Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus

Transkriptio

1 Sirkka-Liisa Piipponen Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Selvitys kunnanjohtajien virkojen hakija määristä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyydestä

2 KIRJOITTAJA Sirkka-Liisa Piipponen 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö 1 Raportin kuvaus Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan Tiivistelmä Lähteet

4 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 4

5 1 Raportin kuvaus Kunnanjohtajien työ on muuttunut yhä haastavammaksi 2000-luvulla. Muutoksen kohteena ovat olleet niin kuntien toiminta, rakenteet kuin palvelutuotanto. Kunnanjohtajien työ on tullut vaativammaksi. Samalla on kasvanut epäilys kuinka kunnanjohtajan työ voisi säilyttää kiinnostavuutensa. Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuudesta vuosilta Selvitys keskittyy kunnanjohtajien virkojen hakijamääriin ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyteen. Tämä raportti on jatkoa Anni Jäntin selvitykselle Kunnanjohtajien saatavuus. Siinä tarkasteltiin kunnanjohtajien hakumenettelyä vuosina Selvitys oli myös ensimmäinen laatuaan. Raportin alussa keskitytään kuvaamaan kunnanjohtajien virkojen haku- ja hakijamääriä. Tarkastelu on sekä kuntakoon että maakunnan mukaan. Kunnanjohtajien virkojen haku- ja hakijamäärätarkastelun jälkeen kuvataan kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamista. Tarkastelu kohdistuu lähinnä hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Hakuajan jatkaminen sisältää ne tapaukset, joissa on jouduttu useammalle hakukierrokselle sekä varsinaiset uudelleen haut. Varsinaisia uudelleen hakuja on vuosittain erittäin vähän. Virka on yleensä jouduttu laittamaan uudelleen hakuun, koska valittu ei olekaan pystynyt vastaanottamaan sitä. Selvitys perustuu Kuntalehdessä julkistettuihin kunnanjohtajien viranhakuilmoituksiin, maakuntalehtien artikkeleihin ja kuntien valtuuston pöytäkirjoihin. Aineisto on puutteellinen jo senkin takia, että kaikkia kunnanjohtajien viranhakuilmoituksia ei julkisteta Kuntalehdessä. Jäntin selvityksessä arvioitiin, että kato olisi noin 50 prosenttia. Vuosien osalta arvio aineiston puutteellisuudesta on samansuuruinen. Selvityksessä tarkastellaan yleensä kunnanjohtajan virkaan hakeneita eikä näin ollen erotella sitä, onko kysymyksessä toistaiseksi vai määräajaksi palkattu kunnanjohtaja. Kuitenkin hakijamäärään tällä voi olla vaikutusta (Harjula ja Prättälä 2012, ). Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2012 avoinna olleista 17 virasta kunnanjohtajaa oltiin palkkaamassa määräajaksi runsaassa kolmanneksessa tapauksista. 5

6 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien virkojen hakijamäärien kehitystä. Selvityksen kohteena ovat kunnanjohtajien viranhakuilmoitukset ja avoinna olevien virkojen hakijamäärät. Hakijamäärissä ei ole eroteltu onko henkilö hakenut virkaa vai onko hän antanut suostumuksensa, molemmat sisältyvät hakijamääriin. 1 Hakijamäärät muodostuvat viranhaun ensimmäiselle kierrokselle hakemuksen jättäneistä ja suostumuksen antaneista. Tarkoituksena on saada vastausta hakijamäärien perusteella onko kunnanjohtajan virka yhtä kiinnostava eri puolilla Manner-Suomea ja erikokoisissa kunnissa. Oletuksena on, että kiinnostavuus kunnanjohtajan virkaan on laskenut 2000-luvulla. Vuosina kunnanjohtajan virkaan oli hakijoita keskimäärin luvulla puolestaan hakijoita on ollut keskimäärin yhtä virkaa kohden noin 11. Suurimmat hakijamäärät olivat vuosina 1996 ja Pienin hakijamäärä oli vuonna 2002, jolloin hakijoita oli virkaa kohden vain kahdeksan. Vuodesta 2004 lähtien kunnanjohtajan virkaan on ollut hakijoita keskimäärin 11. Hakijamäärät ovat siis vakiintuneet sille tasolle. Vaihteluväli yksittäisten viranhakujen hakijamäärissä on suuri. Esimerkiksi vuonna 2009 hakijoita oli pienimmällään kaksi (Pyhäjärvi) ja suurimmillaan yli kaksikymmentä (Kouvola). 1 Kunnanjohtajan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan (304/2003) henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty riittävä selvitys. 6

7 Kuvio 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä Manner-Suomessa vuosina , henkilöä/virka Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä vaihtelee maakunnittain. Vuosina hakijoita virkaa kohden oli keskimäärin Manner-Suomessa 13. Keskimääräistä enemmän hakijoita oli vuosina Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Tuloksen keskiarvoon vaikuttaa avoinna olevien virkojen määrä. Tarkasteltaessa virkojen hakijamäärien kehitystä pitkällä aikavälillä, vuosittainen vaihtelu on huomattavaa. Esimerkiksi jos maakunnassa on ollut vain yksi kunnanjohtajan virka auki ja se on ollut asemansa puolesta kiinnostava kuten keskuskaupungin johtajan virka, maakunnan keskiarvo on sinä vuonna korkea. Pohjanmaa on tästä hyvä esimerkki. Vuodesta 1996 alkaen Pohjanmaan kuntien virkoihin on ollut vähän hakijoita. Pohjanmaalla oli kuitenkin seurantajakson viimeisenä vuotena eli vuonna 2011 keskimäärin 17 hakijaa virkaa kohden. Tämä selittyy sillä, että Pohjanmaalla oli tuolloin vain yksi kunnanjohtajan virka avoinna ja se oli maakunnan keskuskaupungissa Vaasassa. Satunnaisista vuosivaihteluista huolimatta on nähtävissä, että selvästi kiinnostavimmaksi on koettu Varsinais-Suomessa avoinna oleva kunnanjohtajan virka. Varsinais-Suomen kuntiin on lähetetty hakemuksia ja annettu suostumuksia vuodesta 1997 lähtien keskimääräistä enemmän kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 2008 Varsinais-Suomessa oli hakijoita niukasti 7

8 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus alle keskiarvon eli 11 ja vuonna 2010 hakijoita oli saman verran kuin keskimäärin Manner-Suomessa. Eniten hakijoita oli Varsinais-Suomen kuntien johtajan virkoihin vuonna 1997, jolloin hakijoita oli virkaa kohden keskimäärin 27. Silloin Manner-Suomessa virkakohtainen hakijamäärä oli 18. Keskimääräistä vähemmän on hakijoita ollut Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Etenkin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla hakijoita on ollut selvästi vähemmän, keskimäärin kahdeksan virkaa kohden. Taulukko 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneet Manner-Suomessa maakunnittain vuosina , hakijoita/virka Maakunta Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Manner- Suomi

9 Kartta 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneet Manner-Suomessa maakunnittain vuosina , hakijoita/virka Hakijoita/virka (N=7) (N=5) 8-12 (N=6) Hakijoita keskimäärin 13 Kuntarajat Tilastokeskus 9

10 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärissä ei kunnan koon mukaan ole suurta vaihtelua. Kuusiportaisen kuntakokoluokituksen mukaan hakijamäärät vaihtelevat kuntakoon mukaan 12:sta 14:ään. Vähiten hakijoita on yli asukaan kunnissa ja eniten sekä että asukkaan kunnissa. Kun kunnat jaetaan kahteen kuntaryhmään asukaslukunsa mukaan, huomataan mielenkiintoisia eroavaisuuksia hakijamäärissä. Alle asukkaan kuntien virkoihin on ollut enemmän hakijoita tai saman verran kuin yli asukkaan kuntiin joka vuosi vuodesta 1996 vuoteen 2005 saakka yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2001 alle asukkaan kuntiin hakijoita oli 12 ja yli asukkaan kuntiin 16. Selvä muutos tapahtui hakijamäärissä vuonna Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli asukkaan kuntiin enemmän kuin alle asukkaan kuntiin. Mitkä seikat ovat voineet vaikuttaa tähän muutokseen? Olisiko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistymisen tuomat haasteet kuntarakenteeseen ja palveluiden tuotantoon muuttaneet kunnanjohtajien virkojen kiinnostavuuden enemmänkin isompiin, yli asukkaan kuntiin. Vaikka kuntajakolain (1698/2009) 30 :n mukaan kunnanjohtaja on kuntaliitostilanteissa siirrettävä soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsuhteeseen ellei hänestä tule uuteen kuntaan kunnanjohtajaa, mahdolliset asemassa tapahtuvat muutokset voivat vähentää kiinnostusta hakeutua jatkossa pienen kunnan johtajaksi. Hakijamäärien satunnaisvaihteluun vaikuttaa avoinna olevien virkojen määrä. Suomen pienkuntarakenteesta johtuen yli asukkaan kuntien johtajien virkoja on vähemmän auki kuin pienempien kuntien. Seurantajakson viimeisenä vuonna Manner-Suomen kunnista puolet oli alle asukkaan kuntia. 10

11 Taulukko 2. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärä Manner-Suomessa kunnan koon mukaan vuosina , hakijoita/virka Kuntakoko Vuosi Yht. enintään as as as as as yli as Yhteensä Taulukko 3. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärä Manner-Suomessa kunnan koon mukaan vuosina , hakijoita/virka Kunta- Vuosi koko Alle as Yli as Yht

12 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 3 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina Tässä luvussa selvitetään kunnanjohtajien viran kiinnostavuutta tarkastelemalla, kuinka monessa viranjulistustapauksessa on jouduttu jatkamaan hakuaikaa, jotta on saatu riittävästi päteviä hakijoita. Tarkoituksena on selvittää missä päin Manner-Suomea ja millaisissa kunnissa on turvauduttu moniin hakukierroksiin. Hakukierrokset on jaoteltu ensimmäiseen hakukierrokseen rajoittuneisiin ja monta hakukierrosta vaatineisiin viranhakuihin. Osalta vuoden 2011 viranhauista hakuaika umpeutui vasta vuoden 2012 puolella. Nämä tiedot lasketaan mukaan vuoden 2011 tietoihin. Yleisimmin on riittänyt yksi hakukierros. Niissä tapauksissa, joissa hakuaikaa on jatkettu, hakuaikaa on voitu jatkaa useitakin kertoja. Vuodesta 1996 vuoteen 2011 avoinna oli yhteensä 445 kunnanjohtajan virkaa Kuntalehden ilmoitusten mukaan. Keskimäärin virkoja oli avoinna tuona ajanjaksona vuodessa keskimäärin 28. Eniten viranhakuilmoituksia oli vuonna Tuolloin kunnanjohtajan virka oli avoinna yhteensä 39 kertaa. Vähiten virkoja oli avoinna vuonna 1997, vain 18. Kuvio 2. Kunnanjohtajien virkojen hakujulistukset ja hakuaikojen jatkamiset Manner-Suomessa vuosina , kpl Vuosi Hakujulistukset Tapaukset, joissa hakuaikaa jatkettu 12

13 Tarkastelujakson viranhauista 110 tapauksessa turvauduttiin useampaan kuin yhteen hakukierrokseen. Siis noin joka neljässä viranhakujulkistuksista viran hakuaikaa jatkettiin. Enimmillään viran hakuaikaa on jatkettu vuonna 2010, jolloin niin meneteltiin 13 tapauksessa. Virkoja oli silloin auki yhteensä 30. Vähiten virkojen hakuaikoja jatkettiin vuonna 2008, jolloin vain yhdessä viranhaussa oli enemmän kuin yksi hakukierros. Vuosina kunnanjohtajien virkojen hakuaikoja on jatkettu useammin kuin aikaisemmin. Vuosina viran hakuaikaa jatkettiin keskimäärin noin 23 prosentissa tapauksista. Vuosina hakuaikoja jatkaminen oli yleistynyt kolmannekseen hakujulistuksista. Kuvio 3. Kunnanjohtajien virkojen hakuaikojen jatkaminen suhteessa avoinna oleviin virkoihin Manner-Suomessa vuosina , % Virkojen hakuaikojen jatkaminen vuosina vaihtelee nousu- ja laskuintervalleissa. Tämä suuntaus oli nähtävillä jo aikaisemmassa selvityksessä (Jäntti 2009, 12). Vuosien osalta toistuu tämä sama syklisyys. Valtuustokauden 2. ja 3. vuotena virkojen hakuaikoja jatketaan useammin verrattuna valtuustokauden 1. ja viimeiseen vuoteen. 3.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee suuresti maakunnittain. Vuosina Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan kunnissa virkaan on löydetty yleensä sopiva henkilö ensimmäisen kierroksen hakijoista, vain alle 10 prosentissa viranhauista on jouduttu jatkamaan hakuaikaa. Myös Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on harvoin jatkettu 13

14 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus hakuaikaa, vain noin reilussa kymmenessä prosentissa hakujulistuksista. Selvästi useimmin viranhakuaikaa on jatkettu Keski-Pohjanmaan kunnissa. Siellä kahdessa kolmasosassa viranhauista on hakuaikaa jatkettu. Sekä Eteläettä Pohjois-Savon kunnissa ja Lapin maakunnan kunnissa kunnanjohtajan viranhakuaikaa on jatkettu kolmanneksessa viranhakujulkistuksia. Miksi joissakin maakunnissa kunnanjohtajien viranhakuajan jatkaminen on niin yleistä ja joissakin poikkeus? Tämän selvityksen pitkä seurantajakso, 15 vuotta, karsii pois vuosittaiset vaihtelut. Kyse on siis trendistä, eikä satunnaisvaihtelu selitä sitä. Voisiko ensimmäisen kierroksen pieni hakijamäärä vaikuttaa siihen, että hakuaikaa jatketaan? Keski-Pohjanmaalla, jossa viran hakuaikaa on jatkettu kahdessa kolmasosassa tapauksista, hakijamäärät ovat olleet vuodesta 2000 lähtien selvästi alle Manner-Suomen keskiarvon, kahta vuotta lukuun ottamatta. Muissa maakunnissa, joissa on usein turvauduttu jatkokierroksiin, hakijamäärät ovat olleet useimpina vuosina yli Manner-Suomen kuntien keskiarvon: Lapissa kolmena vuonna, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa jopa seitsemänä vuotena. Näin ollen alhainen hakijamäärä ei vaikuta suoraan viran hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Niissä kunnissa, joissa hakuajan jatkaminen on harvinaista, voisi puolestaan olettaa, että hakijoita on ollut keskimääräistä enemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Päijät-Hämeessä, jossa jatkokierroksiin on turvauduttu harvoin, vain kahtena vuotena oli vähemmän hakijoita kuin keskimäärin Manner- Suomessa, mutta Pohjanmaalla, jossa oli myös vähän hakuajan jatkamisia, hakijamäärät olivat seurantajaksolla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pienempiä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Näin ollen ei voida sanoa, että hakijamäärällä olisi mitään suoranaista vaikutusta hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Vaikuttaa, että kyse on enemmänkin toimintatavasta. Jatkoselvitystä vaatisi myös hakuaikojen selvittäminen. Mikä on ensimmäisen hakukierroksen pituus ja onko siinä kuntakohtaisia eroja. 14

15 Taulukko 4. Kunnanjohtajien viranhakujulistukset ja hakuajan jatkaminen maakunnittain Manner-Suomessa vuosina Maakunta 2012 Hakujulistukset, Tapaukset, joissa Tapaukset, joissa lkm hakuaikaa jatkettu, lkm hakuaikaa jatkettu, % Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Manner-Suomi

16 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Kartta2. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys maakunnittain Manner-Suomessa vuosina , % Hakaikaa jatkettu, (N= 4) (N= 5) (N= 4) 6-13 (N= 5) kuntarajat Tilastokeskus 3.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Yli asukkaan kunnissa vain joka kymmenessä viranhaussa jatketaan hakuaikaa. Yleisintä hakuajan jatkaminen asukkaan kunnissa. Tämän kokoluokan kunnissa hakujulistuksia oli vuosina yhteensä 100, joista 35 tapauksessa hakuaikaa jatkettiin. 16

17 Vuosina hakuaikojen jatkaminen on yleistynyt pienissä, enintään asukkaan kunnissa, verrattuna aikaisemman selvityksen ajanjaksoon (Jäntti 2009, 14). Vuosina kunnanjohtajan virkojen hakuaikaa jatkettiin noin neljänneksessä tapauksista, kun taas vuosina hakuajan jatkamiseen päädyttiin vajaassa viidenneksessä tapauksista. Taulukko 5. Kunnanjohtajien viranhakujulistukset ja hakuajan jatkaminen Manner- Suomessa kuntakoon mukaan vuosina Kuntakoko 2012 Hakujulistukset, Tapaukset, joissa Tapaukset, joissa lkm hakuaikaa jatkettu, lkm hakuaikaa jatkettu, % enintään as as as as as yli as Yhteensä

18 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 4 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuudesta vuosina Selvityksessä haetaan vastausta kunnanjohtajien viran houkuttelevuuteen tarkastelemalla kunnanjohtajien virkojen hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyttä. Selvityksen pohja-aineistona on käytetty vuonna 2009 julkistettua Anni Jäntin raporttia kunnanjohtajien saatavuus Vuosien osalta tiedot perustuvat Kuntalehdessä julkistettuihin kunnanjohtajien viranhakuilmoituksiin, maakuntalehtien artikkeleihin ja kuntien valtuuston pöytäkirjoihin. Aineiston kattavuus on noin 50 prosenttia. Pitkä aikasarja luo kuitenkin luotettavuutta tietoihin. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Taustamuuttujina on käytetty maakuntajakoa ja kuntakokoluokitusta. Hakijat kunnanjohtajien virkoihin vähentyneet Vuodesta 1996 vuoteen 2011 avoinna oli yhteensä 445 kunnanjohtajan virkaa Kuntalehden ilmoitusten mukaan. Keskimäärin virkoja oli avoinna tuona ajanjaksona vuodessa keskimäärin 28. Hakijat kunnanjohtajien virkoihin ovat vähentyneet. Vuosina kunnanjohtajan virkaan oli hakijoita keskimäärin 19. Vuosina puolestaan hakijoita on ollut keskimäärin yhtä virkaa kohden noin 11. Vaihteluväli yksittäisten viranhakujen hakijamäärissä on suuri. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä vaihtelee maakunnittain. Keskimääräistä enemmän hakijoita oli vuosina Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Hakijamäärä on ollut vähäisin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, keskimäärin kahdeksan virkaa kohden. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärissä on havaittavissa kuntakokotarkastelussa selvä muutos. Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli asukkaan kuntiin enemmän kuin alle asukkaan kuntiin. Ennen vuotta 2006 tilanne oli päinvastoin. Tehdyn selvityksen tulokset siitä, että hakijamäärät ovat vähentyneet kunnanjohtajan virkoihin, haastaa kuntasektorin pohtimaan, mitä keinoja olisi löydettävissä kunnanjohtajien työn houkuttelevuuden parantamiseksi. Helppoja ratkaisuja tähän ei ole olemassa. Kysymys on laajasti kunnanjohtajien johtamistyön ja koko kunnan johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnanjohtajien työn arvostuksesta. Työn vaativuus ja tehty työmäärä tulee vastata työstä saatavaa palkkaa. Johtamissopimuksilla voidaan myös selkiyttää kuntien poliittisen ja ammattijohdon rooleja, valta- ja vastuusuhteita sekä yhteistyön pelisääntöjä ja näin lisätä kunnanjohtajan tehtävien houkuttelevuutta. Unohtaa ei myöskään sovi, että kunnanjohtajan viran houkuttelevuuteen vaikuttaa myös kunnan maine (Leinonen 2012, 70 74). 18

19 Hakuaikojen jatkaminen suosituinta valtuustokauden 2. ja 3. vuonna Tarkastelujakson viranhauista 110 tapauksessa turvauduttiin useampaan kuin yhteen hakukierrokseen. Siis noin neljänneksessä viranhakujulkistuksista viran hakuaikaa jatkettiin. Hakijamäärän vähäisyys ei toimi selittävänä tekijänä hakuaikojen jatkamiselle. Sitä vastoin näyttää olevan merkitystä sillä, mikä valtuustokauden vuosi on menossa. Virkojen hakuaikojen jatkaminen trendinä vaihtelee nousu- ja laskuintervalleissa. Valtuustokauden 2. ja 3. vuotena virkojen hakuaikoja jatketaan useammin verrattuna valtuustokauden ensimmäiseen ja viimeiseen vuoteen. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee suuresti maakunnittain. Vuosina Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan kunnissa virkaan on löydetty yleensä sopiva henkilö ensimmäisen kierroksen hakijoista, vain alle 10 prosentissa viranhauista on jouduttu jatkamaan hakuaikaa. Myös Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on harvoin jatkettu hakuaikaa, vain noin reilussa kymmenessä prosentissa hakujulistuksista. Selvästi useimmin viran hakuaikaa on jatkettu Keski-Pohjanmaan kunnissa. Siellä kahdessa kolmasosassa viranhauista on hakuaikaa jatkettu. Sekä Etelä- että Pohjois-Savon kunnissa ja Lapin maakunnan kunnissa kunnanjohtajan viranhakuaikaa on jatkettu kolmanneksessa viranhakujulkistuksia. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee jonkin verran kunnan asukasluvun mukaan. Yli asukkaan kunnissa vain joka kymmenessä viranhaussa jatketaan hakuaikaa. Yleisintä hakuajan jatkaminen on asukkaan kunnissa. Tämän kokoluokan kunnissa hakujulistuksia oli vuosina yhteensä 100, joista 35 tapauksessa hakuaikaa jatkettiin. Vuosina hakuaikojen jatkaminen on yleistynyt pienissä, enintään asukkaan kunnissa, verrattuna aikaisemman selvityksen ajanjaksoon (Jäntti 2009, 14). Vuosina kunnanjohtajan virkojen hakuaikaa jatkettiin noin neljänneksessä tapauksista, kun taas vuosina hakuajan jatkamiseen päädyttiin vajaassa viidenneksessä tapauksista. Viime vuosien kunta- ja palvelurakenteen muutokset ovat tehneet kunnanjohtajan työstä yhä haasteellisemman. Kunnanjohtajien hakumenettelyn tarkastelu antaa viitteitä, että muutosten jatkuessa kunnanjohtajien hakijamäärät tulevat vähenemään etenkin pienten kuntien kunnanjohtajien viranhakujen osalta ellei viran houkuttelevuutta saada nostettua. Viranhakumenettelyn vanhanaikaisuus ja jäykkyys on mainittu erääksi kunnanjohtajan työn houkuttelemattomuuden tekijäksi (Leinonen 2012, 71). Kunnat ovatkin uudistaneet viranhakuprosessejaan. Viran hakuajan jatkamisen lisäksi kunnat ovat käyttäneet muun muassa head hunting -menetelmää hakijoiden etsimisessä. 19

20 Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 5 Lähteet Harjula, Heikki & Prättälä, Kari. Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. 8. uudistettu painos. Helsinki. Talentum Jäntti, Anni. Kunnanjohtajien saatavuus. Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä Verkkojulkaisu. Kuntaliitto Kunnan- ja kaupunginjohtajien viranhakuilmoitukset Kuntalehdessä vuosina Kuntajakolaki 1698/2009 Kuntien valtuustojen pöytäkirjat vuosina Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Leinonen, Jaana: Monelta suunnalta on suitsia suussa, mutta niiden kanssa on elettävä Johtamisen liikkumavara kunnanjohtajan silmin. ACTA-väitöskirja. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki Maakuntalehtien artikkelit vuosina