TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 Yleisesikuntaeverstiluutnantti evp. Sakari Ahvenainen Helsinki (57) Yleisesikuntakurssi 54, Strategisen Johtamisen Kurssi, MpKK 2005 TIETO JA SEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA Yleisesikuntaeverstiluutnantti (evp.) ja tieto- ja verkostopohjaisen sodankäynnin freelance- tutkija Sakari Ahvenainen Jakelu n 2005 oppilaat Tiedoksi x/sa/sa C:\wp50\KESKEN\väitös\SJK05.wpd

2 Sisällysluettelo: Johdanto Tieto ja suurempi kokonaisuus Tieto, universumi, elämä ja ihminen Universumi ja evoluutio Elämä, tieto ja evoluutio Ihminen, tieto ja evoluutio Tavoitteellinen tekeminen ja tieto Olemassaolo, yksinkertaistettu malli Vaikuttaminen olemassaolossa Tiedon merkitys vaikuttamisessa Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Mitä tieto on? Tieto ja filosofia: Hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto ja systeemit: Ero, joka saa eron aikaiseksi Tiedon muita ominaisuuksia Tiedon hierarkiat ja laadut Fyysinen ja mentaalinen tieto Tiedettävät ja ei-tiedettävät tiedot ja tietämättömyys Esimerkkejä tiedon hierarkiasta Ihmisen hermojärjestelmä Sotilaallinen tekninen tieto Elämän tieto, DNA Tieto viestinä Tieto mediana Tieto aineen ja energian liimana Esimerkki tiedosta aineen ja energian liimana Tieto ja historia Tieto ja maatalousyhteiskunta Tieto ja teollisuusyhteiskunta Tieto ja informaatioyhteiskunta...24

3 4. Tieto ja tekniikka Tekniikan yleiset vaiheet sodankäynnissä Tekniikka ja tietotekniikka yleensä Valon nopeus Tietokoneet Tietokoneverkot Tietokoneiden ja tietokoneverkkojen ohjelmistot Simulointi Ohjelmistopohjainen tietotekniikka Johtopäätöksiä tekniikan ja tiedon suhteista Integroitu informaatiokone Koostumus Datasta informaatiota; tiivistäminen Informaatiokoneen historiasta Tieto ja organisaatio: Informatisoitu organisaatio Määritelmä Muutokset Oppiminen Tieto ja ihminen Tieto ja ihmisen historia Tiedon lähteet Tiedon suhde tietoon Uuden tiedon tekotavat Tieto ja sodankäynti Tieto ja sodankäynti yleisesti Tiedon ja sodankäynnin yleiset vaiheet Tiedon nykyaikaisen käytön esimerkkejä sodankäynnistä Tietosodankäynnin eri vaiheet Informaatiosodankäynti (Information Warfare) Verkkokeskeinen sodankäynti (Network-Centric Warfare) Tietämyssodankäynti (Knowledge Warfare) Ymmärrys- ja viisaussodankäynti Globaali tieto ja politiikka: Noopolitik Noopolitik ja reaalipolitiikka Noopolitik ja globaali verkko Noopolitik ja joukkoviestintä Strateginen tieto Miksi, miten, mitä ja millä Teoriasta Teoriasta, opetuksesta ja käytännöstä Strateginen simulointi Johtopäätökset Tiedosta yleisesti Tieto ja vaikuttaminen Tieto ja sodankäynti Tieto ja organisaatio Tieto ja teknologia...56

4 11.6. Tieto ja strateginen johtaminen Tieto ja tulevaisuus...57 Liite: Simuloinnista Miksi simulointi? Simulointi ja tietokoneet USA:n armeija, simulointi ja muutoksen hallinta Johtopäätöksiä simuloinnista...61 Liite: Hawkeye- signaalitiedustelun keinoälyohjelma Yleistä Hawkeye:stä Hawkeye Persianlahdella Kovo- ja pehmoratkaisuista...62

5 Sivu 5 Johdanto Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tietoa. Tavoitteena on saada eri näkökulmien kautta ymmärrystä tiedon yleisemmälle, osin myös strategiselle merkitykselle tulevaisuudessa. Tarkasteltavana ovat holistinen, evolutionäärinen, teknologinen, historiallinen, filosofinen, tieteellinen, toiminnallinen, organisatorinen ja systeeminen näkemys tietoon. Sisällysluettelossa näkökulmat näkyvät seuraavasti: Luku 1. Mikä on tiedon suurempi kehys, mistä tieto on osa kokonaisuutta? Luku 2. Mitä tieto on? Luku 3. Tieto ja historia. Miten tiedon asema tai käsitys tiedosta on muuttunut historian aikana? Luku 4. Tieto ja tekniikka. Miten tekniikka on muokannut tiedon merkitystä? Luku 5. Tieto ja ihminen. Missä asemassa tieto on ihmisen toiminnassa ja päinvastoin? Luku 6. Tieto ja organisaatio: Missä asemassa tieto on nykyaikaisessa oppivassa organisaatiossa? Luku 7. Tieto ja sodankäynti. Missä asemassa tieto on sodankäynnissä? Ja Luku 8. Strateginen tieto. Mitä se on ja miten se luodaan? Tarkastelu jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen tarkasteluun. Ulkopuolelta hahmotetaan ensin kolmen näkökulman avulla kokonaisuuksia, joista tieto on osa (luku 1 yllä). Sisäinen tarkastelu käsittää tiedon tarkastelun seitsemän tiedon osan kautta (luvut 2-8 yllä). Monimutkaisessa toiminnassa yhdenkin merkittävän tekijän vakavampi laiminlyönti johtaa järjestelmäkokonaisuuden tehon merkittävään laskuun. Lisäksi kokonaisuuteen satsaaminen on periaatteellisesti tehokkaampaa kuin yhteen osaan satsaaminen 1. Näitä kokonaisuuden osia edustavat luvut Tieto ja suurempi kokonaisuus Minkä tahansa asia merkityksen ymmärtäminen kokonaisuudelle ja itselleen vaatii ensin sen tarkastelua ulkopuolelta ja useammasta näkökulmasta 2. Siksi tässä tarkastellaan ensin tietoon liittyviä suurempia kokonaisuuksia. Nämä näkökulmat ovat: 1. Evoluutio, jonka jokaisessa yhdeksässä kehityshypyssä tiedon tallentamisen ja käsittelyn keinot ovat merkittävästi muuttuneet ja 2. Tavoitteellinen tekeminen, jossa tieto esiintyy neljästi 3. Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet, joista yksi on tieto Tieto, universumi, elämä ja ihminen Universumi ja evoluutio Evoluutio on edennyt suurissa päävaiheissa, jotka ovat: 3 (1) fysikaalinen (The Big Bang, alkeishiukkaset ja alkeishiukkasten yhteisöt, atomit) (2) kemiallinen (molekyylit ja molekyylien yhteisöt, itseään monistavat molekyylit) (3) biologinen (solut ja suuremmat soluyhteisöt, ihminen) (4) kulttuuri- (eläinyhteisöt, ihmisyhteisöt ja tekniikka) (5) tekninen, synteettinen evoluutio, tekniikan 4 yhteisöt.

6 Sivu 6 Kulttuurievoluutio voidaan jakaa esimerkiksi keräilijä-metsästäjävaiheeseen, maatalousvaiheeseen, teollisuusvaiheeseen ja tietoyhteiskuntavaiheeseen. Tekninen evoluutio voidaan jakaa tiedon kannalta esipaperiaaniseen (työkalut), paperi (koneet ja järjestelmät), elektroniseen (tietokone, tietokoneverkot, keinoäly ja virtuaalitodellisuus) ja fotoniaaniseen vaiheeseen. Jatkossa tekninen, synteettinen evoluutio on evoluution kehittynein vaihe. Se sisältää mm tietotekniikan, teknisen älykkyyden ja avaruuden. Yksi teknisen evoluution merkittävä tiedollinen osa on internet. Edellä mainituissa vaiheista voidaan tehdä seuraavat havainnot: (1) Mitään vanhaa ei poistu. Kaikki evoluution vaiheet ovat aina olemassa. Esimerkiksi suuri meteoriitti tai valtava tulivuorenpurkaus voi mullistaa koko kehittyneimmän evoluutiorakenteen kuten 65 miljoona vuotta sitten tapahtui, kun maapallon valtiaat, dinosaurukset katosivat maapallolta. (2) Uusi kehitysvaihe on aina ollut voimakkaampi, nopeampi kuin sen edeltäjä. (3) Jokaisessa vaiheessa edellinen kehitys tapahtunut yhä suuremman kokonaisuuden sisällä: Atomit, molekyylit, solut, eläimet ja kasvit, eläinyhteisöt, eläinyhteisöjen yhteisöt, avaruus. (4) Jokaisella pääkehitysvaiheella on ollut pienemmät alivaiheet. (5) Edellinen päävaihe on luonut seuraavan vaiheen muutoksen siemenen: Alkeishiukkaset atomin, atomit molekyylin, molekyylit solun, solut ihmisen, ihminen kulttuurin, kulttuuri tekniikan, tekniikka tietokoneen. (6) Jokainen vaihe on yhteisö tai verkko, jolla on alempi verkko- tai yhteisötaso ja ylempi verkko tai yhteisötaso. Tämä tulkinnan mukaan olemassaolo on monitasoinen verkko. (7) Ylempi taso on aina kompleksisempi ja moni-ilmeisempi kuin alempi. Kompleksisempi tarkoittaa käytännössä myös tietointensiivisempi Elämä, tieto ja evoluutio Elämällä ja informaatiolla on mielenkiintoisia riippuvuuksia. Brittiläinen matemaatikko John Maynard Smith ja unkarilainen tiedemies Eörs Szathmary ovat kehittäneet mallin, jossa biologista evoluutiota on tarkasteltu informaatio tarkastelun lähtökohtana. Heidän mielestään evoluutio on edennyt kahdeksassa hyppäyksessä. 5 Ne ovat (1) solujen synty, (2) geenien synty kromosomeista, (3) DNA:n syntyminen, (4) aitotumaisten solujen synty, (5) sukupuolten synty, (6) monisoluisten kasvien ja eläinten synty, (7) eläinyhteisöjen synty ja (8) ihmisen synty. Yhdeksäs (9) hyppy on informaatioyhteiskunnan ja virtuaalitodellisuuden synty. Smith n ja Szathmarym n mallissa kolmentyyppinen muutos on tapahtunut joka vaiheessa. Ensin yksin toimineet yksiköt sulautuvat suuremmiksi yhteisöiksi, ylätason verkoksi. Ne voivat lisääntyä vain suuremman yhteisön puitteissa. Toiseksi ne erikoistuvat. Aikaisemmat erilliset osat erikoistuvat eri tehtäviin. Tämä prosessi luo työjakoa, uusia tehtäviä ja spesialisteja. Tämä merkitsee myös monimutkaisuuden kasvua. Kolmanneksi informaation esittäminen, taltiointi ja välitys muuttuvat. Edellä mainittuihin kehitysvaiheisiin sopivat edellä esitetyt suurempien kehitysvaiheiden ominaisuudet. Mitään vanhaa ei poistu jne. Vrt. myös sulautuminen suuremmiksi yhteisöiksi ja esimerkiksi EU, Nato tai

7 Sivu 7 globalisoituminen. Tai erikoistuminen ja koulujen erikoislinjat sekä uudet ammatit tietotekniikassa. Tai tiedon välityksen muuttuminen ja Internet. Evolutionäärisen järjestelmän tai organisaation ominaisuuksia ovat siis (1) pyrkimys kohti suurempia yksiköitä, (2) erikoistuminen ja (3) uudet informaatiosovellutukset Ihminen, tieto ja evoluutio Ihmisen evoluution historiassa voidaan nähdä eri vaiheita, joissa tiedon tallennus, välitys, käsittely ja jakaminen muuttuvat. Näitä vaiheita ovat kielen syntyminen, sitten kirjoitus- ja lukutaito, kirjapainotaito, sähkömagneettisen spektrin käyttö (lennätin, radio, tutka, TV, valokaapeli), tietokoneiden syntyminen, tietoverkkojen syntyminen (Internet) ja lopuksi ihmisen syrjäytyminen. Tämä viimeinen vaihe on ennustettu, ja jopa melko tarkastikin vuodelle 2088, 6 synteettisen evoluution artilektien ja teknisen singulariteetin syntyyn 7. Tai ehkä viimeinen vaihe on muutos ajasta jolloin ihminen kontrolloi konetta aikaan, jolloin kone alkaa kontrolloida ihmistä. 8 Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että tähän mennessä ne yhteiskunnat, jotka ovat sallineet uuden tiedonvälitystavan vapaan käytön ovat olleet lopulta voittajia kehityksessä. Tällä hetkellä on kyse internetistä ja sen sensuroinnista. Laaja historiallinen näkemys ja teoria sodankäynnistä esitetään professori Quincy Wrightin laajassa tutkimuksessa A Study of War. Sen mukaan sodankäynti voidaan jakaa historiallisesti neljään vaiheeseen: (1) Animalistinen sodankäynti. Sen perusta oli epäselvä (indistinct) ja selittävä asia psykologia. (2) Primitiivinen sodankäynti. Sen perusta oli yhteiskunta, ja selittävä asia sosiologia. (3) Sivistynyt sodankäynti. Sen perusta oli kansainvälinen järjestelmä ja selittävä asia kansainvälinen laki. (4) Moderni sodankäynti. Sen perusta oli teknologia ja selittävä asia tiede. Siirtyminen vaiheesta toiseen tapahtui viestinnän, tiedon käsittelyn muuttumisen yhteydessä. Animalistisesta siirryttiin Wrightin mukaan primitiiviseen puheen syntymisen kautta, primitiivisestä sivistyneeseen kirjoituksen keksimisen kautta ja sivistyneestä moderniin kirjapainotaidon keksimisen kautta, siis noin vuodesta 1500 alkaen. 9 Kun Wrightin teos perustuu pääosin vuosiin , voidaan esittää, että on muodostumassa myös viides sodankäynti, postmoderni sodankäynti. Sen perusta olisi uusi viestintätekniikka, tietokoneet ja etenkin globaalit tietokoneverkot, siis integroitunut 10 elektroninen globaali tieto ja selittävä asia kompleksisuus Tavoitteellinen tekeminen ja tieto Olemassaolo, yksinkertaistettu malli Olemassaolo voidaan yksinkertaisimmillaan ymmärtää itseensä viittaavaksi, rekursiiviseksi järjestelmäksi. Olemassaolossa on aina 12 kaksi elementtiä: (1) tarkasteltava järjestelmä A ja (2) muu olemassaolo, ei-a. A vaikuttaa ei-a:han ja ei-a A:han. A:n vaikutus heijastuu siis siihen takaisin A:han ei-a:n kautta. Muutama rekursiivisen järjestelmän ominaisuus: 1. A ja ei-a vaikuttavat toisiinsa, muodostavat järjestelmän. A:n tarkastelu ilman ei-a:ta johtaa vääriin johtopäätöksiin, koska A vaikuttaa ei-a:han ja se takaisin A:han ja siten A muuttuu ei-a:n vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sodankäynti muuttuu sodankäynnin ympäristön muuttuessa (tekniikka, yhteiskunnat, arvot jne.).

8 Sivu 8 2. Kun A:n ja ei-a:n vaikutukset kiertävät monta kierrosta muodostuu epälineaarinen vaikutus. A ja ei-a muokkaavat siis voimakkaasti toisiaan. Kaikki itseensä viittaavat järjestelmät ovat epälineaarisia, kysymys on vain kierroksen kestosta. Tähtien kierros (syntymä, keskivaihe, kuolema) kestää miljardeja vuosia ja alkeishiukkasten vuorovaikutus sekunnin miljardisosia. 3. Ei-A voidaan ymmärtää ja se itse asiassa on peili, joka heijastaa A:n tekemiset siihen itseensä takaisin. Vrt.: Tehkää muille niin kuin haluaisitte heidän tekevän teille tai Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan. Muutama rekursiivisen järjestelmän sovellutus: 1. Yritys (A) ja maailma (ei-a): Maailma (asiakkaat, kilpailijat, raaka-aineet, energia, kolmannet osapuolet) muokkaa yritystä, mutta yritys muokkaa myös maailmaa (alihankkijoita, sijoituskuntaansa, kilpailijoita, markkinoita, asiakkaita...), pieni yritys vähän ja suurempi yritys tai yritysten yhteenliittymä (yhteistyö) paljon. Vrt. standardit. Nokian strategia on: Markkinoita luova strategia, eli markkinoiden muovaaminen. 2. Vanhemmat ja lapsi: Lapselle (A) aikuiset (ei-a) ovat peili, jonka kautta hän tulkitsee tekemisiään ja tunteitaan. Mitä on viha, mitä kiroilu? Lapsi muovautuu kulttuurinsa mukaiseksi Ihmiskunta ja ei-ihmiskunta: Luonto iskee takaisin. Ihmiskunta vaikuttaa luontoon ja luonto ihmiskuntaan. Sairaalabakteerit ovat tästä hyvä esimerkki: Pyrkimys bakteerien hallintaa luo itse asiassa pahempia bakteereita, eli bakteerien hallintaa. 4. Sodankäynti: Oma puoli ja muu maailma: Vihollinen, ympäristö ja kolmannet osapuolet. Oma toimintamme muokkaa vihollista, ja vihollinen meitä. Kun tämä vaikutus perustuu suureen määrään, saadaan Lancasterin kaksintaisteluyhtälö, joka on epälineaarinen, eli tappiot ovat kääntäen verrannollisia ylivoimamme neliöön. Tästä vaikutuksesta seuraa sodankäynnin ilmiö, jossa vastustajat alkavat muistuttaa toisiaan. Ne oppivat vastustajansa tehokkaiksi havaituista toimista. 5. Jeesus: Tehkää muille niin kuin toivoisitte heidän tekevän teille. Koska he tekevät samalla tavalla kun te teitte heille ( vaikutus - oppiminen - silmukka) Vaikuttaminen olemassaolossa Tavoitteellisen tekemisen tai päätöksenteon edellytykset ovat (suluissa John Boydin OODAloop 14 - osat): (1) Input- tieto (Obseravation), tieto toimintaympäristöstä, joka ohjaa tekemistä. Eli tiedustelu, kyky havainnoida ympäristöä, havaita tekemisen tarve, muutos. Jotta voisi ymmärtää tämän input- tiedon, on oltava jonkinlainen: (2) Kokonaismalli kohteena olevasta toiminnasta (Orientation). Koulutus, kokemus, älykkyys, intuitio, mallit. Eli kyky ymmärtää systeemiä ja sen ympäristöä, kokonaisuutta. Malli antaa input- tiedolle merkityksen, malli on input- tiedon tulkinta. Merkitys on sama asia kuin vaikutus. Mallin perusteella tulee lisäksi: (3) Tietää, mitä tulee tehdä (Decision). Koulutus, kokemus, älykkyys, intuitio, mallit, Eli

9 Sivu 9 kyky ymmärtää, mitä tulisi tehdä, mitä input tieto tarkasteltavassa järjestelmässä edellyttää, jotta päästäisiin tasapainoon (vast.)) (=käskyt, ohjeet). Sitten tarvitaan: (4) kyky tehdä tarvittava asia (Action). Tieto, osaaminen, taito ja muut resurssit. Eli kyky osata ja pystyä tekemään tarvittava asia ja sen edellyttämät resurssit, mm aika, työvälineet, raaka-aineet... Tämä jälkeen tarvitaan edelleen: (5) tahto tehdä tarpeellinen asia (6) kestävyys tehdä kyseinen asia ja lopuksi (7) rohkeus tehdä se. Boydin OODA- loop- mallissa on vain mainitut neljä osa. Tässä yllä esitetyssä mallissa Action- osa on laajennettu tekemisen tietotaidoksi, tarvittaviksi resursseiksi, tahdoksi, kestävyydeksi ja rohkeudeksi tehdä tarvittava asia. Minkä tahansa edellä mainitun seitsemän kohdan puuttuminen merkitsee tekemisen estymistä. Tekeminen on siis JA- riippuva funktio edellä mainituista seitsemästä tekijästä. Boydin OODA- loop on hyvin lähellä kyberneettisen, tietoa käsittelevän koneen tai eliön rakennetta: - sensori (input tieto) - päätöksentekoelin (systeemitieto) - vaikutuselin (output- tieto, vaikutus). Kybernetiikassa oleellista on vielä palaute, takaisinkytkentä (feedback). Takaisinkytkentä, eli eron tunnistaminen, mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Ero on säätöarvon ja todellisen arvon ero. Ja tieto on keskeisesti ero, kuten myöhemmin toteamme Tiedon merkitys vaikuttamisessa Tietoa tarvitaan tekemisen seitsemässä vaiheessa neljässä kohtaa: (1) Tieto tekemisen tarpeesta, (2) tieto siitä, mitä tekemisen tarvetta ilmaiseva tieto tarkoittaa kokonaisuuden kannalta, (3) tieto siitä mitä kokonaisuuden kannalta edellisten perusteella pitäisi tehdä ja lopuksi (4) tieto siitä miten tarvittava asia tehdään. Venäläisessä sotilaallisessa ajattelussa esiintyy termi refleksiivinen kontrolli. 15 Siinä pyritään siihen, että vastustaja tekee meidän haluaman päätöksen, eli että kontrolloimme sitä. Keinona käytetään kykyä hallita vastustajan saamaa input- tietoa (kohta 1 yllä). Jos sen lisäksi tunnetaan vastustajan järjestelmän toiminta (kohta 2 yllä), se tekee haluamamme päätöksen (output- tieto, kohta 3 yllä). Vrt esimerkiksi EU, yksittäinen ihminen, tai kone. Mitä ohjelmisto on? Täydellinen tieto siitä miten järjestelmä toimii! Edellä oleva merkitsee, että tieto on kaiken toiminnan ja päätöksenteon keskeisin, mutta ei ainoa tarvittava elementti ja siihen vaikuttamalla vaikutetaan kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Tieto on siis merkittävää, koska se saa eron aikaiseksi, se vaikuttaa. Tämän vaikutuksensa takia tieto on merkityksellinen 16. Jos edellä oleva pitää paikkansa saadaan seuraava ajatusrakennelma: Ensin on ymmärrettävä, osattava mallintaa ja hallita kokonaisuuksia. Tällä seikalla on suuri merkitys myöhemmin strategisen tiedon luonnin osalta. Kun tämä taso on hallinnassa on voidaan tiedolla hallita kokonaisuuksia: Syötetään järjestelmään sellainen tieto, että se saa aikaan halutun vaikutuksen, halutun eron. Tulevaisuuden hallinta lähtee siis kokonaisuuksien ymmärtämisestä. Tämän jälkeen vaikutus saadaan aikaiseksi siirtämällä vain tietoa.

10 Sivu 10 Voidaan ajatella, että sodanjohtaja on kyberneettinen päätöksentekokone. Tällöin häneen voidaan vaikuttaa joko epäsuorasti lähettämällä hänelle signaaleja, esimerkiksi tuhoamalla hänen sotapotentiaalia tai lähettämällä hänelle suoraan tietoa, joka tiedetään johtavan haluttuun päätökseen (vrt. refleksiivinen kontrolli). Tieto on edellä mainitussa tapauksessa suora vaikuttamismenetelmä ja asevoimat epäsuora vaikuttamismenetelmä. Molemmilla pyritään samaan lopputulokseen, saamaan sodanjohtaja luopumaan sodasta, antautumaan, taipumaan vaikuttajan tahtoon. Merkittävä sovellutus tästä on ollut Pohjois-Euroopan voimakkaimman merilinnoituksen, Viaborgin antautuminen ilman taistelua keväällä Tieto on siis neljässä kohtaa välttämätön osa tavoitteellista toimintaa. Minkä tahansa neljän kohdan puuttuminen estää tekemisen. Ei voida ajatella tavoitteellista toimintaa ilman tietoa. Tieto ohjaa toimintaa. Tietoa ohjaamalla voidaan siis ohjata toimintaa. Tähän perustuu mm. johtamisen, tiedustelun, kouluttamisen, psykologisen sodankäynnin ja harhauttamisen tärkeys. Niissä luodaan toimintaan vaikuttavaa tietoa. Tämä tiedon keskeinen rooli sillä on ollut aina. Informaatioaikakaudella mahdollisuudet tiedon keräämiseen, käsittelyyn, siirtämiseen ja tallentamiseen ovat kasvaneet merkittävästi. Lisäksi tietoa sovelletaan yhä useammassa paikassa. Tiedon siirron, käsittelyn ja luomisen halvetessa sitä käytetään yhä useammassa paikassa tehostamaan toimintaa, luomaan täsmää Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Sodankäynnissä on toiminnalliset ulottuvuudet, joista muodostuu oman, vastustajan ja kolmansien osapuolten kokonaisuus sekä yksi näkemys niiden vahvuuksiin ja heikkouksiin. Niitä sodankäynnin toiminnallisia ulottuvuuksia ovat operatiivinen (tavoite ja keinot), logistinen (voiman luonti, siirto ja ylläpito), sosiaalinen (ihminen, vaikuttaja ja vaikutettava), teknologinen (ihmisen laajennukset, vaikuttamisen keinoja), organisatorinen ulottuvuus (ihmisen 2. asteen laajennus), tieto (kaiken järjestyksen ja tavoitteellisen toiminnan pohjana; ihmisen 3. asteen laajennus) sekä aika, energia ja tila. 18 Operatiivinen taso, toiminnan tavoite, käsittelee sotavoiman käyttöä. Operatiivinen ulottuvuus on perinteisin sodankäynnin ulottuvuus. Se käsittää sotavoiman käyttöä eri tasoilla. Mm Clausewitz näki sodan operatiivis- sosiaalisena ilmiönä. Operatiivisen tason hierarkkinen tasojärjestelmä muodostuu seuraavista tasoista: (1) taistelutekniikka: laitteiden ja välineiden käyttö taistelun voittamiseen, (2) taktiikka: pienten joukkojen oikea käyttö taistelun voittamiseen, (3) operaatiotaito: suurten joukkojen käyttö useista taisteluista muodostuvien operaatioiden voittamiseen, (4) sotilasstrategia: koko valtakunnan sotilaallisten voimavarojen käyttö sodan sotilaalliseen voittamiseen, (5) valtion kokonaisstrategia: koko valtakunnan kaikkien voimavarojen käyttö sodan (vaikuttamisen) voittamiseen ja (6) liittokuntastrategia: liittokunnan kaikkien voimavarojen käyttö liittokunnan sodan (vaikuttamisen) voittamiseen. Logistinen taso, kyky luoda, siirtää ja ylläpitää sotavoimaa. Se, tai paremminkin sen käytössä olleet rajalliset voimat, lihas-, tuuli- ja vesivoimat, rajoittivat sodankäyntiä monella tavalla tuhansia vuosia, mm sotajoukon kokoa. Vasta uudet voimat, höyryvoima rautateillä ja merillä, sekä lennätin muuttivat sodankäyntiä tässä suhteessa. Logistinen taso vaikutti ensimmäisen kerran ratkaisevasti sodankäyntiin Amerikan Sisällissodan aikana

11 Sivu 11 Siinä dominoi pohjoisvaltioiden kyky luoda ja ylläpitää lukumääräisesti ylivoimainen sotavoima. Etelän operatiivisesti loistavat kenraalit jäivät pohjoisen massojen jalkoihin 19. Sosiaalinen tai psykologisyhteiskunnallinen taso, ihminen, käsittää ne ihmisten väliset ilmiöt, lähinnä tunteet, jotka syntyvät ihmisessä, tai ihmisten välillä taistelijaparissa, ryhmässä, komppaniassa, suuremmissa joukoissa päätyen aina valtioon, uskontoon, ideologiaan, ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen asti. Sotilaallinen toiminta ei koskaan kohdistu vain aineellisiin voimiin; se kohdistuu aina yhtä aikaa moraalisiin voimiin, jotka antavat sodalle sen voiman (life), eikä näitä kahta voi erottaa 20. Teknologinen taso, ihmisen laajennukset, käsittää teknologiaa sodassa mm kaikkien em. tasojen yhteydessä. Clausewitz toteaa, että koska kaikilla sotaa käyvillä on lähes samanlainen tekniikka, teknologialla ei ole suurempaa merkitystä sodassa. Tämä piti paikkansa aina luvun puoliväliin saakka. Sitten höyryvoima, rautatiet, lennättimet, takaa ladattavat ja kierteillä varustetut kiväärit ja tykit muuttivat tilanteen. Alkoi noin sata viisikymmentä vuotta jatkunut sodankäynnin teknistyminen ja sen mukana tullut monimutkaistuminen. Laajasti ottaen teknologinen taso on materia pl ihminen. Siis esimerkiksi ilma, vesi, ruoka. Organisatorinen taso käsittää mm joukkojen organisaatioon, käskyvaltaan, johtosuhteisiin ja yhteistoimintaan liittyvät asiat. Organisaatio ja organisointi ovat erittäin tärkeitä, jopa tekniikkaa tärkeämpiä. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ovat rakennuksina vaikuttavia, mutta ilmeisesti työn organisointiin liittyvä taso on ollut huomattavasti tekniikkaa oleellisempi. Eli noin 5000 vuotta vanhalla tekniikalla pystyttiin luomaan nykyaikaakin hämmästyttäviä saavutuksia. Organisatorisen tason keskeinen kysymys on keskitetty vai hajautettu. Hajautettu taas liittyy keskeisesti tietoliikennetekniikkaan. Informatiivinen taso, tieto, voidaan nähdä sodankäynnin ulottuvuutena. Sodankäynnillä ja informaatiolla voidaan nähdä kolme suhdetta. Ne ovat sodankäynti ja informaatio, sodankäynti ja informaatiotekniikka ja informaatiosodankäynti. Informaatio on aina ollut oleellinen tekijä sodankäynnissä. Mm vastustajan doktriinin, aseiden, johtajien ja moraalin sekä taistelumaaston ja sään tunteminen ovat näitä tekijöitä. Informaatio oli aiemmin kuitenkin vain tukitoimi. Ilman sitä taistelun voittaminen oli täysin mahdollista. Informaatiotekniikka on ollut merkittävässä asemassa sodankäynnissä vasta hieman yli sata vuotta. Informaatiosodankäynti on vasta syntymässä. Aika vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Suomen ja kaikkien pienten asevoimien realistisena strategiana voidaan nähdä ajan voittaminen poliittisille päättäjille. Siis ei vastustajan lyöminen tai tuhoaminen, vaan sen toiminnan viivästyttäminen niin, että aika muuttaa tilannetta. Toisen maailmansodan aikana tämä strategia toimi sekä talvisodassa että jatkosodassa. Talvisodassa Suomen pitkittynyt vastarinta oli viemässä Neuvostoliittoa aivan väärään leiriin, eli sotaan länsivaltoja vastaan. Sitten Saksan muuttunut sotilaallinen suunnittelu (Operaatio Barbarossa) esti Neuvostoliittoa hoitamasta Suomen kysymystä välirauhan aikana. Jatkosodassa vuoden 1944 suurhyökkäyksen pysähtyminen Tali-Ihantalasuurtaisteluun pakotti Neuvostoliiton siirtämään voimat sinne, missä suursodan loppuasetelma ratkaistaisiin, Keski-Eurooppaan, Saksaan. Aika on yhtä tärkeä myös sodankäynnin alemmilla tasoilla, operaatiotaidossa, taktiikassa ja taistelutekniikassa.

12 Sivu 12 Energia vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Sitä tarvitaan järjestyksen luomiseen, eli esimerkiksi elämän tai yhteiskunnan pohjaksi. Sotilaallisesti energia, aluksi ihmisten ja hevosten ruoka, vaikutti oleellisesti sodankäyntiin. Nykyaikana polttoaineiden riittävä saanti on aivan keskeinen sodankäyntiä rajoittava tekijä. Saksan sotilaallinen teho katosi kun sen keskeisin öljyntuotantoalue Romaniassa ja jalostamot Saksassa pommitettiin hajalle. Harvemmin esitetty tieto on se, että sotatarviketuotanto nousi Saksassa koko sodan ajan. Sodan lopussa vain ei ollut enää polttoainetta lentokoneille eikä panssarivaunuille. Persianlahdella 1991 harvoja GPS- laitteita käytettiin keskeisesti koordinoimaan panssarivaunuyksiköiden ja polttoainekolonnien yhteen saattaminen aavikolla, jossa irakilaisten mielestä suurilla joukolla operointi oli mahdotonta. Tila: Kaikki tekeminen vaatii tilaa. Abstrakti ajattelukin, esim. haaveilu ym. vaatii aivoja ja aivot tilaa. Keskeisimmät sodankäynnin tilat ovat maapallon pinnan biosfääri, avaruus ja valtameret. Viivytys on tilan luovuttamista aikaa vastaan. Tila luo etäisyyden, joka monesti on suoja. Avaruus on erittäin hyvä suoja, koska avaruuteen pääseminen edellyttää erittäin paljon energiaa. Jokaisessa sodassa ja sotajoukossa on ollut kyseiset ulottuvuudet ja tulee olemaan. Se miten eri ulottuvuudet painottuvat eri sodissa tai asevoimissa, vaihtelee. Joissakin sodissa jokin ulottuvuus on noussut muita merkittävämmäksi. Esimerkiksi toisen maailmansodan alku oli operatiivisen sodankäynnin, salamasodan ylivoimaa ja sen loppu logistisen sodankäynnin, massan juhlaa. Sota voidaan hävitä millä tahansa toiminnallisella tasolla tai niiden yhdistelmällä. On tärkeää ymmärtää vihollisen ja oma tilanne sodankäynnin eri toiminnallisilla tasoilla ja välttää vastustajan vahvoja ulottuvuuksia ja iskeä sen heikkoihin ulottuvuuksiin. Omassa toiminnassa tärkeää on tasaisuus, eli se, että muita tasoja heikompia kohtia ei ole. Tämä on kokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Suurin suhteellinen etu saadaan kuitenkin aikaiseksi tuhoamalla vastustajan vahvuudet. Edellä mainittu edustaa sodankäynnin loogista tasoa. Paradoksaalista, suhteellisesta edusta syntyvää tasoa edustaa esimerkiksi se, että vastustajan vahvuuksia vastaan tulee hyökätä juuri siitä syystä, että ne ovat vahvuuksia. Tai että teknisesti nopein ja suorin tie ei ole sitä vihollisen vaikuttaessa, koska myös se on nähnyt teknisesti nopeimman ja suorimman tien nopeimmaksi ja suorimmaksi ja maksimoinut omat vastatoimet kyseiselle tielle. Oleellista on lisäksi, että oma sodankäynnin toiminnallinen ulottuvuuskokonaisuus muodostaa synergistisen kokonaisuuden. Oleellisinta on siis ensin sodankäynnin kokonaisidea. Esimerkiksi Saksan toisen maailmansodan aikainen salamasotadoktriini oli kokonaisidea, joka sisälsi synergiaa ainakin teknologisen, organisatorisen, psykologisen ja operatiivisen tason välillä. Tulevaisuuden sodankäyntidoktriinin, informaatiosodankäynnin uusi idea, synergistinen kokonaisuus on Johtamissodankäynti, Command and Control Warfare, C2W. Organisatorisella tasolla se pyrkii vastustajan organisaation ja toiminnan yhtenäisyyden murtamiseen. Sosiaalisella tasolla se pyrkii vastustajan ja erityisesti sen johtajien tahdon murtamiseen. Teknisellä tasolla se pyrkii vaikuttamaan tai kontrolloimaan vastustajan tärkeimpien järjestelmien avainkohteita. Operatiivisella tasolla johtamissodankäynti pyrkii

13 2. Mitä tieto on? Evl evp Sakari Ahvenainen: Tieto ja sen merkitys tulevaisuudessa Sivu 13 luomaan tempon, johon vastustaja ei pysty vastaamaan. Informatiivisella tasolla se pyrkii luomaan ylivoimaisen eron johtamisjärjestelmien ja niiden tukijärjestelmien kuten tiedustelu- ja viestijärjestelmien välille. Eli tietokonejärjestelmien välille. Ja ydin on synergia. Tiedon merkityksen ymmärtäminen, yleensä kommunikoitavissa oleva ymmärtäminen, lähtee sanoista ja niiden merkityksistä. Ihmisen kommunikoivat pitkälti sanoilla. Samalla sanalla voi olla suuri ero eri ihmisille. Määritelmät ovat siis tärkeitä, valitettavasti. Tässä esityksessä tieto on yleissana, jonka alalajit ovat data (data), informaatio (information), tietämys (knowledge), ymmärrys (understanding) ja viisaus (wisdom). Tieto on ollut alunperin ihmiseen liittyvä filosofinen asia (Platon). Mitä tieto on ja mitä voidaan yleensäkään tietää?. Evoluutioteoria (Charles Darwin) toi tietoon ihmistä laajemman näkemyksen, jota laajensivat edelleen Claude Shannonin kommunikaatioon liittyvä tiedonsiirtoteoria sekä Norbert Wienerin kybernetiikka, oppi elävistä ja konemaisista tietoa käsittelevistä systeemeistä. Edelleen DNA:n löytäminen toi tietoon näkemyksen siitä, miten tieto (ero) DNA:ssa muodostaa elämän tiedon pohjan. Kvanttimekaniikan aaltofunktio siirsi tiedon aineen pohjalla olevaksi, aineelle muodon antavaksi tietoperustaksi Tieto ja filosofia: Hyvin perusteltu tosi uskomus 22 Platonin klassikkomääritelmä tiedolle Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus on jokseenkin käyttökelpoinen, kunhan otetaan huomioon hänen aikansa tiedonkäsitys. Sen mukaan tieto on kyky, joka muiden kykyjen mukaisesti tuottaa jotain tuloksia. Sen mukaan tieto on myös tietoa jostakin, jonkin ilmiön näkymisestä jonkinlaisena. Platonin ajattelussa nämä tavat ymmärtää tiedon käsite sulautuvat varsin usein yhteen. Lisäksi eri tiedonaloilla ja tiedoilla on niiden tietämiseen soveltuvat kohteensa. Voidaan ajatella, että Platonin ajattelussa tieto ymmärretään kyvyksi tuottaa jokin tulos jossain kontekstissa, kun siinä voidaan määrittää tietämisen kohde ja sen tapa ilmetä siitä tietävälle. 23 Perinteinen määritelmä todelle tiedolle on, että tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Joku tietää, jos: 24 - hänellä on päteviä perusteita väittää, että asia on tosi (= hyvin perustelu, ei arvaus) - asia on tosi (= tosi, ei erehdys) ja - hän uskoo (on vakuuttunut) asiaan (= uskomus; ei vale) Joku tietää, että Pekka on kotona jos: - hän näki Pekan menevän juuri kotiin - Pekka on kotona - hän uskoo, että Pekka ei ole millään vielä ehtinyt lähteä kotoaan ja Pekka yleensä on tähän aikaan pitkään kotona. Spinoza, luvun hollantilainen filosofi toteaa tietämisen lajeista: Siitä mitä edellä on sanottu selvästi seuraa, että käsitämme monia asioita ja muodostamme universaaleja ideoita: 1. Yksittäisistä asioista, jotka aistimme esittävät meille vääristyneellä ja sekavalla tavalla ja

14 Sivu 14 ilman älyn järjestystä. Näitä käsityksiä minulla on tapana kutsua tiedoksi hämärästä (vague) kokemuksesta. 2. Merkeistä. Kun esimerkiksi kuulemme tai luemme tiettyjä sanoja, muistelemme asioita ja muodostamme ideoita niistä, jotka ovat samoja kuin ne ja näiden ideoiden perusteella kuvittelemme asioita. Näitä kahta tapaa katsoa asioita kutsun tämän jälkeen ensimmäisen lajin tiedoksi, mielipiteeksi ja mielikuvitukseksi. 3. Omistamistamme yleisistä oletuksista (notions) ja asioiden ominaisuuksien riittävistä ideoista. Tätä kutsun järjeksi ja tiedon toiseksi lajiksi. Näiden kahden tiedon lajin lisäksi on olemassa kolmas laji, kuten myöhemmin osoitan, jota kutsumme intuitiiviseksi tiedoksi. Tämän tapainen tietäminen lähtee Jumalan tiettyjen ominaisuuksien muodollisen perusolemuksen riittävästä ideasta. 25 Tiedon lähteitä ovat siis: 1. Ensimmäisen lajin tieto: Kokemus ja mielikuvitus ilman älyn järjestystä. 2. Toisen lajin tieto: Järki, asioiden riittävät ominaisuudet. 3. Kolmannen lajin tieto: Intuitiivinen tieto olemassaolon (Jumalan) perusolemuksen riittävästä ideasta Tieto ja systeemit: Ero, joka saa eron aikaiseksi 26 Edellisen alaluvun määritelmää (Platon) on perinteinen ja ihmisen tietoon liittyvää. Biologinen tieto DNA:ssa tai tekninen tietokoneessa ei ole "hyvin perustelu tosi uskomus". Laajempi määritelmää tiedolle on: "Ero, joka saa eron aikaiseksi. Tieto on siis ero, jolla on merkitystä systeemilleen. 27 Tästä seuraa, että: (a) Tieto on systeemiriippuvaista. Jokaisella systeemillä on oma tietorakenteensa, kuten esimerkiksi ihmisaivoissa sähkökemiallista toimintaa, tietokoneessa jännitetasoja, solussa kemiallisia rakenteita, yhteiskunnassa jotain muuta (arvoja, ideologioita ynnä muita.). Koska jokainen taso evoluutiossa (kvarkit, atomit, molekyylit, solut, eliöt, kulttuurit jne) on eri, jokaisella tasolla on oma tietorakenteensa. (b) Tieto on ero, jonka systeemi voi tunnistaa (vertaa esimerkiksi ideologiat ja yhteiskunta). Tämä rajoittaa peruserojen määriä, eli muutama erilainen rakenne ei aiheuta väärää tulkintaa. Mitä enemmän perustasoja, sitä suurempi vaara virhetulkinnalle, esimerkkinä vaikka Suomen puolueiden määrä. (c) Erolla on merkitystä systeemilleen, sen toiminnalle systeeminä. Tieto siis aiheuttaa toimintaa, jotain systeemissään ja vain tämän vaikutuksen kautta tieto on merkityksellinen. Katso esimerkiksi Francis Bacon:"Tieto on valtaa". Tämä pitää paikkansa vain käytettyyn tietoon. Oikein olisi siis sanoa: "Käytetty tieto on valtaa". Tieto ohjaa toiminnan, vaikutuksensa, kautta systeemiä. Tieto on siis valtaa, vaikutuskykyä systeemissä. Bitti saa esimerkiksi tietyn väylään avautumaan, tietty aivotoiminta pelkoreaktion, siis taisteluvalmiuden aikaiseksi, pätkä DNA:ta (geeni) valkuaisaineen aikaiseksi solussa jne. (d) Tieto on siis yleinen olemassaolon "substanssi", eikä siis liity pelkästään ihmisen aivoihin ja sen tuotteisiin. Tieto erona soveltuu ihmisen tietoon, tietokoneen tietoon tai

15 Sivu 15 elämän tietoon DNA:ssa ja solussa, ehkä muuallakin, siis systeemissä yleensä. (e) Jos tieto on ero jolla on merkitystä systeemilleen, ei ole absoluuttista, aineesta (systeemistä) riippumatonta itsenäistä tietoa. Joidenkin filosofien esittämät ideoiden maailmat ovat siis olemassa vain kun ihminen niitä ajattelee. Puusta lähtee ääni sen kaatuessa, vaikka kukaan ei ole sitä kuulemassa, ja ideoita on olemassa vain, jos joku niitä ajattelee? (f) On olemassa ensin systeemin sisäistä tietoa kuten hormonit, aivot, hermosto, DNA ja käyttöjärjestelmä. Toiseksi on olemassa systeemin ulkoista tietoa systeemin ulkopuolisesta maailmasta, jota systeemille välittää sen aistit. Systeemi voi edellisen perusteella saada tietoa vain aisteillaan, systeemin tieto maailmasta on siis aina rajallista. (g) Koska tiedon tulkkina toimii systeemin rakenne ja jokainen ihminen on erilainen, periaatteessa jokaisen tiedon tulkinta on aina ihmisellä yksilöllinen. Siis jokaisella sanalla on eri merkitys jokaiselle ihmiselle. Vain vuosien yhteiselo tietyssä sosiaalisessa ympäristössä (kieli, kulttuuri, yhteiskuntaryhmää jne.) mahdollistaa suurin piirtein samansisältöisen tulkinnan samoille asioille, esim. sanoille ja tunteille. Vrt. vaikka sanan "kommunisti" merkitys kommunistille, äärioikeiston edustajalle ja sellaiselle, joka ei ole kuullut ko. sanaa koskaan. Kun tieto tulkitaan erona, voidaan todeta esimerkiksi Shannonin informaatioteorian tutkivan aivan tiedon perusominaisuutta, sitä mikä on (teknisissä järjestelmissä) erotettavissa (taustakohinasta). Edellä esitetty tieto "Pekka on kotona" tulkittuna erona, jolla on merkitystä systeemilleen tarkoittaa: - Pekka: Pekka Meikäläinen, syntynyt klo 03.35; yksi tietty ihminen maailma yli kuudesta miljardista ihmisestä - on: ei esim. leijaile, raivoa tai nuku - on: tällä hetkellä, ei menneisyydessä eikä ehkä puolen tunnin päästä - kotona: Kuusikatu 1022 asunto 111, Ny Kumlinge, Tellus; hyvin rajallinen ja täsmällinen alue Telluksella "Pekka on kotona" ei ole tietoa Lao Tzu Dongille (Shanghai), koska herra Dongille (tietty systeemi) Pekkaa ei ole olemassa, eikä Pekan kotona ololla ole siis merkitystä herra Dongille. Pekan kotona olo on herra Dongille vain yksi rajattomasta erojen potentiaalista maailmassa, johon hään ei ole törmännyt "Pekka on kotona" on tietoa Pekan naapurille, Jussille (toinen systeemi), koska hään tarvitsee porakonetta ja ainoa hänen tuntemansa nopeasti saatavilla oleva porakone on naapurin Pekalla. "Pekka on kotona" on tietoa myös Pekan kotona olevalle naarashyttyselle (kolmas systeemi), koska Pekka on lämpötila- ja hiilidioksidiero hyttysen aisteille. Pekka on hyttyselle valtava verivarasto (iso ero) ja hyttynen tarvitsee verta lisääntyäkseen.

16 2.3. Tiedon muita ominaisuuksia Evl evp Sakari Ahvenainen: Tieto ja sen merkitys tulevaisuudessa Sivu 16 Jokapäiväisessä käytössä informaatio ja tieto ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Latinankielinen "informare" tarkoittaa muotoon panemista ja suomen "tietää" on sukua sanalle tie. Tietää on yhtä kuin tuntea reitti. Näiden kielten näkökulmat tietoon ovat erilaiset mutta molemmat kuvaavat hyvin tiedon olemusta. Tieto on siis (1) muotoon panemista, järjestystä ja (2) tuntemista, ymmärtämistä. Tieto liittyy järjestelmään, sen rakenteeseen ja järjestelmän rakenteen, muodon, ymmärtämiseen. Tieto on järjestelmän yhteen liittävä liima, aineen ja energian ominaisuus. Järjestyksen luojana, entropian vastakohtana tieto on myös mikä tahansa ero, jolla on merkitystä 28. Tieto on siis ero 29. Hyvin periaatteellisesti tieto on ero, jolla on merkitystä, joka saa eron aikaiseksi. 30 Tietokoneessa ero nollan ja ykkösen välillä, DNA:ssa ero adeenin, tymiinin, guaniinin ja sytosiinin välillä, kirjassa ero aakkosten kirjainten välillä, kielessä ero äänteiden ja sanojen välillä. Ero mahdollistaa valintojen syntymisen, joten tieto on myös aina valinta, koodi. Tiedon olemuksesta 31 : 1. Tiedon arvo määrittyy täysin käyttäjän ja käyttäjän kunkin hetkisen tilanteen mukaan. Sama tieto voi olla toiselle kullan arvoinen, toiselle roskaa. Tiedon arvo riippuu sen kontekstista, ensin tulkitsijasta ja toiseksi hetkestä, johon se liittyy. Molemmat tarkoittavat muuta tietoa. Tiedon arvo määräytyy siis muun tiedon, tiedon kontekstin mukaan. 2. Tiedon arvo voi kasvaa jos siihen lisätään (muuta) tietoa (tiedon yhdistäminen). Ks. Luku: Tiedon suhde tietoon. Kun samanarvoista tietoa liitetään yhteen, voi syntyä yksikkö korkeamman luokan tietoa. 3. Tiedon arvo on erittäin aika- riippuvaa. Tietoetu on useimmiten aika-, ei määräetu. 4. Tiedolla on merkitystä vain käytettynä. Mitä enemmän sitä käytetään sen taloudellisempaa se on. Verkostokeskeinen sodankäynti perustuu keskeisesti tiedon tähän ominaisuuteen. Tiedosta on tultava kykyä, toteaa jo Clausewitz Tieto on fyysistä (data ja informaatio) ja mentaalista (tietämys, ymmärrys ja viisaus). Edellinen voi olla yhteisöllistä, monistettavaa, jälkimmäinen on aina yksilöllistä, vaikeasti monistettavaa. 6. Sama tieto (data tai informaatio) voi olla yhtä aikaa kahdessa tai useammassa paikassa, toisin kuin esimerkiksi raha tai muu materia. Tieto (mutta vain data ja informaatio!) on siis monistettavaa. Eikä kulu käytettynä eikä monistettuna. 7. Tiedon vaikutus on epälineaarinen. Sillä on kynnysarvo. Pieni tietomäärä ei saa muutosta aikaiseksi, kynnysarvolla tapahtuu nopea muutos ja sen jälkeen tiedon lisäämisellä ei ole suurta merkitystä. Tässä mielessä kynnysarvokohtien tunnistaminen on mitä tehokkainta tiedonhallintaa, täsmätoimintaa. Oikea määrä oikeaa tietoa oikeassa yhteydessä muodostaa siis yhdessä tiedon seuraavan tason. Tieto on kumulatiivisena tulkinnassa integroituvaa. Tämä on myös tie tehdä abstraktimpaa tietoa. 8. Tiedon tuottaminen, varastointi ja välittäminen maksavat. 33 Yleisesti järjestyksen luominen, tiedon luominen, epäentropia vaatii energiaa. 9. Tieto korvaa muita resursseja, esimerkiksi työvoimaa, raaka-aineita, rahaa. Vrt. täsmä. 10. Tieto voi olla oikeaa, väärää tai jotain siltä väliltä. Tiedon lisääntyessä lisääntyy myös väärä tieto ja tietoon liittyvä työ. 34 On siis tietoa ja epätietoa. 11. Tieto on käytettynä valtaa. Tietovirtojen kontrolli on valtaa. Tieto ohjaa järjestelmän toimintaa input- tietona ja järjestelmän todellisuuden tulkintana.

17 Sivu Tieto on (a) viesti, (b) media ja (c ) aineen ja energian välinen systeemin yhteen sitova liima. 13. Tieto (lat. informare) on muodon antamista (in-formare) ja muoto ilmaisee suhdetta. Informaatio on muodon siirtämistä mediasta toiseen. Satunnaisuus (entropia) on muodon ja tiedon puutetta. 14. Todennäköisyys on tietoa ja tieto vaikuttaa todennäköisyyteen. Merkittävä tiedon ja todennäköisyyden suhde on bayesilainen todennäköisyys, jossa voidaan laskea miten lisätieto jonkin asian todennäköisyydestä vaikuttaa uuteen todennäköisyyteen. Tämä tuntuisi olevan oleellinen asia siitä, miten uusi tieto muuttaa vanhaa tietoa, eli luo uutta tietoa. 15. Tieto on järjestystä, kaaoksen vastakohta. Yksinkertaisessa järjestyneessä asiassa ei ole paljoakaan tietoa (timantti) ja kaaoksesta voidaan sanoa, tietää hyvin vähän. Eniten tietoa on kaaoksen reunalla olevissa järjestelmissä. Elämä on yksi kaaoksen reunalla oleva järjestelmä. Myös kompleksisuustutkija ja biologi Stuart Kauffman on tullut tietokonesimulointien kautta tähän tulokseen 35. Tekniikassa tiedon oleellinen näkemys on Claude Shannonin informaatioteoria ja Norbert Wienerin kehittämä kybernetiikka. Heille tieto on kaaoksen, entropian, vastakohta, siis järjestystä. 36 Kun aine järjestyy, sen tietosisältö kasvaa. Tämä on etenemistä termodynamiikan toista pääsääntöä vastaan, jonka mukaan universumin epäjärjestys kasvaa vaikka sitä kuinka järjestettäisiin. Tämä ero (järjestys/epäjärjestys) on myös avointen ja suljettujen järjestelmien keskeinen ero Tiedon hierarkiat ja laadut Fyysinen ja mentaalinen tieto Tieto jakaantuu fyysiseen kommunikoitavissa olevaan yhteisölliseen tietoon (fyysinen todellisuus, data ja informaatio) ja mentaaliseen, ei-kommunikoitavissa olevaan, yksityiseen tietoon ihmisen aivoissa (tietämys, ymmärrys, viisaus). 37 Mentaalinen tieto on aina tulkintaa, merkityksen antamista ihmisen olevan tietämystaustan perusteella. Eri ihmisillä ei siis ole olemassa täysin samanlaista tietämystä, ymmärrystä ja viisautta samastakaan asiasta. Yksinkertaistettuna yllä esitetyt tiedon tasot muodostavat hierarkia, jossa suuri joukko alempaa tieto yhdistyessään muodostaa ylemmän elementin. 38 Fyysinen tieto syntyy fyysisen todellisuuden havainnoista tai mittauksista. A- systeemi havainnoi ei-a:ta. Tieto voi sijaita tallennusmediassa: ihmisen aivoissa, papereilla, datanauhalla, CD-ROM:lla, kiveen hakattuna jne. ilman tulkitsijaa, ihmistä. Fyysistä tietoa voidaan välittää suoraan, jos tulkintatausta, esimerkiksi kieli ja kirjoitusmerkit ovat lähettäjällä ja vastaanottajalla samoja. Fyysinen tieto on usein helposti monistettavissa. Se on sinänsä samanmuotoista kaikille, mutta sen merkitys muodostuu vasta tulkinnasta ja se on aina yksityinen. Aivojen ulkopuolelle tallennetulla tiedolla ei siis ole merkitystä ilman aivoja, samoin tietokonetiedolla ei ole merkitystä ilman tietokonetta eikä DNA- tiedolla ilman solua. Tieto tarvitsee siis aina tulkintataustan omatakseen merkitystä, eli tiedolla on merkitystä vain tulkintataustan kontekstissa, järjestelmässä, johon se liittyy. Tieto liittyy aina järjestelmäänsä. Tieto on ero, joka saa eron aikaiseksi järjestelmässään, joka siis vaikuttaa järjestelmässään.

18 Sivu 18 Mentaalinen tieto voi sijaita vain ajattelevan olion ajatusvälineessä, siis lähinnä (ihmisen) aivoissa. Mentaalista tietoa ei voi monistaa. Se on aina subjektiivista, henkilökohtaista. Esimerkiksi suomen kielen sanoilla on yleensä lähes aina vivahde-eroja eri ihmisille. Vrt esim. kommunisti kommunistille tai äärioikeiston edustajalle. Osin merkitykset ovat jopa päinvastaisia 39 saman kielen eri murteissa. Tieto on aina dataa ja informaatiota lukuun ottamatta tulkintaa. Tiedolla on merkitys, koodi, se suorittaa valinnan tarkasteltavassa järjestelmässä (eliö (DNA), kieli (kirjoitus, puhe)), ohjelmistokoodi (tietokone)). Edellä mainittu Bryan Sparlingin luokittelu vastaa myös tunnettua ulkoinen/hiljainen (explicit/tacit) jaottelua: Polanyi (1966) on esittänyt tiedon kahdeksi laadulliseksi ulottuvuudeksi ulkoisen tietämyksen (explicit knowledge) ja hiljaisen tietämyksen (tacit knowledge). Ulkoinen tietämys on esitettävissä olevaa objektiivista, rationaalista ja teoreettista tietoa. Hiljainen tietämys on subjektiivista, kokemuksiin perustuvaa käytännöllistä tietoa, jota on vaikeampi esittää eksplisiittisessä muodossa. 40 Hiljainen tieto muodostaa tulkintataustan. Sen elementtejä ovat lajin ja lajin yksilön koko elämän kokemus: geneettinen perimä, kielen, kulttuurin, sosiaalisten taitojen, yleisen ja ammatillisen kouluopetuksen ja työpaikan kulttuurin oppiminen ja sisäistäminen. Hiljainen tieto on valtava vuosituhansien tietomassa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle geenien ja meemien 41 välityksellä. Organisaatioiden toiminta perustuu pitkälti juuri hiljaiseen tietoon. Näkyvä, dokumentoitu ulkoinen tieto on aina vain pieni osa organisaation tiedosta. Yksi näkemys roomalaisten sodankäyntijärjestelmän tehokkuuteen on hiljainen tieto. Centurio- järjestelmä valitsi parhaat asevelvolliset armeijan ammattimaiseksi ytimeksi. Vuosikymmenien palveluksessa centuriot ehtivät sisäistää ja oppia sodankäynnin yksityiskohdat ja kokonaisuudet syvällisesti. Centuriolla oli monipuolinen ylenemisjärjestelmä, jossa jokaisen tietotaidolle löytyi sopiva kolo. He myös siirsivät armeijan tietämyksen ja ymmärryksen, jopa viisauden seuraaville centuriosukupolville. Centuriotyyppinen järjestelmä on jokaisen tehokkaan asevoiman ytimenä. Sen elementit ovat laaja värväyspohja (hyvä raaka-aine), monipuolinen eteneminen virkauralla (kaikkien kykyjen käyttö), pitkä palvelus (mahdollisuus siirtää ja sisäistää organisaation tieto) ja välittäjän rooli suorittavan portaan (tekeminen) ja johdon välissä (visiot). Centuriojärjestelmä on ikään kuin astia, johon organisaation pitkä tietämys kerääntyy ja jonka kautta se pitkä ajan kuluessa välittyy ylös, alas ja samalle tasolle. Hiljaisen tiedon olemassaolo ja tärkeys korostaa organisaation henkilöstövalintaa, pitkää työuraa organisaatiossa ja organisaation omaa koulutusta ja oman kulttuurin luomista Tiedettävät ja ei-tiedettävät tiedot ja tietämättömyys On neljän laista tiedettävää tietoa. Ne jakautuvat neljään osaan ensin sen mukaan tiedämmekö, olemmeko tietoisia, kyseisestä tiedosta (tiedämme (tiedostamme), emme tiedä (emme tiedosta)) ja toiseksi sen mukaan tiedämmekö kyseisen asia (tiedämme, emme tiedä) = Tiedetään, että tiedetään: Vihollisen divisioonan kaksi prikaatia tunnistettu. Tämä on selkeää kuin pläkki.

19 Sivu = Tiedetään, että ei tiedetä: Vihollisen divisioonan kolmas prikaati on keskitetty alueelle, mutta sitä ei ole löydetty. Tiedetään siis, että kolmannen prikaatin paikkaa ei tiedetä. Tämäkin on vielä selkeää. 0-1 = Ei tiedetä, että tiedetään. Tämä tuntuu logiikan vastaiselta, mutta onko tämä intuitiota? Sotilaallinen esimerkkikin löytyy helposti (?): Osasin valita kolmesta hyökkäysvaihtoehdosta sen, jossa vihollisen kolmannen prikaatin vaikutus jäi pienimmäksi. Asiaa taistelun jälkeen pohdittuani, totesin päätelleeni asian x:n takia (joka oli oikea päättely), mutta en osannut sitä ilmaista päätöksentekotilanteessa tietoisen pohdinnan tasolla. Tiesin asian siis intuitiivisesti, tiedostamattomasti. Tämä on jo hieman hämärää. 0-0 = Ei tiedetä, että ei tiedetä: Vihollisella onkin jokaisessa divisioonassa neljä prikaatia sodan ajan joukoissa vastoin tiedustelutietoja, harjoitusvahvuuksia ja sotaharjoituskokemuksia ja se pyrkii tällä idealla sodan voittoon. Tämä on tässä kontekstissa tiedon vaarallisin muoto. Ja tämähän on jo täysin mustaa. Mutta juuri sitä, jota tiedustelun tulisi erityisesti etsiä. Tiedostamaton tiedetty tieto on siis intuitiota. Se on sanaton, ei-looginen ja tiedostamaton tapa ajatella. Toinen tapa on verbaalinen, looginen ja tietoinen. Intuitio perustuu aivojen tiedostamattomaan ja sanattomaan kykyyn kerätä ja käsitellä tietoa ja etsiä hankalasti havaittavia asiayhteyksiä. Kun aikaa on vähän ja tieto on puutteellista, intuitio on oikea tapa ajatella. Intuitiota varten aivoissa on oma muistijärjestelmä alitajuisille muistoille, jotka ovat tietoisuuden tavoittamattomissa. Intuitio on evoluution tuottama ongelmanratkaisun apu, jota varsinkin länsimaisessa kulttuurissa aliarvioidaan pahasti. 43 Filosofi Benedict Spinoza pitää intuitiota, suoraa tietoa ilman kokemusta, tiedon korkeimpana lajina. 44 Tiedon lajit ovat hänen mukaansa (1) mielipide ja mielikuvitus sekä (2) järki ja (3) intuitiivinen tieto. Näistä mielipide ja mielikuvitus eivät ole Spinozan mukaan varsinaista tietoa, lähinnä luuloa. Filosofi Immanuel Kantin mukaan intuitio oli käsitystä, jonka mieli tuottaa itse ilmiöstä. Sellaiset käsitykset kuten aika ja tila ovat puhdasta Kantin käsityksen mukaista intuitiota. Myös Henri Bergson ja Pythagoras pitivät intuitiota tärkeänä tiedon muotona. 45 Edellä esitetyillä neljällä tiedettävän tiedon lajilla on keskeiset sotilaalliset sovellutukset. Esimerkiksi sotilaiden kouluttaminen intuition tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja siihen luottamiseen. Tai mitä tiedustelun oikeasti pitäisi erityisesti selvittää? Vastaus: 0-0 tietoa. Fyysinen tieto on siis selkeää, konkreettisinta, mentaalinen tieto ja hieman hämärää ja vaikeaselkoista ja intuitiivinen tieto pitkälti ihmisen tietoisuuden ulkopuolista, metafyysistä tietoa Esimerkkejä tiedon hierarkiasta Ihmisen hermojärjestelmä 1. Fyysinen prosessi = Fyysinen todellisuus, yksityiskohdat, osat (alin taso). Esimerkiksi ihmisen hermojärjestelmä. 2. Data, mittaukset, havainnot = Fyysisen todellisuuden signaalit, mitattavissa olevat arvot.

20 Sivu 20 Esimerkiksi edellä mainitussa (hermo-)järjestelmässä kulkevat havaittavissa olevat signaalit (mikrovoltit). Osan signaali. Sähkökemiallinen pulssi hermosolusta toiseen. Valinta: Pulssi kulkee tai ei kulje. 3. Informaatio = Signaalin yhdistyminen malliin, kokonaisuuteen, tulkintataustaan, datan merkitys tulkittuna. Tietyssä hermossa x kulkeva signaali tarkoittaa vasemman käden peukalon kuumentumista. Osan signaalin liittyminen kokonaisuus, osan merkitys. 4. Tietämys = Informaation merkitys, tulkinta mallissa, kokonaisuudessa. Aivojen tulkinta x hermon viestistä (mikrovolteista): Vasen peukalo palaa! Osan signaalin merkitys kokonaisuudessa. Tätä tiedon tasoa ei voida (yksinkertaisin menetelmin) havainnoida ulkopuolelta. 5. Näkemys, päätöksenteko = Tietämyksen yhdistyminen muihin malleihin, suurempaan kokonaisuuteen, tietämyksen laajempi, yleisempi merkitys: Vedä peukalo pois, tai sinulla on entinen peukalo! Kokonaisuuden ymmärtäminen, tietämyksen (peukalo palaa) laajempi merkitys (peukalo on entinen, jos se on vielä vähänkin kauemmin tulessa) Sotilaallinen tekninen tieto 1. Fyysinen prosessi = Fyysinen todellisuus, yksityiskohdat, osat (alin taso). Esimerkiksi sanomalaitteen signaali taivaalla. 2. Data, mittaukset, havainnot = Fyysisen todellisuuden signaalit, mitattavissa, havaittavissa olevat arvot. Esimerkiksi em. järjestelmässä kulkevat signaalit, sanomalaitesignaali taivaalla. Tulkitsijana tekniikka: taajuusselektiivinen vastaanotin, oikea modulaatio, oikea virheenkorjaus, lomitus, ja salaus ja paketointi. Saadaan tulokseksi dataa: Tämä voidaan tallentaa tietokoneeseen ym. Tässä muodossa (tekninen data) tieto ei ole ihmisen tulkittavissa. Signaali on tulkittu, liitetty tiettyyn tekniikkaan, koodiin ja muutettu näin tekniikalla dataksi, tallennuskelpoiseksi tiedoksi. Valinta: nolla vai ykkönen? 3. Informaatio = Datan yhdistyminen kokonaisuuteen, datan merkitys tulkittuna. Tulkitsijan sanlasignaalin rakenne, merkkikoodisto. Kohdan 1 data tulkittuna edellä mainituilla tulkeilla antaa:...v...a...s...t...u...s...t...a...j...a...n......r...s...r...a...k...e...t...i...n... Data on esitetty ihmisen ymmärtämässä (aistimassa) muodossa, esimerkiksi sanlan näytössä näytettynä tai puhesyntetisaattorilla lausuttuna. Tekninen data on tulkittu (visualisoitu), liitetty tiettyjen koodijärjestelmien kautta tekniikalla ihmisen ymmärtämään muotoon, informaatioksi, tietyn kielen symbolijärjestelmän mukaiseksi tekstiksi. Tämä tieto on taltioitavissa ja jaettavissa. 4. Tietämys = Tiedon merkitys mallissa, kokonaisuudessa. Kokonaisuuden ymmärtäminen. Aivojen tulkinta, merkitys tekstistä: Hyökkääjän tietty epäsuoran tulen tärkeä yksikkö... Teksti on tulkittu upseerin sodankäynnin suuremmassa viitekehyksessä merkitykseksi. Tämä tieto liittyy vain ajattelun välineeseen, aivoihin. Tämä tieto on informaation merkitys. Informaatiolla on siis hyvin erilainen merkitys, itse asiassa tietämys perustuu aivojen tulkintaan ja on aina erittäin subjektiivinen. Tätä tiedon tasoa ei voida (yksinkertaisin menetelmin) havainnoida ulkopuolelta.

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 Tietotutkijan evolutiivisia ja systeemisiä näkemyksiä 1 Kyber tarkoittaa tässä esityksessä lähinnä kybernetiikkaa, kybernettistä järjestelmää 2 Esitys perustuu pääosin MpKK:n

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

INFORMAATIOSODANKÄYNTI

INFORMAATIOSODANKÄYNTI Evl. (evp.) Sakari Ahvenainen LUENTO Helsinki 25.3.2002 1(59) INFORMAATIOSODANKÄYNTI Johdanto Motto 1: Olen vakuuttunut, että ne kansakunnat ja kansat, jotka hallitsevat monimutkaisuuden uuden tieteen,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sosiaalisten stokastisten ilmiöiden ymmärtäminen ja ja hallinta asukastoiminnassa

Sosiaalisten stokastisten ilmiöiden ymmärtäminen ja ja hallinta asukastoiminnassa Sosiaalisten stokastisten ilmiöiden ymmärtäminen ja ja hallinta asukastoiminnassa Hannu Kurki KaKe-tapaaminen 9.10.2013 klo 16.30 Paikka: Kulke 2002 Järkeilyä Oppimiseen perustuva kehitysprosessi,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN MIKKO SYRJÄNEN FORS-ILTAPÄIVÄ 2012 1 / 1 Wärtsilä 3 July 2009 Alku operaatiotutkijana Systeemianalyysin laboratorio, DI 1999 Johdatus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

- Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot

- Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot Miten liiketoimintaa kehitetään havainnollisin menetelmin - Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot POHTO Oy:n liiketoimintasimulaatioihin i i t i l ti ihi on osallistunut t jo yli 10 000 henkeä.

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle

Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle Terveys- ja talouspäivät 2013 Risto Salminen 26.9.2013 Esitykseni ajatteluni taustoja strategian olemuksia metaforat ja kieli

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

1. Tekniikka sodankäynnin osana

1. Tekniikka sodankäynnin osana 1. Tekniikka sodankäynnin osana 1.1 Johdanto 1.1.1 Johtopäätökset: Mitä tekniikka on sodankäynnin osana? Luvun 1 Tekniikka sodankäynnin osana tärkeimmät johtopäätökset ovat tiivistettynä seuraavat: sodankäynnin

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot