Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja. Härkönen Juha. Kukkonen Päivi Munnukka Riitta. Puolakka Helena Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ AIKA klo 15:00-16:08 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Pöytäkirjan tarkastaja Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Torniainen Ari - Grönlund Joonas - Arvela Eeva - Poissaolevat Kiljunen Anneli Jäsen Holopainen Hanna -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 517 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Vuoden 2019 talousarvion 3. käsittely Kertaerän maksuajankohta Kokousaikataulut tammikuun elokuu Sidonnaisuusilmoitukset Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 23 pitäminen Lausunto Terttu Finskan ja Riitta Munnukan 26 valtuustoaloitteeseen Rakenna perheesi näköinen koti 525 Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite 30 sisäliikuntahallin rakentamisesta monipuolisempana ja sen rakentamiskustannukset 526 Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite Kisapuiston 36 jäähallin peruskorjausaikataulun selvittämisestä 527 Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos, Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) 528 Lappeenrannan Korvenkylän rautatiealueiden asemakaava, 52 asemakaavan muutos, asemakaavan kumoaminen ja tonttijako 529 Lappeenrannan Joutsenon rautatiealueiden asemakaavan 56 muutos 530 Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 61

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Juha Turkia ja Tapio Arola. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Vuoden 2019 talousarvion 3. käsittely Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 490 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2019 Oheismateriaali 1. Taloudellinen liikkumavara 2. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Kaupunkikehityslautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Lupalautakunta Rakennuslupajaosto Tarkastuslautakunta Talousarvion painettu versio on ollut kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuvien noudettavissa kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkistä torstaina klo 9 lukien. Ma käsittely Klo 8.30 Taustat, yleistä (Jarva) 8.45 Strategia (Lankinen)

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Käyttötalous ja investoinnit (toimialajohtajat paikalla) 9.00 Elinvoima ja kaupunkikehitys, s , (Leimi ja kutsumansa) - kaupunkikehitys, s rakennusvalvonta, s ympäristötoimi, s maaseututoimi, s investoinnit, s Sosiaali- ja terveystoimi, s , (Itkonen ja kutsumansa, Mänttäri, Natunen) Yhteiset palvelut, hankintapalvelut, Etelä-Karjalan liitto s , 89, Lounas Talonrakennusinvestoinnit, s. 93 (Hietamies ja kutsumansa, Willberg) Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, s (Willberg ja kutsumansa) - lasten ja nuorten palvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut käsittely päättyy Ma käsittely Klo 8.30 Pelastustoimi, s. 88 (Hokkanen) 8.45 Vastaukset esitettyihin kysymyksiin Yleisosa - yleisperustelut - yksityiskohtaiset perustelut - henkilöstöpoliittinen osa - arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiöt (toimitusjohtajat eivät paikalla, esitelty hallitukselle ja 5.11.)

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esitys valtuustolle vuosien talousarvion ja - suunnitelman - yleisosasta - käyttötalousosasta - investointiosasta - konserniyhteisöistä - yksityiskohtaisista perusteluista, henkilöstöpoliittisesta osasta ja riskiarviosta - tuloslaskelmaosasta - rahoitusosasta Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy edellä olevan käsittelyjärjestyksen. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle vuosien talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tehdään toisen tai tarvittaessa kolmannen käsittelyn jälkeen. Päätös Asia käsiteltiin seuraavassa järjestyksessä: Klo 8.30 Taustat, yleistä (Kimmo Jarva) 8.50 Strategia (Markus Lankinen, läsnä Pasi Leimi, Olli Hirvonen) Käyttötalous ja investoinnit (toimialajohtajat paikalla) Elinvoima ja kaupunkikehitys, s , (Leimi, Hirvonen) kaupunkikehitys, s rakennusvalvonta, s ympäristötoimi, s. 86 maaseututoimi, s. 87 investoinnit, s Sosiaali- ja terveystoimi, s , (Pentti Itkonen, Tuula Karhula, Marja Kosonen ja Liisa Mänttäri) Lounastauko

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Talonrakennusinvestoinnit, s. 93 (Mikko Hietamies, Katri Tolvanen, Tuija Willberg) Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, s (Willberg, Kimmo Hölkki, Päivi-Linnea Pötry, Mirva Nousiainen, Pasi Koistinen) lasten ja nuorten palvelut kulttuuripalvelut liikuntapalvelut Yhteiset palvelut, hankintapalvelut, Etelä-Karjalan liitto s , 89, (Kimmo Jarva, Jari Iskanius, Juha Willberg, Alina Kujansivu) Sosiaali- ja terveystoimi, oma toiminta s. 84 (Jari Iskanius) käsittely päätettiin. Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 504 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2019 Oheismateriaali 1. Taloudellinen liikkumavara 2. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Kaupunkikehityslautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Lupalautakunta Rakennuslupajaosto Tarkastuslautakunta

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esittelijän ehdotus 1. käsittelyn jatko Klo 8.30 Pelastustoimi, s. 88 (Hokkanen) 8.45 Elinvoima ja kaupunkikehitys, s , (Leimi) 9.30 Konserniyhteisöt, s (Iskanius, toimitusjohtajat eivät paikalla, esitelty hallitukselle ja 5.11.) klo käsittely - Lappeenranta-strategia s käyttötalousosa, s valtuustoon nähden sitovat tilikauden tulokset, s investointiosa, s konsernituloslaskelma ja konserniyhteisöt, s yleisperustelut, s yksityiskohtaiset perustelut, s henkilöstöpoliittinen osa, s arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, s tuloslaskelmaosa, s rahoitusosa, s. 23 Kaupunginhallitus jatkaa talousarvion käsittelyä edellä olevan ohjelman mukaisesti. Mikäli muutosesityksiä kaupunginjohtajan ehdotukseen ei tule, on se kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle. Muutosesitykset käsitellään joko 2. käsittelyn lopussa taikka 3. käsittelyssä. Päätös 1.käsittelyn jatko Klo 8.30 Pelastustoimi, s. 88 (Hokkanen) Käsiteltiin. Hokkanen poistui klo Elinvoima ja kaupunkikehitys, s , (Leimi) Käsiteltiin. Leimi poistui klo Konserniyhteisöt, s (Iskanius, toimitusjohtajat eivät paikalla, esitelty hallitukselle ja 5.11.)

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Käsiteltiin. Merkittiin, että kokouksessa oli jaettu täydennetyt Eksoten sivut ja 151 sekä päivitetty sivu Saimaan lentoasema säätiön osalta Thessalonikin lentojen johdosta. Teknisiä tarkennuksia on tehty myös Etelä-Karjalan liiton kohdalle ja Kiinteistö Oy Seniori Saimaan taulukko-osioon. Eksoten talousarviota koskevan kohdan kaupunginvaltuustoon nähden sitovista tavoitteista ensimmäisen lauseen sanat voitaisiin kattaa poistetaan ja se muutetaan muotoon katetaan. klo käsittely Lappeenranta-strategia s ei muutoksia 2. käsittelyssä käyttötalousosa, s Sivulle 54 hyväksyttiin muutosesitys varhaiskasvatuksen kysynnän vaihtelua koskevaan kirjaukseen. Muutettu muoto: Kysynnän vaihtelusta johtuvaan kasvuun voidaan vastata lisäämällä omaa henkilöstöä, ottamalla käyttöön väliaikaisia tiloja ja ostamalla nykyistä enemmän palveluja. Kolmanteen käsittelyyn sivulle 55 Tuija Maaret Pykäläisellä lisäysesitys tekstiin oppimistuloksista Kolmanteen käsittelyyn sivulle 59 Tuija Maaret Pykäläisellä muutosesitys tekstiin Kolmanteen käsittelyyn sivulle 60 Tuija Maaret Pykäläisellä muutosesitys tekstiin valtuustoon nähden sitovat tilikauden tulokset, s ei muutoksia 2. käsittelyssä investointiosa, s ei muutoksia 2. käsittelyssä konsernituloslaskelma ja konserniyhteisöt, s ei muutoksia 2. käsittelyssä yleisperustelut, s. 6 9 ei muutoksia 2. käsittelyssä yksityiskohtaiset perustelut, s Kolmanteen käsittelyyn sivulle 12 tulee Tuija Maaret Pykäläisen muutosesitys koskien lentoliikenteen tukemista. Hyväksyttiin tässä vaiheessa seuraavilla kahdella kohdalla

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ täydennettynä: Täydennys 1: s.12 kohtaan 1.7. seuraava muutosteksti: Kaupunginhallitus on päättänyt , 458 avustusjärjestelmän uudistamisesta. Uudet käytännöt tulevat voimaan vuoden 2019 alusta. Kaupunki myöntää edelleen avustuksia - asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistystoimintaan - sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan - kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan - nuorisojärjestöjen toimintaan - erityisliikuntatoimintaan Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten avustukset myönnetään toiminnan laajuutta kuvaavan portaikon mukaisesti. Tapahtumaavustuksista luovutaan ja tapahtumatoiminnan tukemista jatketaan erikseen määriteltävin kumppanuussopimuksin. Pelastustoiminnan avustusmääräraha on siirretty kaupungin pelastustoimen maksuosuuden kustannuspaikalle ja avustusten myöntämisestä tehdään erillinen sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöavustusten kumppanuustoimijoilta ei edellytetä enää hakumenettelyä, vaan avustusmääräraha sovitaan erikseen vuosittain käytävissä neuvotteluissa. Sosiaalija terveysjärjestöjen toiminta-avustusten ja perintökaaren avustusten jakamista jatketaan edelleen ja kaupunginhallitus päättää vuosittain jaettavat avustukset. Mannerheimin lastensuojeluliiton kumppanuussopimus siirretään hallinnoitavaksi lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen suoraan hyvinvointi- ja sivistystoimialan budjettiin. Vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustuksen maksamista jatketaan. Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan sekä erityisliikuntatoimintaan myönnetään avustuksia kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämien jakosääntöjen mukaisesti. Nuorisojärjestöjen toimintaan myönnetään avustuksia lasten ja nuorten lautakunnan päättämien jakosääntöjen mukaisesti. Täydennys 2: Lasten ja nuorten lautakunnan kohdalle tarkistettu kappale 2.2. koskien v käyttämättä jäänyttä määrärahaa varhaiskasvatuksen varahenkilöiden lisäämiseksi ja resurssien lisäämiseen erityisesti hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille, joilla on vakavia psykososiaalisia pulmia. henkilöstöpoliittinen osa, s. 17 1

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ ei muutoksia 2. käsittelyssä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, s Sivulle 20 henkilöstöä koskeva teksti eläköitymisen kohdalla muutetaan muotoon kaupunkikonsernin henkilöstö. Ei muita muutoksia 2. käsittelyssä. tuloslaskelmaosa, s. 22 ei muutoksia 2. käsittelyssä rahoitusosa, s. 23 ei muutoksia 2. käsittelyssä Käsittely päätettiin klo Puheenjohtaja totesi, että 3. käsittely alkaa klo 15 ja siinä kokouksessa käsitellään vain tehdyt muutosesitykset. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kokouspäivän varsinainen kaupunginhallituksen kokous aloitetaan klo Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Rahoitusjohtaja Jari Iskanius Talousarviopäällikkö Risto Lammi Liitteet 1. Talousarvioesitykseen tehdyt muutokset 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2019 Oheismateriaali 1. Taloudellinen liikkumavara 2. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kaupunkikehityslautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Lupalautakunta Rakennuslupajaosto Tarkastuslautakunta Esittelijän ehdotus Liitteessä Talousarvioesitykseen tehdyt muutokset on koottuna kaikki ne muutokset, jotka on tehty jaettuun painettuun versioon nähden. Liitteenä oleva kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää nämä muutokset. (JI) Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion seuraavassa järjestyksessä. Mikäli hyväksyttyjä muutosesityksiä kaupunginjohtajan ehdotukseen ei tule, on se kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle. Sivunumerot ovat painetun kirjan mukaiset. - Lappeenranta-strategia s käyttötalousosa: - yhteiset palvelut, s hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, s elinvoima ja kaupunkikehitys, s maakunnallinen palvelutoiminta, s valtuustoon nähden sitovat tilikauden tulokset, s investointiosa, s konsernituloslaskelma ja konserniyhteisöt, s yleisperustelut, s yksityiskohtaiset perustelut, s henkilöstöpolitiikka vuonna 2019, s arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, s tuloslaskelmaosa, s rahoitusosa, s. 23 Päätös Lappeenranta-strategia s : Hyväksyttiin käyttötalousosa: yhteiset palvelut, s.46 51: Hyväksyttiin

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, s Käsittelyn aikana Pykäläinen teki seuraavan muutosesityksen: s. 55 Perusopetus, sivun vasemmanpuoleisen 2. kappaleen ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään lause: Oppimistuloksia seurataan koulukohtaisesti ja pyritään maan keskiarvoa parempiin tuloksiin. Esittelijä totesi muuttavansa esityksensä tämän mukaisesti. Käsittelyn aikana Pykäläinen teki seuraavan muutosesityksen: s. 59 Varhaiskasvatus, ensimmäinen kappale, ensimmäiseen lauseeseen lisäys: Keskeisimmät riskit liittyvät varhaiskasvatuspaikkojen riittävyyteen ja henkilöstön jaksamiseen. Esitystä ei ole kannatettu, joten se raukesi. Käsittelyn aikana Pykäläinen teki seuraavan muutosesityksen: s. 60 Nuorisotoimi, kappaleen loppuun lisäys: Toimialan täytyy suunnitella lisähenkilöstön palkkaamista tai muita keinoja työtaakan keventämiseksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Hyväksyttiin kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti. elinvoima ja kaupunkikehitys, s : Hyväksyttiin. maakunnallinen palvelutoiminta, s : Hyväksyttiin. valtuustoon nähden sitovat tilikauden tulokset, s : Hyväksyttiin.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ investointiosa, s : Hyväksyttiin. konsernituloslaskelma ja konserniyhteisöt, s : Hyväksyttiin. yleisperustelut, s. 6 9: Hyväksyttiin. yksityiskohtaiset perustelut, s Käsittelyn aikana Pykäläinen teki seuraavan muutosesityksen: s. 12 Lentoliikenne: Esitämme, että Saimaan lentoasemasäätiölle ei varata euroa, vaan se käytetään joukkoliikenteeseen ja teiden ja katujen kunnostukseen. Vuodelta 2018 käyttämättä jäävä osuus voidaan käyttää vuonna Esitystä ei kannatettu ja se raukesi. Yksityiskohtaiset perustelut hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Esteellisyydet: Jari Iskanius, hallintolaki 28 7.kohta (yleisjääviys) henkilöstöpolitiikka vuonna 2019, s : Hyväksyttiin. arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, s : Hyväksyttiin. tuloslaskelmaosa, s. 22: Hyväksyttiin. rahoitusosa, s. 23: Hyväksyttiin Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esityksen Talousarvioksi Täytäntöönpano Talousarviopäällikkö

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kertaerän maksuajankohta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2221/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Talousarviopäällikkö Risto Lammi Kunta-alalla on työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Erä maksetaan työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan on alkanut viimeistään ja jatkunut vähintään saakka. Kertaerä maksetaan sopimuksen mukaan tammikuun 2019 varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Koska kertaerän maksamisen edellytys täyttyy vuoden 2018 puolella, on se kirjanpitolautakunnan kuntajaoston velvoittavan ohjeen mukaan kirjattava vuoden 2018 kuluksi, vaikka erä maksettaisiin vasta vuoden 2019 puolella. Valtuusto on tehnyt tätä koskevan talousarviomuutoksen Kertaerän kirjaaminen vuoden 2018 kuluksi ja maksaminen seuraavan vuoden puolella on osoittautunut palkanlaskentaohjelmassa teknisesti vaativaksi. Kirjanpidollinen jaksottaminen vaatisi huomattaman määrän manuaalista lisätyötä. Lisätyön määrään vaikuttaa olennaisesti se, että kaupungin kirjanpitojärjestelmä vaihtuu vuodenvaihteessa ja kaikki laskentatunnisteet muuttuvat samassa yhteydessä. Asia olisi ratkaistavissa siten, että kertaerä maksettaisiin jo joulukuussa 2018, jolloin kertaerän maksamisen jaksottamiseen liittyviltä ongelmilta vältyttäisiin. Maksuajankohdan aikaistaminen ei vaikuta millään tavalla kaupungin vuoden 2018 tulokseen, koska kertaerän tulosvaikutus näkyy joka tapauksessa kuluvan vuoden kuluna. Noin 0,5 miljoonan euron maksu ei lisää

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esittelijän ehdotus kaupungin lainamäärää tilinpäätöksessä, vaan se on maksettavissa kaupungin kassavaroista. Maksuajankohdan ehdotetusta muutoksesta on tiedotettu henkilöstöjärjestöjä perjantaina Kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupunki maksaa työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän joulukuussa Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Saimaan Talous ja Tieto Oy

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kokousaikataulut tammikuun elokuu 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2224/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Kokousaikataulu Konsernihallinto on valmistellut yhdessä ao. esittelijöiden ja valmistelijoiden kanssa v tammi- elokuun välisen ajan kokousaikataulun. Kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi pitää seuraavasti: Ma klo Ma klo Ma klo Ma klo Ma klo kv:n pj-valinnat ja tilinpäätös v Ma klo puolivuotiskatsaus Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten kokoukset on sijoitettu kalenteriin nykyisen käytännön ja kaupunginvaltuuston kokousaikataulun mukaisesti. Ehdotetut kokousajankohdat voivat muuttua asioiden niin vaatiessa, mutta muuten tulisi noudattaa ehdotettua kokousrytmiä. Kaupunginhallitus merkitsee kokousaikataulun tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuutetuille

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Täytäntöönpano kaupunginvaltuutetut toimialajohtajat

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Sidonnaisuusilmoitukset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2220/ /2018 Käsittelyhistoria Tarkastuslautakunta Aiempi käsittely: Tarkastuslautakunta 89 Esittelijä: Tarkastuspäällikkö Anitta Vilkko Valmistelija/lisätiedot: Tarkastuspäällikkö Vilkko Anitta Liitteet 1. Sidonnaisuusilmoitukset - sidonnaisuusrekisteri - kooste Kuntalaki velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä ilmoittamaan luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuuksista julkisessa tietoverkossa. Edellä selostettua sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevaa kuntalain 84 :ää on sovellettu vuonna 2017 valitun valtuuston toimikauden alusta lukien. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Sidonnaisuustiedot pyydetään kuntalaissa mainituilta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta eli velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kaupunginhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä ja varajäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia (pois lukien vaalilautakunnat), kaupunginjohtajaa sekä kaupunginhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä johtotehtävistä ja luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudesta sekä muistakin

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esittelijän ehdotus sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Sidonnaisuusilmoituksen tekeminen on luottamushenkilölle ja viranhaltijalle kuuluva velvollisuus. Lähtökohtaisesti jokainen ilmoitusvelvollinen on itse vastuussa sidonnaisuusilmoituksen tekemisestä ja sen oikeellisuudesta. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset ja korjattava virheelliset tiedot. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ei kuulu oma-aloitteisesti selvittää henkilöiden sidonnaisuuksia. Sidonnaisuusrekisteriin tallennetut ilmoitukset julkaistaan Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla ja toimitetaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi hallintosäännön mukaisesti kerran vuodessa. Ilmoitukset sidonnaisuuksista eivät poista velvollisuutta ilmoittaa esteellisyyksistä kunnallisessa päätöksenteossa. Esteellisyydet ratkaistaan tapauskohtaisesti kuntalain ja hallintolain säädösten mukaisesti. (AV) Tarkastuslautakunta päättää saattaa liitteenä olevat sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta päättää hyväksyä, että tarkastuslautakunnan pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä:

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Sidonnaisuusilmoitukset - sidonnaisuusrekisteri - kooste Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Sidonnaisuusilmoitukset saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2208/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Lappeenrannan Toimitilat-konsernin talousarvio vuodelle Vuoden 2018 talousarviomuutokset Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsu: Aika Maanantaina klo 14 Paikka Lappeenrannan kaupunginvaltuuston istuntosali, Villimiehenkatu 1 Osanottajat Lappeenrannan kaupunki, osaketta ja ääntä, laillisena edustajanaan Lappeenrannan kaupunginvaltuusto KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus ja osanottajien toteaminen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa, että kaupunginvaltuusto toimii Lappeenrannan kaupungin laillisena edustajana yhtiökokouksessa. Pj Todetaan läsnä olevat kaupunginvaltuuston jäsenet Yk

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta Pj Todetaan, että kokouksen puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja sihteerinä kaupunginvaltuuston pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaupunginvaltuuston pöytäkirjantarkastajat. Yk 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pj Todetaan, että osakekanta on kokonaan edustettuna ja että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Yk 4 Hallituksen varajäsenen vaihtuminen Nina Kokko on ilmoittanut sähköpostilla hakevansa eroa luottamustehtävistään paikkakunnalta tapahtuvan poismuuton johdosta. Hän on ollut Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallituksen varajäsen. Kaupunginhallitus on nimennyt Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitukseen Erkki Räsäsen varajäseneksi Linda Brandt-Ahteen. Pj Hyväksytään Nina Kokon eroilmoitus ja valitaan hänen tilalleen kaupunginhallituksen nimeämä Linda Brandt-Ahde Erkki Räsäsen varajäseneksi. Yk 5 Talousarvion 2018 muutokset Lappeenrannan Toimitilat-konsernin yhtiöiden talousarviomuutokset on käsitelty yhtiöiden hallituksissa Hallitukset päättivät esittää talousarviomuutokset yhtiökokousten hyväksyttäväksi. Liitteenä on päivitetty Lappeenrannan Toimitilat-konsernin talousarvio

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ vuodelle Muutokset johtuvat rakennusten hallinnoinnin väliaikaisista järjestelyistä veroasioiden muutoksenhaun ajaksi. Pj Hyväksytään Lappeenrannan Toimitilat -konsernin talousarviomuutokset vuodelle Yk 6 Talousarvion hyväksyminen vuodelle 2019 Esityslistan liitteenä on päivätty Lappeenrannan Toimitilat Oy:n (emoyhtiö) ja konsernin talousarvioesitys vuodelle Pj Hyväksytään Lappeenrannan Toimitilat -konsernin ja emoyhtiön talousarviot sekä tavoitteet vuodelle Yk 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Esittelijän ehdotus Lappeenrannan toimitilat Oy:n yhtiökokouskutsu saatetaan kaupunginvaltuuston esityslistalle ja yhtiökokous pidetään edellä olevan esityslistan mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Lausunto Terttu Finskan ja Riitta Munnukan valtuustoaloitteeseen Rakenna perheesi näköinen koti Liittyy asiahallinnan asiaan: Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 295 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Veijovuori Matti Kaupunkisuunnittelun lausunto valtuustoaloitteseen: Valtuustoaloitteen keskeinen sisältö Lappeenrannan kaupungin tulisi kaavoittaa asuinalue, jossa tonttien koot ovat joustavat ja voidaan esimerkiksi yhdistää 2-4 tonttia siten, että lapsille voidaan saada yhteinen leikki- ja pihapelialue. Lähdetään suunnittelemaan aluetta lasten hyvinvointia ajatellen. Annetaan vapaat kädet rakentaa sellainen koti kun asukas haluaa. Ei määritellä pintarakenteita, talon muotoa, korkoa jne. vain mielikuvitus rajana. Huolehditaan, että kadut ovat riittävän leveät ja turvalliset niin sanotut pihakadut. Mahdollistetaan aurinko- ja kenties tuulienergian käyttö ja erilaiset kokeelliset lämmitysmuodot. Alue voisi sijaita n. 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja aluksi kaavoitettaisiin vaikkapa 20 perheelle tontit. Asuinalueen tulisi sijaita sellaisella paikalla, jotta sinne voisi kaavoittaa lisää tontteja tarpeen mukaan ja olisi yleisten kulkuvälineiden

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ läheisyydessä, joukkoliikenteen saavutettavissa. Alue olisi niin sanottua elämäntapa-asumista. Valtuustoaloitteen käsittelyvaiheet Valtuustoaloitteesta on antanut lausuntonsa rakennuslautakunta Valtuustoaloitteesta saadut lausunnot Rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan seuraavaa: Valtuustoaloite koskee pääasiassa kaavoittamista, mutta sivuaa myös kaavoitetun alueen rakentamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 mukaan Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Rakennusvalvontaviranomainen, rakennuslautakunta ja rakennusvalvonta eivät ole suoraan toimivaltainen kaavojen sisältöön mutta lausuntojen kautta voi se asiantuntijana vaikuttaa kaavan määräysten muodostumista. Vapaammat kaavamääräykset toisivat uusia mahdollisuuksia rakentamisen ohjaukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen ympäristön rakentumisen arviointiin. Kuitenkin MRL 17 luvun rakentamisen yleismääräyksiä tulee noudattaa rakenteiden lujuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden, käyttöturvallisuuden, esteettömyyden, energiatehokkuuden, suunnittelijoiden ja vastuuhenkilöiden pätevyyksien ja kelpoisuuksien jne. osalta. Joustavampi kaava ei vaikeuttaisi eikä olisi esteenä rakennusvalvonnan viranomaisvalvonnalle. Rakentamisen kaavallinen säätely Kaupunkisuunnittelussa yleinen käytäntö on, että rakentamistapaa ja alueen rakennetta koskeva kaavallinen säätely on sitä tiukempaa, mitä tiiviimmin rakennetulla alueella ollaan ja mitä keskeisemmin alue sijaitsee kaupunkirakenteessa. Myös rakennetun kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat alueet voivat edellyttää suhteellisen tarkkojakin

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ asemakaavamääräyksiä rakennusten sijoittelusta, massoittelusta, julkisivumateriaaleista ja väreistä. Rakentamistapaa koskevat määräykset voidaan vastaavasti pitää suhteellisen väljinä alueilla, joilla rakentamistehokkuus jää matalaksi, ja joilla ympäröivä rakentaminen on jo valmiiksi muodostunut monimuotoiseksi ja vaihtelevaksi. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että rakentaminen täyttää olennaiset tekniset vaatimukset. Lisäksi rakentamisen tulee olla laadultaan korkeatasoista, turvallista, terveellistä ja esteettisesti korkeatasoista ja rakennuksen tulee soveltua käyttäjien tarpeisiin koko sen elinkaaren ajan. Rakennuksen tulee sopia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, korjaus- ja muutostöissä rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet tulee ottaa huomioon ja rakentamisen tulee edistää kestävää kehitystä. Alueen ominaispiirteisiin liittyvät tavoitteet, kuten tavoite luonnonläheisestä ja väljästä asumisesta, voivat puoltaa kaavoituksessa annettavia vapauksia rakennusten ulkonäön, sijoittelun ja tonttikoon suhteen. Monet aloitteessa luetelluista tavoitteista, kuten suorat ja vaivattomat yhteydet tonteilta virkistysalueille ja reiteille sekä alueen rauhoittaminen läpiajolta kuuluvat niin sanottuihin yleisiin hyviin kaavoitusperiaatteisiin eivätkä välttämättä edellytä normaalista poikkeavia kaavamääräyksiä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että alueen kokonaisrakenne ja yleisilme pysyvät tasapainoisina eikä alue muodostu sekavaksi ja ilmeeltään levottomaksi. Lappeenrannan kaupungin kaavoituksen yhtenä lähtökohtana on pitää yllä monipuolista tonttitarjontaa. Eri puolilta kaupunkia tulee olla saatavissa erikokoisia tontteja erilaisille talotyypeille ja hallintamuodoille. Aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat parhaiten toteutettavissa jatkamalla kaavoitusta kaupunkirakenteeseen liittyvillä luonnonläheisillä ja lähtökohdiltaan lapsiystävällisillä alueilla. Jatkotoimenpiteet Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelu selvittää vuosien kaavoitusohjelman yhteydessä mahdollisuudet kaavoittaa Lappeenrannan keskustaajamaan asuinalue, jossa toteutuvat tavoite joustavista tonttikoista, laadukkaista leikki- ja pihapelialueista sekä tavallista suuremmista rakentamistapaa koskevista vapauksista.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano aloitteen tekijät kaupunginvaltuusto

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite sisäliikuntahallin rakentamisesta monipuolisempana ja sen rakentamiskustannukset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1862/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valtuustoaloite : Sisäliikuntahallin on mahdollista toimia myös ns. monitoimihallina, mikä ei palvele pelkästään liikuntaa ja urheilua vaan kaikkea erilaisista tapahtumista, messuista, koiranäyttelyistä, näyttely- ja kulttuuritapahtumista jne. lähtien. Riittävän laaja-alainen piha-alue lisää myös toiminnallisia mahdollisuuksia, jota liikuntahallin tilat tukevat. Nyt on tuotu esiin sisäliikuntahalli, mikä on "torso", sillä se ei mahdollista juurikaan minkäänlaista muuta toimintaa kuin joitakin urheiluun liittyviä lajitoimintoja. Jo nyt on tiedossa, että suunnitellun hallin tilat ja harjoitusajat eivät tule riittämään ja on tuotu esiin, että harjoitustiloja ja -aikoja tulee ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ympäri maakuntaa. Monitoimisuus ja riittävyys on näin ollen erittäin kapeaa. Esimerkiksi Pajulahden urheiluhallissa (valmistui 2009, rakentaminen alle 10 milj.} suoritetut tulokset kelpaavat mm. yleisurheilun kansainvälisiin virallisiin tuloksiin ja hallin tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Kaikkea ei tarvitse suunnitella itse, vaan oppia voi ottaa niin suunnittelusta, rakentamisesta, sijainnista ja toiminnallisuudesta muualle Suomeen rakennetuista halleista ja soveltaa niistä Lappeenrantaan tarvittava halli. Sisäliikuntahallin merkitys ja sen monitoimisuus tulee korostumaan entisestään, jos ns. monitoimijäähalli ei syystä tai toisesta toteudu suunnitellusti. LATO Oy:n lausunto 22.11:

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarve- ja hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty ja arvioitu kaupunginvaltuuston edellyttämällä tavalla, millaisille tiloille sisäliikunnassa eniten on Lappeenrannassa tarvetta ottaen huomioon se, millaisia tiloja on jo olemassa Lappeenrannassa ja mitä tiloja on rakentumassa koulujen yhteyteen lähitulevaisuudessa. Sisäliikunnalla (koripallo, salibandy, lentopallo, sulkapallo, ym. sisäliikunta) on kaupungissa jo olemassa kohtuullisen paljon hyviä tiloja verrattuna edellä mainittuihin lajeihin. Sisäliikuntatilat paranevat myös edelleen Lpr:n urheilutalon palloiluhallin peruskorjauksen ja uusien kouluhankkeiden myötä, kun niihin rakennetaan liikuntatiloja iltakäytön tarpeet huomioiden. Jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun olosuhteet kesäisin Lappeennannassa ovat erinomaiset. Talvisin jalkapallolla on käytettävissään PePo ry:n lähinnä omaan tarpeeseensa toteuttama juniorijalkapallohalli Visma Areena Skinnarilassa, ammattikoulun lämmitettävä jalkapallokenttä ja myös Aviasport Areena Imatralla. Kultsu FC on toteuttanut oman harjoitustilan Joutsenossa urheilukeskuksen pieneen tennishalliin. Pesäpallo käyttää talvisin lähinnä Kourulan liikuntahallia, joka ei kovin hyvin lajia palvele. Lisäksi Pesä Ysit käyttää jonkin verran Imatran Aviasport Areenaa. Kaupungista puuttuu laaja yhtenäinen sisätila isoille messuille, näyttelyille, juhlille ja muille isoille tilaisuuksille, joissa ennen muuta tarvittaisiin laaja sisätila. Hankesuunnitelman mukainen sisäliikuntahalli tarjoaisi tällaista sisätilaa 12 m korkeana noin m², joka on noin 2,5 kertaa enemmän kuin esim. Kisapuiston jäähallin kaukalo tai urheilutalon iso palloiluhalli. Valtuustoaloitteessa mainittuun Pajulahti-halliin on Lappeenrannasta eri ryhmillä käyty vuosien mittaan tutustumassa, viimeisimmäksi Etelä-Karjalan liiton maakunta-areenaa koskevan esiselvitystyön yhteydessä. Myös mm. Kuopio-halliin, Vierumäelle, Aviasport Areenaan Imatralla, Seinäjoki Areenaan, Joensuun Areenaan, Lahden halleihin ja eräisiin muihin halleihin on Lappeenrannasta tehty vuosien mittaan tutustumiskäyntejä ja niistä on olemassa tarvittavaa tietoa. Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin hankesuunnittelun yhteydessä on kuultu jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun seuroja ja lajiliittoja. Näiltä saadut kirjalliset lausunnot ovat myös olleet julkisesti nähtävillä. Seuroilta ja lajiliitoilta saaduista lausunnoista ilmenee, että suurista lajeista yleisurheilulla tilaongelmat Lappeenrannassa ovat selvästi suurimmat. Pesäpallo on toinen laji, jolla talviaikaiset olosuhteet ovat huonot Lappeenrannassa.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Jalkapallolla on kohtuullisen hyvät olosuhteet talviaikaiseen toimintaan edellä mainittujen olosuhteiden ansiosta. Kuitenkin jalkapallon olosuhteita parantaisi edelleen oleellisesti lämmitettävän jalkapallokentän peruskorjaus. Lisäksi jalkapallon ja pesäpallonkin olosuhteita edistäisi merkittävästi, jos kaupunki vuokraisi niille halliaikaa Visma Areenasta ja Imatran Aviasport Areenasta keskitalvella esim. marras-joulukuusta helmikuun loppuun. Tästä ehdotuksesta on seurojen kanssa alustavasti keskusteltu ja ne ovat ilmaisseet kirjallisestikin suostumuksensa asiaan. Periaate olisi siis samanlainen kuin jääajan vuokraaminen jääurheilulle Kisapuiston UK Areenasta tai salibandylle Huhtiniemen liikuntahallista. Edellä esitetty ja kaupungin yleinen tilatehokkuustavoite kaikissa hankkeissa huomioiden sisäliikuntahallin hankesuunnitelmassa päädyttiin konseptiin, jossa on 200 m:n 4 ratainen, nostettavilla ja laskettavilla kaarteilla oleva juoksurata sekä 60 m:n 6 ratainen juoksusuora yleisurheilun muine sisähallin lajivaatimusten mukaisine suorituspaikkoineen. Halli täyttäisi kuitenkin myös viralliset yleisurheilun sisäratahallin kilpatason vaatimukset ja kriteerit, jollaisissa noteerataan sisähalliratojen ennätykset. Tämän tyyppinen lajin vaatimusten mukainen sisäliikunta- /yleisurheiluhalli olisi ainoa laatuaan Suomessa ja sillä olisi aivan oma arvonsa myös valtakunnallisesti. LUM ry on lausunut, että sisäliikuntahallissa tulisi olla vähintään 200 m:n kiertävä juoksurata ja Suomen Urheiluliitto ry pitää hankesuunnitelman mukaista hallia juuri sellaisena, jollainen Suomesta puuttuu ja tarvittaisiin. Hankesuunnitelman mukainen sisäliikuntahalli soveltuu tekonurmimattojen avulla myös jalka- ja pesäpallon lajiharjoitteluun ja junioritason peleihin, kuten PePo:n Visma Areenakin, vaikkakaan tekonurmikenttä (noin 50 x 70 m) ei olekaan täysimittainen. Halli palvelee erittäin hyvin pesäpallon lyönti-, syöttö-, heitto- ja juoksulajiharjoittelua, sekä käytännössä kaikkien eri lajien harjoittelua juoksujen, loikkaharjoitusten ja voimaharjoitusten osalta. Suunniteltu sisäliikuntahalli voidaan varustaa koulujen ja seurojenkin sisäliikuntaan sopivaksi mm. salibandymattojen ja kaukaloiden sekä muiden välineiden avulla, kuten esim. Lpr:n urheilutalolla ja Joutsenon liikuntahallissa. Hallin sisätila jaetaan väliverhoilla hyvin moneen ja erilaiseen yhtäaikaiseen käyttöön, kuten muutkin isot hallit. Hankesuunnitelma sisältää myös kiipeilyseinän ja kuntosalialueen. Tämän tyyppinen iso halli soveltuu erinomaisesti tietysti myös erilaisiin suuriin näyttelyihin, messuihin ja muihin isoihin yleisötapahtumiin, joissa tarvitaan

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ paljon vapaata tilaa. Sisäliikuntahallirakennuksen koko olisi 60 x 98 m ja vapaa sisäkorkeus tilassa olisi 12 m. Sisäliikuntahallin hankesuunnittelussa on siis ollut tavoitteena mahdollisimman tilatehokas, kompakti ja silti hyvin toimiva sisäliikuntatila, joka täyttää täysin mm. yleisurheilun lajivaatimukset sisähalliolosuhteissa. Merkittävä hyöty sisäliikuntahallista ja lisätilojen vuokraamisesta yksityisistä olemassa olevista jalkapallohalleista olisi, että yleisurheilun, jalka- ja pesäpallon käyttötunteja vapautuisi nykyisistä kaupungin tiloista vapautuisi kaikkeen muuhun sisäliikunnan eri lajien tarpeisiin jopa noin 190 tuntia viikossa syksystä kevääseen. Tällä olisi erittäin oleellinen merkitys kaupungin tilatarjonnassa liikuntaan, urheiluun ja kunto- sekä terveysliikuntaan pitkälle tulevaisuuteen. Etelä-Karjalan liiton Maakunta-areenan esiselvityksessä, joka valmistui maaliskuussa 2018, on jo alustavasti tutkittu isomman sisäliikuntatilan kokoa ja kustannusarviota. Mallina olivat mm. Joensuun Areenan ja Pajulahti-hallin kokoiset areenat tiloineen. Esiselvitystyöryhmässä olivat mukana Lappeenrannan kaupungin poliittinen ja virkamiesedustus kaupunginhallituksen nimeäminä. Liiton selvityksen mukaan iso maakunta-areena maksaisi noin miljoonaa euroa sisältäen esim m:n 4-6 ratainen kiertävä yleisurheilurata, 100 m:n juoksusuora, muut yleisurheilun eri lajien suorituspaikat ja hallin keskellä täysimittainen tekonurmikenttä, esimerkiksi 3 täysimittaista salibandykenttää, sekä tarvittavat puku-, pesu-, huolto- ja varastotilat. Maakuntaareena toimisi tietysti myös isojen tilaisuuksien, konserttien, yms. tapahtumien erinomaisena isona sisätilana. Hankesuunnittelun ohessa ja myös jo aiemmin Etelä-Karjalan liiton esiselvitystyön yhteydessä, on tutkittu erästä viimeisintä isoa sisäliikuntahallihanketta, Mikkelin Saimaa Stadiumia, joka valmistui vuoden 2018 keväällä. Stadiumin rakentamiskustannukset olivat noin 18 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan noin 64 x 139 m, bruttoala noin m². Saimaa Stadiumi on avattu yleisölle maaliskuussa Saimaa Stadiumissa on noin m²:n taraflex-pelialue hallin keskellä mm. salibandyyn, lento- ja koripalloon, sulkapalloon, ryhmäliikuntaan sekä muuhun yleisliikuntaan. Alue jakaantuu väliverhoin yhdeksään eri lohkoon. Varustukseen kuuluu kolme salibandykaukaloa maaleineen, välineet 7 lentopallokentälle, 11 sulkapallokentälle sekä futsal-maalit. Pelialuetta kiertää 225 metrin juoksurata (ei virallinen yu-rata)

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Esittelijän ehdotus ilman nostettavia/laskettavia kaarteita. Juoksusuoralla on kuusi rataa ja kierroksella neljä rataa, lisäksi muut yleisurheilun suorituspaikat. Taitoharjoittelualueella on monipuoliset voimisteluvälineet eri tarpeisiin. Kiipeilyseinä on 12 m korkea ja lähes 30 m leveä, lisäksi hallissa on noin m²:n aktiiviteettipuisto, kuntosali ja suora kulkuyhteys vieressä olevasta jäähallista. Tilat muodostavat joustavasti oheisharjoittelutilaa myös jäähallin käyttäjille. Saimaa Stadiumin rahoitusosuudet: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 5,0 milj., Mikkelin kaupunki 3,0 milj., Suomen Nuoriso-opisto, Paukkula 0,5 milj. sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapu 0,75 milj.. Lisäksi suunnatulla osakeannilla kaupunki ostaa 15 vuodessa osakkeita niin, että kaupunki on tämän jälkeen pääosakas, osuus euroa vuodessa. Loput ammattikorkeakoulun takaamaa lainaa, noin 9 milj. euroa. Edellä mainittu Etelä-Karjalan liiton esiselvitys ja esimerkiksi Mikkelin Saimaa Stadiumi hanke antavat kaupungille kohtuullisen hyvin hintatietoa siitä, minkä verran sisäliikunnan suurhallit voisivat maksaa. Sisäliikuntahallin koko ja toiminnallinen konsepti riippuu siitä, miten hanke päätetään rahoittaa, löytyykö hankkeelle yksityinen yhteistyökumppani liikuntapalvelutilojen tuottajaksi ja voisiko yhteistyökumppanilla olla oma ehdotuksensa rahoittamansa sisäliikuntahallin kokoon, tiloihin ja toimintaan liittyen sekä onko sijoittajan tarjoama kokonaisuus kaupungille sellainen, että siihen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa sitoutua. Päätöksenteko hallin kokoon ja kustannuksiin sekä operointiin liittyen on edelleenkin lopulta kaupunginvaltuuston päätettävissä. LATO Oy:n hallituksessa äänestettiin em. lausunnon jättämisestä pöydälle lisäselvityksiä varten, mutta puheenjohtajan äänen ratkaistessa hallitus päätti jatkaa asian käsittely ja hyväksyi edellä olevan lausunnon. Äänestysluettelo on nähtävänä kokouksessa. Toimitilatoimikunta on käsitellyt valtuustoaloitetta kokouksessaan ja päättänyt antaa saman sisältöisen lausunnon kuin LATO Oy:n edellä oleva lausunto. Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite Kisapuiston jäähallin peruskorjausaikataulun selvittämisestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1863/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valtuustoaloite 24.9: Luottamushenkilöille on tuotu asiayhteyteen liittyen tiedoksi, että jos nykyisen jäähallin peruskorjaukseen lähdetään, niin se tarkoittaa samalla liiga-saipan loppua, koska yhden kauden kotiotteluita ei voitaisi pelata korjaustöiden vuoksi. Tällainen tieto ei voi olla vaikuttamatta päätöksentekoon, ja sitä voi pitää jopa päätöksentekoa ohjaavana. Tämän vuoksi on selvitettävä mikä on todellinen korjausrakentamisen aikataulu, jos se toteutetaan valtuustolle esitetyllä tavalla, mikä oli oheismateriaalina pykälässä 113 Pöyry Finland Oy:n laatimana. Selvityksessä tulee huomioida, että työ voidaan toteuttaa esim. 24/7 mallilla, jossa töitä tehdään viikon jokaisena päivänä kellon ympäri, tai jollakin toisella mallilla, jossa työn eteneminen on aikataulullisesti nopeampaa kuin perinteisessä 8 tuntia viitenä päivänä viikossa toteutettuna. Esim. malli 24/7 nopeuttaa rakentamisen etenemistä työn osalta yli nelinkertaisesti verrattuna perinteiseen toimintatapaan. Asian selvittäminen ei vaadi lautakuntakäsittelyjä, vaan se tulee toteuttaa asian nopeuttamisen vuoksi esim. LaTo Oy:n toimesta tai virkamiestyönä. Selvitys on tuotava valtuutetuille hyvissä ajoin tiedoksi ennen kuin jäähalliasiasta päätetään valtuustossa.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ LATO Oy:n lausunto Valtuustoaloitteessa pyydetään selvittämään, mikä on todellinen korjausrakentamisen aikataulu, jos se toteutetaan valtuustolle esitetyllä tavalla, mikä oli oheismateriaalina pykälässä 113 Pöyry Finland Oy:n laatimana. Aloitteen mukaan tulee huomioida, että työ voidaan toteuttaa esim. 24/7 mallilla, jossa töitä tehdään viikon jokaisena päivänä kellon ympäri tai jollakin toisella mallilla, jossa työn eteneminen on aikataulullisesti nopeampaa kuin perinteisellä 8 tuntia viitenä päivänä viikossa toteutettuna. Valtuustoaloitteen mukaan edellä esitetty malli nopeuttaisi rakentamisen etenemistä työn osalta yli nelinkertaisesti verrattuna perinteiseen toimintatapaan. Tarkoituksena on selvittää, voidaanko nykyisen jäähallin peruskorjaus tehdä niin, ettei se samalla estäisi yhden liigakauden kotiotteluiden pelaamista Kisapuistossa. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä oli laaja aineisto koskien mm. jäähallin katon kuntoa, sen korjausvaihtoehtoja ja myös niitä välttämättömiä korjaustoimenpiteitä, jotka pitäisi tehdä samalla, jos katto korjataan ja joilla jäähallille turvattaisiin vielä noin 10 vuoden jatkoelinkaari. Jäähallin katon rakenteellisen turvallisuuden ja korjausvaihtoehtojen selvityksen on tehnyt Pöyry Finland Oy. Selvitys perustui lakiin laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista. Ramboll Finland Oy on tarkastanut Pöyryn selvityksen ja laskelmat eri vaihtoehtoineen ja toteaa lausunnossaan, että laskennalliset tarkastelut ovat hyväksyttäviä ja niiden pohjalta voidaan jatkaa toteutussuunnitteluun. Kaupunginvaltuusto päätti , että nykyiselle Kisapuiston pääjäähallille ei enää tehdä peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeja, vaan tehdään ainoastaan viranomaisten vaatimusten vaatimat välttämättömät korjaustoimenpiteet. Samalla päätettiin aloittaa heti uuden n istumapaikkaa käsittävän monitoimijäähallin tarveselvityksen laatiminen ja hankesuunnittelu. Hankesuunnitelma on valmistunut Lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt, että monitoimiareena-hankkeen ja sisäliikuntahalli-hankkeen jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettaman toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti jatkovalmistelussa selvitetään ulkopuolisten tahojen kiinnostus ko. hankkeiden

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 42/ toteuttamiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Nykyisen pääjäähallin peruskorjaus/korjaaminen päätettiin samalla myös pitää yhtenä vaihtoehtona. Jäähallin peruskorjauksen /perusparannuksen hankesuunnitelmaa ei kokonaisuudessaan ole tehty. Hankesuunnittelun pohjaksi tulee tehdä kattorakenteiden kuntoon keskittynyttä tutkimusta ja vuonna 2016 tehtyä esteettömyyskartoitusta täydentämään kuntotutkimus, sisäilmasto- ja haitta-ainetutkimuksineen sekä koko joukko muita tutkimuksia, kuten esim. pohjatutkimus. Jos lähdetään mittavaan jäähallin korjaukseen, on samalla syytä tehdä tarvittavat tilamuutokset, jotta saadaan tämän päivät vaatimuksia tässä kohtaa parhaiten palveleva kokonaisuus. Kattorakenteiden pilarianturoiden ja pilareiden korjaaminen on ajallisesti jäähallin korjausaikatauluissa määräävä tekijä. Muita korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä katon korjausten ohessa. Alustavasti on arvioitu, katon, pilareiden ja pilarianturoiden korjaaminen/vahvistaminen ei olisi täysin riskitöntä liigasarjakauden järjestämisen kannalta. Sarjakausien välinen tauko voi maksimissaan olla noin 6 kk. Korjauksia on mahdollista tehdä jäähallissa maalis huhtikuusta alkaen (riippuen SaiPa:n liigakauden päättymisestä) ja lokakuun lopun välisenä aikana. Jos korjaukset jatkuisivat vielä esim. marraskuun ajan, ei liigasarjakautta enää käytännössä ehdittäisi pelaamaan. Esimerkiksi vuoden 2004 peruskorjaus Kisapuiston pääjäähallissa alkoi heti silloisen liigakauden SaiPa:n osalta päätyttyä ja hanke valmistui kokonaisuudessaan Normaalisti pääjäähalli on auki elokuun alusta huhtikuun loppupuolelle (9 9,5 kk). Valtuustoaloitteen tarkoittamaa työaikataulua on selvitetty yhteistyössä Pöyry Finland Oy:n ja rakennusalan toteuttajatahojen kanssa. Selvitystyö on edellyttänyt samalla myös kattorakenteiden, pilareiden ja pilarianturoiden korjausten sekä vahvistamisen alustavaa teknistä toteutussuunnittelua ja työmenetelmien eri vaihtoehtojen tarkastelua. Käytännön työn ja työaikataulujen arvioinnissa paljon aikaa vievä työvaihe on mm. jäähallin kattopalkkien (23 kpl) nosto tunkkaamalla kaikki samaan tasoon, jotta esivalmistetut teräsristikot saadaan asennettua ja kattopalkkien sekä pilareiden väliset liukulaakerit hallin toisella sivulla saadaan uusittua. Jäähallin katon korjauksessa on edelleen huomioitava myös kaikki valmistelevat työt, mm. ilmanvaihdon, sähkön, valaistuksen, äänentoiston, halli-ilmankuivauksen ja mediakuution purkamista asennustöiden tieltä, työnaikaiset sisätilojen suojaukset ja tasojen