnollinen lähestyminen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen

18 18 sektorin yhteistyön tiivistäminen ovat avainkysymyksiä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000, 8 9.) Laaja sitoutuminen väestön terveyden edistämiseen luotiin Bangkokin asiakirjassa 2005, jossa painotettiin, että Ottawan asiakirjan viiden toiminta-alueen lisäksi tulee terveyden edistämisen olla keskeinen osa maailmanlaajuista kehitysagendaa. Kaikkien hallinnon alojen keskeistä vastuuta korostettiin, sekä yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan keskeistä näkökulmaa. Bangkokin asiakirjassa painotettiin myös terveyden edistämisen olevan hyvän yrityskäytännön edellytys. Bangkokin asiakirja tukee Terveys kansanterveysohjelman linjauksia, mutta sen nähdään myös tuovan haasteita terveyden edistämisen toteuttamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005.) Suomessa Bangkokin asiakirjan merkitys nähdään terveyden edistämisen arvojen tunnustamisena. Nähdään, että terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli terveyden edistämisen kumppanuuden ja toimintapolitiikan rakentajana. Terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen vaatii terveydenhuollon ammattilaisilta usein nykyistä laajempaa näkökulmaa työssään, sekä edellyttää sitoutumista yhteistyön kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja muiden tahojen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005.) Terveydenhuollolla ja siihen liittyvillä sosiaalipalveluilla on merkittävä rooli monien terveyden edistämisen osatavoitteiden toteuttamisessa. Kansanterveyden tavoiteltu myönteinen kehitys edellyttää, että kaikille suomalaisille voidaan turvata yhtäläisesti korkeatasoiset, saavutettavissa olevat palvelut sairauksien ja vammojen ehkäisyyn ja hoitoon sekä huolenpitoon ja hoivaan. Toteutus tapahtuu sovittamalla palvelut asiakkaiden tarpeisiin. Ihmiset voivat itse edistää terveyttään liikkumalla ja syömällä terveellisesti sekä lopettamalla tupakoinnin, mutta he tarvitsevat tietoa ja tukea päätöstensä perustaksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000, 28.) 3.2 Terveysneuvonta Asiakaslähtöinen ohjaus on sidoksissa asiakkaan kontekstiin. Ohjauksessa tulisikin aina lähteä siitä, mitä asiakas jo tietää, mitä hänen täytyy, mitä hän haluaa tietää ja mikä on hänelle paras tapa omaksua asia. Ohjauksen sisällön taas tulisi määräytyä tavoitteiden

19 19 mukaan. Tavoitteet voivat olla kognitiivisia, affektiivisia tai psykomotorisia. Kognitiivisilla tavoitteilla pyritään uuden tiedon, affektiivisilla uusien arvojen ja asenteiden ja psykomotorisilla tavoitteilla uusien taitojen omaksumiseen. (Kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005, 28.) Potilasohjauksen ydinkysymys on se, miten potilas pystyy muuttamaan terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon omakohtaiseksi, jokapäiväiseksi käytännön toiminnaksi. Tiedon jakaminen ohjaustilanteessa on kuitenkin eri asia, kuin tiedon ymmärtäminen ja soveltaminen osaksi omaa elämää ja arkea. Potilasohjeissa ja ohjaustilanteessa välitetty informaatio muuttuu tiedoksi vasta sitten, kun yksilö on prosessoinut sen osaksi omaa tietoperustaansa. Ymmärtämykseksi tieto muuttuu sitomalla se potilaan ja perheen omiin kokemuksiin. Kokemukselliseen oppimiseen perustuvassa ohjausprosessissa uusi informaatio prosessoidaan yhdessä potilaan omaksi terveysosaamiseksi ja pääomaksi, joka auttaa selviytymisessä. (Liimatainen, Hautala & Perkko 2005, 16.) Terveyskäyttäytymisen muutosvaiheita ja terveyttä edistävän käyttäytymisen omaksumista on tutkittu useilla potilasryhmillä, esimerkiksi diabeetikoilla. Kaikkein vaikeimmat elämäntavan muutokset ovat tupakoinnin lopettaminen, painon pudotus ja terveellisen vähärasvaisen ja vähäsuolaisen ruokavalion noudattaminen. (Saramies 2004). Lassila (1998) selvittää tekemässään tutkimuksessa sairaanhoitajien osaamista hoitotyössä. Tutkimuksen kohdejoukon muodosti 52 sisätauti-kirurgista sairaanhoitajaa. Vastausprosentti oli 33. Sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen alueet koostuivat monista eri tekijöistä, joista yksi oli opettaminen ja ohjaaminen. Tutkimuksen tuloksista nähtiin, että sairaanhoitajat kokivat potilaan ohjaamisen ja opettamisen tärkeänä osa-alueena ja perusteluina olivat sekä hoidon laadun että määrän näkökulmat. Opettamisen ja ohjaamisen osaaminen osoitti vastaajien käsitysten mukaan sairaanhoitajan asiantuntemusta ja ammattitaitoa. (Lassila 1998, 67.) 3.3 Tyypin 2 diabeteksen sairastuvuuden ennaltaehkäisy Ehkäisyohjelmassa on huomioitu meneillään olevat kansalliset ohjelmat ja strategiat. Tyypin 2 ehkäisyohjelma on yhdensuuntainen asetettujen kansallisten terveystavoitteiden kanssa ja se on erinomainen väline tavoitteiden saavuttamisessa yhteistyö ehkäisyohjelman valmistelussa. Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat aktiivisesti kehittäneet saman-

20 20 aikaisesti myös käytännön välineitä ja merkkejä helpottamaan väestön valintoja esimerkiksi elintarvikkeiden kohdalla. (Diabetesliitto 2004, 7.) Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehostamisen järkevyys selviää, kun verrataan lisäsairauksien hoidon kustannuksia. Jos diabetekseen liittyy pienten verisuonten lisäsairauksia, vuodeosastohoidon kustannukset paisuvat 2,1 kertaisiksi verrattuna tilanteeseen jossa lisäsairauksia ei ole. Suurten verisuonten lisäsairaus puolestaan kasvattaa kustannukset 3,1 kertaisiksi. Jos diabeetikolla esiintyy sekä pienten että suurten verisuonten lisäsairauksia kustannukset ovat 5,5 kertaiset. (Kortelainen 2000, 9.) Tyypin 2 diabetesta voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti lääkkeettömillä hoidoilla. Jos ehkäistään tyypin 2 diabetesta, ehkäistään samalla sepelvaltimotautia ja päinvastoin. Metabolisen oireyhtymän huomattava osuus suomalaisten kansantautien vaaratekijänä ja tunnetut ennaltaehkäisyn ja hoidon mahdollisuudet antavat oikeutuksen sille, että metabolinen oireyhtymä pyritään tunnistaman mahdollisemman varhaisessa vaiheessa ennen kliinisen taudin puhkeamista. (Vanhala 1996, 110.) Suomalaisen diabetestutkimuksen Diabetes Prevention Study, DPS ( ), mukaan diabetesta voidaan ehkäistä tai siirtää alkavaksi myöhäisemmällä iällä elämäntapamuutoksilla. Jo kohtuullisista, pysyvistä muutoksista on merkittävää terveydellistä hyötyä. Riskiyksilöiden löytäminen sekä yksilölliseen ja tehokkaaseen ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen ohjaaminen ajoissa on kannattavaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on yksi valtakunnallisen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) lähivuosien painopisteitä. (Laaksonen 2004, 1669; Korkee 2000, 4; Lindström 2006, 3.) DPS osoitti, että tehostetulla riskiryhmään kohdistetulla ruokavalio ja liikuntaohjauksella elämäntapamuutokset voidaan toteuttaa ja siten pienentää riskiä sairastua. Interventioryhmän riski sairastua pieneni 58 % verrattuna vertailuryhmään. Paino aleni samalla keskimäärin 5 %.Yhteenvetona ravinnon keventäminen rasvojen osalta, painon pudottaminen etenkin keskivartalosta ja säännöllinen liikunta, ehkäisevät diabeteksen syntymistä ja samalla myös muita sairauksia, tai siirtää niitä myöhäisemmäksi. Liikunnan vaikutus on tosin lyhytaikaista, joten säännöllisyys on tärkeää. Diabeteksen ehkäisy on halvempaa kuin sairauden hoito, siksi painon ja vyötärön ympärysmitan mittauksen

21 21 pitäisi olla osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kuten jo nyt verenpaineen mittaus esimerkiksi on. (Valle ym. 2002, ) Puolikin tuntia reipasta liikuntaa päivittäin riittää suositusten mukaan. Se voi olla arkiliikuntaa, terveysliikuntaa tai kuntoharjoittelua. Puolituntisen voi kerätä myös parista, kolmesta lyhyemmästä liikuntapätkästä. Kunnon liikunnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen puhkeamista jopa 57 %. Vähärasvaisen, vähäsokerisen ja kuituja sisältävän ruokavalion sekä liikunnan avulla pyritään normaalipainoon ja vaikutetaan suotuisasti verensokeriin, verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin. Verenpainetta alentaa myös suolan käytön vähentäminen. Usein jo 5 10 % painonpudotuksella on myönteisiä vaikutuksia. (Diabetesliitto 2004.) Kiviaho (2004) toteaa, että mekanismeja joilla liikunnan harrastaminen vähentää verenpainetta ei tunneta. Liikuntaharjoittelun on havaittu vähentävän insuliiniresistenssiä ja insuliinipitoisuuksia verenpainetautipotilailla, joten liikunnan aiheuttamat muutokset insuliiniaineenvaihdunnassa saattavat johtaa myös verenpaineen pienenemiseen. (Kiviaho 2004, 26.) Lindströmin (2006) väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että tehostetulla elintapaohjauksella on mahdollista saada aikaan pitkäaikaisia, edullisia muutoksia korkean diabetesriskin omaavien henkilöiden ruokavaliossa ja liikuntatottumuksissa sekä painossa ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä. Terveelliset elintavat puolestaan pienentävät riskiä sairastua diabetekseen ja vaikutus säilyy myös tehostetun ohjauksen lopettamisen jälkeen. Tehostettua ohjausta tulisi tarjota erityisesti riskiryhmille. Tällaiset suuririskiset henkilöt on mahdollista tunnistaa nopeasti, pienin kustannuksin ja silti varsin yksinkertaisella diabetesriskitestillä. (Lindström 2006, 3.) Riskiryhmien elämäntapaohjauksen järjestäminen on haasteellista. Lähes kaikissa kunnissa tarjotaan kuntalaisille kohtuullista korvausta vastaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa eri muodoissaan. Useissa kunnissa on myös tarjolla laihdutusryhmiä sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa. Riskihenkilön ohjaaminen liikkumaan ei siis vaadi välttämättä uuden toiminnan järjestämistä. (Salminen ym. 2002, 1381.)

22 Miesten sydän ja verisuoniterveyden edistäminen Aromaa (2000) selvitti tutkimuksessa, että suomalaisten elintavoista osa on muuttunut myönteiseen ja osa kielteiseen suuntaan. Koettu terveys on selvästi parempi kuin 20 vuotta sitten. Suurella osalla suomalaisista aikuisista on edelleen suurentunut riski sairastua verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen luvulla alkanut liikapainoisuuden lisääntyminen on jatkunut. Tutkimus tehtiin 8028:lle, 30 vuotta täyttäneelle suomalaiselle henkilölle. (Aromaa & Koskinen 2002, 142.) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys raportin mukaan sairaudet ja terveyskäyttäytyminen eivät jakaudu tasaisesti väestössä. Terveyserojen syntyyn vaikuttaa huono-osaisuuden kasaantuminen elämänkaaren erivaiheissa. Yksilöllä ei itsellä ole osuutta joihinkin tekijöihin ja jotkut olosuhteet johtuvat lapsuuskodista, sosiaalisesta liikkuvuudesta, fyysisestä tai psykososiaalisesta elinympäristöstä. Kroonisten kansantautien riskitekijöinä tunnetut elintavat, tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkulutus ja liikunta, ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet pääosin myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä. Ylipainoisuus on lisääntynyt sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä ja ylipainoisuus on lisääntynyt väestössä ja pysytellyt uudella korkeammalla tasolla viime vuodet. (Helakorpi, Patja, Prättälä & Puska 2005, 17.) Päivittäistupakoinnissa ei viime vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2005, miehistä 26 % tupakoi päivittäin ja vastaava osuus naisilla oli 18 %. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on vähentynyt ja naisten tupakointi pysynyt 1980-luvun puolivälin tasolla. Vuonna 2005 koulutusryhmien väliset elintapaerot ovat pääosin säilyneet. Päivittäistupakointi on yleisintä alimassa koulutusryhmässä ja koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen kasvamassa. Ravintosuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat kokonaisuutena säilyneet. (Helakorpi ym. 2005, 17.) Diabetekseen sairastuneen 40-vuotiaan miehen odotettavissa olevaa elinikä lyhenee 11,6 vuodella (elämänlaadulla vakioituna 18,6 vuodella) ja naisen 14,3 vuodella (elämänlaadulla vakioituna 22,0 vuodella). Diabetes suurentaa kuoleman riskin kaksinkertaiseksi, heikentynyt glukoosinsieto puolitoistakertaiseksi ja kohonnut paastoglukoosi 1.2-kertaiseksi. Diabeetikoiden ikävakioitu kuolleisuus oli miehillä ja naisilla suurempi, kuin terveiden riippumatta siitä, oliko diabetes todettu korkealla paastoglukoosilla

23 23 vai kahden tunnin glukoosiarvolla. Valtimoiden kovettumatauti voi ilmetä ennen kuin poikkeava glukoosiaineenvaihdunta todetaan: päivystyspoliklinikalle hakeutuneista sydäninfarktipotilaista kahdella kolmesta oli diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto. (Saramies 2004, 23.) 4 HOITOTYÖ TYYPIN 2 DIABETEKSESSA Hoitotieteessä hoitamisen käytäntöjä ja teoreettisia malleja on määritelty käsitteellisissä malleissa, ensisijaisesti systemaattiseksi hoitotyöprosessiksi, joka perustuu rationaaliseen päätöksentekomalliin. Päätöksentekoon vaikuttavat potilaan ja hoitajan omat tiedot, taidot ja arvomaailmat sekä elämänkokemukset, jotka he tuovat hoidolliseen päätöksentekotilanteeseen. Käytännön hoitotieteen toiminnon keskeiset mallit ja niiden väliset yhteydet on tehtyjen tutkimusten perusteella määritelty seuraavasti: Asiakkaan hoitaminen ja auttaminen kokonaisvaltaisesti tilanteen ja olosuhteiden antamien edellytysten pohjalta. Asiakasta ohjataan yksilöllisesti huomioiden hänen tieto taustansa, sekä hyödyntäen hänen sen hetkisiä voimavarojansa. (Lauri & Elomaa 1995, ) King (1994) näkee hoitotyön toiminnot asiakkaan ja hoitajan välisenä vuorovaikutteisena käyttäytymisenä jossa molempien tekemillä havainnoilla on keskeinen merkitys. Parsen mallissa hoitotyön käytäntöön lähdetään terveyden edistämisestä ja siitä, että keskitytään enemmän elämän ja terveyden merkitykseen, laatuun kuin tautikeskeisyyteen. Parsen hoitotyön mallissa sairaanhoitaja nähdään ohjaavana ja ihmistä motivoivana ottamaan osaa oman terveytensä ylläpitämiseen. (Marriner-Tomey 1994, 300, 441.) Suomalainen hoitotyön ja hoitotyötä määrittävä hoitotieteellinen kirjallisuus on yksimielistä siitä, että hoitotyö on ammatillista toimintaa. Hoitotyö nähdään toimintana, johon vaaditaan muodollinen terveydenhuollon koulutus, ja hoitotyössä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Hoitaja- potilas- suhde perustuu dialogiin, jonka idea määräytyy kommunikatiivisen rationaalisuuden kautta. Jos hyväksytään että yksilön kokemus terveydestään on kompleksinen, niin siihen ei juuri muutoin pääse käsiksi. Hoitajan rooli ja tehtävä ymmärretään tukijana, esimerkiksi yksilön terveyden tukijana. Hoitokäytäntö-

24 24 jen perustelu löytyy kriittisestä asenteesta ymmärtää teoria ja käytäntö asian eri puolina. (Tuomi 2005, 31, 125.) Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) suositus tyypin 2 diabeteksen hoidosta julkaistiin syksyllä Tässä hoitosuosituksessa on otettu huomioon terveydenhoitojärjestelmän laatu ja resurssit ja luonnosteltu niiden pohjalta kolmen tason hoito-ohjelma. Siinä annetaan ohjeet tavanomaisesta hyvästä hoidosta (standard care), vähimmäishoidosta (minimal care) ja monipuolisesta, kokonaisvaltaisesta huippuhoidosta (comprehensive care). Kyse on tavallaan kansainvälisestä käypä hoito suosituksesta. Vähimmäishoidolla pyritään toteuttamaan diabeteksen hoidon tärkeimmät tavoitteet, vaikka voimavarat ovat hyvin rajalliset, kuten kehitysmaissa. Kokonaisvaltainen hoito, joka on tarkoitettu erityisen hyvin resursoidulle terveydenhoitojärjestelmälle. Esimerkiksi kyseessä on amerikkalaistyyppinen yksityinen terveydenhoitovakuutukseen pohjautuva hoitojärjestelmä. Suomessa tavoiteltaneen tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon tasoa, niin sanottua standardihoitoa. (Vähätalo 2006, 6.) Kansanterveyslaitoksen (KTL) väestötutkimuksen (2005) tuloksen perusteella, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat luultuakin yleisempiä. D2D-hanke (Diabetesliiton 2003 julkaisema tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma) on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa. Haasteeseen tarttuminen vaatii yhteistyötä. Tulokseen pääsemiseksi kaikilla toimijoilla on oltava yhteinen päämäärä. Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan metabolinen oireyhtymä varhaisessa vaiheessa. Sairaanhoitajan on itse tunnettava metabolinen oireyhtymä, ja tiedostettava sen merkitys tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Lisäksi sairaanhoitajan on uskallettava puuttua potilaan riskitekijöihin ja välitettävä tietoa asiakkaalle uskottavasti. Yksilöllinen hoitosuunnitelma pohjautuu kunkin asiakkaan sen hetkiseen tilanteeseen; muutosvalmiuteen ja voimavaroihin. Yhdessä luotu tavoite ilmenee asiakkaan konkreettisina arjen toimina. Ensisijaisena tavoitteena on hyvä elämänlaatu ja jokapäiväinen hyvinvointi. Riittävä tiedonsaanti ja tuki mahdollistavat omaehtoisen terveyden edistämisen. Tärkeää on vastuuttaminen; minun omat valintani vaikuttavat terveyteeni. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Parhaat tulokset syntyvät koko kunnan yhteisen strategian pohjalta. Yhteistyön hedelmät näkyvät tulevaisuudessa, ennaltaehkäisy on viisautta. (Vanhala & Metso, 2006; Kortelainen 2000, 5; Marttila, Himanen, Ilanne-Parikka & Hiltunen, 2004, 6; Vähätalo 2006, 7.)

25 Terveysmittaukset Verenpaine Verenpaineella tarkoitetaan veren virtauksen aiheuttamaa ja kohtisuoraan verisuonienseinämiin kohdistuvaa painetta. Verenpaine ilmoitetaan kaksiosaisena lukemana elohopeamillimetreinä, esim. 130/85 mmhg. Ensimmäinen luku kertoo systolisen paineen eli yläpaineen, joka tarkoittaa korkeinta valtimoissa vallitsevaa painetta sydämen supistuksen aikana. Toinen luku on diastolinen paine eli alipaine, joka on valtimossa vallitseva alin paine sydämen lepovaiheessa. Normaali verenpaine on tasoa / mmhg. (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 1996, 121.) WHO määrittelee ns. normaaliverenpaineen, kohonnut verenpaine on todettu vaaralliseksi ja monien tautien vaaralliseksi riskitekijäksi. Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja verisuonitaudin riskiä huomattavasti enemmän kuin muut insuliiniresistenssiin liittyvät riskitekijät. Kohonnut systolinen ja diastolinen verenpaine lisää diabeetikon munuaissairauden ja sydän- ja verisuonitaudin riskiä merkittävästi. (Saraheimo 2004, 40.) Verenpaineen yleinen hoitotavoite on alle 140/85 mmhg. Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80 mmhg (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007, 37.) Aromaan (2002) tutkimuksessa neljäsosalla miehistä ja lähes viidesosalla naisista systolinen paine oli yli 160 mmhg tai diastolinen yli 95 mmhg. Työikäisillä miehillä korkea verenpaine oli yleisempää kuin naisilla. Verenpaineen seurannassa on tärkeää joka kerta käyttää samaa verenpainemittaria. (Aromaa & Koskinen 2002, 31.) Verenpaineen kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat. Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat liikapaino, natriumin runsas saanti, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Verenpaine nousee valtaosalla väestöstä iän myötä. Diastolisen paineen keskiarvo suurenee noin 55 vuoden ikään ja systolisen verenpaineen keskiarvo yli 80 vuoden ikään asti. Jos kriteerinä pidetään verenpaineen kertamittausten raja-arvoja, 140 tai 90 mmhg, noin puolella vuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmasosalla samanikäisistä naisista on kohonnut verenpaine. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005.)

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Seurantaindikaattorit

Seurantaindikaattorit KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot