Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen - standardiluonnos 1.3.

Transkriptio

1 FK Ftnanssialan Keskusliitto FCjFinansbranschens Centralförbund Rahoitustarkastukselle Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen - standardiluonnos 1.3. Käsillä olevaan luonnokseen luotettavaa hallintoa ja toiminnan järjestämistä koskevaksi standardiksi on tehty aikaisemmin lausunnolla olevaan luonnokseen verrattuna merkittäviä standardiluonnosta parantavia muutoksia. Standardin soveltamiseen liittyy kuitenkin edelleen soveltamisongelmia. Nämä ongelmat johtuvat ennen kaikkea siitä, että valvottavien kokoja toiminnan laatu poikkeavat merkittävästi toisistaan, jolloin standardia ei ole kaikilta osin mahdollista soveltaa yhtenäisellä tavalla kaikissa valvottavissa. Standardissa tulisi ottaa ehdotettua selkeämmin huomioon valvottavien kokoja erilainen toiminnan rakenne, kuten valvottavan toimiminen osana finanssialan konsernia. Tarkoituksenmukaisimmat tavat varmistaa esimerkiksi hallinnon toimivuus voivat olla hyvinkin erilaisia yhtäältä hyvin pienissä valvottavissa ja toisaalta suurissa kansainvälisissä rahoituskonserneissa. Osa yksittäisten valvottavien osalta perustelluista ehdotuksista eivät ole sellaisenaan toimivia esimerkiksi monialaisissa rajatkin ylittävissä konserneissa. Mikäli standardilla pyritään kattamaan liian yksityiskohtaisesti kaikentyyppiset valvottavat, vaarana on, että se lisää tarpeettomasti hallinnollista työtä. Sellaisille valvottaville, joiden osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, asetettavat vaatimukset tulisi pitää riittävän selkeästi erillään pörssiyhtiöille asetettavista corporate governance -vaatimuksista. Standardi on monelta osin päällekkäinen muun Rahoitustarkastuksen norminannon, kuten sisäistä valvontaaja riskienhallinnan järjestämisiä koskevan standardin 4. l sekä pörssiyhtiöitä koskevan sääntelyn kanssa. Normien päällekkäisyys on omiaan vaikeuttamaan niiden soveltamista. Standardiluonnos on edelleen varsin laaja ja siihen sisältyy joitain varsin pitkälle meneviä paremmin yksinomaan liikkeenjohdon harkintaan kuuluvia toiminnan järjestämistä ja yrityksen liiketoimintastrategiaa koskevia ehdotuksia. Finanssialan Keskusliitto painottaa, että standardiin liittyvien kysymysten valvontakäytännössä tulee johdonmukaisesti ottaa huomioon velvoittavien ja suositusluonteisten normien ero.

2 FK l Finanssi ai an Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbuml Esityksen yksityiskohdista Finanssialan Keskusliitto esittää seuraavan. Kohdan (3) mukaan luvun 5,9 säännöksiä sovelletaan valvottaviin, jotka tarjoavat sijoitus-ja oheispalvelua. Kohdassa ei liene tarkoitus edellyttää, että valvottavan olisi tarjottava sekä sijoitus- että oheispalvelua, jotta standardi voisi tulla sovellettavaksi. Tältä osin olisi ilmeisesti riittävää, että kohdassa puhuttaisiin vain sijoituspalvelusta. Jotta yritys voi sijoituspalveluyrityksistä tarkoitetulla tavalla tarjota oheispalvelua, sillä on oltava toimilupa tarjota sijoituspalvelua. Kohdassa säännellään ylimmän johdon tehtävien hoitamista. Finanssialan Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälisissä finanssikonsernissa tytärluottolaitoksessa ei ole omia valiokuntia. Standardissa tulisi nimenomaisesti tuoda esille, että esim. erityyppisten valiokuntien perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista kaikissa valvottavissa esim. valvottavan koon johdosta tai sen vuoksi, että valiokunnat voivat olla esimerkiksi konsernipohjaisia ulkomaisen emopankin valiokuntia. Kohtaan (14) sisältyy soveltamisohjeena kannanottoja kokousten järjestämisestä. Kokousten järjestämisen ohjeistus lienee luontevampaa jättää valvottavien päätettäväksi. Finanssialan Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että kohta on ilmeisesti (13) kohdan soveltamisohje. Niissä käsitellään kuitenkin eri asioita. Standardin kohdan (23) mukaan on suositeltavaa, että valvottavan ylimmän johdon kaikki jäsenet ovat toimivaan johtoon kuulumattomiaja että enemmistö ylimmän johdon jäsenistä on myös muutoin valvottavasta riippumattomia. Vähintään kahden valvottavasta riippumattoman jäsenen on standardin mukaan suositeltavaa olla riippumattomia myös yhtiön merkittävistä omistajista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan osakeyhtiön toimitusjohtaja saa kuulua hallitukseen. Standardissa ei tulisi antaa lainsäädännön lähtökohdista poikkeavia suosituksia. Erityisesti pienissä valvottavissa ei ole myöskään perusteltua edellyttää, että valvottavan ylimmän johdon jäsenet ovat kaikki toimivaan johtoon kuulumattomia. Ehdotettu suositus siitä, että enemmistön ylimmän johdon jäsenistä tulisi olla riippumattomia valvottavasta, on yleisenä suosituksena perusteettoman tiukka. Sille ei ole osoitettavissa lainsäädännöstä selkeää tukea. Standardiluonnoksessa ehdotetaan kohtaan (27) lievennystä, jonka mukaan, jos tytärluottolaitoksen ulkomaisen viranomaisen valvonnassa olevalla emoluottolaitoksella on riippumattomia jäseniä hallituksessaan, riittäisi, että joku emo luotto laitoksen riippumattomista hallituksen jäsenistä kuuluisi myös tytärluottolaitoksen hallitukseen. Finanssialan Keskusliitto ei pidä vaatimusta siitä, että enemmistön ylimmän johdon jäsenistä tulisi olla riippumattomia lievennyksestä huolimatta perusteltuna. Käytännössä on usein toimivinta, että tytärluottolaitoksen

3 L ^C JBI FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund hallituksena toimii sisäinen hallitus, joka tuntee luottolaitoksen toiminnan. Hallituksen toiminnan on oltava riittävän joustavaa ja tarvittaessa myös nopeaa, Myöskään yleinen suositus, jonka mukaan vähintään kaksi hallituksen jäsentä olisi riippumaton yhtiön merkittävistä omistajista, ei ole perusteltu esimerkiksi silloin, kun yhtiö kuuluu julkisen valvonnan alaisen finanssialan yrityksen konserniin. Erityisesti muiden kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta on käytännössä syytä painottaa ehkä riippumattomuuttakin enemmän hallituksen jäsenten ammattitaitoa. Standardin mukaiset riippumattomuutta koskevat vaatimukset lähestyvät ilman riittävän painavia perusteita pörssiyhtiön corporate governance -säännöksiä. Esimerkiksi kohdissa (26) ja (31) asetetut yleiset riippumattomuutta koskevat julkistamisvelvollisuudet eivät ole kaikilta osin perusteltuja. Kohdan (33) mukainen toimivan johdon mukainen henkilöpiiri on tarpeettoman laaja. Kohdan (40) soveltamisohjeena olisi aiheellista todeta esimerkkinä, että konsernissa, jonka emoyhtiö on ulkomaalaisen viranomaisen valvottavana, voi olla yhteinen johtoryhmä valmistelemassa päätöksiä koko konsernin kannalta. Kohdassa(43) todetaan sitovana, että "Ylimmän johdon velvollisuutena on vahvistaa valvottavalle selkeä organisaatiorakenne ja selkeästi määritellyt ja dokumentoidut valta-, vastuu-ja raportointisuhteet..." Tältä osin olisi syytä tuoda esille, että kohdassa asetetut velvoitteet voidaan toteuttaa konsernitasolla. Kohdassa (47) suositellaan, että keskeisille liiketoiminta-alueille ja muille toiminnoille nimitetään henkilö, joka vastaa toiminnoista ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Tältäkin osin olisi syytä tuoda esille, että käytännössä henkilö voi vastata yleisemmin saman konsernin toiminnoista. Kohdassa (54) esitetyn mukaisesti yhteisöoikeudellisesti vastuu yhteisön päätöksistä ja yhteisölle kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä kuuluu yhteisön omille päätöksenteko-ja hallintoelimille. Standardista tulisi käydä kuitenkin ilmi, että konsernissa asiat tulee kuitenkin voida valmistella yhteisesti ja että ohjeistuksen tulee usein olla konsernin tehokkaan ja luotettavan toiminnan näkökulmasta yhteneväistä. Kussakin yhtiössä päätetään näistä asioista toimivaltaisessa elimessä. Jakson 5.4. mukainen toiminnan suunnittelu jajohtaminen kuuluu keskeisesti yrityksen toimivan johdon päätettäviin asioihin. Finanssialan Keskusliitto kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kohdassa (59) tarkoitetut arvot ja eettiset periaatteet sekä visio, strategia ja toiminta-ajatus valmistellaan konserneissa konsernitasolla.

4 FK Finans$ialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Finanssialan Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että kohdassa tarkoitetut ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät on voitava konserneissa järjestää konsernitasolla yhteisesti emoyhtiön kanssa. Kohdassa (130) esitetään sitovana, että "Toiminnan tehtäviä on mahdollista antaa myös muiden liiketoiminnasta riippumattomien toimintojen tehtäväksi." Ilmaisu soveltuu huonosti viranomaisen sitovaksi määräykseksi. Kohdat ( ) vastaavat lähes sellaisenaan direktiivin tekstejä. Vaikuttavassa asemassa olevan henkilön määritelmä, joka toistetaan jaksossa 7, on tulkinnanvarainen. Luottolaitoksia koskee tulevaisuudessa sääntely, jossa lähipiiri on määritelty neljällä eri tavalla - sisäpiiri säännökset, lähipiiriluotonanto, kirjanpito säännökset ja vaikuttavassa asemassa oleva. Epäselväksi jää myös, mitä tarkoitetaan yrityksen valvonnassa olevalla henkilöllä ja sijoituspalvelun tarjoamiseen osallistuvalla henkilöllä. Arvopaperimarkkinalaissa on määritelty meklari, mutta sääntelyn perusteella jää epäselväksi, tarkoitetaanko sijoituspalvelun tarjoamiseen osallistuvalla henkilöllä jotain muuta henkilöä kuin meklaria. Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 5 :ssä käytetään ilmaisua toimihenkilö, joka asemansa tai tehtäviensä johdosta saa säännöllisesti haltuunsa sisäpiirintietoa. Tämän määritelmän suhde ehdotettuun vaikuttavassa asemassa olevaan henkilöön on myös epäselvä. Kohdan mukainen henkilökohtaisia liiketoimia koskeva sääntely sijoittuisi luontevammin välittömästi vaikuttavassa asemassa olevan henkilön asemaa koskevan jakson jälkeen. Kohdan (173) toisessa kohdassa tulisi määritellä ne tahot, jotka katsotaan kuuluvaksi perhe- tai muuhun läheiseen yhteyteen. Kohdan (179) perustana ole normi ei täysin vastaa Mifid -direktiivin säännöksiä. Kohdan mukaan asiakasvarojen erilläänpitovelvollisuus koskee sekä varojen säilyttämistä, käsittelyä että selvittämistä. Täytäntöönpanodirektiivin 16 artiklan (l)(a) mukaan sijoituspalveluyrityksen n on säilytettävä tietoja ja ylläpidettävä tilejä, joiden perusteella ne voivat milloin tahansa viipymättä erottaa hallussaan olevat asiakkaiden varat toisistaan ja asiakkaiden varat omista varoistaan". Mainittu teksti sisältyy standardin kohtaan (181). Erilläänpito vaatimuksen osalta on huomattava, että arvo-osuustililain 5 mahdollistaa sen, että omaisuudenhoitotilille voidaan kirjata yhden tai useamman omistajan arvo-osuuksia. Erilläänpito ei ole mahdollista nettouttavissa selvitysjärjestelmissä eikä pääsääntöisesti ulkomaisten rahoitusvälineiden osalta, koska useimmissa maissa ovat vain yhteis sai lytysti lit mahdollisia. Kohdan (182) perustana ole normi ei täysin vastaa täytäntöönpanodirektiivin 16(l)(f) artiklaa, jonka mukaan sijoituspalveluyritysten on otettava käyttöön

5 FK Finanssialan Keskusliitto FCfFinansbranschens Centralförbund riittävät toimintajärjestelyt "minimoidakseen riskin siitä, että asiakkaan varat tai kyseisiin varoihin liittyvät oikeudet häviävät tai vähenevät...". Koska kaikissa tilanteissa ei ole aukottomasti mahdollista aina suojata asiakkaan varoja vaurioitumiselta tai tuhoutumiselta, kohdan (183) mukaista soveltamisohjetta voisi täydentää siten, että siinä todettaisiin esim., että asiakasvarat tulisi tehokkaasti suojata vaurioitumiselta tai tuhoutumiselta. Soveltamisohjeeksi merkityn kohdan (184) mukaan valvottavalla on oltava riittävät vakuutukset asiakkaan varoihin kohdistuvien mahdollisten vahinkojen varalle. Koska asiakasvaroihin kohdistuviin vahinkoihin voidaan varautua monin eri tavoin, kohtaa ei tulisi muotoilla siten, että siinä edellytetään vakuutusten ottamista. Kohdassa voitaisiin todeta esimerkiksi, että valvottavalla tulee tarvittaessa olla vakuutukset asiakkaan varoihin kohdistuvien vahinkojen varalle. Kohdan (185) mukaan valvottavan on järjestettävä kirjanpitonsa ja muut seurantajärjestelmänsä siten, että asiakkaiden varoja ja niiden muutoksia voidaan "luotettavasti ja jatkuvasti seurata kokonaisuutena sekä erikseen kunkin asiakkaan osalta", Täytäntöönpanodirektiivin 16(l)(c) artiklassa edellytetään tältä osin, että tilit ja tiedot tarkistetaan "säännöllisesti..." Myös käytännössä tilit täsmäytetään tietyin väliajoin, ei jatkuvasti. Kohdassa (193) säädetään poikkeuksesta varojen erilläänpitovelvollisuuteen sillä perusteelta, että asiakkaan varoja et voida yksilöllisesti erottaa valvottavan tai ulkopuolisen palveluntarjoajan varoista kansallisen lainsäädännön edellyttämän toimintatavan vuoksi. Erottamattomuus voi johtua myös lainsäädäntöä alemmantasoisesta sääntelystä tai viranomaismääräyksistä kuten myös markkinan itsesääntelystä tai markkinakäytännöstä. Esim. Bank of New York:n Venäjää koskevan market profilen mukaan: "According to the current market practice foreign investors hold securities registered in the local custodian's nominee name. This allows faster and cheaper settlement as, if both counterparties use the same local custodian, settlement occurs on the local custodian's books and no re-registration is needed." Myös nämä tilanteet olisi syytä tuoda esille standardissa eikä rajoittaa poikkeussäännöstä vain lainsäädännöstä johtuviin vaatimuksiin. Kohdan (204) mukaan siinä tarkoitetut tiedot on oltava "välittömästi" Rahoitustarkastuksen käytettävissä. Vaatimusta on kaikilta osin käytännössä mahdoton kirjaimellisesti täyttää. Direktiivi edellyttää tältä osin nopeaa pääsyä. Direktiivi ei myöskään edellytä, että tiedot palvelusta tulee säilyttää. Kohdassa (206) luetellaan säilytettäviin tietoihin kuuluvat tiedot. Kohtaan sisältyy myös "muu kuin suullisessa muodossa oleva markkinointiaineisto". Kohtaa tulisi tarkentaa siten, että se muutettaisiin muotoon: "Muu kuin suullisessa muodossa oleva yleisölle jaettu markkinointiaineisto."

6 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kohdassa (207) käytetty termi "yksityisasiakas" on tulkinnanvarainen. Sinällään jakso on itsenäisenä lukuna esitettäväksi varsin lyhyt. Kohdassa 7 määritelmät säännösten noudattamisella tarkoitetaan lakien, asetusten, direktiivien, viranomaismääräysten noudattamisen lisäksi myös valvottavien antamien omien ohjeiden, periaatteiden tms. noudattamista. Määritelmä ei ole onnistunut. Direktiivit eivät ole sellaisenaan ilman täytäntöönpanosäännöksiä yksittäisiä kansalaisia tai yrityksiä sitovaa oikeutta. Myöskään valvottavien omien - hyvinkin monenkirjavien - sisäisten ohjeiden tai periaatteiden noudattamisen osalta ei voida puhua "säännösten noudattamisesta". Lisäksi on huomattava, että Rahoitustarkastuksen norminanto-oikeus rajoittuu sen toimivaltaan kuuluviin asioihin, tässä yhteydessä lähinnä Mifid -direktiivin täytäntöönpanoon siltä osin kuin Rahoitustarkastukselle on annettu oikeus täydentävään norminantoon. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Erkki Kontkanen johtaja x