RAHOITUSTARKASTUKSEN LUOTETTAVA HALLINTO JA TOIMINNAN JÄRJES- TÄMINEN -STANDARDILUONNOS 1.3

Transkriptio

1 Central hande Iskä mmaren ena Linnainmaa LAUSUNTO RAHOITUSTARKASTUS Siup. l : 08 ZOO' Rahoitustarkastus PL Helsinki RAHOITUSTARKASTUKSEN LUOTETTAVA HALLINTO JA TOIMINNAN JÄRJES- TÄMINEN -STANDARDILUONNOS 1.3 Rahoitustarkastus on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen -standardiluonnoksesta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Keskuskauppakamari toteaa, että standardiluonnos on kehittynyt jatkovalmistelussa oikeaan suuntaan verrattuna keväällä 2006 lausunnolla olleeseen luotettavaa hallintoa koskeneeseen standardiluonnokseen. Kuitenkin uusi standardiluonnos on edelleen liian yksityiskohtainen ja puuttuu liiallisesti valvottavien toiminnan järjestämiseen. Standardi on sisällöltään osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia tiukempi. Lisäksi tiedottamista koskevassa jaksossa annetaan päällekkäisiä suosituksia Rahoitustarkastuksen muiden standardien kanssa. Standardiluonnoksen ongelmallisuus liittyy liiallisen yksityiskohtaisuutensa lisäksi siihen, että siinä annetaan yksi toimintamalli kaikille valvottaville. Rahoitustarkastuksen valvottavat poikkeavat merkittävästi toisistaan toimintansa laadun ja laajuuden suhteen. Valvottavien kirjo ulottuu kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavista konserneista pk-yrityksiin. Vaikka luonnoksen joissakin kohdissa viitataan valvottavan toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottamiseen, se ei anna standardin soveltamiselle riittävää joustavuutta. Luonnoksessa esitettyä standardia ei ole kaikilta osin mahdollista soveltaa suppeaa liiketoimintaa harjoittavissa valvottavissa. Toisistaan olennaisesti poikkeavien valvottavien hallinnon ja toiminnan järjestämisen ohjeistaminen edellyttää, että finanssialan konsernin eroavuus pienestä suppeaa toimialaa harjoittavasta valvottavasta otetaan huomioon. Yhtäältä standardiluonnos on liian vaativa pienten valvottavien kannalta, toisaalta se ei esitetyssä yksityiskohtaisuudessaan sovellu kansainvälisten konsernien toiminnan sääntelyyn. Yleispiirteenä standardiluonnoksessa on se, että siinä käsitellään tarpeettoman yksityiskohtaisesti yhtiön liiketoimintaan kuuluvia asioita. Liiketoiminnan järjestämisessä on erilaisia tapoja, joista monet voivat olla onnistuneita. Viranomaisohjeita ei pidä antaa niistä asioista, joista päättäminen kuuluu yrityksen liiketoiminnan piiriin. Jos Rahoitustarkastus päätyy antamaan standardin, standardiluonnosta on edelleen karsittava merkittävästi.

2 Centralhandelskammaren ena Linnainmaa LAUSUNTO Listayhtiöiden corporate governance Listayhtiöiden osalta standardiluonnoksessa on merkittävää päällekkäisyyttä listayhtiöiden corporate governance -suosituksen osalta, HEX Oyj, Keskuskauppakamari ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto antoivat joulukuussa 2003 suosituksen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (corporate governance). Sittemmin suosituksesta on tullut listayhtiöitä sitova pörssin toimitusjohtajan päätöksellä. Kun standardiluonnoksen tekstissä viitataan corporate governance -suositukseen, yhden suosituksen antajatahon nimi on kirjoitettu virheellisesti, kun nimi on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto eikä 3(4) ja 5(32) kohdissa mainittu Teollisuuden Keskusliitto. Suomen yhtiölainsäädäntö ja corporate governance -suositus muodostavat kokonaisuuden, johon suomalaisten listayhtiöiden hyvä hallinnointi perustuu. Nykyjärjestelmä on korkeaa kansainvälistä tasoa. Tämä on havaittavissa muun muassa Euroopan komission antamista raporteista koskien komission antamien johdon riippumattomuutta ja johdon palkitsemista koskevien suositusten noudattamista. Myös valtioneuvosto on käyttänyt corporate governance -suositusta esimerkkinä toimivasta itsesääntelystä (HE 6/2006 s. 52). Rahoitustarkastuksen ei pidä standardillaan antaa päällekkäistä sääntelyä corporate governance -suosituksen kanssa. Päällekkäiseen sääntelyyn ei ole tarvetta, eikä se ole kohtuullista niiden Rahoitustarkastuksen valvottavien kannalta, jotka ovat listayhtiöitä. Keskuskauppakamari ei pidä hyväksyttävänä sitä, että Rahoitustarkastus antaa standardin, joka on päällekkäinen Suonien toimivan corporate governance -järjestelmän kanssa. Standardille ei ole tarvetta ottaen huomioon nykyinen kattava järjestelmämme. Toisaalta standardi johtaisi epäselvyyksiin ja ristiriitaisuuksiin nykyjärjestelmän kanssa. Luonnoksesta ei ilmene, miten Rahoitustarkastus on ajatellut ratkaistaviksi ne tilanteet, joissa standardi olisi ristiriidassa corporate governance -suosituksen kanssa. Rahoitustarkastuksella ei myöskään ole toimivaltuuksia standardin antamiseen, olipa standardin kohteena luottolaitos tai muu yhteisö. Standardin sisältö on niin yksityiskohtaista ja pitkälle menevää, ettei esimerkiksi luottolaitoslainsäädäntö oikeuta Rahoitustarkastusta antamaan luonnoksen mukaista standardia. Standardiluonnoksessa on viitattu myös OECD:n corporate governance -suosituksiin ja Baselin pankki vai vontakomitean suosituksiin (jakso 3). Kumpikaan taho ei ole antanut sellaisia suosituksia, jotka perustaisivat Rahoitustarkastukselle toimivallan ehdotetun kaltaisten yksityiskohtaisten suositusten antamiseen tai jotka edes viittaisivat siihen, että Rahoitustarkastuksen tulisi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä yritysten hyvästä hallinnoinnista. Listaamattomien yhtiöiden corporate governance Keskuskauppakamarin hallitus on tammikuussa 2006 antanut kannanoton listayhtiöiden corporate governance -suosituksen soveltamisesta listaamattomissa yhtiöissä. Kannanotossa todetaan seuraava: Sellaisten yhtiöiden, joiden omistuspohja on laaja tai toiminta on laadultaan ja laajuudeltaan huomattavaa tai joiden toiminta on alueellisesti taikka valtakun- Norded , Okopankki , Sampo

3 Centra I h ande/skammaren LAUSUNTO nallisesti merkittävää, tulisi noudattaa nykyistä listayhtiöille annettua suositusta siltä osin kuin se on niiden erityispiirteet huomioiden mahdollista comply or explain -periaatteen mukaisesti eli siten, että poikkeaminen ja poikkeamisen syy on ilmoitettava. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi laajasti omistetut osuuskunnat, suuret osakeyhtiöt ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Harkintaan siitä, noudattaako yhtiö suositusta ja miltä osin, voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko yhtiöllä ulkopuolisia sijoittajia. Myös sellaisten suurten yhteisöjen, jotka harjoittavat lakisääteistä toimintaa tai muuten tarjoavat yleisen edun kannalta merkittäviä palveluja, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt, on aiheellista viestiä toiminnastaan ja noudattaa hyvästä hallinnointitavasta annettuja ohjeita ja suosituksia siltä osin kuin se on niiden erityispiirteet huomioiden mahdollista comply or explain -periaatteen mukaisesti. Kooltaan ja toiminnaltaan pienimmille pankeille ja vakuutusyhdistyksille listayhtiöille suunnatun suosituksen soveltaminen voi olla työlästä. Paikallisten pankkien ja vakuutusyhdistysten osalta riittävää olisi esimerkiksi vain selostaa noudattavansa oman yritysryhmänsä sovittuja menettelytapoja. Suotavaa olisi, että tällaisessa asetelmassa kehitettäisiin yhteisiä hallinnointi- ja ohjausperiaatteita ryhmätasolla. Keskuskauppakamari katsoo kannanottonsa mukaisen menettelyn riittäväksi ja asianmukaiseksi. Merkittävimpien listaamattomien yritysten on suositeltavaa soveltaa listayhtiöiden corporate governance -suositusta, eikä Rahoitustarkastuksen päällekkäisiä standardeja. Omistajaohjausta koskeva standardi Standardiluonnoksesta ilmenee, että Rahoitustarkastuksessa on valmisteilla omistajaohjausta koskeva standardi 1.2. Vaikka kyseinen standardi ei ole nyt lausunnolla eikä Keskuskauppakamarilla ole tietoa sen suunnitellusta sisällöstä, Keskuskauppakamari painottaa sen tärkeyttä, ettei Rahoitustarkastus pyri muuttamaan Suomen toimivaa corporate governance -järjestelmää myöskään kyseisellä valmisteilla olevalla standardilla. l Soveltaminen Rahoitustarkastuksen valvottavien, kuten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten, osalta standardi johtaisi merkittäviin hallinnollisiin lisäkustannuksiin. Valvottavat joutuisivat perustamaan uusia toimintoja ja mukauttamaan hallintoaan standardin mukaiseksi ilman, että toimenpiteistä olisi mitään hyötyä. Tämä merkitsisi suomalaisille alan yrityksille merkittävää kilpailuhaittaa verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin. Kun kilpailu rahoitusmarkkinoilla on jo nykyisellään erittäin tiukkaa, Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, ettei suomalaisten alan yritysten toimintamahdollisuuksia heikennetä. Keskuskauppakamari kiinnittää Rahoitustarkastuksen huomiota myös siihen, ettei lausunnolle toimitetusta materiaalista mitenkään ilmene, että Rahoitustarkastus olisi arvioinut standardin valvottaville aiheuttamia kustannuksia. Kustannusvaikutusten arvi-

4 Centralhandelskammaren ATTCTTxrrn lft B. ena Linnainmaa LAUSUNTO nn7 ointi kuuluu olennaisena osana säännösvalmisteluun, ja valtioneuvosto on kiinnittänyt asiaan erityistä huomiota, mikä näkyy muun muassa PARSA- ja SÄVY-hankkeissa. Kohdassa (1) käytetään termiä rahoitusalapainotteinen rahoitus- ja vakuutusryhmittymä, jota ei voitane pitää erityisen selkeänä. 2 Tausta ja tavoitteet Jakson kohdassa (5) todetaan standardin tavoitteena olevan muun muassa, että asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti. Epäselväksi jää, mihin Rahoitustarkastus pyrkii lausumalla. Yrityksellä on erityyppisiä asiakkaita, joilla on erilaisia etuja. Esimerkiksi luoton hinnoittelu ei ole kaikilla asiakkailla sama, vaan perustuu moniin tekijöihin. Tällainen perustelematon lausuma voi johtaa väärinkäsityksiin ja on poistettava. On selvää, ettei liiketoiminnassa kaikilla asiakkailla ole samoja etuja ja ehtoja. Esimerkiksi luoton myöntäminen, hinnoitteluja vakuusvaatimukset perustuvat tapauskohtaiseen tehtävään harkintaan. Rahoitustarkastuksen ei pidä antaa standardeja, jotka heikentävät liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuuksia. 3 Standardin kansainvälinen viitekehys ja itsesääntely Asiaa on käsitelty lausunnon alkuosassa. 4 Normiperusta Mikään kohdassa mainituista lainkohdista ei anna Rahoitustarkastukselle valtuutta an* taa luonnoksen mukaista yksityiskohtaista hallinnon ja liiketoiminnan järjestämiseen puuttuvaa standardia. Normiperustaan liittyviä asioita on käsitelty myös lausunnon alkuosassa. 5 Luotettavan hallinnon järjestäminen Ylin johto ja sen tehtävät Luonnoksessa määritellään ylinjohto tarkoittamaan valvottavan hallitusta ja mahdollista hallintoneuvostoa. Teksti olisi selkeämpi, jos tekstissä käsiteltäisiin hallitusta nimikkeellä hallitus. Tekstiin voisi ottaa maininnan, että mahdolliseen hallintoneuvostoon sovelletaan, mitä hallituksesta lausutaan. Standardiluonnoksen 2(3) kohdassa esitellään OECD:n Corporate Governance - näkemyksiä. Kohtaan on otettu standardiluonnoksen terminologia ylin johto ja toimiva johto, jotka on määritelty tekstissä vasta myöhemmin. OECD ei käytä näitä termejä, joten OECD:n näkemyksiä esiteltäessä olisi aiheellista pitäytyä siinä terminologiassa, jota OECD käyttää. Norded , Okopankki , Sampo

5 Cenfra/hande/sKammaren ena Linnainmaa LAUSUNTO Jakson kohdassa (5) esitetään seikkaperäinen luettelo ylimmän johdon tehtävistä. Luettelo on ylipäätään liian yksityiskohtainen. Jossakin määrin epäselviä ovat kohdat, joissa ylimmän johdon tehtäviksi todetaan sellaisista periaatteista päättäminen, joilla varmistetaan, että valvottava toimii ulkoisen sääntelyn ja sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti sekä sellaisista periaatteista päättäminen, joilla varmistetaan avoin tiedottaminen ja sisäinen tiedonkulku. Kohdassa (5) mainitaan myös omistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaate on osakeyhtiölain kantavia periaatteita. Yhdenvertaisuusperiaate ei merkitse tasapuolista kohtelua, eikä ylimmältä johdolta voida edellyttää sen varmistamista. On selvää, että suurilla omistajilla on yrityksessä enemmän vaikutusvaltaa kuin pienomistajilla. Lausuma on myös vastoin Suomen valtion omistajapolitiikan linjauksia, joissa edellytetään muun muassa merkittävien omistajien suhtautumisen varmistamista ennalta joidenkin toimien osalta (Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös ). Valtio myös edellyttää nimitys valiokunnan muodostamista suurimpien omistajien edustajista. Virheellinen lausuma tasapuolisesta kohtelusta on poistettava standardista Ylimmän johdon tehtävien hoitaminen Kohdassa suositellaan peräti neljän eri valiokunnan perustamista valvottaviin (8). Suositus on käytännölle vieras. Edes listayhtiöiden corporate governance -suosituksessa ei suositella listayhtiöille valiokuntien perustamista lukuun ottamatta tarkastusvaliokuntaa, ja sitäkin suositellaan vain suurimmille listayhtiöille. Kansainvälisten finanssikonsernien tytäryhteisöissä ei ole valiokuntia. Jos valiokunnista lausutaan jotakin, tekstin pitää sisältää se toteamus, että valiokuntien perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista kaikissa valvottavissa. Valiokuntien osalta riittävänä ohjeistuksena voidaan pitää corporate governance - suositusta. Rahoitustarkastuksen ei pidä puuttua yrityksen hallintorakenteeseen. On tärkeää, että yrityksen hallinto toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti. Sitä ei välttämättä edistä monen valiokunnan perustaminen. Kohdassa (14) otetaan kantaa hallituksen kokousjärjestelyihin. Tällaisen ohjeen antaminen on tarpeetonta. Kokousjärjestelyt on jätettävä valvottavien hoidettavaksi. Epäselväksi jää, miten kohta (14) liittyy valiokuntien jäseniä koskevaan kohtaan (13), jonka soveltamisohjeeksi kohta (14) on ilmoitettu Ylimmän johdon riippumattomuus Luonnoksessa suositellaan, että kaikki hallituksen jäsenet olisivat toimivaan johtoon kuulumattomia (23). Luonnoksen terminologiassa tämä suositus merkitsee, että toimitusjohtajan ei standardin mukaan pitäisi olla hallituksen jäsen. Tällainen vaatimus ei perustu mihinkään säännökseen eikä kansainväliseen käytäntöön ja on omiaan vaikeuttamaan erityisesti pienten valvottavien toimintaa. Suomen corporate governance -suositus ei sisällä tällaista kieltoa. Sen sijaan siinä otetaan kielteinen kanta toimitusjohtajan puheenjohtajuuteen hallituksessa. Rahoitustar- Aleksantcrinkatu 17, PL 1000, Helsinki, Puhelin (09) , Faksi (09) , Y-tunnus:

6 Centralhandelskammaren na Linnainmaa LAUSUNTO kastuksen ei pidä ottaa hallituksen rakenteeseen sellaista kantaa, joka poikkeaa Suomen corporate governance -suosituksesta. On huomattava, että erityisesti Pohjoismaiden ulkopuolella kansainvälinen käytäntö on, että toimitusjohtaja on hallituksen jäsen. Standardiluonnos ei vastaa myöskään Euroopan komission antamassa johdon riippumattomuutta koskevassa suosituksessa esitettyä kantaa: 3.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelimiin olisi kuuluttava asianmukaisessa suhteessa toimivaan johtoon kuuluvia/- liikkeenjohtoon osallistuvia ja toimivaan johtoon kuulumattomia/ valvovia jäseniä siten, ettei yksikään henkilö tai henkilöiden muodostama pienryhmä voi hallita näiden elinten päätöksentekoa. Standardiluonnoksesta ei ilmene, että komission suositusta olisi käytetty lähteenä luonnoksen laadinnassa, Euroopan merkittävin corporate governance -koodi on Yhdistyneen kuningaskunnan Combined Code. Sen kohdassa A3 todetaan, että The board should include a balance of executive and non-executive directors (and in particular independent non-executive directors) such that no individual or small group of individuals can dominate the board's decision taking. Lisäksi on huomattava, että Suomen tuore osakeyhtiölaki ei sisällä kieltoa sille, että toimitusjohtaja olisi hallituksen jäsen. Näillä perusteilla on selvää, että Rahoitustarkastuksen on pidättäydyttävä ottamasta kielteistä kantaa toimitusjohtajan hallitusjäsenyyteen. Jakson kohdassa (25) oleva maininta harkittaessa valvottavasta ja sen merkittävistä omistajista riippumattomien ylimmän johdon jäsenten tarpeellisuutta on merkitykseltään epäselvä. Kohdassa (26) edellytetään, että yritys julkistaisi, miksi se on päätynyt siihen, ettei hallitukseen ole otettu kahta merkittävistä omistajista riippumatonta jäsentä. Listayhtiöiden corporate governance -suositus rakentuu comply or explain -periaatteelle. On epäselvää, tarkoittako Rahoitustarkastus tässä kohdassa kyseisen periaatteen noudattamista. Joka tapauksessa Rahoitustarkastuksen standardin kohta on päällekkäinen corporate governance -suosituksen kanssa, eikä Rahoitustarkastuksen pidä puuttua corporate governance -suosituksen sisältöön. Edelleen kohdassa (26) suositellaan syyn julkistamista sille, ettei tiettyä ylimmän johdon jäsentä pidetä riippumattomana. Tämä vaatimus ei perustu corporate governance - suositukseen. Myöskään Euroopan komission johdon riippumattomuutta koskevassa suositukseen ei ole katsottu aiheelliseksi ottaa tällaista julkistamista. Yhdistyneen kuningaskunnan Combined Code ei sisällä tällaista julkistamista. Rahoitustarkastuksen standardiin ei pidä ottaa kohtia, jotka poikkeavat corporate governance - järjestelmästämme. Rahoitustarkastus lähtee siitä, että merkittävän tytäryhtiön hallitukseen otettaisiin riippumaton jäsen (27). Suositusta ei ole mitenkään perusteltu. Finanssikonserneissa voi

7 Cenfra/hande/skammaren MARI olla lukuisia tytäryhtiöitä. Konsernissa on voitava ratkaista omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan, minkälainen kokoonpano tytäryhtiön hallituksessa on. Sisäinen hallitus on usein toimivin ratkaisu. Olennaista on se, että tytäryhtiö raportoi emoyhtiölle. Toimitusjohtajaa hallituksen puheenjohtajana koskeva kohta (30) on päällekkäinen corporate governance -suosituksen kanssa. 5.2 Toimiva johto Luonnoksen mukaan toimivaan johtoon kuuluvat ne henkilöt, joille toimitusjohtaja on jakanut päätösvaltaansa (33). Epäselväksi jää, mitä Rahoitustarkastus tarkoittaa sillä, että toimitusjohtaja jakaisi päätösvaltaansa. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa toimitusjohtaja on yrityksen toimielin, jolla on lakisääteinen päätösvalta eikä sitä voida jakaa muille henkilöille. Muu johto avustaa toimitusjohtajaa, muttei käytä hänen päätösvaltaansa. Ylipäätään Rahoitustarkastuksen on pidättäydyttävä käsittelemästä toimitusjohtajan ja hänen alaisten tehtävänjakoa niin, että heidän keskinäiset vastuusuhteensa tulevat epäselviksi. Luonnoksessa todetaan, että toimivan johdon tehtäviin kuuluvat viranomaisraportoinnin oikeellisuuden varmistaminen ja sääntelyn noudattamisen varmistaminen (34). Rahoitustarkastuksen ei pidä käyttää termiä varmistaminen tällaisessa yhteydessä. Toimivan johdon tehtäviin kuuluu sen sijaan erilaisia valvontavelvoitteita. Luonnoksen mukaan valvottavilla olisi suositeltavaa olla johtoryhmä (40). On huomattava, että valvottavissa on hyvin erikokoisia yrityksiä. Johtoryhmän perustaminen pieniin valvottaviin ei välttämättä edistä valvottavien tehokasta toimintaa. Luonnoksen mukaan toimitusjohtaja voi delegoida osan päätöksentekovallastaan johtoryhmälle ja johtoryhmän päätökset tulee kirjata (40). Lausumat eivät vastaa osakeyhtiölakia. Toimitusjohtaja ei voi delegoida päätöksentekovaltaansa muille. On tärkeää, etteivät standardin lausumat poikkea osakeyhtiölaista tai osuuskuntalaista. Jos on aihetta käsitellä standardissa sellaista yksityiskohtaa kuin johtoryhmässä käsiteltyjen asioiden kirjaamista, tekstissä ei pidä puhua johtoryhmän päätöksistä vaan käsiteltyjen asioiden kirjaamisesta. Lisäksi on huomattava, että sellaisessa konsernissa, jonka emoyhtiö on ulkomaalaisen viranomaisen valvottavana, voi olla yhteinen johtoryhmä valmistelemassa päätöksiä koko konsernin kannalta. 5.3 Valta-, vastuu- ja raportointisuhteet Luonnoksen mukaan sitova ohje on, että ylimmän johdon tulee vahvistaa valvottavalle selkeä organisaatiorakenne ja selkeästi määritellyt ja dokumentoidut valta-, vastuu-ja raportointisuhteet (43). Tekstistä puuttuu maininta siitä, että nämä toimet voidaan toteuttaa konsernitasolla. Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki, Puhelin (09) , Faksi (09) , Y-tunnus;

8 Centra/hande/skammaren iena Linnainmaa LAUSUNTO Kohdassa (45) mainitaan johtoryhmän ja muiden elinten vastuualueet. Epäselvää on, mitä vastuualueilla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Riittävää on mainita johtoryhmän tehtävät. Kohdasta (47) ei ilmene, että vastuuhenkilö voi olla konsernitasoinen. Jaksossa käsitellään sisäisen tarkastuksen toimintoa, riippumatonta riskienhallinnan arviointitoimintoa, compliance-toimintoa ja ulkoista laskentaa (49). Epäselvää on, edellyttääkö Rahoitustarkastus ja millä perusteella, että valvottaviin perustettaisiin mainitut toiminnot. Selvää ei ole sekään, mitä Rahoitustarkastus käytännössä tarkoittaa riskienhallinnan arviointitoiminnolla ja ulkoisella laskennalla. Luonnoksen mukaan edellä mainitun neljän toiminnon luotettava hoitaminen edellyttää riippumattomuutta päivittäisestä liiketoiminnasta. Epäselvää on, mitä riippumattomuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä. Kohdasta (54) ei ilmene konsernitasoinen valmistelukäytäntö. Luonnoksen puutteita on ylipäätään se, että siinä ei ole otettu huomioon monen valvottavan kuuluvan kansainväliseen konserniin. 5.4 Toiminnan suunnittelu ja johtaminen Luonnoksessa suositellaan, että ylin johto vahvistaisi valvottavalle vision, toimintaajatuksen ja strategian (59). Standardissa ei ole syytä käsitellä toiminta-ajatusta ja visiota. Edelleen luonnoksen mukaan on suositeltavaa, että ylinjohto määrittäisi valvottavan pitkällä aikavälillä tavoitteleman aseman markkinoilla. Kohtaa ei perustella, eikä Rahoitustarkastus voi edellyttää tällaista kannanottoa. Standardissa ei pidä mainita myöskään sitä, että toiminta-ajatus ja visio loisivat pohjan toiminnan suunnittelulle ja johtamiselle sekä heijastuisivat valvottavan kaikkeen toimintaan (60). Lisäksi kohdissa ei ole otettu huomioon, että strategia-asiat ovat usein konsernitasolla päätettäviä. Kohta (64) on tarpeeton. Rahoitustarkastuksen ei ole aiheellista antaa yksityiskohtaista ohjeistusta valvottavien toiminnan järjestämisestä Henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet Luonnoksen mukaan hallituksen olisi vahvistettava henkilöstöä koskevat toimintaperiaatteet tai niitä vastaava henkilöstöpolitiikka (66). Toimintaperiaatteissa pitäisi vahvistaa muun muassa johtaminen ja esimiestyö sekä henkilöstön palkitsemisperiaatteet. Epäselväksi jää, mitä luonnoksessa tarkoitetaan sillä, että johtaminen ja esimiestyö tulisi vahvistaa toimintaperiaatteissa. Koko jakso on poistettava standardista. Työsuhteita koskevia säännöksiä on kattavasti laissa ja työehtosopimuksissa. Esimiestyötä ja henkilöstön palkkausta koskevat asiat eivät kuulu Rahoitustarkastuksen toimivaltaan. Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki, Puhelin (09) , Faksi (09) ,Y-tunnus: Nordea , Okopankki , Sampo

9 Cen(ra//7ande/s/cammaren na Linnainmaa LAUSUNTO Palkitseminen Luonnoksen mukaan ylimmän johdon tulee varmistaa, että palkitsemisjärjestelmä ei johda epätoivottuihin toimintatapoihin (69). Rahoitustarkastuksen ei pidä tässäkään yhteydessä käyttää termiä varmistaa. Sen sijaan voidaan puhua huolehtimisesta. Edelleen luonnoksessa todetaan, että palkitsemisesta päätettäessä on pyrittävä varmistamaan, että palkitseminen ei johda toimenpiteisiin tai riskeihin, jotka ovat ristiriidassa valvottavan tavoitteiden tai asiakkaiden etujen kanssa (70). Tämä ei ole hyväksyttävä sanamuoto. Asia voidaan ilmaista siten, että palkitsemisesta päätettäessä on pyrittävä huolehtimaan, että palkitseminen ei johda toimenpiteisiin tai riskeihin, jotka vaarantavat valvottavan tavoitteiden toteutumisen tai asiakkaansuojan. Ristiriita asiakkaan etujen kanssa on niin epämääräinen ja laaja käsite, ettei sitä pidä käyttää standardissa. Luonnoksen kohta (71) on poistettava. Osakeyhtiössä yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista, mikä perustuu osakeyhtiölakijärjesteimäämme. Rahoitustarkastuksen ei pidä antaa suosituksenaan sellaista, mikä perustuu lainsäädäntöön. Toimivan johdon palkitsemisesta päättää hallitus, eikä Rahoitustarkastus voi siirtää tätä päätösvaltaa yhtiökokoukselle. Hallituksen on esimerkiksi rekrytointi ti lanteessa voitava käydä palkkaneuvotteluja ilman yhtiökokouksen päätöstä palkkauksen periaatteista. Eri asia on, että optio-oikeuksiin ja osakeanteihin tarvitaan yhtiökokouksen päätös tai valtuutus, mutta tämäkin perustuu osakeyhtiölakiin eikä Rahoitustarkastuksen standardeihin. Lisäksi on huomattava, että palkitsemisjärjestelmät on voitava konserneissa järjestää konsernitasolla Tiedottaminen Rahoitustarkastus ei voi asettaa yrityksille velvoitetta eikä suositusta tiedottaa asioistaan laajemmin kuin arvopaperimarkkinalaki edellyttää. Siten kohta (74) on poistettava standardista. Tiedottamista koskevat jo nykyisellään kattavat lainsäännökset. Luonnoksen suositus tiedottamisesta on hyvin väljästi kirjoitettu. On tulkinnanvaraista, mitä voidaan pitää merkittävänä, kun sijoittaja tai asiakas arvioi yritystä, sen taloudellista asemaa, toimintaa ja hallintoa. Ehdotettu epämääräinen lavea tiedottaniissuositus johtaa vääjäämättä riitaisuuksiin. Rahoitustarkastuksen standardien lähtökohtana tulee olla selkeys sekä epäselvyyksien ja riitaisuuksien estäminen. Myös tiedottaniisperiaatteiden hyväksymistä koskeva kohta (75) on poistettava. Asiaa on riittävästi säännelty arvopaperimarkkinalaissa ja Rahoitustarkastuksen tiedottamista koskevassa standardissa. Kohdan (77) luettelo julkistettavista tiedoista on liian yksityiskohtainen. Esimerkiksi riippumattomuuden arviointiperiaatteet on kuvattu corporate governance - suosituksessa. Julkistettaviksi eivät sovellu toimivaan johtoon kuuluvien henkilöiden valta-ja vastuusuhteet. Näiden tietojen julkistamisesta voi aiheutua suoranaista riskiä yrityksen turvalliselle toiminnalle, jos esimerkiksi kunkin johtajan luotonmyöntämisiimiitit ja muut valtuudet ovat yleisessä tiedossa, Myös omistajien osallistumista valvottavan hallintoon koskeva kohta on ongelmallinen. Epäselvää on, minkä asioiden julkistamista lausumalla tarkoitetaan.

10 Cenfra/handc/skammaren ena Linnainmaa LAUSUNTO Sisäinen tiedottaminen Sisäistä tiedottamista koskeva jakso on kokonaisuudessaan liian pitkälle menevää ohjeistusta, ja se on poistettava standardista. 5.6 Sisäinen tarkastus Sisäistä tarkastusta koskeva jakso on tarpeeton, kun aihepiiristä on erillinen standardi 4.1. Joka tapauksessa jaksosta on poistettava liian yksityiskohtaiset kohdat. Käytännön tarkastustyölle ei voida edellyttää vahvistettavaksi yksityiskohtaiset kirjalliset menettelytavat (100). Myös sisäisen tarkastuksen tehtävälista (103) on liian yksityiskohtainen Säännösten noudattamisen varmistaminen Standardissa ei pidä käyttää jakson otsikossa ja kohdassa (112) olevaa termiä varmistaminen. Säännösten noudattamisesta on huolehdittava, mutta varmistaminen ei ole asianmukainen termi Riippumaton toiminto Rahoitustarkastus ei voi edellyttää valvottaviltaan erillisen pysyvän ja riippumattoman säännösten noudattamisesta huolehtivan toiminnon perustamista (115). Rahoitustarkastuksen standardilla ei pidä lisätä tarpeetonta byrokratiaa. Monissa valvottavissa sisäinen tarkastus hoitaa kohdassa kuvattuja tehtäviä. Epäselvää on, mitä lisäarvoa voisi tuoda se, että valvottavalla olisi monia erillisiä riippumattomia, päällekkäisiä asioita tekeviä toimintoja. Yrityksen on voitava järjestää säännösten noudattamisesta huolehtiminen yrityksen rakenteeseen ja kokoon nähden tarkoituksenmukaisella tavalla Toiminnon tehtävien suunnittelu ja havaintojen raportointi Kohdan (130) mukaan toiminnon tehtäviä on mahdollista antaa myös muiden liiketoiminnasta riippumattomien toimintojen tehtäväksi. Kohta ei soveltune sitovaksi viranomaismääräykseksi, jollaiseksi se on merkitty luonnokseen. 5.8 Toiminnan järjestäminen (yleistä) Jakso puuttuu liian voimakkaasti valvottavien toimintaan ja on poistettava. Esimerkiksi kohdassa (136) mainittujen kirjallisten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen edellyttäminen on liiallista. Samoin periaatteiden sisältöä koskeva kohta (138) on liian yksityiskohtainen. Sama ongelma koskee kohtaa (140). Rahoitustarkastus ei voi myöskään antaa ohjetta, jonka mukaan toimitusjohtaja tai muu johto ei saisi olla asiakasyhteisön hallituksen jäsen (139). Rahoitustarkastukselle ei ole valtuuksia eikä perustetta estää finanssialan yrityksen toimitusjohtajaa olemasta toisen yrityksen hallituksen jäsen, vaikka kyseisellä yrityksellä olisi asiakkuus toimitusjohtajan yritykseen nähden. On eri asia, että yrityksen hallituksen jäsen voi olla es-

11 CentraJhande/skammaren ena Linnainmaa LAUSUNTO teellinen käsittelemään tiettyä asiaa, mutta tämä seikka koskee kaikkia hallituksen jäseniä, ei ainoastaan Rahoitustarkastuksen valvottavien toimitusjohtajia eikä voi siten estää hallitusjäsenyyttä. Whistle-blowing -säännöstön luomista ei voida pitää tarpeellisena (141). Tilanteen mukaan kukin valvottava voi luoda tarvittavat järjestelmät Sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvät eturistiriidat Kohdassa (154) määritelty vaikuttavassa asemassa oleva henkilö jää sisällöltään tulkinnanvaraiseksi Henkilökohtaiset liiketoimet Kohta (173) jättää epäselväksi, keitä ovat ne tahot, joiden katsotaan kuuluvan perhetai muuhun läheiseen yhteyteen Asiakasvarojen suojaaminen ja säilyttäminen Kohdat (179) ja (182) eivät täysin vastaa Mifid-direktiivin säännöksiä. Kohtia on tarkistettava niin, ettei niiden sisältö poikkea direktiivistä. On myös huomattava, että varojen erillään pito ei ole mahdollista nettouttavissa selvitysjärjestelmissä eikä pääsääntöisesti ulkomaisten rahoitusvälineiden osalta, koska useimmissa maissa ovat vain yhteissäilytystilit mahdollisia. Kohtaa (183) on tarkistettava siten, ettei siitä saa sellaista käsitystä, että säilytyksessä olevat varat olisi suojattava niin täydellisesti, etteivät ne voi vaurioitua edes missään poikkeustilanteessa. Myös kohtaa (185) on täsmennettävä niin, että teksti vastaa säännösten vaatimuksia. Valvottavalta ei voida edellyttää kirjanpitonsa ja muiden seurantajärjestelmiensä järjestämistä siten, että asiakkaiden varoja ja niiden muutoksia voidaan luotettavasti ja jatkuvasti seurata kokonaisuutena sekä erikseen kunkin asiakkaan osalta. Säännösten edellyttämä taso on, että tilit ja tiedot tarkistetaan säännöllisesti, mikä myös vastaa käytäntöä. Kohdan (193) mukaan varojen erilläänpitovelvollisuus ei koske tilanteita, joissa tämä on ulkopuolista palveluntarjoajaa koskevan kansallisen lainsäädännön edellyttämä toimintatapa. Lainsäädäntöön viittaaminen ei ole riittävä, sillä erottamattomuus voi johtua myös muusta sääntelystä, kuten viranomaismääräyksistä tai itsesääntelystä. Tämä on syytä ottaa esiin standardissa Liiketoimiin ja palveluihin liittyvien tietojen säilyttäminen Kohdan (204) mukaan liiketoimista ja palveluista säilytettävät tiedot on säilytettävä niin, että ne ovat välittömästi Rahoitustarkastuksen käytettävissä. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, vaan tiedot voivat olla viivytyksettä Rahoitustarkastuksen käytettävis- Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki, Puhelin (09) , Faksi (09) ,Y-tunnus:

12 Centralhandelskammaren ena Linnainmaa LAUSUNTO sä. Lisäksi on epäselvää, mitä kohdassa tarkoitetaan palveluista säilytettävillä tiedoilla ja mihin tämä vaatimus perustuu Asiakasvalitustcn käsittely On epäselvää, mitä tarkoitetaan kohdassa (207) käytetyllä termillä yksityisasiakas. 7 Määritelmät Ylimmän johdon määritelmää (1) on käsitelty edellä kohdassa Määritelmissä ei voida esittää, että toimitusjohtaja jakaisi päätösvaltaansa (2). Toimitusjohtaja on osakeyhtiön toimielin, eikä hän voi jakaa päätösvaltaansa. Säännösten noudattamisen määritelmään (3) on otettu valvottavan antamien omien ohjeiden, periaatteiden tms. noudattaminen. Tällainen laajennus säännösten noudattamisen määritelmään ei ole hyväksyttävissä Rahoitustarkastuksen standardiin. Myös direktiivien ottamista säännösten noudattamista koskevaan kohtaan tulisi vielä pohtia, sillä direktiivi annetaan EU:n jäsenvaltioille, joita se sitoo, ja vasta jäsenvaltion laiminlyödessä direktiivin täytäntöönpanon direktiivillä voi olla välittömiä oikeusvaikutuksia. Pauli K Mattila varatoimitusj ohtaj a