Luku 12. Ammatillinen johtaminen
|
|
- Heikki Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 156 Markus Pauni ja Sini Sallinen Luku 12. Ammatillinen johtaminen 12.1 Yleistä Kunnanjohtaja on keskeisessä asemassa kunnan hallinnon ja talouden johtamisessa. Kunnan johtaminen on kaksoisjohtamista, jossa tärkeää on sekä luottamushenkilövaikuttamisen kautta toteutuva poliittinen johtaminen että ammattijohdon työ. Käytännössä kunnan johtamisen ytimessä ovat kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä kunnanjohtaja ja hänen johtoryhmänsä. (Sallinen, Majoinen ja Salenius toim. 2012, 133.) Kunnanjohtajan tehtävä on lakisääteinen ja hän on virkasuhteessa kuntaan. Kuntalain (365/95) 24 :n mukaan kunnassa tulee olla kunnanjohtaja, joka johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Vaihtoehtoisesti kunta voi ottaa käyttöön pormestarimallin. Valtuusto valitsee tällöin pormestarin ja kunnanjohtajaa kunnassa ei ole ollenkaan. Pormestari on kunnan luottamushenkilö ja toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Pormestarimalli on käytössä vuonna 2013 kahdessa kunnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan kunnanjohtajien saatavuutta, johtamistyötä ja sen edellytyksiä kunnissa valtuustokaudella pääosin Kuntaliiton kunnanjohtajille suunnattujen kyselyjen ja Kevan kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksen tulosten pohjalta. Lisäksi tarkastellaan kunnanjohtajan johtamistyön kannalta tärkeää johtoryhmätyöskentelyä. Tässä artikkelissa ei tarkastella pormestarin työtä eikä vertailla kunnanjohtajan ja pormestarin asemaa ja tehtäviä Kunnanjohtajan monimuotoinen toimintakenttä Kunnanjohtaja toimii moniulotteisten tehtävien ja toiveiden ristipaineessa. Kuntajohtamisen prosessit sisältävät lukuisten erilaisten intressien edistämistä ja yhteensovittamista (Haveri, Majoinen, Jäntti 2009). Kunnanjohtajan työhön vaikuttavat monet kuntaorganisaation, kuntayhteisön ja valtakunnan tason toimijat, joiden toimintaa voi olla vaikea ennakoida. Lisäksi kunnanjohtajan työhön sisältyy toisiinsa liittyviä moniulotteisia syy seuraus- ja vaikutussuhteissa olevia asiakokonaisuuksia. Kaikki nämä edellä mainitut tekijät vaikuttavat kunnanjohtajan johtamistyöhön ja hänen liikkumavaraansa johtamistyössään. (Leinonen 2012, ) Jos kunnanjohtajan liikkumavara eli johtamistyön ja johtamisen vapausaste on pieni, mahdollisuudet kunnan toiminnan kehittämiseen ovat huonot. (Leinonen 2012, ) Kunnan roolissa on tapahtunut muutos siten, että kunnasta on tulossa palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjä. Kunnan tehtävänä on järjestää hyvinvointipalvelut ACTA
2 157 tehokkaasti ja taloudellisesti kuntalaisten muuttuvien tarpeiden perusteella. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja ovat kunnan ja kuntakonsernin oma palvelutuotanto, kuntien yhteistoiminta sekä yksityisiltä yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä hankitut ostopalvelut. (Jäntti & Pekola-Sjöblom 2009, 100.) Tämä muutos edellyttää kunnanjohtajalta liiketoimintaosaamista sekä konserniohjauksen ja muutoksen johtamisen taitoja. Valtion suunnalta kunnanjohtajan johtamistyöhön vaikuttavat valtion asettamat lait, asetukset sekä taloudellisen resurssit. Vuonna 2005 alkanut kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) sekä vuonna 2011 käynnistyneet kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukset ovat tuoneet epävarmuutta ja haasteellisuutta kunnanjohtajan johtamistyöhön. Edellä mainitut uudistukset ovat merkinneet jatkuvaa muutosjohtamista kuntien arjessa. Tällä hetkellä kunnanjohtajat kokevat valtion toimenpiteet ennakoimattomina, mikä aiheuttaa epäluottamusta valtiota kohtaan ja kompleksisuutta johtamistyöhön. Kunnanjohtajista kahdeksan kymmenestä tuntee epäluottamusta valtiota kohtaan. Alle 10 prosenttia kunnanjohtajista ei luota siihen, että seuraavalla vaalikaudella valtio tarjoaa kunnille uusia voimavaroja, helpottaa kuntien taloutta, vähentää kuntien ohjausta ja ottaa huomioon kuntien intressit. (Harisalo, Rannisto ja Stenvall 2012, 53.) Kuntaliitossa vuosina 2012 ja 2013 toteutettujen Kuntauudistuspuntareiden tulosten mukaan yli 60 prosenttia vastanneista kunnanjohtajista ei pidä kuntauudistusta tarpeellisena lyhyellä aikavälillä, vuosina Noin 40 prosenttia vastanneista kuntajohtajista ei pidä uudistusta tarpeellisena pitkällä aikavälillä, vuosina Vuonna 2012 tehdyn Kuntauudistuspuntarin mukaan 59 prosenttia vastanneista kunnanjohtajista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että kuntauudistus ei ole luonteva jatko Paras-uudistukselle. Kunnanjohtaja kohtaa työssään yhä vaikeampia ja monimutkaisempia asiakokonaisuuksia. Ylikunnallisilla organisaatioilla on omat pyrkimyksensä, jotka vaikuttavat kuntien toimintaan. Valtion kuntiin kohdistama ohjaus on myös moninaista, ja se toteutuu niin normi-, resurssi- kuin informaatio-ohjauksen keinoin. Yhä useamman kuntapäätöksen taustaan on vaikuttamassa myös EU-tasolla tehdyt ratkaisut. Toimintaympäristön muuttuessa kunnat kohtaavat omalla alueellaan yhä useammin hankalia ongelmia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voi ratkaista perinteisellä tavalla yhden sektorin toimenpitein, vaan niihin on etsittävä ratkaisuja ylisektoriaalisen ja monitoimijaisen yhteistyön kautta. (Sallinen, Majoinen ja Salenius toim. 2012, 134.) Johtamistyöllä rakennetaan kunnan tulevaisuutta. Strategista johtamista toteutetaan nyt tilanteissa, joissa muutoksista on tullut vaikeasti ennakoitavia, samalla kun niistä on tullut pysyvä olotila kuntien johdolle ja henkilöstölle. Herkkyys markkinamekanismien muutosten vaikutuksille on lisääntynyt globalisaation ja kansainvälisen talouskehityksen vuoksi. Kun koko julkinen sektori kamppailee kestävyysvajeen vähentämiseksi, johtamistyö on aiempaa vaativampaa tavoitteiden, resurssien ja toiminnan yhteensovittamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Luottamushenkilöiden johtamistyössä korostuu strateginen johtaminen ja siihen liittyvä tavoitteiden asettaminen, päätöksenteko ja arviointi. Ammattijohdon rooli on muuttumassa entistä enemmän henkilöstön valmentajaksi, suunnannäyttäjäksi ja verkostojen rakentajaksi. (Sallinen, Majoinen ja Salenius toim. 2012, ) Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
3 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Kunnanjohtajan viran houkuttelevuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kunnan sijainnin ja koon lisäksi myös kunnan maine joko lisää tai vähentää kiinnostusta virkaa kohti. Viran kiinnostavuuteen vaikuttavat pääpiirteissään samat seikat kuin mihin tahansa muuhun työhön liittyvät houkuttelevuustekijät kuten palkkataso, työn arvostus ja vaativuus. Vallan ja vastuun pelisäännöt sekä yhteistoiminta kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä toimii joko viran kiinnostusta lisäävänä tai sitä heikentävänä. Kunnanjohtajan viranhoitamisen erityispiirre julkisuus tuo myös oman leimansa työn houkuttelevuuteen. Nykyisen viranhakumenettelyn vanhanaikaisuus ja jäykkyys ei sinällään toimi hakemusta innoittavana tekijänä. (Leinonen, 70 74) Kuntaliitto on selvittänyt Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuutta vuosina Selvitys on toteutettu tarkastelemalla kunnanjohtajien virkojen hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyttä. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska aineisto kattaa arvioilta noin puolet tarkastelujakson viranhauista. Pitkä aikasarja tuo kuitenkin luotettavuutta selvitykseen. Hakijat kunnanjohtajien virkoihin ovat vähentyneet, etenkin alle asukkaan kuntiin hakijamäärät ovat vähentyneet tarkastelujakson alusta. Vuosina hakijoita oli Manner-Suomen kunnanjohtajan virkaan keskimäärin 11 ja vuosina keskimäärin 19. Hakijamäärät vaihtelevat suuresti viranhauissa, myös alueellisesti. Vuonna 2011 keskimääräistä enemmän hakijoita oli Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Vähiten hakijoita oli Keski- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. (Piipponen 2012) % % Kuvio Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä Manner-Suomessa vuosina (henkilöä/virka, virkoja N = 23 30). ACTA
4 Kunnanjohtajien lisääntyvät työpaineet Muutos on tullut jatkuvaksi osaksi kuntaorganisaation työtä ja tehtäviä. Suomalainen työelämä on voimakkaassa murroksessa, kuntayhteisöt ja organisaatiot ovat yhä monimuotoisempia ja teknologia muuttaa työtä ja tehtäviä yhä nopeammin. Edelleen jatkuvat valtakunnalliset reformit toimivat osaltaan kuntien muutoksen ajureina. Ne ovat aiheuttaneet paitsi jo toteutuneita suuria muutoksia kunnissa, mutta yhtäaikaisesti myös epävarmuutta tulevista muutoksista. Tilanne edellyttää vahvaa muutosjohtamista. Paras-hankkeen ARTTU-tutkimusohjelman tulokset osoittivat, että johdon asenteet ja johtaminen ratkaisevat rakenneuudistusten toimeenpanon ja etenemisen (Meklin & Pekola-Sjöblom 2012, 53). Muutosjohtaminen näkyy sekä johtajan tehtäväkuvassa suhteessa alaisiin ja koko kuntaorganisaatioon, että omassa jaksamisessa ja siitä huolehtimisessa. Työpaineiden kasvaessa ammatillisen johdon yhteistyön sujuvuus poliittisen johdon kanssa on entistä tärkeämpää. Tilanne on pääosin hyvä kunnissa. Kuntaliiton vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan 92 prosenttia kunnanjohtajista piti kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välistä yhteistyötä melko tai erittäin hyvin toimivana. Kunnanjohtajista puolestaan 87 prosenttia arvioi kunnanvaltuuston ja kunnanjohtajan välisen yhteistyön melko tai erittäin hyvin toimivaksi. Yhteistyön toimivuus sekä hallituksen että valtuuston osalta oli hiukan parantunut vuoteen 2008 verrattuna. Samansuuntaisia hyviä tuloksia on saatu Kevan tekemän kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksissa (Keva 2007, 2009 & 2011). Kevan työhyvinvointitutkimusten mukaan kunnanjohtajien poliittiselta johdolta saama tuki ja apu on hieman vähentynyt vuosien 2007 ja 2011 välillä. Kun vuonna 2007 kunnanjohtajista 58 prosenttia koki saavansa melko tai erittäin paljon apua ja tukea poliittiselta johdolta, oli vastaava luku vuosina 2009 ja 2011 enää noin 50 prosenttia (Keva 2007, 2009 & 2011). Tulos antaa viitteitä siihen, että kunnanjohtajat eivät ole kokeneet saaneensa riittävää tukea poliittiselta johdolta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä talouden tasapainottamisen valmistelussa ja päätöksenteossa. Tuen puute poliittiselta johdolta lisää myös alttiutta vaihtaa alaa. Koettu irtisanomisuhka luottamuspulan vuoksi lisää selvästi aikomuksia pidemmän vapaan pitämiseen sekä alttiutta työpaikan tai alan vaihtamiseen. Alttius vaihtaa alaa tai työpaikkaa lisääntyy myös merkittävästi, jos työn jatkuminen koetaan epävarmaksi (Keva 2007, 2009 & 2011). Kunnanjohtajan työhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on hyvä hallitustyöskentely. Toisaalta vaikka kunnanjohtajan ja poliittisen johdon yhteistyöhön liittyvät ongelmat ovatkin kokonaiskuvassaan melko harvinaisia, ne saattavat olla erittäin merkittäviä niiden kuntajohtajien työhyvinvoinnin ja työskentelyedellytysten kohdalla joita ongelmat koskevat (Keva 2009). Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
5 Kunnanjohtajan johtajasopimukset ja kehityskeskustelut Johtajasopimus on julkinen asiakirja ja sitä käytetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kunnallishallinnossa johtajasopimus on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välinen neuvottelutulos, joka sisältää yleensä työn edellytyksiin, palvelussuhteen ehtoihin, työn arviointiin ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen liittyviä asioita. Käytännössä kuntiin on muodostunut karkeasti kahdentyyppisiä johtajasopimusmenettelyjä: kunnanjohtajakeskeisiä johtajasopimuksia sekä kuntajohtamisen dualistisuutta korostavia johtajasopimuksia. Kunnanjohtajakeskeinen johtajasopimus painottaa nimenomaan kunnanjohtajan roolia kunnan johtamisessa kun taas dualistinen johtajasopimus tuo selkeästi esiin myös kunnan luottamushenkilöjohdon roolin, vastuun ja merkityksen kunnan johtamisessa. Yhteistä molemmille sopimistyypeille on se, että niissä sovitaan nimenmaan kunnanjohtajan työedellytyksistä ja hänen palvelussuhteeseensa liittyvistä asioista. (Kurkinen Supperi 2006, 65.) Johtajasopimusten käyttöönotto kuntakentällä lisääntyy jatkuvasti. Kun vuonna 2000 johtajasopimuksia oli käytössä vain 20 kunnassa, syksyllä 2012 johtajasopimus oli käytössä jo 185 kunnassa, eli 58 prosentissa kuntia. Samaan aikaan johtajasopimusta suunniteltiin viidessä prosentissa kuntia eli 17 kunnassa. Varsin yleistä on, että johtajasopimus otetaan käyttöön kunnanjohtajavaihdoksen yhteydessä. Johtajasopimukset ovat yleisimpiä yli asukkaan ja harvinaisimpia alle asukkaan kunnissa. Yli asukkaan kunnista noin 72 prosentissa on johtajasopimus tehty, alle asukkaan kunnista vain kolmanneksessa. Alle as (n=33) as (n=100) as (n=85) as (n=45) as (n=37) Yli as (n=18) % 50 % 100 % Kyllä Suunnitteilla Ei Kuvio Johtajasopimusten yleisyys Manner-Suomen kunnissa vuonna 2012 kuntakokoluokittain tarkasteltuna (%, N = 318). ACTA
6 161 Kevan tutkimusten (Keva 2011) mukaan vuotiailla kunnanjohtajilla on muita useammin käytössä johtajasopimus (67 %). Harvinaisinta johtajasopimuksen käyttö on 60 vuotta täyttäneillä, joista vain 39 prosenttia ilmoittaa tehneensä sopimuksen. Johtajasopimuksia pidetään kunnissa tarpeellisina ja tärkeinä. Ne ovat selkeyttäneet toimintaa, tavoitteita, johdon rooleja, työnjakoa ja menettelytapoja kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon kesken. Kuntaliiton kyselyaineistot osoittavat, että jos johtajasopimusta ei ole tehty, syynä on yleisemmin ollut se, että sitä ei ole ylipäänsä koettu tarpeelliseksi, poliittinen tahto on puuttunut tai kunnanjohtajan virkaan tulohetkellä johtajasopimusten teko on ollut harvinaista, eikä myöhemminkään sopimusasiaa ole otettu esille. Jotta johtajasopimus toimii johtamisen välineenä, edellyttää se johtajasopimuksen sisällön lisäksi sopimusten laadinta- ja arviointiprosessin edelleen kehittämistä. Luontevasti kunnanjohtajan työn arviointi sekä johtajasopimuksen päivitystarpeen tarkastelu voidaan toteuttaa vuosittaisessa poliittisen johdon ja kunnanjohtajan kehityskeskustelussa. Kunnanjohtajan vuorovaikutteinen suhde luottamushenkilöorganisaatioon näyttäytyy kuntajohtamisen liikkumavaraa ja toimintaedellytyksiä vahvimmin määrittävänä tekijänä (Leinonen 2012, 147). Vuosittainen kehityskeskustelu onkin foorumi tämän suhteen säännölliseen arviointiin ja kehittämiseen. Kunnanjohtajan kehityskeskustelut ovat yleistyneet kunnissa. Vuonna 2011 kunnanjohtajista jo lähes 70 prosenttia kävi vuosittaisen kehityskeskustelun. Kunnanjohtajien kehityskeskustelujen yleisyys noudattaa kunta-alan keskimääräistä tilannetta. Kunnanjohtajien iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna ei havaita eroa kehityskeskustelujen käymisessä. Sen sijaan pienissä alle 150 työntekijän kunnissa kunnanjohtajat käyvät muita harvemmin (43 %) kehityskeskustelut. (Keva 2011.) Kaksi kolmesta kunnanjohtajasta on sitä mieltä, että käyty kehityskeskustelu vastasi odotuksia ja tarpeita. Neljännes oli epävarma kannastaan ja joka kymmenes kunnanjohtaja ei kokenut kehityskeskustelujen vastanneen ennalta asetettuja odotuksia ja tarpeita. (Keva 2011.) 12.6 Johtoryhmätyöskentely ja toimialojen johtaminen Johtoryhmällä on keskeinen rooli kunnan strategisessa ja tuloksellisessa johtamisessa. Johtoryhmä on kunnanjohtajan johtamistyön apuna sovitettaessa yhteen eri puolella kuntaorganisaatiota tapahtuvaa valmistelua, kehittämistä, viestintää ja yhteistoimintaa (Sallinen, Majoinen, Salenius 2012, 148). Johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että kuntaorganisaatio toimii kokonaisuutena kunnan strategian suuntaan. Vaikka johtoryhmällä ei ole lainsäädännöllä vahvistettua asemaa, on sillä käytännössä keskeinen rooli kunnan johtamisessa ja johtoryhmätyöskentelyn voidaan sanoa vakiintuneen osaksi kuntien johtamisjärjestelmää. Kuntaliiton vuonna 2012 hallintojohtajille tekemän kyselyn perusteella yleisimmin kunnan johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän puheenjohtajana toimiva kunnanjohtaja sekä hallinto- ja/tai talousjohtaja sekä eri toimialoista vastaavat johtajat. Muita johtoryhmään kuuluvia henkilöitä ovat henkilöstöpäällikkö tai vastaava (35 %), kehitysjohtaja tai -päällikkö (23 %) sekä elinkeinojohtaja tai vastaava (20 %). Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, että johtoryhmässä on myös henkilöstön edustaja. Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
7 162 Kaikki vastanneet ilmoittivat, että hallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua johtoryhmän kokouksiin. Puolestaan valtuuston puheenjohtajilla on vastaava oikeus noin 40 prosentissa kuntia. Kunnan-/kaupunginjohtaja Hallintokuntien/toimialojen johtajat, päälliköt Kunnan-/kaupunginsihteeri, hallintojohtaja tms. Talousjohtaja, talouspäällikkö, kamreeri tms. Henkilöstöpäällikkö tms. Henkilöstön edustaja(t) Kehitysjohtaja/-päällikkö tms. Elinkeinojohtaja, elinkeinoasiamies tms. Tiedottaja, viestintäpäällikkö tms. Apulaiskunnan-/kaupunginjohtaja Konsernihallinnon edustaja Jokin muu Kuvio Johtoryhmän kokoonpano kunnissa vuonna Eri henkilöiden/henkilöryhmien yleisyys johtoryhmissä (%, N = 202). Kunnan johtoryhmään kuuluu Kuntaliiton vuoden 2012 tietojen mukaan keskimäärin noin seitsemän henkilöä, ja määrä vaihtelee kunnittain kahdesta viiteentoista. Kokoustiheys vaihtelee kunnittain. Yleensä kunnan johtoryhmä kokoontuu joka viikko tai 2 3 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmän kokoonpanolla ja jäsenmäärällä on erittäin suuri vaikutus siihen, millainen rooli johtoryhmälle voi muodostua. Mitä suurempi ryhmän jäsenmäärä on, sitä enemmän työskentely on informaation jakamista ja siten vähemmän strategista, kehittämisorientoitunutta ja pohdiskelevaa. Tuloksellisen ja strategisen johtoryhmätyöskentelyn voidaan sanoa edellyttävän, että jäsenmäärä jää alle kymmeneen (ks. esim. Katzenbach 1998). Johtoryhmätyöskentelyn sujuvuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa etenkin johtoryhmän ottama rooli, sen käsittelemien asioiden tarkoituksenmukaisuus, oikeanlaiset työskentelytavat sekä sen keskinäisen, sisäisen dynamiikan toimivuus. Näitä asioita jokaisen johtoryhmän olisi hyvä arvioida ja kehittää. (Sallinen, Majoinen, Salenius 2012, 149.) Arvioiva ote johtoryhmätyössä on yleistynyt ja suunta on oikea, mutta edelleenkään arviointi ei ole vielä kovin laajalti käytössä kunnissa. Kuntaliiton vuonna 2012 hallintojohtajille suunnatun kyselyn mukaan noin 31 prosenttia kuntien johtoryhmistä tekee oman työnsä arviointia jollain menettelyllä. Käytössä olevia johtoryhmätyön arviointimenettelyjä ovat muun muassa johtoryhmävalmennukset, itsearviointimenettelyt, johtoryhmän kehityskeskustelut ja vapaamuotoiset keskustelut kehittämispäivän yhteydessä. Johtoryhmätyön tuloksellisuudesta antaa kuvaa kuntajohtajien näkemykset siitä, millaiseksi arvioidaan yhteistyön toimivuutta suhteessa kunnan johtoryhmään. Melko ACTA
8 163 tai erittäin hyvin toimivaksi johtoryhmäsuhteen arvioi jopa 96 prosenttia kuntajohtajista vuonna 2012 Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan. Parhaimmillaan johtoryhmästä voi kehittyä kuntaorganisaation johtotiimi, jolla on laaja ammatillinen osaaminen ja toimivat keskinäiset yhteistyösuhteet sekä ryhmän sisällä että kunnan poliittisen organisaation kanssa (Nupponen 2000, 71). Nopeissa ja toimintaa muuttavissa tilanteissa kunnanjohtajan on hyvä saada johtoryhmän jäsenet työtovereikseen, joiden kanssa yhdessä kehitetään ja toteutetaan kunnanstrategiaa sekä otetaan vastuuta kokonaisuuden onnistumisesta (Valpola 2012). Kuntien kohtaamat ongelmat ja niihin liittyvien ratkaisujen etsiminen edellyttävät vahvasti ylisektoriaalisen näkemyksen vahvistamista kunnan johtoryhmätyössä. Näin myös kunnan toimialajohtajilta edellytetään entistä enemmän yleisjohtamisen taitoja: perinteisesti kuntien toimialajohtajuudessa on korostunut alan substanssiosaaminen. Toimialajohtajuutta on tutkittu viime vuosien aikana sosiaali- ja terveystoimen sektorilla Itä-Suomen yliopiston JOHTAVAT -tutkimushankkeessa. Opetustoimen strategista johtamista sekä yksilötason ja johtamisen osaamista on tutkittu puolestaan Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa Strateginen johtaminen kuntien opetustoimessa. Nykyisin toimialajohtajan odotetaan yhä enemmän tunnistavan työssään sisällöllisiä ja toiminnallisia kokonaisuuksia toimialojen kesken sekä katsovan asioita omaa organisaatiotaan laajemmin. Toisekseen tiedolla johtaminen korostuu toimialajohtajan työssä: tämä edellyttää, että johtajalla on käytössään, analysoitavanaan sekä raportoitavanaan relevanttia strategisen tason tietoa. Kolmanneksi strategisuus näkyy toimialajohtajien työssä siinä, miten he omassa työssään rakentavat yhteyksiä kunnan kokonaissuunnittelun ja poliittisen päätöksenteon prosesseihin: kyky tunnistaa poliittisen ja toiminnalliset valtaverkostot ovat tärkeä osa modernia toimialajohtamista. Nykyisin kuntien toimialajohtamisen avainkysymyksiä ovat myös osaamisen johtaminen, henkilöstön onnistunut rekrytointi ja toimintaa tukevien yleisten vuorovaikutusmekanismien ylläpitäminen. (Niiranen 2012, 35.) 12.7 Kuntastrategian ja muiden kunnan päätöksentekoa ja johtamista ohjaavien tekijöiden merkittävyys Strategisen johtamisen merkitys korostuu toimintaympäristön muutosten ja epävakauden yhteydessä. Kuntastrategia voidaan nähdä, kokea ja määritellä varsin monin eri tavoin. Tämän hetken strategiakeskustelussa kuntatasolla korostuu strategioiden vaikuttavuus kunnan toimintaan ja arkitodellisuuteen: onko strategialla merkitystä ja ohjaako se oikeasti kunnan toimintaa? Vaikutusvoimaisen kuntastrategian menestystekijänä nähdään yhä useammin vuorovaikutus, kuntalaisten ja eri tahojen yhteinen osallistuminen, strategiasta tehtävät tulkinnat sekä strategiaprosessin rullaava, jatkuva luonne. Kuntastrategian keskeinen merkitys on siinä, että sen avulla kuntaa voidaan johtaa yhtenä kokonaisuutena (Rannisto 2005, 172). Kunnanjohtajat puolestaan ovat tehtävänsä kautta strategisen johtamisen keskiössä. Kunnanjohtaja vastuulla on omalta Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
9 164 osaltaan mahdollistaa myös riittävä strateginen taustakeskustelu kuntayhteisössä ja -organisaatiossa. Kuntaliiton kunnanjohtajille vuonna 2012 tekemän kyselyn tulosten mukaan peräti 90 prosenttia kunnanjohtajista pitää kunnan strategiaa melko tai erittäin merkittävänä kunnan päätöksentekoa ja johtamista ohjaavana tekijänä. Strategian merkittävyys on myös noussut vuodesta 2008, jolloin vastaava luku oli 82 prosenttia. Tätä selittänee kuntien yhä epäselvempi ja sumuisempi tulevaisuus. Kunnan strategia puolestaan tarjoaa muutosjohtamisen selkänojaa kunnanjohtajan näkökulmasta. Muita melko tai erittäin merkittäviä kunnan päätöksentekoa ja johtamista ohjaavia tekijöitä ovat kuntajohtajien kuntastrategiaan osana usein määriteltävät visio, toimintaajatus sekä kunnan arvot. Arvioiden hännille sijoittuvat valtuustotyön itsearvioinnin ja valtuustosopimusmenettelyn merkittävyys. Tämä kertoo joko siitä, että nämä välineet eivät ole kunnan johtamisjärjestelmän ytimessä ylipäänsä, tai sitten niiden käsittelyssä ja käytännön ohjaavuudessa on puutteita. Kuntaorganisaatio on nykyisin yhä useammin monialainen konserni, joka muodostuu erilaisten sisäisten ja ulkoisten yksiköiden kokonaisuudesta. Tämä näkyy kyselymme tuloksissa siten, että kunnan konserniohjetta piti melko tai erittäin merkittävänä tekijänä lähes 70 prosenttia kunnanjohtajista. Kunnan strategia Kunnan visio Kunnan toiminta-ajatus Kunnan arvot Kunnan konserniohje Tarkastuslautakunnan antama arviointikertomus Kunnan hallitusohjelma Valtuustotyön itsearviointi Valtuustosopimusmenettely % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko tai erittäin merkittävä ei merkittävä, ei merkityksetön vain vähän tai ei lainkaan merkittävä Kuvio Kunnan päätöksentekoa ja johtamista ohjaavien tekijöiden merkittävyys kunnanjohtajien näkökulmasta (%, N = ) Johtopäätökset Kuntien jatkuvassa muutoksessa avain menestykseen on hyvin toimiva johtaminen. Koska kunnissa käsiteltävät ja kehitettävät asiat ovat yhä monimutkaisempia ja monimuotoisempia, kunnan ammatilliselta johdolta ja johtoryhmältä edellytetään kuntakokonaisuuden laaja-alaisuuden hallintaa ja strategista johtamisosaamista. Olemme tässä ACTA
10 165 artikkelissa käsitelleet kunnan ammatillista johtamista kunnanjohtajan näkökulmasta. Kunnanjohtajan työn merkitys on suuri suomalaisissa kunnissa: kunnanjohtaja on keskeisessä asemassa kunnan hallinnon ja talouden johtamisessa. Kunnanjohtaja toimii moniulotteisten tehtävien ja toiveiden ristipaineessa. Työpaineiden kasvaessa yhteistyön toimivuus poliittisen johdon kanssa on entistä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset osoittavat, että paineista huolimatta nämä kunnanjohtajan työn keskeiset perusedellytykset ovat vuosien varrella kehittyneet hyvin eteenpäin. Yhä suurempi osa kunnanjohtajista pitää yhteistyön toimivuutta poliittisen johdon kanssa hyvänä. Lisäksi tarvitaan kunnanjohtajan rooliin, asemaan ja tavoitteisiin liittyviä toimivia ja johdonmukaisia menettelyjä ja työkaluja. Näistä keskeisimpinä on nostettu esiin johtajasopimus ja kunnanjohtajan kehityskeskustelumenettelyt. Kysely- ja tutkimusaineistot osoittavat, että johtajasopimukset ovat vahvasti yleistymässä kunnissa ja niitä pidetään tarpeellisina ja tärkeinä. Johtajasopimukset ovat selkeyttäneet toimintaa, tavoitteita, johdon rooleja, työnjakoa ja menettelytapoja kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon kesken. Myös kunnanjohtajan kehityskeskustelut ovat käytössä valtaosassa kuntia. Kyselyaineistojen mukaan käyty kehityskeskustelu myös vastaa kuntajohtajien odotuksia ja tarpeita. Johtoryhmätyöskentely on kuntajohtamisen keskiössä: johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että kuntaorganisaatio toimii kokonaisuutena kunnan strategian suuntaan. Johtoryhmätyöskentelyn sujuvuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa etenkin johtoryhmän ottama rooli, sen käsittelemien asioiden tarkoituksenmukaisuus, oikeanlaiset työskentelytavat sekä sen sisäisen dynamiikan toimivuus. Tuloksellisen ja strategisen johtoryhmätyöskentelyn voidaan sanoa edellyttävän, että sen jäsenmäärä on pienehkö, alle kymmenen henkilöä. Keskimäärin kunnissa tämä toteutuu, joskin vaihteluväli on aineistojemme perusteella melko suuri. Kunnanjohtajan yhteistyösuhteen toimivuus muun johtoryhmän kanssa on työskentelyn tuloksellisuuden perusedellytys. Kyselyaineistot osoittavat, että kunnanjohtajat pitävät yhteistyösuhdettaan johtoryhmän suuntaan erittäin hyvin toimivana. Johtoryhmän olisi kehittyäkseen arvioitava toimintaansa. Arvioiva ote johtoryhmätyössä on kyselyaineistojen mukaan yleistynyt ja suunta on oikea, mutta arviointi ei ole vielä kovin yleistä. Kunnan päätöksentekoa ja johtamista ohjaavien tekijöiden tai ohjausasiakirjojen merkitys kunnan ammatilliselle johtamiselle on suuri: kunnanjohtaja johtoryhmineen tarvitsee luottamushenkilöjohdon hyväksymän pitkäjänteisen selkänojan työlleen. Aineistomme perusteella kunnan strategia, visio ja toiminta-ajatus ovatkin kaikkein merkittävimmät tekijät kunnanjohtajan työn näkökulmasta. Strategian merkittävyyttä pidetään jatkuvasti yhä tärkeämpänä ja sen merkitys on myös noussut kyselyjemme aikasarjoja tarkastelemalla. Tätä selittänee sekä asioiden jatkuva monimutkaistuminen että yhä epäselvempi ja sumuisempi tulevaisuus. Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotTietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012
Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä
LisätiedotUutta kunnista. Kunnanjohtajan virkojen kiinnostavuus Selvitys hakijamääristä ja valituista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 2/2017
Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 2/17 Kunnanjohtajan virkojen kiinnostavuus 1996 16 Selvitys hakijamääristä ja valituista Sirkka-Liisa Piipponen, Suomen Kuntaliitto KESKEISET TULOKSET Vuonna
LisätiedotKuntajohtamisen suunta 2017
Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa
LisätiedotKunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus
Sirkka-Liisa Piipponen Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Selvitys kunnanjohtajien virkojen hakija määristä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyydestä 1996 2011 KIRJOITTAJA Sirkka-Liisa Piipponen 1. painos
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotKuntajohtajatyön arvostus. Kyselyn tuloksia
Kuntajohtajatyön arvostus Kyselyn tuloksia Kuntajohtajatyön arvostus ja kehittäminen -selvitys on Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Kuntajohtajat Ry:n yhteistyössä tekemä kyselyselvitys. Selvityksessä
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotHuipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11. Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Pauli Forma Keva pauli.forma@keva.fi Toni Pekka Keva toni.pekka@keva.fi Huipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA
TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula
Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa
LisätiedotKuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi
Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Markus Pauni Kehityspäällikkö 11.9.2014 1 14.8.2014 Kaija Majoinen Kokonaiskuva:
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotTätä johtajasopimusta voidaan tarkistaa sopijaosapuolten yhtäpitävällä suostumuksella. Iin kunta edustajanaan kunnanhallitus (jäljempänä kunta)
1 IIN KUNTA JOHTAJASOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä johtajasopimuksella sovitaan kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista, palkkauksesta sekä muista palvelussuhteen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotUuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016
Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle
LisätiedotJohtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen
SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotJOHTAJASOPIMUS. Rääkkylän kunta. Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen. Kunnanhallitus
JOHTAJASOPIMUS Rääkkylän kunta Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen Kunnanhallitus 18.12.2017 231 2 JOHTAJASOPIMUS Rääkkylän kunta ja kunnanjohtaja Tuula Luukkonen sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan
LisätiedotEurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx
Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotUusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää
Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
Sivu 1/5 KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Pyhäjoen kunta ja kunnanjohtaja Matti Soronen sopivat johtajasopimuksella kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotLapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018
Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään... 3 2.2 Päätöksentekoprosessi... 2.3 Kaupunginhallituksen
LisätiedotParemman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor
Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:
JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja
LisätiedotTulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet
Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotHallituksen itsearvointikysely 2016
Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon
LisätiedotKuntarakenne muuttuu entä johtaminen?
Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia
ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotKonsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP
Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla
LisätiedotALLEKIRJOITETTU JOHTAJUUS
ALLEKIRJOITETTU JOHTAJUUS Kuntajohtajien näkemyksiä kuntajohtamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Kunnallispolitiikan pro gradu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotUtajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotKUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen
KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotKuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana
Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotKv 16/15.12.2012 139 Kunnanvaltuuston 15.12.2012 hyväksymä 622/00.01.01/2012. Kunnanhallituksen johtosääntö
Kunnanhallituksen johtosääntö voimaan 2013 1 Sisällys LUKU KUNNANHALLITUS... 3 Tehtävät... 3 Toimikausi ja kokoonpano... 3 Esittely... 3 Päätös- ja toimintavalta... 3 LUKU KONSERNIJAOSTO... 5 5. Kunnanhallituksessa
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotKuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta
Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
Lisätiedot1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)
JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,
LisätiedotUudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa
Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa
Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma
LisätiedotJohda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö
Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotJohtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa
STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko
LisätiedotCAF arvioinnin arviointi Vantaalla
CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle
LisätiedotHenkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?
Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli
Tulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli 12.9.2018 7.9.2018 Page 1 Johtajuus on suurennuslasin alla Maailma muuttuu, kunnat organisaatioina ja systeemeinä muuttuvat, johtamisen konteksti
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot:
TEHTÄVÄKUVA Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Nurmijärven kunta, ylin päätöksenteko Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa 1.5.2018 alkaen)
LisätiedotOmistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa
Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotSIEVIN KUNTA KOKOUSKUTSU 16/2017 Sivu 1 toimitettu klo 8:40 Kiireellisyysperuste, Hallintosääntö 144 Kunnanhallitus
SIEVIN KUNTA KOKOUSKUTSU 16/2017 Sivu 1 toimitettu 28.9.2017 klo 8:40 Kiireellisyysperuste, Hallintosääntö 144 Aika: Perjantaina 29.09.2017 kello 14.15 Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone K a h v i kokoushuoneessa
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN
Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotSivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa
Sivistystoimenjohdon strategiset haasteet kunnan toimintaympäristön muutoksessa Anneli Kangasvieri Johtaja, opetus ja kulttuuri 4.10.2012 Kuntaliiton tavoitteena on kehittää johdon työtä tukevia palveluja
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotLIPERIN KUNNAN JA KUNNANJOHTAJA HANNELE MIKKASEN VÄLINEN JOHTAJASOPIMUS
LIPERIN KUNNAN JA KUNNANJOHTAJA HANNELE MIKKASEN VÄLINEN JOHTAJASOPIMUS Tällä kunnanjohtaja Hannele Mikkasen ja Liperin kunnan välisellä johtajasopimuksella sovitaan poliittisen ja ammatillisen johdon
LisätiedotJOHTAJASOPIMUS, luonnos
JOHTAJASOPIMUS, luonnos Ruokolahden kunta ja kunnanjohtaja Tuomo Sallinen sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkistamisesta,
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
Lisätiedot