Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM AMOS Karlsson Ulla-Jill(OKM) JULKINEN

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM AMOS Karlsson Ulla-Jill(OKM) JULKINEN Asia EU; Erasmus+-ohjelman väliarviointi Kokous Koulutus (EU30) U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on julkistanut Erasmus+ ohjelman väliarvion Koulutusneuvosto on käynyt periaatekeskustelun Erasmuksen väliarviosta Uusi ohjelmaehdotus annettaneen keväällä 2018 rahoituskehysneuvottelujen jälkeen, jolloin ohjelman ensimmäinen käsittely alkaisi syksyllä Suomi pitää Erasmus+-ohjelman väliarvioinnin tuloksia oikeansuuntaisina. Väliarvioinnin tuloksen mukaan ohjelmalla on myönteinen vaikutus oppijoiden taitojen ja pätevyyksien hankkimiseen sekä työllistettävyyteen. Ohjelma myös edistää unionin yhteenkuuluvuutta ja tunnetta eurooppalaisuudesta. Väliarviointi vahvistaa, että ohjelmalla on kiistatonta eurooppalaista lisäarvoa. Suomi pitää ohjelmaa erittäin tärkeänä osana eurooppalaista yhteistyötä. Suomi tukee komission tavoitteita vahvistaa vuoden 2020 jälkeen ohjelman osallisuutta edistävää ulottuvuutta ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumista koulutuksen, nuorisotoiminnan ja urheilun alalla toteutettaviin toimiin. Suomi tukee komission ehdotusta koulujen ja muiden pienten toimijoiden osallistumisen helpottamisesta jo nykyisellä ohjelmakaudella. Suomi pitää tärkeänä, että myös kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan vahvistetaan. Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa laajennetaan koskemaan kaikkia koulutusasteita/kohderyhmiä. Suomi pitää tärkeänä, että digitaalisuus on jatkossa yhä kiinteämpi osa ohjelmaa. Suomi tukee ohjelman vaikuttavuuden lisäämistä painopisteiden määrää vähentämällä ja niitä paremmin kohdentamalla. Suomi painottaa hankkeiden laadun varmistamista. Hankkeiden tulosten valtavirtaistaminen ja siten ohjelman vaikuttavuuden lisääminen myös kansallisella tasolla on kannatettava tavoite. Ohjelman mahdollinen yhteys rakenneuudistuksia koskeviin uudistuksiin on valmisteltava

2 2(7) huolellisesti, varmistaen sekä jäsenvaltioiden toimivalta koulutusjärjestelmien kansalliseen kehittämiseen että jäsenmaiden osallistumiseen Erasmus+-ohjelman varojen käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Kansallisen tason rakenneuudistuksiin tähdättäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon eri sektoreiden, ml. kansalaisyhteiskuntatoiminnan erityispiirteet ja tarpeet. Suomi kannattaa tulevan ohjelman hallinnon yksinkertaistamista ja talousarvion joustavuutta. Suomi pitää tärkeänä, että tuleva ohjelma mahdollistaa tarvittaessa rahoituksen suuntaamisen niille kohderyhmille, joilla on suurin kasvupotentiaali. Aikuiskoulutukseen suunnattua kansainvälistymistä tukevaa rahoitusta tulee paremmin kohdentaa tulevassa ohjelmassa. Suomi tukee komission johtopäätöstä opintolainatakausjärjestelmän budjettivarojen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä siten, ettei järjestely kuitenkaan vähennä korkeakoulutusalan kokonaismäärärahoihin. Suomi ei pidä tarpeellisena järjestelyn jatkoa tulevalla ohjelmakaudella. Suomi pitää hyvänä, että urheilualan toimet säilyisivät keskitettyinä, mikäli määrärahaan ei tule huomattavan suurta lisäystä seuraavalla ohjelmakaudella. Suomi ei näe komission mainitsemaa päällekkäisyyttä nuorisotoiminnan kanssa. Edellisten ohjelmien pitkän aikavälin vaikutusten arviointi jää arviointikertomuksessa ohueksi eikä siten vastaa täysin arvioinnin tavoitteita. Yleisesti voi todeta, että arviointi olisi antanut selkeämmän kuvan sektorikohtaisten erityistavoitteiden saavuttamisesta, mikäli arvioinnissa olisi noudatettu ohjelman rakennetta. Tämä olisi tukenut myös uuden ohjelmakauden tavoitteiden asettelua. Pääasiallinen sisältö Erasmus+ -ohjelman väliarviointikertomuksessa arvioidaan seitsemän edellisen ohjelman ( ) pitkän aikavälin vaikutuksia sekä Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanon edistymistä kaikissa osallistujamaissa vuosina Kertomuksessa otetaan huomioon kansallisten kertomusten ehdotukset ja ulkopuolisen arvioijan suositukset sekä esitetään niiden pohjalta nykyisen ohjelman täytäntöönpanon mukauttamista niin, että ohjelman koko potentiaalia pysyttäisiin hyödyntämään vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan seuraavaa ohjelmaa varten esitettyjä parannusehdotuksia. Väliarviointikertomus keskittyy neljään teemaan: tehokkuus, EU:n tasolla saatava lisäarvo ja merkitys, johdonmukaisuus ja tehokkuus ja yksinkertaistaminen. Tehokkuus Arvioidut ohjelmat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen myönteisesti oppijoiden taitojen ja pätevyyden hankkimiseen, ja siten ne lisäävät työllistettävyyttä ja yrittäjyyttä sekä nopeuttavat

3 3(7) siirtymistä koulutuksesta. Arviointi osoittaa, että Erasmus+-ohjelma lisää halukkuutta työskennellä tai opiskella ulkomailla ja edistää vieraiden kielten taidon kehittymistä. Erasmus+-ohjelma vahvistaa myönteistä sosiaalista/yhteiskunnallista käyttäytymistä ja tunnetta eurooppalaisuudesta. Ohjelma tavoittaa heikommassa asemassa olevat nuoret paremmin kuin edeltäjänsä tai vastaavat kansalliset järjestelyt. Arvioinnissa painotetaan kuitenkin tarvetta lisäponnisteluille, jotta saavutetaan yhteiskunnan haavoittuvimmat jäsenet ja helpotetaan pienten organisaatioiden osallistumista. Ohjelmiin osallistuminen edistää alan ammattilaisten ammatillista kehitystä erityisesti laajentamalla verkostoitumismahdollisuuksia ja lisäämällä digitaalisten resurssien käyttöä sekä vahvistaa sitoutumista Eurooppaan. Arvioinnissa vahvistettiin myös, että tarkastetut ohjelmat vaikuttivat vaikkakaan eivät yhtä näkyvästi koulutus-, nuoriso- ja urheilupolitiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, erityisesti korkeakoulutuksen alalla. Raportin mukaan komissio pyrkii vahvistamaan poliittisia vaikutuksia ja harkitsee uusia tapoja edistää järjestelmään kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi se haluaa vahvistaa hankkeiden tulosten entistä tehokkaampaa hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tulevia ohjelmia valmistellessaan komissio tutkii mahdollisuuksia kehittää ja rahoittaa laajassa mittakaavassa (erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuella) sellaisia onnistuneita Erasmus+hankkeita, joilla voidaan edistää rakenneuudistuksia kansallisella tasolla. Kaiken kaikkiaan arviointi osoitti, että Erasmus+-ohjelma on kauden puolivälissä saavuttanut tai ylittänyt useimmat tavoitteet. Kysyntä ylittää reilusti käytettävissä olevan rahoituksen. Arvioinnissa todettiin, että ohjelma pystyy hyödyntämään määrärahansa kokonaisuudessaan. Arvioinnissa ehdotettiin, että mikäli uuden ohjelman rahoitusta korotetaan, voitaisiin muuttaa tapaa, jolla varat tällä hetkellä jaetaan ohjelma-alojen kesken, ja vahvistaa tällä tavoin aloja, joilla talousarvion korotusta hyödynnettäisiin kaikkein tehokkaimmin vaikutusten aikaan saamiseksi. Ohjelmien vaikutuksista oli näyttöä yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisotoiminnan aloilla, vaikka vaikutukset eivät vähäisempien budjettimäärärahojen vuoksi olleet yhtä laajoja kuin korkeakoulutuksen alalla. Raportin mukaan Erasmus+-ohjelmassa käynnistetään vuodesta 2018 alkaen uusia toimia ja toimintoja, joilla lisätään oppilaiden, ammatillisen koulutuksen oppijoiden ja oppisopimuskoulutettavien liikkuvuusmahdollisuuksia Komissio esittää tiedonannossaan Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla vision, jossa tulevaa Erasmus+-ohjelmaa edistetään kaikissa oppijaryhmissä (muun

4 4(7) muassa oppilaat, opiskelijat, harjoittelijat ja oppisopimuskoulutettavat) ja opettajaryhmissä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa ohjelman osallistujamäärä ja saavuttaa myös heikommista lähtökohdista tulevat oppilaat vuoteen 2025 mennessä. Raportin mukaan komissio aikoo vähentää opintolainojen takausjärjestelmälle vuosittain osoitettavia budjettivaroja vuoteen 2020 asti, koska järjestelmä ei tähän mennessä ole täyttänyt sille asetettuja määrällisiä odotuksia. EU:n tasolla saatava lisäarvo ja merkitys Saatujen tulosten perusteella arvioinnissa korostetaan arvioitujen ohjelmien kiistatonta eurooppalaista lisäarvoa. Arviointi osoitti, että Erasmus+-ohjelma vastaa EU:n politiikkoja paremmin kuin edeltäjänsä. Se on riittävän joustava, jotta se voidaan mukauttaa vastaamaan EU:n tasolla syntyviin uusiin tarpeisiin, kuten lisäämään sosiaalista osallisuutta ja ehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista. Arvioinnissa kehotetaan maksimoimaan ohjelman vaikutukset vähentämällä painopisteiden määrää ja kohdentamalla ne aikaisempaa paremmin. Raportin mukaan komissio vahvistaa vuoteen 2020 mennessä erilaisia keinoja, joilla käsitellään pääasiassa yhteistyötä ja vaihtoa edistäviä hankkeita erillään innovointia edistävistä hankkeista Raportin mukaan tulevassa ohjelmassa voitaisiin uudistaa Jean Monnet -osuutta ja suunnata se laajemmalle kohderyhmälle (koulut mukaan luettuina), jotta voitaisiin lisätä tietoisuutta siitä, mitä sen yhteiset eurooppalaiset arvot ovat. Arvioinnissa painotetaan, että aikuiskoulutusalan kohderyhmä on laaja ja alan hajanaisuus ja moninaisuus heikentävät ohjelman vaikutuksia alalla. Raportin mukaan komissio pohtii, miten paremmin kohdentaa aikuiskoulutukselle suunnattua, kansainvälisistä toimintaa tukevaa EU-rahoitusta. Johdonmukaisuus Arvioinnissa todettiin, että Erasmus+-ohjelma ja muut asiaankuuluvat EU:n politiikat ja ohjelmat (esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto ja Horisontti 2020) täydentävät hyvin toisiaan. Vaikka synergioiden taso vaihtelee, on merkillepantavaa, että arvioinnissa havaittiin vain vähän päällekkäisyyttä. Arvioinnin mukaan ohjelma on selvästi hyötynyt siitä, että sen rakennetta on yksinkertaistettu ja toimia on ryhmitetty kolmeen avaintoimintoon (yksittäisten henkilöiden liikkuvuus, yhteistyö ja politiikan uudistamisen tuki), kuten vaikutusten arvioinnissa ennakoitiin. Yhteinen brändinimi on auttanut lisäämään ohjelman näkyvyyttä, mistä on hyötyä kaikille aloille. Erasmus+-ohjelman

5 maantieteellinen jakauma on parantunut, ja pienten maiden sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden osallistuminen on lisääntynyt. Johdonmukaisuutta voidaan vielä parantaa urheilun alalla. Raportin mukaan komissio pyrkii keskittämään paremmin joitakin urheilualan toimia ottaen huomioon erityisesti sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät näkökohdat sekä vähentämään päällekkäisyyttä nuorisotoiminnan kanssa. 5(7) Tehokkuus ja yksinkertaistaminen Erasmus+-ohjelman liikkuvuutta edistävät toimet ovat selvästi osoittautuneet kustannustehokkaiksi. Keskeisenä haasteena on parantaa Euroopan ulkopuolisesten kumppanimaiden kanssa tapahtuvaa liikkuvuutta rahoittavien hajautettujen toimintojen tehokkuutta. Näihin toimintoihin sovelletaan erityiskriteereitä, ja niiden hajanaiset talousarviovarat ovat peräisin EU:n ulkosuhteisiin liittyvistä rahastoista. Hallinnointikustannukset ovat kohtuulliset, erityisesti verrattuna vastaaviin kansallisiin järjestelyihin. Tosin ohjelmassa olisi voitu saavuttaa suurempia mittakaavaetuja. Tehokkuushyötyjen odotetaankin lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä. Rahoitushakemusten jättämisessä, seurannassa, tarkastuksissa ja tulosten levittämisessä voidaan Erasmus+-ohjelman yhtenäisyyden ansiosta käyttää monialaisia välineitä ohjelman yksinkertaistamiseksi. Edellisten ohjelmien ja nykyisen ohjelman välisen vaikean siirtymävaiheen jälkeen Erasmus+-ohjelmaan on tehty parannuksia (esimerkiksi tietotekniset työkalut, tukien yksinkertaistaminen, digitalisointi, ammatillista koulutusta koskeva liikkuvuusperuskirja ja verkossa annettava kielituki). Menettelyjen ja tietoteknisten työkalujen käyttöä olisi kuitenkin helpotettava, jotta täytäntöönpanoelinten ja edunsaajien hallinnollista työtä voitaisiin vähentää suhteessa myönnettäviin tukiin. Täytäntöönpano hoidetaan hajautetusti kansallisten toimistojen kautta, ja tämä toimintatapa on hyvin vakiintunut. Raportin mukaan komissio aikoo pohtia, miten Erasmus+-ohjelman seurantaa voidaan parantaa ja laajentaa niin, että se kattaa paremmin yhteistyöhankkeet ja keskitetyt toiminnot. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Raportti on linjassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan kanssa. Käsittely Euroopan parlamentissa

6 EP tulee käsittelemään väliarviota kevään 2018 aikana. Tiedot täsmentyvät. 6(7) Kansallinen valmistelu EU-30 (Koulutus) , EU-32 (nuoriso ja liikunta) Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Raportti ei edellytä lisävaroja EU:n talousarviosta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM (2018) 50 final OKM , Erasmus+ -ohjelman väliarviointi ja tulevat suuntaviivat vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle; periaatekeskustelu (koulutus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulla-Jill Karlsson, OKM, ulla-jill.karlsson@minedu.fi Seija Astala, OKM, seija.astala@minedu.fi Minna Polvinen OKM, minna.polvinen@minedu.fi Reijo Aholainen, OKM, reijo.aholainen@minedu.fi Anna Mikander, OKM, anna.mikander@minedu.fi Mikko Nupponen, OPH, mikko.nupponen@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus OKM EUE, STM, TEM, TULLI, VNK