TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 Yleisesikuntaeverstiluutnantti evp. Sakari Ahvenainen Helsinki (57) Yleisesikuntakurssi 54, Strategisen Johtamisen Kurssi, MpKK 2005 TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA Yleisesikuntaeverstiluutnantti (evp.) ja tieto- ja verkostopohjaisen sodankäynnin freelance- tutkija Sakari Ahvenainen Jakelu n 2005 oppilaat Tiedoksi x/sa/sa C:\wp50\KESKEN\väitös\SJK05.wpd

2 Sisällysluettelo: Johdanto Tieto ja suurempi kokonaisuus Tieto, universumi, elämä ja ihminen Universumi ja evoluutio Elämä, tieto ja evoluutio Ihminen, tieto ja evoluutio Tavoitteellinen tekeminen ja tieto Olemassaolo, yksinkertaistettu malli Vaikuttaminen olemassaolossa Tiedon merkitys vaikuttamisessa Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Mitä tieto on? Tieto ja filosofia: Hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto ja systeemit: Ero, joka saa eron aikaiseksi Tiedon muita ominaisuuksia Tiedon hierarkiat ja laadut Fyysinen ja mentaalinen tieto Tiedettävät ja ei-tiedettävät tiedot ja tietämättömyys Esimerkkejä tiedon hierarkiasta Ihmisen hermojärjestelmä Sotilaallinen tekninen tieto Elämän tieto, DNA Tieto viestinä Tieto mediana Tieto aineen ja energian liimana Esimerkki tiedosta aineen ja energian liimana Tieto ja historia Tieto ja maatalousyhteiskunta Tieto ja teollisuusyhteiskunta Tieto ja informaatioyhteiskunta...24

3 4. Tieto ja tekniikka Tekniikan yleiset vaiheet sodankäynnissä Tekniikka ja tietotekniikka yleensä Valon nopeus Tietokoneet Tietokoneverkot Tietokoneiden ja tietokoneverkkojen ohjelmistot Simulointi Ohjelmistopohjainen tietotekniikka Johtopäätöksiä tekniikan ja tiedon suhteista Integroitu informaatiokone Koostumus Datasta informaatiota; tiivistäminen Informaatiokoneen historiasta Tieto ja organisaatio: Informatisoitu organisaatio Määritelmä Muutokset Oppiminen Tieto ja ihminen Tieto ja ihmisen historia Tiedon lähteet Tiedon suhde tietoon Uuden tiedon tekotavat Tieto ja sodankäynti Tieto ja sodankäynti yleisesti Tiedon ja sodankäynnin yleiset vaiheet Tiedon nykyaikaisen käytön esimerkkejä sodankäynnistä Tietosodankäynnin eri vaiheet Informaatiosodankäynti (Information Warfare) Verkkokeskeinen sodankäynti (Network-Centric Warfare) Tietämyssodankäynti (Knowledge Warfare) Ymmärrys- ja viisaussodankäynti Globaali tieto ja politiikka: Noopolitik Noopolitik ja reaalipolitiikka Noopolitik ja globaali verkko Noopolitik ja joukkoviestintä Strateginen tieto Miksi, miten, mitä ja millä Teoriasta Teoriasta, opetuksesta ja käytännöstä Strateginen simulointi Johtopäätökset Tiedosta yleisesti Tieto ja vaikuttaminen Tieto ja sodankäynti Tieto ja organisaatio Tieto ja teknologia...56

4 11.6. Tieto ja strateginen johtaminen Tieto ja tulevaisuus...57 Liite: Simuloinnista Miksi simulointi? Simulointi ja tietokoneet USA:n armeija, simulointi ja muutoksen hallinta Johtopäätöksiä simuloinnista...61 Liite: Hawkeye- signaalitiedustelun keinoälyohjelma Yleistä Hawkeye:stä Hawkeye Persianlahdella Kovo- ja pehmoratkaisuista...62

5 Sivu 5 Johdanto Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tietoa. Tavoitteena on saada eri näkökulmien kautta ymmärrystä tiedon yleisemmälle, osin myös strategiselle merkitykselle tulevaisuudessa. Tarkasteltavana ovat holistinen, evolutionäärinen, teknologinen, historiallinen, filosofinen, tieteellinen, toiminnallinen, organisatorinen ja systeeminen näkemys tietoon. Sisällysluettelossa näkökulmat näkyvät seuraavasti: Luku 1. Mikä on tiedon suurempi kehys, mistä tieto on osa kokonaisuutta? Luku 2. Mitä tieto on? Luku 3. Tieto ja historia. Miten tiedon asema tai käsitys tiedosta on muuttunut historian aikana? Luku 4. Tieto ja tekniikka. Miten tekniikka on muokannut tiedon merkitystä? Luku 5. Tieto ja ihminen. Missä asemassa tieto on ihmisen toiminnassa ja päinvastoin? Luku 6. Tieto ja organisaatio: Missä asemassa tieto on nykyaikaisessa oppivassa organisaatiossa? Luku 7. Tieto ja sodankäynti. Missä asemassa tieto on sodankäynnissä? Ja Luku 8. Strateginen tieto. Mitä se on ja miten se luodaan? Tarkastelu jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen tarkasteluun. Ulkopuolelta hahmotetaan ensin kolmen näkökulman avulla kokonaisuuksia, joista tieto on osa (luku 1 yllä). Sisäinen tarkastelu käsittää tiedon tarkastelun seitsemän tiedon osan kautta (luvut 2-8 yllä). Monimutkaisessa toiminnassa yhdenkin merkittävän tekijän vakavampi laiminlyönti johtaa järjestelmäkokonaisuuden tehon merkittävään laskuun. Lisäksi kokonaisuuteen satsaaminen on periaatteellisesti tehokkaampaa kuin yhteen osaan satsaaminen 1. Näitä kokonaisuuden osia edustavat luvut Tieto ja suurempi kokonaisuus Minkä tahansa asia merkityksen ymmärtäminen kokonaisuudelle ja itselleen vaatii ensin sen tarkastelua ulkopuolelta ja useammasta näkökulmasta 2. Siksi tässä tarkastellaan ensin tietoon liittyviä suurempia kokonaisuuksia. Nämä näkökulmat ovat: 1. Evoluutio, jonka jokaisessa yhdeksässä kehityshypyssä tiedon tallentamisen ja käsittelyn keinot ovat merkittävästi muuttuneet ja 2. Tavoitteellinen tekeminen, jossa tieto esiintyy neljästi 3. Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet, joista yksi on tieto Tieto, universumi, elämä ja ihminen Universumi ja evoluutio Evoluutio on edennyt suurissa päävaiheissa, jotka ovat: 3 (1) fysikaalinen (The Big Bang, alkeishiukkaset ja alkeishiukkasten yhteisöt, atomit) (2) kemiallinen (molekyylit ja molekyylien yhteisöt, itseään monistavat molekyylit) (3) biologinen (solut ja suuremmat soluyhteisöt, ihminen) (4) kulttuuri- (eläinyhteisöt, ihmisyhteisöt ja tekniikka) (5) tekninen, synteettinen evoluutio, tekniikan 4 yhteisöt.

6 Sivu 6 Kulttuurievoluutio voidaan jakaa esimerkiksi keräilijä-metsästäjävaiheeseen, maatalousvaiheeseen, teollisuusvaiheeseen ja tietoyhteiskuntavaiheeseen. Tekninen evoluutio voidaan jakaa tiedon kannalta esipaperiaaniseen (työkalut), paperi (koneet ja järjestelmät), elektroniseen (tietokone, tietokoneverkot, keinoäly ja virtuaalitodellisuus) ja fotoniaaniseen vaiheeseen. Jatkossa tekninen, synteettinen evoluutio on evoluution kehittynein vaihe. Se sisältää mm tietotekniikan, teknisen älykkyyden ja avaruuden. Yksi teknisen evoluution merkittävä tiedollinen osa on internet. Edellä mainituissa vaiheista voidaan tehdä seuraavat havainnot: (1) Mitään vanhaa ei poistu. Kaikki evoluution vaiheet ovat aina olemassa. Esimerkiksi suuri meteoriitti tai valtava tulivuorenpurkaus voi mullistaa koko kehittyneimmän evoluutiorakenteen kuten 65 miljoona vuotta sitten tapahtui, kun maapallon valtiaat, dinosaurukset katosivat maapallolta. (2) Uusi kehitysvaihe on aina ollut voimakkaampi, nopeampi kuin sen edeltäjä. (3) Jokaisessa vaiheessa edellinen kehitys tapahtunut yhä suuremman kokonaisuuden sisällä: Atomit, molekyylit, solut, eläimet ja kasvit, eläinyhteisöt, eläinyhteisöjen yhteisöt, avaruus. (4) Jokaisella pääkehitysvaiheella on ollut pienemmät alivaiheet. (5) Edellinen päävaihe on luonut seuraavan vaiheen muutoksen siemenen: Alkeishiukkaset atomin, atomit molekyylin, molekyylit solun, solut ihmisen, ihminen kulttuurin, kulttuuri tekniikan, tekniikka tietokoneen. (6) Jokainen vaihe on yhteisö tai verkko, jolla on alempi verkko- tai yhteisötaso ja ylempi verkko tai yhteisötaso. Tämä tulkinnan mukaan olemassaolo on monitasoinen verkko. (7) Ylempi taso on aina kompleksisempi ja moni-ilmeisempi kuin alempi. Kompleksisempi tarkoittaa käytännössä myös tietointensiivisempi Elämä, tieto ja evoluutio Elämällä ja informaatiolla on mielenkiintoisia riippuvuuksia. Brittiläinen matemaatikko John Maynard Smith ja unkarilainen tiedemies Eörs Szathmary ovat kehittäneet mallin, jossa biologista evoluutiota on tarkasteltu informaatio tarkastelun lähtökohtana. Heidän mielestään evoluutio on edennyt kahdeksassa hyppäyksessä. 5 Ne ovat (1) solujen synty, (2) geenien synty kromosomeista, (3) DNA:n syntyminen, (4) aitotumaisten solujen synty, (5) sukupuolten synty, (6) monisoluisten kasvien ja eläinten synty, (7) eläinyhteisöjen synty ja (8) ihmisen synty. Yhdeksäs (9) hyppy on informaatioyhteiskunnan ja virtuaalitodellisuuden synty. Smith n ja Szathmarym n mallissa kolmentyyppinen muutos on tapahtunut joka vaiheessa. Ensin yksin toimineet yksiköt sulautuvat suuremmiksi yhteisöiksi, ylätason verkoksi. Ne voivat lisääntyä vain suuremman yhteisön puitteissa. Toiseksi ne erikoistuvat. Aikaisemmat erilliset osat erikoistuvat eri tehtäviin. Tämä prosessi luo työjakoa, uusia tehtäviä ja spesialisteja. Tämä merkitsee myös monimutkaisuuden kasvua. Kolmanneksi informaation esittäminen, taltiointi ja välitys muuttuvat. Edellä mainittuihin kehitysvaiheisiin sopivat edellä esitetyt suurempien kehitysvaiheiden ominaisuudet. Mitään vanhaa ei poistu jne. Vrt. myös sulautuminen suuremmiksi yhteisöiksi ja esimerkiksi EU, Nato tai

7 Sivu 7 globalisoituminen. Tai erikoistuminen ja koulujen erikoislinjat sekä uudet ammatit tietotekniikassa. Tai tiedon välityksen muuttuminen ja Internet. Evolutionäärisen järjestelmän tai organisaation ominaisuuksia ovat siis (1) pyrkimys kohti suurempia yksiköitä, (2) erikoistuminen ja (3) uudet informaatiosovellutukset Ihminen, tieto ja evoluutio Ihmisen evoluution historiassa voidaan nähdä eri vaiheita, joissa tiedon tallennus, välitys, käsittely ja jakaminen muuttuvat. Näitä vaiheita ovat kielen syntyminen, sitten kirjoitus- ja lukutaito, kirjapainotaito, sähkömagneettisen spektrin käyttö (lennätin, radio, tutka, TV, valokaapeli), tietokoneiden syntyminen, tietoverkkojen syntyminen (Internet) ja lopuksi ihmisen syrjäytyminen. Tämä viimeinen vaihe on ennustettu, ja jopa melko tarkastikin vuodelle 2088, 6 synteettisen evoluution artilektien ja teknisen singulariteetin syntyyn 7. Tai ehkä viimeinen vaihe on muutos ajasta jolloin ihminen kontrolloi konetta aikaan, jolloin kone alkaa kontrolloida ihmistä. 8 Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että tähän mennessä ne yhteiskunnat, jotka ovat sallineet uuden tiedonvälitystavan vapaan käytön ovat olleet lopulta voittajia kehityksessä. Tällä hetkellä on kyse internetistä ja sen sensuroinnista. Laaja historiallinen näkemys ja teoria sodankäynnistä esitetään professori Quincy Wrightin laajassa tutkimuksessa A Study of War. Sen mukaan sodankäynti voidaan jakaa historiallisesti neljään vaiheeseen: (1) Animalistinen sodankäynti. Sen perusta oli epäselvä (indistinct) ja selittävä asia psykologia. (2) Primitiivinen sodankäynti. Sen perusta oli yhteiskunta, ja selittävä asia sosiologia. (3) Sivistynyt sodankäynti. Sen perusta oli kansainvälinen järjestelmä ja selittävä asia kansainvälinen laki. (4) Moderni sodankäynti. Sen perusta oli teknologia ja selittävä asia tiede. Siirtyminen vaiheesta toiseen tapahtui viestinnän, tiedon käsittelyn muuttumisen yhteydessä. Animalistisesta siirryttiin Wrightin mukaan primitiiviseen puheen syntymisen kautta, primitiivisestä sivistyneeseen kirjoituksen keksimisen kautta ja sivistyneestä moderniin kirjapainotaidon keksimisen kautta, siis noin vuodesta 1500 alkaen. 9 Kun Wrightin teos perustuu pääosin vuosiin , voidaan esittää, että on muodostumassa myös viides sodankäynti, postmoderni sodankäynti. Sen perusta olisi uusi viestintätekniikka, tietokoneet ja etenkin globaalit tietokoneverkot, siis integroitunut 10 elektroninen globaali tieto ja selittävä asia kompleksisuus Tavoitteellinen tekeminen ja tieto Olemassaolo, yksinkertaistettu malli Olemassaolo voidaan yksinkertaisimmillaan ymmärtää itseensä viittaavaksi, rekursiiviseksi järjestelmäksi. Olemassaolossa on aina 12 kaksi elementtiä: (1) tarkasteltava järjestelmä A ja (2) muu olemassaolo, ei-a. A vaikuttaa ei-a:han ja ei-a A:han. A:n vaikutus heijastuu siis siihen takaisin A:han ei-a:n kautta. Muutama rekursiivisen järjestelmän ominaisuus: 1. A ja ei-a vaikuttavat toisiinsa, muodostavat järjestelmän. A:n tarkastelu ilman ei-a:ta johtaa vääriin johtopäätöksiin, koska A vaikuttaa ei-a:han ja se takaisin A:han ja siten A muuttuu ei-a:n vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sodankäynti muuttuu sodankäynnin ympäristön muuttuessa (tekniikka, yhteiskunnat, arvot jne.).

8 Sivu 8 2. Kun A:n ja ei-a:n vaikutukset kiertävät monta kierrosta muodostuu epälineaarinen vaikutus. A ja ei-a muokkaavat siis voimakkaasti toisiaan. Kaikki itseensä viittaavat järjestelmät ovat epälineaarisia, kysymys on vain kierroksen kestosta. Tähtien kierros (syntymä, keskivaihe, kuolema) kestää miljardeja vuosia ja alkeishiukkasten vuorovaikutus sekunnin miljardisosia. 3. Ei-A voidaan ymmärtää ja se itse asiassa on peili, joka heijastaa A:n tekemiset siihen itseensä takaisin. Vrt.: Tehkää muille niin kuin haluaisitte heidän tekevän teille tai Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan. Muutama rekursiivisen järjestelmän sovellutus: 1. Yritys (A) ja maailma (ei-a): Maailma (asiakkaat, kilpailijat, raaka-aineet, energia, kolmannet osapuolet) muokkaa yritystä, mutta yritys muokkaa myös maailmaa (alihankkijoita, sijoituskuntaansa, kilpailijoita, markkinoita, asiakkaita...), pieni yritys vähän ja suurempi yritys tai yritysten yhteenliittymä (yhteistyö) paljon. Vrt. standardit. Nokian strategia on: Markkinoita luova strategia, eli markkinoiden muovaaminen. 2. Vanhemmat ja lapsi: Lapselle (A) aikuiset (ei-a) ovat peili, jonka kautta hän tulkitsee tekemisiään ja tunteitaan. Mitä on viha, mitä kiroilu? Lapsi muovautuu kulttuurinsa mukaiseksi Ihmiskunta ja ei-ihmiskunta: Luonto iskee takaisin. Ihmiskunta vaikuttaa luontoon ja luonto ihmiskuntaan. Sairaalabakteerit ovat tästä hyvä esimerkki: Pyrkimys bakteerien hallintaa luo itse asiassa pahempia bakteereita, eli bakteerien hallintaa. 4. Sodankäynti: Oma puoli ja muu maailma: Vihollinen, ympäristö ja kolmannet osapuolet. Oma toimintamme muokkaa vihollista, ja vihollinen meitä. Kun tämä vaikutus perustuu suureen määrään, saadaan Lancasterin kaksintaisteluyhtälö, joka on epälineaarinen, eli tappiot ovat kääntäen verrannollisia ylivoimamme neliöön. Tästä vaikutuksesta seuraa sodankäynnin ilmiö, jossa vastustajat alkavat muistuttaa toisiaan. Ne oppivat vastustajansa tehokkaiksi havaituista toimista. 5. Jeesus: Tehkää muille niin kuin toivoisitte heidän tekevän teille. Koska he tekevät samalla tavalla kun te teitte heille ( vaikutus - oppiminen - silmukka) Vaikuttaminen olemassaolossa Tavoitteellisen tekemisen tai päätöksenteon edellytykset ovat (suluissa John Boydin OODAloop 14 - osat): (1) Input- tieto (Obseravation), tieto toimintaympäristöstä, joka ohjaa tekemistä. Eli tiedustelu, kyky havainnoida ympäristöä, havaita tekemisen tarve, muutos. Jotta voisi ymmärtää tämän input- tiedon, on oltava jonkinlainen: (2) Kokonaismalli kohteena olevasta toiminnasta (Orientation). Koulutus, kokemus, älykkyys, intuitio, mallit. Eli kyky ymmärtää systeemiä ja sen ympäristöä, kokonaisuutta. Malli antaa input- tiedolle merkityksen, malli on input- tiedon tulkinta. Merkitys on sama asia kuin vaikutus. Mallin perusteella tulee lisäksi: (3) Tietää, mitä tulee tehdä (Decision). Koulutus, kokemus, älykkyys, intuitio, mallit, Eli

9 Sivu 9 kyky ymmärtää, mitä tulisi tehdä, mitä input tieto tarkasteltavassa järjestelmässä edellyttää, jotta päästäisiin tasapainoon (vast.)) (=käskyt, ohjeet). Sitten tarvitaan: (4) kyky tehdä tarvittava asia (Action). Tieto, osaaminen, taito ja muut resurssit. Eli kyky osata ja pystyä tekemään tarvittava asia ja sen edellyttämät resurssit, mm aika, työvälineet, raaka-aineet... Tämä jälkeen tarvitaan edelleen: (5) tahto tehdä tarpeellinen asia (6) kestävyys tehdä kyseinen asia ja lopuksi (7) rohkeus tehdä se. Boydin OODA- loop- mallissa on vain mainitut neljä osa. Tässä yllä esitetyssä mallissa Action- osa on laajennettu tekemisen tietotaidoksi, tarvittaviksi resursseiksi, tahdoksi, kestävyydeksi ja rohkeudeksi tehdä tarvittava asia. Minkä tahansa edellä mainitun seitsemän kohdan puuttuminen merkitsee tekemisen estymistä. Tekeminen on siis JA- riippuva funktio edellä mainituista seitsemästä tekijästä. Boydin OODA- loop on hyvin lähellä kyberneettisen, tietoa käsittelevän koneen tai eliön rakennetta: - sensori (input tieto) - päätöksentekoelin (systeemitieto) - vaikutuselin (output- tieto, vaikutus). Kybernetiikassa oleellista on vielä palaute, takaisinkytkentä (feedback). Takaisinkytkentä, eli eron tunnistaminen, mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Ero on säätöarvon ja todellisen arvon ero. Ja tieto on keskeisesti ero, kuten myöhemmin toteamme Tiedon merkitys vaikuttamisessa Tietoa tarvitaan tekemisen seitsemässä vaiheessa neljässä kohtaa: (1) Tieto tekemisen tarpeesta, (2) tieto siitä, mitä tekemisen tarvetta ilmaiseva tieto tarkoittaa kokonaisuuden kannalta, (3) tieto siitä mitä kokonaisuuden kannalta edellisten perusteella pitäisi tehdä ja lopuksi (4) tieto siitä miten tarvittava asia tehdään. Venäläisessä sotilaallisessa ajattelussa esiintyy termi refleksiivinen kontrolli. 15 Siinä pyritään siihen, että vastustaja tekee meidän haluaman päätöksen, eli että kontrolloimme sitä. Keinona käytetään kykyä hallita vastustajan saamaa input- tietoa (kohta 1 yllä). Jos sen lisäksi tunnetaan vastustajan järjestelmän toiminta (kohta 2 yllä), se tekee haluamamme päätöksen (output- tieto, kohta 3 yllä). Vrt esimerkiksi EU, yksittäinen ihminen, tai kone. Mitä ohjelmisto on? Täydellinen tieto siitä miten järjestelmä toimii! Edellä oleva merkitsee, että tieto on kaiken toiminnan ja päätöksenteon keskeisin, mutta ei ainoa tarvittava elementti ja siihen vaikuttamalla vaikutetaan kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Tieto on siis merkittävää, koska se saa eron aikaiseksi, se vaikuttaa. Tämän vaikutuksensa takia tieto on merkityksellinen 16. Jos edellä oleva pitää paikkansa saadaan seuraava ajatusrakennelma: Ensin on ymmärrettävä, osattava mallintaa ja hallita kokonaisuuksia. Tällä seikalla on suuri merkitys myöhemmin strategisen tiedon luonnin osalta. Kun tämä taso on hallinnassa on voidaan tiedolla hallita kokonaisuuksia: Syötetään järjestelmään sellainen tieto, että se saa aikaan halutun vaikutuksen, halutun eron. Tulevaisuuden hallinta lähtee siis kokonaisuuksien ymmärtämisestä. Tämän jälkeen vaikutus saadaan aikaiseksi siirtämällä vain tietoa.

10 Sivu 10 Voidaan ajatella, että sodanjohtaja on kyberneettinen päätöksentekokone. Tällöin häneen voidaan vaikuttaa joko epäsuorasti lähettämällä hänelle signaaleja, esimerkiksi tuhoamalla hänen sotapotentiaalia tai lähettämällä hänelle suoraan tietoa, joka tiedetään johtavan haluttuun päätökseen (vrt. refleksiivinen kontrolli). Tieto on edellä mainitussa tapauksessa suora vaikuttamismenetelmä ja asevoimat epäsuora vaikuttamismenetelmä. Molemmilla pyritään samaan lopputulokseen, saamaan sodanjohtaja luopumaan sodasta, antautumaan, taipumaan vaikuttajan tahtoon. Merkittävä sovellutus tästä on ollut Pohjois-Euroopan voimakkaimman merilinnoituksen, Viaborgin antautuminen ilman taistelua keväällä Tieto on siis neljässä kohtaa välttämätön osa tavoitteellista toimintaa. Minkä tahansa neljän kohdan puuttuminen estää tekemisen. Ei voida ajatella tavoitteellista toimintaa ilman tietoa. Tieto ohjaa toimintaa. Tietoa ohjaamalla voidaan siis ohjata toimintaa. Tähän perustuu mm. johtamisen, tiedustelun, kouluttamisen, psykologisen sodankäynnin ja harhauttamisen tärkeys. Niissä luodaan toimintaan vaikuttavaa tietoa. Tämä tiedon keskeinen rooli sillä on ollut aina. Informaatioaikakaudella mahdollisuudet tiedon keräämiseen, käsittelyyn, siirtämiseen ja tallentamiseen ovat kasvaneet merkittävästi. Lisäksi tietoa sovelletaan yhä useammassa paikassa. Tiedon siirron, käsittelyn ja luomisen halvetessa sitä käytetään yhä useammassa paikassa tehostamaan toimintaa, luomaan täsmää Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Sodankäynnissä on toiminnalliset ulottuvuudet, joista muodostuu oman, vastustajan ja kolmansien osapuolten kokonaisuus sekä yksi näkemys niiden vahvuuksiin ja heikkouksiin. Niitä sodankäynnin toiminnallisia ulottuvuuksia ovat operatiivinen (tavoite ja keinot), logistinen (voiman luonti, siirto ja ylläpito), sosiaalinen (ihminen, vaikuttaja ja vaikutettava), teknologinen (ihmisen laajennukset, vaikuttamisen keinoja), organisatorinen ulottuvuus (ihmisen 2. asteen laajennus), tieto (kaiken järjestyksen ja tavoitteellisen toiminnan pohjana; ihmisen 3. asteen laajennus) sekä aika, energia ja tila. 18 Operatiivinen taso, toiminnan tavoite, käsittelee sotavoiman käyttöä. Operatiivinen ulottuvuus on perinteisin sodankäynnin ulottuvuus. Se käsittää sotavoiman käyttöä eri tasoilla. Mm Clausewitz näki sodan operatiivis- sosiaalisena ilmiönä. Operatiivisen tason hierarkkinen tasojärjestelmä muodostuu seuraavista tasoista: (1) taistelutekniikka: laitteiden ja välineiden käyttö taistelun voittamiseen, (2) taktiikka: pienten joukkojen oikea käyttö taistelun voittamiseen, (3) operaatiotaito: suurten joukkojen käyttö useista taisteluista muodostuvien operaatioiden voittamiseen, (4) sotilasstrategia: koko valtakunnan sotilaallisten voimavarojen käyttö sodan sotilaalliseen voittamiseen, (5) valtion kokonaisstrategia: koko valtakunnan kaikkien voimavarojen käyttö sodan (vaikuttamisen) voittamiseen ja (6) liittokuntastrategia: liittokunnan kaikkien voimavarojen käyttö liittokunnan sodan (vaikuttamisen) voittamiseen. Logistinen taso, kyky luoda, siirtää ja ylläpitää sotavoimaa. Se, tai paremminkin sen käytössä olleet rajalliset voimat, lihas-, tuuli- ja vesivoimat, rajoittivat sodankäyntiä monella tavalla tuhansia vuosia, mm sotajoukon kokoa. Vasta uudet voimat, höyryvoima rautateillä ja merillä, sekä lennätin muuttivat sodankäyntiä tässä suhteessa. Logistinen taso vaikutti ensimmäisen kerran ratkaisevasti sodankäyntiin Amerikan Sisällissodan aikana

11 Sivu 11 Siinä dominoi pohjoisvaltioiden kyky luoda ja ylläpitää lukumääräisesti ylivoimainen sotavoima. Etelän operatiivisesti loistavat kenraalit jäivät pohjoisen massojen jalkoihin 19. Sosiaalinen tai psykologisyhteiskunnallinen taso, ihminen, käsittää ne ihmisten väliset ilmiöt, lähinnä tunteet, jotka syntyvät ihmisessä, tai ihmisten välillä taistelijaparissa, ryhmässä, komppaniassa, suuremmissa joukoissa päätyen aina valtioon, uskontoon, ideologiaan, ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen asti. Sotilaallinen toiminta ei koskaan kohdistu vain aineellisiin voimiin; se kohdistuu aina yhtä aikaa moraalisiin voimiin, jotka antavat sodalle sen voiman (life), eikä näitä kahta voi erottaa 20. Teknologinen taso, ihmisen laajennukset, käsittää teknologiaa sodassa mm kaikkien em. tasojen yhteydessä. Clausewitz toteaa, että koska kaikilla sotaa käyvillä on lähes samanlainen tekniikka, teknologialla ei ole suurempaa merkitystä sodassa. Tämä piti paikkansa aina luvun puoliväliin saakka. Sitten höyryvoima, rautatiet, lennättimet, takaa ladattavat ja kierteillä varustetut kiväärit ja tykit muuttivat tilanteen. Alkoi noin sata viisikymmentä vuotta jatkunut sodankäynnin teknistyminen ja sen mukana tullut monimutkaistuminen. Laajasti ottaen teknologinen taso on materia pl ihminen. Siis esimerkiksi ilma, vesi, ruoka. Organisatorinen taso käsittää mm joukkojen organisaatioon, käskyvaltaan, johtosuhteisiin ja yhteistoimintaan liittyvät asiat. Organisaatio ja organisointi ovat erittäin tärkeitä, jopa tekniikkaa tärkeämpiä. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ovat rakennuksina vaikuttavia, mutta ilmeisesti työn organisointiin liittyvä taso on ollut huomattavasti tekniikkaa oleellisempi. Eli noin 5000 vuotta vanhalla tekniikalla pystyttiin luomaan nykyaikaakin hämmästyttäviä saavutuksia. Organisatorisen tason keskeinen kysymys on keskitetty vai hajautettu. Hajautettu taas liittyy keskeisesti tietoliikennetekniikkaan. Informatiivinen taso, tieto, voidaan nähdä sodankäynnin ulottuvuutena. Sodankäynnillä ja informaatiolla voidaan nähdä kolme suhdetta. Ne ovat sodankäynti ja informaatio, sodankäynti ja informaatiotekniikka ja informaatiosodankäynti. Informaatio on aina ollut oleellinen tekijä sodankäynnissä. Mm vastustajan doktriinin, aseiden, johtajien ja moraalin sekä taistelumaaston ja sään tunteminen ovat näitä tekijöitä. Informaatio oli aiemmin kuitenkin vain tukitoimi. Ilman sitä taistelun voittaminen oli täysin mahdollista. Informaatiotekniikka on ollut merkittävässä asemassa sodankäynnissä vasta hieman yli sata vuotta. Informaatiosodankäynti on vasta syntymässä. Aika vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Suomen ja kaikkien pienten asevoimien realistisena strategiana voidaan nähdä ajan voittaminen poliittisille päättäjille. Siis ei vastustajan lyöminen tai tuhoaminen, vaan sen toiminnan viivästyttäminen niin, että aika muuttaa tilannetta. Toisen maailmansodan aikana tämä strategia toimi sekä talvisodassa että jatkosodassa. Talvisodassa Suomen pitkittynyt vastarinta oli viemässä Neuvostoliittoa aivan väärään leiriin, eli sotaan länsivaltoja vastaan. Sitten Saksan muuttunut sotilaallinen suunnittelu (Operaatio Barbarossa) esti Neuvostoliittoa hoitamasta Suomen kysymystä välirauhan aikana. Jatkosodassa vuoden 1944 suurhyökkäyksen pysähtyminen Tali-Ihantalasuurtaisteluun pakotti Neuvostoliiton siirtämään voimat sinne, missä suursodan loppuasetelma ratkaistaisiin, Keski-Eurooppaan, Saksaan. Aika on yhtä tärkeä myös sodankäynnin alemmilla tasoilla, operaatiotaidossa, taktiikassa ja taistelutekniikassa.

12 Sivu 12 Energia vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Sitä tarvitaan järjestyksen luomiseen, eli esimerkiksi elämän tai yhteiskunnan pohjaksi. Sotilaallisesti energia, aluksi ihmisten ja hevosten ruoka, vaikutti oleellisesti sodankäyntiin. Nykyaikana polttoaineiden riittävä saanti on aivan keskeinen sodankäyntiä rajoittava tekijä. Saksan sotilaallinen teho katosi kun sen keskeisin öljyntuotantoalue Romaniassa ja jalostamot Saksassa pommitettiin hajalle. Harvemmin esitetty tieto on se, että sotatarviketuotanto nousi Saksassa koko sodan ajan. Sodan lopussa vain ei ollut enää polttoainetta lentokoneille eikä panssarivaunuille. Persianlahdella 1991 harvoja GPS- laitteita käytettiin keskeisesti koordinoimaan panssarivaunuyksiköiden ja polttoainekolonnien yhteen saattaminen aavikolla, jossa irakilaisten mielestä suurilla joukolla operointi oli mahdotonta. Tila: Kaikki tekeminen vaatii tilaa. Abstrakti ajattelukin, esim. haaveilu ym. vaatii aivoja ja aivot tilaa. Keskeisimmät sodankäynnin tilat ovat maapallon pinnan biosfääri, avaruus ja valtameret. Viivytys on tilan luovuttamista aikaa vastaan. Tila luo etäisyyden, joka monesti on suoja. Avaruus on erittäin hyvä suoja, koska avaruuteen pääseminen edellyttää erittäin paljon energiaa. Jokaisessa sodassa ja sotajoukossa on ollut kyseiset ulottuvuudet ja tulee olemaan. Se miten eri ulottuvuudet painottuvat eri sodissa tai asevoimissa, vaihtelee. Joissakin sodissa jokin ulottuvuus on noussut muita merkittävämmäksi. Esimerkiksi toisen maailmansodan alku oli operatiivisen sodankäynnin, salamasodan ylivoimaa ja sen loppu logistisen sodankäynnin, massan juhlaa. Sota voidaan hävitä millä tahansa toiminnallisella tasolla tai niiden yhdistelmällä. On tärkeää ymmärtää vihollisen ja oma tilanne sodankäynnin eri toiminnallisilla tasoilla ja välttää vastustajan vahvoja ulottuvuuksia ja iskeä sen heikkoihin ulottuvuuksiin. Omassa toiminnassa tärkeää on tasaisuus, eli se, että muita tasoja heikompia kohtia ei ole. Tämä on kokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Suurin suhteellinen etu saadaan kuitenkin aikaiseksi tuhoamalla vastustajan vahvuudet. Edellä mainittu edustaa sodankäynnin loogista tasoa. Paradoksaalista, suhteellisesta edusta syntyvää tasoa edustaa esimerkiksi se, että vastustajan vahvuuksia vastaan tulee hyökätä juuri siitä syystä, että ne ovat vahvuuksia. Tai että teknisesti nopein ja suorin tie ei ole sitä vihollisen vaikuttaessa, koska myös se on nähnyt teknisesti nopeimman ja suorimman tien nopeimmaksi ja suorimmaksi ja maksimoinut omat vastatoimet kyseiselle tielle. Oleellista on lisäksi, että oma sodankäynnin toiminnallinen ulottuvuuskokonaisuus muodostaa synergistisen kokonaisuuden. Oleellisinta on siis ensin sodankäynnin kokonaisidea. Esimerkiksi Saksan toisen maailmansodan aikainen salamasotadoktriini oli kokonaisidea, joka sisälsi synergiaa ainakin teknologisen, organisatorisen, psykologisen ja operatiivisen tason välillä. Tulevaisuuden sodankäyntidoktriinin, informaatiosodankäynnin uusi idea, synergistinen kokonaisuus on Johtamissodankäynti, Command and Control Warfare, C2W. Organisatorisella tasolla se pyrkii vastustajan organisaation ja toiminnan yhtenäisyyden murtamiseen. Sosiaalisella tasolla se pyrkii vastustajan ja erityisesti sen johtajien tahdon murtamiseen. Teknisellä tasolla se pyrkii vaikuttamaan tai kontrolloimaan vastustajan tärkeimpien järjestelmien avainkohteita. Operatiivisella tasolla johtamissodankäynti pyrkii

13 2. Mitä tieto on? Evl evp Sakari Ahvenainen: Tieto ja sen merkitys tulevaisuudessa Sivu 13 luomaan tempon, johon vastustaja ei pysty vastaamaan. Informatiivisella tasolla se pyrkii luomaan ylivoimaisen eron johtamisjärjestelmien ja niiden tukijärjestelmien kuten tiedustelu- ja viestijärjestelmien välille. Eli tietokonejärjestelmien välille. Ja ydin on synergia. Tiedon merkityksen ymmärtäminen, yleensä kommunikoitavissa oleva ymmärtäminen, lähtee sanoista ja niiden merkityksistä. Ihmisen kommunikoivat pitkälti sanoilla. Samalla sanalla voi olla suuri ero eri ihmisille. Määritelmät ovat siis tärkeitä, valitettavasti. Tässä esityksessä tieto on yleissana, jonka alalajit ovat data (data), informaatio (information), tietämys (knowledge), ymmärrys (understanding) ja viisaus (wisdom). Tieto on ollut alunperin ihmiseen liittyvä filosofinen asia (Platon). Mitä tieto on ja mitä voidaan yleensäkään tietää?. Evoluutioteoria (Charles Darwin) toi tietoon ihmistä laajemman näkemyksen, jota laajensivat edelleen Claude Shannonin kommunikaatioon liittyvä tiedonsiirtoteoria sekä Norbert Wienerin kybernetiikka, oppi elävistä ja konemaisista tietoa käsittelevistä systeemeistä. Edelleen DNA:n löytäminen toi tietoon näkemyksen siitä, miten tieto (ero) DNA:ssa muodostaa elämän tiedon pohjan. Kvanttimekaniikan aaltofunktio siirsi tiedon aineen pohjalla olevaksi, aineelle muodon antavaksi tietoperustaksi Tieto ja filosofia: Hyvin perusteltu tosi uskomus 22 Platonin klassikkomääritelmä tiedolle Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus on jokseenkin käyttökelpoinen, kunhan otetaan huomioon hänen aikansa tiedonkäsitys. Sen mukaan tieto on kyky, joka muiden kykyjen mukaisesti tuottaa jotain tuloksia. Sen mukaan tieto on myös tietoa jostakin, jonkin ilmiön näkymisestä jonkinlaisena. Platonin ajattelussa nämä tavat ymmärtää tiedon käsite sulautuvat varsin usein yhteen. Lisäksi eri tiedonaloilla ja tiedoilla on niiden tietämiseen soveltuvat kohteensa. Voidaan ajatella, että Platonin ajattelussa tieto ymmärretään kyvyksi tuottaa jokin tulos jossain kontekstissa, kun siinä voidaan määrittää tietämisen kohde ja sen tapa ilmetä siitä tietävälle. 23 Perinteinen määritelmä todelle tiedolle on, että tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Joku tietää, jos: 24 - hänellä on päteviä perusteita väittää, että asia on tosi (= hyvin perustelu, ei arvaus) - asia on tosi (= tosi, ei erehdys) ja - hän uskoo (on vakuuttunut) asiaan (= uskomus; ei vale) Joku tietää, että Pekka on kotona jos: - hän näki Pekan menevän juuri kotiin - Pekka on kotona - hän uskoo, että Pekka ei ole millään vielä ehtinyt lähteä kotoaan ja Pekka yleensä on tähän aikaan pitkään kotona. Spinoza, luvun hollantilainen filosofi toteaa tietämisen lajeista: Siitä mitä edellä on sanottu selvästi seuraa, että käsitämme monia asioita ja muodostamme universaaleja ideoita: 1. Yksittäisistä asioista, jotka aistimme esittävät meille vääristyneellä ja sekavalla tavalla ja

14 Sivu 14 ilman älyn järjestystä. Näitä käsityksiä minulla on tapana kutsua tiedoksi hämärästä (vague) kokemuksesta. 2. Merkeistä. Kun esimerkiksi kuulemme tai luemme tiettyjä sanoja, muistelemme asioita ja muodostamme ideoita niistä, jotka ovat samoja kuin ne ja näiden ideoiden perusteella kuvittelemme asioita. Näitä kahta tapaa katsoa asioita kutsun tämän jälkeen ensimmäisen lajin tiedoksi, mielipiteeksi ja mielikuvitukseksi. 3. Omistamistamme yleisistä oletuksista (notions) ja asioiden ominaisuuksien riittävistä ideoista. Tätä kutsun järjeksi ja tiedon toiseksi lajiksi. Näiden kahden tiedon lajin lisäksi on olemassa kolmas laji, kuten myöhemmin osoitan, jota kutsumme intuitiiviseksi tiedoksi. Tämän tapainen tietäminen lähtee Jumalan tiettyjen ominaisuuksien muodollisen perusolemuksen riittävästä ideasta. 25 Tiedon lähteitä ovat siis: 1. Ensimmäisen lajin tieto: Kokemus ja mielikuvitus ilman älyn järjestystä. 2. Toisen lajin tieto: Järki, asioiden riittävät ominaisuudet. 3. Kolmannen lajin tieto: Intuitiivinen tieto olemassaolon (Jumalan) perusolemuksen riittävästä ideasta Tieto ja systeemit: Ero, joka saa eron aikaiseksi 26 Edellisen alaluvun määritelmää (Platon) on perinteinen ja ihmisen tietoon liittyvää. Biologinen tieto DNA:ssa tai tekninen tietokoneessa ei ole "hyvin perustelu tosi uskomus". Laajempi määritelmää tiedolle on: "Ero, joka saa eron aikaiseksi. Tieto on siis ero, jolla on merkitystä systeemilleen. 27 Tästä seuraa, että: (a) Tieto on systeemiriippuvaista. Jokaisella systeemillä on oma tietorakenteensa, kuten esimerkiksi ihmisaivoissa sähkökemiallista toimintaa, tietokoneessa jännitetasoja, solussa kemiallisia rakenteita, yhteiskunnassa jotain muuta (arvoja, ideologioita ynnä muita.). Koska jokainen taso evoluutiossa (kvarkit, atomit, molekyylit, solut, eliöt, kulttuurit jne) on eri, jokaisella tasolla on oma tietorakenteensa. (b) Tieto on ero, jonka systeemi voi tunnistaa (vertaa esimerkiksi ideologiat ja yhteiskunta). Tämä rajoittaa peruserojen määriä, eli muutama erilainen rakenne ei aiheuta väärää tulkintaa. Mitä enemmän perustasoja, sitä suurempi vaara virhetulkinnalle, esimerkkinä vaikka Suomen puolueiden määrä. (c) Erolla on merkitystä systeemilleen, sen toiminnalle systeeminä. Tieto siis aiheuttaa toimintaa, jotain systeemissään ja vain tämän vaikutuksen kautta tieto on merkityksellinen. Katso esimerkiksi Francis Bacon:"Tieto on valtaa". Tämä pitää paikkansa vain käytettyyn tietoon. Oikein olisi siis sanoa: "Käytetty tieto on valtaa". Tieto ohjaa toiminnan, vaikutuksensa, kautta systeemiä. Tieto on siis valtaa, vaikutuskykyä systeemissä. Bitti saa esimerkiksi tietyn väylään avautumaan, tietty aivotoiminta pelkoreaktion, siis taisteluvalmiuden aikaiseksi, pätkä DNA:ta (geeni) valkuaisaineen aikaiseksi solussa jne. (d) Tieto on siis yleinen olemassaolon "substanssi", eikä siis liity pelkästään ihmisen aivoihin ja sen tuotteisiin. Tieto erona soveltuu ihmisen tietoon, tietokoneen tietoon tai

15 Sivu 15 elämän tietoon DNA:ssa ja solussa, ehkä muuallakin, siis systeemissä yleensä. (e) Jos tieto on ero jolla on merkitystä systeemilleen, ei ole absoluuttista, aineesta (systeemistä) riippumatonta itsenäistä tietoa. Joidenkin filosofien esittämät ideoiden maailmat ovat siis olemassa vain kun ihminen niitä ajattelee. Puusta lähtee ääni sen kaatuessa, vaikka kukaan ei ole sitä kuulemassa, ja ideoita on olemassa vain, jos joku niitä ajattelee? (f) On olemassa ensin systeemin sisäistä tietoa kuten hormonit, aivot, hermosto, DNA ja käyttöjärjestelmä. Toiseksi on olemassa systeemin ulkoista tietoa systeemin ulkopuolisesta maailmasta, jota systeemille välittää sen aistit. Systeemi voi edellisen perusteella saada tietoa vain aisteillaan, systeemin tieto maailmasta on siis aina rajallista. (g) Koska tiedon tulkkina toimii systeemin rakenne ja jokainen ihminen on erilainen, periaatteessa jokaisen tiedon tulkinta on aina ihmisellä yksilöllinen. Siis jokaisella sanalla on eri merkitys jokaiselle ihmiselle. Vain vuosien yhteiselo tietyssä sosiaalisessa ympäristössä (kieli, kulttuuri, yhteiskuntaryhmää jne.) mahdollistaa suurin piirtein samansisältöisen tulkinnan samoille asioille, esim. sanoille ja tunteille. Vrt. vaikka sanan "kommunisti" merkitys kommunistille, äärioikeiston edustajalle ja sellaiselle, joka ei ole kuullut ko. sanaa koskaan. Kun tieto tulkitaan erona, voidaan todeta esimerkiksi Shannonin informaatioteorian tutkivan aivan tiedon perusominaisuutta, sitä mikä on (teknisissä järjestelmissä) erotettavissa (taustakohinasta). Edellä esitetty tieto "Pekka on kotona" tulkittuna erona, jolla on merkitystä systeemilleen tarkoittaa: - Pekka: Pekka Meikäläinen, syntynyt klo 03.35; yksi tietty ihminen maailma yli kuudesta miljardista ihmisestä - on: ei esim. leijaile, raivoa tai nuku - on: tällä hetkellä, ei menneisyydessä eikä ehkä puolen tunnin päästä - kotona: Kuusikatu 1022 asunto 111, Ny Kumlinge, Tellus; hyvin rajallinen ja täsmällinen alue Telluksella "Pekka on kotona" ei ole tietoa Lao Tzu Dongille (Shanghai), koska herra Dongille (tietty systeemi) Pekkaa ei ole olemassa, eikä Pekan kotona ololla ole siis merkitystä herra Dongille. Pekan kotona olo on herra Dongille vain yksi rajattomasta erojen potentiaalista maailmassa, johon hään ei ole törmännyt "Pekka on kotona" on tietoa Pekan naapurille, Jussille (toinen systeemi), koska hään tarvitsee porakonetta ja ainoa hänen tuntemansa nopeasti saatavilla oleva porakone on naapurin Pekalla. "Pekka on kotona" on tietoa myös Pekan kotona olevalle naarashyttyselle (kolmas systeemi), koska Pekka on lämpötila- ja hiilidioksidiero hyttysen aisteille. Pekka on hyttyselle valtava verivarasto (iso ero) ja hyttynen tarvitsee verta lisääntyäkseen.

16 2.3. Tiedon muita ominaisuuksia Evl evp Sakari Ahvenainen: Tieto ja sen merkitys tulevaisuudessa Sivu 16 Jokapäiväisessä käytössä informaatio ja tieto ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Latinankielinen "informare" tarkoittaa muotoon panemista ja suomen "tietää" on sukua sanalle tie. Tietää on yhtä kuin tuntea reitti. Näiden kielten näkökulmat tietoon ovat erilaiset mutta molemmat kuvaavat hyvin tiedon olemusta. Tieto on siis (1) muotoon panemista, järjestystä ja (2) tuntemista, ymmärtämistä. Tieto liittyy järjestelmään, sen rakenteeseen ja järjestelmän rakenteen, muodon, ymmärtämiseen. Tieto on järjestelmän yhteen liittävä liima, aineen ja energian ominaisuus. Järjestyksen luojana, entropian vastakohtana tieto on myös mikä tahansa ero, jolla on merkitystä 28. Tieto on siis ero 29. Hyvin periaatteellisesti tieto on ero, jolla on merkitystä, joka saa eron aikaiseksi. 30 Tietokoneessa ero nollan ja ykkösen välillä, DNA:ssa ero adeenin, tymiinin, guaniinin ja sytosiinin välillä, kirjassa ero aakkosten kirjainten välillä, kielessä ero äänteiden ja sanojen välillä. Ero mahdollistaa valintojen syntymisen, joten tieto on myös aina valinta, koodi. Tiedon olemuksesta 31 : 1. Tiedon arvo määrittyy täysin käyttäjän ja käyttäjän kunkin hetkisen tilanteen mukaan. Sama tieto voi olla toiselle kullan arvoinen, toiselle roskaa. Tiedon arvo riippuu sen kontekstista, ensin tulkitsijasta ja toiseksi hetkestä, johon se liittyy. Molemmat tarkoittavat muuta tietoa. Tiedon arvo määräytyy siis muun tiedon, tiedon kontekstin mukaan. 2. Tiedon arvo voi kasvaa jos siihen lisätään (muuta) tietoa (tiedon yhdistäminen). Ks. Luku: Tiedon suhde tietoon. Kun samanarvoista tietoa liitetään yhteen, voi syntyä yksikkö korkeamman luokan tietoa. 3. Tiedon arvo on erittäin aika- riippuvaa. Tietoetu on useimmiten aika-, ei määräetu. 4. Tiedolla on merkitystä vain käytettynä. Mitä enemmän sitä käytetään sen taloudellisempaa se on. Verkostokeskeinen sodankäynti perustuu keskeisesti tiedon tähän ominaisuuteen. Tiedosta on tultava kykyä, toteaa jo Clausewitz Tieto on fyysistä (data ja informaatio) ja mentaalista (tietämys, ymmärrys ja viisaus). Edellinen voi olla yhteisöllistä, monistettavaa, jälkimmäinen on aina yksilöllistä, vaikeasti monistettavaa. 6. Sama tieto (data tai informaatio) voi olla yhtä aikaa kahdessa tai useammassa paikassa, toisin kuin esimerkiksi raha tai muu materia. Tieto (mutta vain data ja informaatio!) on siis monistettavaa. Eikä kulu käytettynä eikä monistettuna. 7. Tiedon vaikutus on epälineaarinen. Sillä on kynnysarvo. Pieni tietomäärä ei saa muutosta aikaiseksi, kynnysarvolla tapahtuu nopea muutos ja sen jälkeen tiedon lisäämisellä ei ole suurta merkitystä. Tässä mielessä kynnysarvokohtien tunnistaminen on mitä tehokkainta tiedonhallintaa, täsmätoimintaa. Oikea määrä oikeaa tietoa oikeassa yhteydessä muodostaa siis yhdessä tiedon seuraavan tason. Tieto on kumulatiivisena tulkinnassa integroituvaa. Tämä on myös tie tehdä abstraktimpaa tietoa. 8. Tiedon tuottaminen, varastointi ja välittäminen maksavat. 33 Yleisesti järjestyksen luominen, tiedon luominen, epäentropia vaatii energiaa. 9. Tieto korvaa muita resursseja, esimerkiksi työvoimaa, raaka-aineita, rahaa. Vrt. täsmä. 10. Tieto voi olla oikeaa, väärää tai jotain siltä väliltä. Tiedon lisääntyessä lisääntyy myös väärä tieto ja tietoon liittyvä työ. 34 On siis tietoa ja epätietoa. 11. Tieto on käytettynä valtaa. Tietovirtojen kontrolli on valtaa. Tieto ohjaa järjestelmän toimintaa input- tietona ja järjestelmän todellisuuden tulkintana.

17 Sivu Tieto on (a) viesti, (b) media ja (c ) aineen ja energian välinen systeemin yhteen sitova liima. 13. Tieto (lat. informare) on muodon antamista (in-formare) ja muoto ilmaisee suhdetta. Informaatio on muodon siirtämistä mediasta toiseen. Satunnaisuus (entropia) on muodon ja tiedon puutetta. 14. Todennäköisyys on tietoa ja tieto vaikuttaa todennäköisyyteen. Merkittävä tiedon ja todennäköisyyden suhde on bayesilainen todennäköisyys, jossa voidaan laskea miten lisätieto jonkin asian todennäköisyydestä vaikuttaa uuteen todennäköisyyteen. Tämä tuntuisi olevan oleellinen asia siitä, miten uusi tieto muuttaa vanhaa tietoa, eli luo uutta tietoa. 15. Tieto on järjestystä, kaaoksen vastakohta. Yksinkertaisessa järjestyneessä asiassa ei ole paljoakaan tietoa (timantti) ja kaaoksesta voidaan sanoa, tietää hyvin vähän. Eniten tietoa on kaaoksen reunalla olevissa järjestelmissä. Elämä on yksi kaaoksen reunalla oleva järjestelmä. Myös kompleksisuustutkija ja biologi Stuart Kauffman on tullut tietokonesimulointien kautta tähän tulokseen 35. Tekniikassa tiedon oleellinen näkemys on Claude Shannonin informaatioteoria ja Norbert Wienerin kehittämä kybernetiikka. Heille tieto on kaaoksen, entropian, vastakohta, siis järjestystä. 36 Kun aine järjestyy, sen tietosisältö kasvaa. Tämä on etenemistä termodynamiikan toista pääsääntöä vastaan, jonka mukaan universumin epäjärjestys kasvaa vaikka sitä kuinka järjestettäisiin. Tämä ero (järjestys/epäjärjestys) on myös avointen ja suljettujen järjestelmien keskeinen ero Tiedon hierarkiat ja laadut Fyysinen ja mentaalinen tieto Tieto jakaantuu fyysiseen kommunikoitavissa olevaan yhteisölliseen tietoon (fyysinen todellisuus, data ja informaatio) ja mentaaliseen, ei-kommunikoitavissa olevaan, yksityiseen tietoon ihmisen aivoissa (tietämys, ymmärrys, viisaus). 37 Mentaalinen tieto on aina tulkintaa, merkityksen antamista ihmisen olevan tietämystaustan perusteella. Eri ihmisillä ei siis ole olemassa täysin samanlaista tietämystä, ymmärrystä ja viisautta samastakaan asiasta. Yksinkertaistettuna yllä esitetyt tiedon tasot muodostavat hierarkia, jossa suuri joukko alempaa tieto yhdistyessään muodostaa ylemmän elementin. 38 Fyysinen tieto syntyy fyysisen todellisuuden havainnoista tai mittauksista. A- systeemi havainnoi ei-a:ta. Tieto voi sijaita tallennusmediassa: ihmisen aivoissa, papereilla, datanauhalla, CD-ROM:lla, kiveen hakattuna jne. ilman tulkitsijaa, ihmistä. Fyysistä tietoa voidaan välittää suoraan, jos tulkintatausta, esimerkiksi kieli ja kirjoitusmerkit ovat lähettäjällä ja vastaanottajalla samoja. Fyysinen tieto on usein helposti monistettavissa. Se on sinänsä samanmuotoista kaikille, mutta sen merkitys muodostuu vasta tulkinnasta ja se on aina yksityinen. Aivojen ulkopuolelle tallennetulla tiedolla ei siis ole merkitystä ilman aivoja, samoin tietokonetiedolla ei ole merkitystä ilman tietokonetta eikä DNA- tiedolla ilman solua. Tieto tarvitsee siis aina tulkintataustan omatakseen merkitystä, eli tiedolla on merkitystä vain tulkintataustan kontekstissa, järjestelmässä, johon se liittyy. Tieto liittyy aina järjestelmäänsä. Tieto on ero, joka saa eron aikaiseksi järjestelmässään, joka siis vaikuttaa järjestelmässään.

18 Sivu 18 Mentaalinen tieto voi sijaita vain ajattelevan olion ajatusvälineessä, siis lähinnä (ihmisen) aivoissa. Mentaalista tietoa ei voi monistaa. Se on aina subjektiivista, henkilökohtaista. Esimerkiksi suomen kielen sanoilla on yleensä lähes aina vivahde-eroja eri ihmisille. Vrt esim. kommunisti kommunistille tai äärioikeiston edustajalle. Osin merkitykset ovat jopa päinvastaisia 39 saman kielen eri murteissa. Tieto on aina dataa ja informaatiota lukuun ottamatta tulkintaa. Tiedolla on merkitys, koodi, se suorittaa valinnan tarkasteltavassa järjestelmässä (eliö (DNA), kieli (kirjoitus, puhe)), ohjelmistokoodi (tietokone)). Edellä mainittu Bryan Sparlingin luokittelu vastaa myös tunnettua ulkoinen/hiljainen (explicit/tacit) jaottelua: Polanyi (1966) on esittänyt tiedon kahdeksi laadulliseksi ulottuvuudeksi ulkoisen tietämyksen (explicit knowledge) ja hiljaisen tietämyksen (tacit knowledge). Ulkoinen tietämys on esitettävissä olevaa objektiivista, rationaalista ja teoreettista tietoa. Hiljainen tietämys on subjektiivista, kokemuksiin perustuvaa käytännöllistä tietoa, jota on vaikeampi esittää eksplisiittisessä muodossa. 40 Hiljainen tieto muodostaa tulkintataustan. Sen elementtejä ovat lajin ja lajin yksilön koko elämän kokemus: geneettinen perimä, kielen, kulttuurin, sosiaalisten taitojen, yleisen ja ammatillisen kouluopetuksen ja työpaikan kulttuurin oppiminen ja sisäistäminen. Hiljainen tieto on valtava vuosituhansien tietomassa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle geenien ja meemien 41 välityksellä. Organisaatioiden toiminta perustuu pitkälti juuri hiljaiseen tietoon. Näkyvä, dokumentoitu ulkoinen tieto on aina vain pieni osa organisaation tiedosta. Yksi näkemys roomalaisten sodankäyntijärjestelmän tehokkuuteen on hiljainen tieto. Centurio- järjestelmä valitsi parhaat asevelvolliset armeijan ammattimaiseksi ytimeksi. Vuosikymmenien palveluksessa centuriot ehtivät sisäistää ja oppia sodankäynnin yksityiskohdat ja kokonaisuudet syvällisesti. Centuriolla oli monipuolinen ylenemisjärjestelmä, jossa jokaisen tietotaidolle löytyi sopiva kolo. He myös siirsivät armeijan tietämyksen ja ymmärryksen, jopa viisauden seuraaville centuriosukupolville. Centuriotyyppinen järjestelmä on jokaisen tehokkaan asevoiman ytimenä. Sen elementit ovat laaja värväyspohja (hyvä raaka-aine), monipuolinen eteneminen virkauralla (kaikkien kykyjen käyttö), pitkä palvelus (mahdollisuus siirtää ja sisäistää organisaation tieto) ja välittäjän rooli suorittavan portaan (tekeminen) ja johdon välissä (visiot). Centuriojärjestelmä on ikään kuin astia, johon organisaation pitkä tietämys kerääntyy ja jonka kautta se pitkä ajan kuluessa välittyy ylös, alas ja samalle tasolle. Hiljaisen tiedon olemassaolo ja tärkeys korostaa organisaation henkilöstövalintaa, pitkää työuraa organisaatiossa ja organisaation omaa koulutusta ja oman kulttuurin luomista Tiedettävät ja ei-tiedettävät tiedot ja tietämättömyys On neljän laista tiedettävää tietoa. Ne jakautuvat neljään osaan ensin sen mukaan tiedämmekö, olemmeko tietoisia, kyseisestä tiedosta (tiedämme (tiedostamme), emme tiedä (emme tiedosta)) ja toiseksi sen mukaan tiedämmekö kyseisen asia (tiedämme, emme tiedä) = Tiedetään, että tiedetään: Vihollisen divisioonan kaksi prikaatia tunnistettu. Tämä on selkeää kuin pläkki.

19 Sivu = Tiedetään, että ei tiedetä: Vihollisen divisioonan kolmas prikaati on keskitetty alueelle, mutta sitä ei ole löydetty. Tiedetään siis, että kolmannen prikaatin paikkaa ei tiedetä. Tämäkin on vielä selkeää. 0-1 = Ei tiedetä, että tiedetään. Tämä tuntuu logiikan vastaiselta, mutta onko tämä intuitiota? Sotilaallinen esimerkkikin löytyy helposti (?): Osasin valita kolmesta hyökkäysvaihtoehdosta sen, jossa vihollisen kolmannen prikaatin vaikutus jäi pienimmäksi. Asiaa taistelun jälkeen pohdittuani, totesin päätelleeni asian x:n takia (joka oli oikea päättely), mutta en osannut sitä ilmaista päätöksentekotilanteessa tietoisen pohdinnan tasolla. Tiesin asian siis intuitiivisesti, tiedostamattomasti. Tämä on jo hieman hämärää. 0-0 = Ei tiedetä, että ei tiedetä: Vihollisella onkin jokaisessa divisioonassa neljä prikaatia sodan ajan joukoissa vastoin tiedustelutietoja, harjoitusvahvuuksia ja sotaharjoituskokemuksia ja se pyrkii tällä idealla sodan voittoon. Tämä on tässä kontekstissa tiedon vaarallisin muoto. Ja tämähän on jo täysin mustaa. Mutta juuri sitä, jota tiedustelun tulisi erityisesti etsiä. Tiedostamaton tiedetty tieto on siis intuitiota. Se on sanaton, ei-looginen ja tiedostamaton tapa ajatella. Toinen tapa on verbaalinen, looginen ja tietoinen. Intuitio perustuu aivojen tiedostamattomaan ja sanattomaan kykyyn kerätä ja käsitellä tietoa ja etsiä hankalasti havaittavia asiayhteyksiä. Kun aikaa on vähän ja tieto on puutteellista, intuitio on oikea tapa ajatella. Intuitiota varten aivoissa on oma muistijärjestelmä alitajuisille muistoille, jotka ovat tietoisuuden tavoittamattomissa. Intuitio on evoluution tuottama ongelmanratkaisun apu, jota varsinkin länsimaisessa kulttuurissa aliarvioidaan pahasti. 43 Filosofi Benedict Spinoza pitää intuitiota, suoraa tietoa ilman kokemusta, tiedon korkeimpana lajina. 44 Tiedon lajit ovat hänen mukaansa (1) mielipide ja mielikuvitus sekä (2) järki ja (3) intuitiivinen tieto. Näistä mielipide ja mielikuvitus eivät ole Spinozan mukaan varsinaista tietoa, lähinnä luuloa. Filosofi Immanuel Kantin mukaan intuitio oli käsitystä, jonka mieli tuottaa itse ilmiöstä. Sellaiset käsitykset kuten aika ja tila ovat puhdasta Kantin käsityksen mukaista intuitiota. Myös Henri Bergson ja Pythagoras pitivät intuitiota tärkeänä tiedon muotona. 45 Edellä esitetyillä neljällä tiedettävän tiedon lajilla on keskeiset sotilaalliset sovellutukset. Esimerkiksi sotilaiden kouluttaminen intuition tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja siihen luottamiseen. Tai mitä tiedustelun oikeasti pitäisi erityisesti selvittää? Vastaus: 0-0 tietoa. Fyysinen tieto on siis selkeää, konkreettisinta, mentaalinen tieto ja hieman hämärää ja vaikeaselkoista ja intuitiivinen tieto pitkälti ihmisen tietoisuuden ulkopuolista, metafyysistä tietoa Esimerkkejä tiedon hierarkiasta Ihmisen hermojärjestelmä 1. Fyysinen prosessi = Fyysinen todellisuus, yksityiskohdat, osat (alin taso). Esimerkiksi ihmisen hermojärjestelmä. 2. Data, mittaukset, havainnot = Fyysisen todellisuuden signaalit, mitattavissa olevat arvot.

20 Sivu 20 Esimerkiksi edellä mainitussa (hermo-)järjestelmässä kulkevat havaittavissa olevat signaalit (mikrovoltit). Osan signaali. Sähkökemiallinen pulssi hermosolusta toiseen. Valinta: Pulssi kulkee tai ei kulje. 3. Informaatio = Signaalin yhdistyminen malliin, kokonaisuuteen, tulkintataustaan, datan merkitys tulkittuna. Tietyssä hermossa x kulkeva signaali tarkoittaa vasemman käden peukalon kuumentumista. Osan signaalin liittyminen kokonaisuus, osan merkitys. 4. Tietämys = Informaation merkitys, tulkinta mallissa, kokonaisuudessa. Aivojen tulkinta x hermon viestistä (mikrovolteista): Vasen peukalo palaa! Osan signaalin merkitys kokonaisuudessa. Tätä tiedon tasoa ei voida (yksinkertaisin menetelmin) havainnoida ulkopuolelta. 5. Näkemys, päätöksenteko = Tietämyksen yhdistyminen muihin malleihin, suurempaan kokonaisuuteen, tietämyksen laajempi, yleisempi merkitys: Vedä peukalo pois, tai sinulla on entinen peukalo! Kokonaisuuden ymmärtäminen, tietämyksen (peukalo palaa) laajempi merkitys (peukalo on entinen, jos se on vielä vähänkin kauemmin tulessa) Sotilaallinen tekninen tieto 1. Fyysinen prosessi = Fyysinen todellisuus, yksityiskohdat, osat (alin taso). Esimerkiksi sanomalaitteen signaali taivaalla. 2. Data, mittaukset, havainnot = Fyysisen todellisuuden signaalit, mitattavissa, havaittavissa olevat arvot. Esimerkiksi em. järjestelmässä kulkevat signaalit, sanomalaitesignaali taivaalla. Tulkitsijana tekniikka: taajuusselektiivinen vastaanotin, oikea modulaatio, oikea virheenkorjaus, lomitus, ja salaus ja paketointi. Saadaan tulokseksi dataa: Tämä voidaan tallentaa tietokoneeseen ym. Tässä muodossa (tekninen data) tieto ei ole ihmisen tulkittavissa. Signaali on tulkittu, liitetty tiettyyn tekniikkaan, koodiin ja muutettu näin tekniikalla dataksi, tallennuskelpoiseksi tiedoksi. Valinta: nolla vai ykkönen? 3. Informaatio = Datan yhdistyminen kokonaisuuteen, datan merkitys tulkittuna. Tulkitsijan sanlasignaalin rakenne, merkkikoodisto. Kohdan 1 data tulkittuna edellä mainituilla tulkeilla antaa:...v...a...s...t...u...s...t...a...j...a...n......r...s...r...a...k...e...t...i...n... Data on esitetty ihmisen ymmärtämässä (aistimassa) muodossa, esimerkiksi sanlan näytössä näytettynä tai puhesyntetisaattorilla lausuttuna. Tekninen data on tulkittu (visualisoitu), liitetty tiettyjen koodijärjestelmien kautta tekniikalla ihmisen ymmärtämään muotoon, informaatioksi, tietyn kielen symbolijärjestelmän mukaiseksi tekstiksi. Tämä tieto on taltioitavissa ja jaettavissa. 4. Tietämys = Tiedon merkitys mallissa, kokonaisuudessa. Kokonaisuuden ymmärtäminen. Aivojen tulkinta, merkitys tekstistä: Hyökkääjän tietty epäsuoran tulen tärkeä yksikkö... Teksti on tulkittu upseerin sodankäynnin suuremmassa viitekehyksessä merkitykseksi. Tämä tieto liittyy vain ajattelun välineeseen, aivoihin. Tämä tieto on informaation merkitys. Informaatiolla on siis hyvin erilainen merkitys, itse asiassa tietämys perustuu aivojen tulkintaan ja on aina erittäin subjektiivinen. Tätä tiedon tasoa ei voida (yksinkertaisin menetelmin) havainnoida ulkopuolelta.

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 Tietotutkijan evolutiivisia ja systeemisiä näkemyksiä 1 Kyber tarkoittaa tässä esityksessä lähinnä kybernetiikkaa, kybernettistä järjestelmää 2 Esitys perustuu pääosin MpKK:n

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.) @JarnoLim

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue

STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot