Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen liitto Loppuraportti

2 Tiivistelmä: Nykymallin haasteet Vuodeosastoilla hoidetaan tällä hetkellä akuutisti sairastuneita, pitkäaikaishoitoa vaativia ja kuntoutusta edellyttäviä potilaita. Tämä ei ole kaikkien potilaiden hoidon näkökulmasta mielekästä, koska henkilöstörakenne ei aina tue osaamisen vaatimuksia. Akuuttipotilaiden arvioiminen ja hoitaminen edellyttää erilaisia valmiuksia henkilöstöltä kuin esim. kuntouttavan hoitotyön osaamisvaatimukset ovat. Laitoshoidossa olevien potilaiden määrä suuri nykymallissa Nykymallilla järjestettynä palvelut eivät tavoita kaikkia maakunnan asukkaita yhdenvertaisesti ja palvelut eivät ole tasalaatuisia. Käytännössä esimerkiksi aivoinfarktipotilaat lähetetään tulevaisuudessa jatkohoitoon heidän kuntoutukseensa erikoistuneeseen yksikköön. Erikoistumalla saavutetaan sekä laadullisesti että taloudellisesti paremmat tulokset; hoitojaksot lyhentyvät, potilas ei palaa sairaalaan yhtä herkästi ja pärjää paremmin kotona. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista. Suomessa akuuttihoito on pääsääntöisesti hoidettu hyvin, mutta kuntouttavaa hoitotyötä ei ole mahdollistettu riittävästi ja tämän seurauksena potilaille on syntynyt toimintakyvyn vajetta, jonka seurauksena he ovat joutuneet pitkäaikaishoitoon. 2

3 Tiivistelmä: Uuden mallin tavoitteet Potilaille tarjotaan tasalaatuisemmat tehokkaat akuuttihoitopalvelut, jotka varmistavat sen että potilas saa akuuttiin sairauteensa nopean hoidontarpeen arvion, diagnoosin ja hoidon aloituksen. Tämän jälkeen potilas voi siirtyä turvallisesti kotiin. Niissä tilanteissa joissa potilas ei vielä pärjää kotona, hänet voidaan ohjata lähemmäksi kotia ns. arviointiyksikköön, joka toimii arviointi- ja kuntoutusyksikkönä. Tavoitteena on tästäkin yksiköstä varmistaa mahdollisimman nopea potilaan kuntoutus kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön. Avohoidon palveluja vahvistetaan ympäri maakuntaa, varmistaen mm. hyvät vastaanottopalvelut. Tavoitteena on palvelujen nopea saatavuus. Kotisairaalatoiminnan palveluja vahvistetaan, jolloin kotona oleva potilaalle voidaan toteuttaa lääkehoito ja tehdä toimenpiteet, jotka aikaisemmin perinteisesti tehtiin sairaalassa. Ensihoidon palveluja kodin rajapintaan vahvistetaan, jolloin voidaan hyödyntää ensihoidon osaamista ja varmistaa, että heidän työpanoksensa on maksimaalisesti työajan puitteissa käytettävissä maakunnan asukkaiden terveyden edistämiseen. Nykyisessä mallissa, ensihoidon ammattilaisilla kertyy hukka-aikaa odottelusta. Henkilöstön irtisanomisille ei ole tarvetta. Eläköitymisen kautta vähennys tapahtuu luonnollista kautta ja tämän seurauksena tuottavuus paranee. Henkilöstön rooliin ja työtehtäviin tulee palvelurakenteen uudistumisen myötä muutoksia. Perinteisen hoitotyön sijaan vaaditaan mm. enemmän kuntouttavan hoitotyön osaamista, ohjaustaitoja, aktiivista potilaan hoidon koordinaatiota, siltojen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluiden välille ja omaisten tukemista. 3

4 Tausta Selvityksessä huomioidaan taloudelliset tekijät, lainsäädäntö, palvelut, ikärakenne sekä eri sairaaloiden yhteistyö ja työnjakokysymykset paikallisesti. Laajemmin alueellisesti (esim. Erva/SOTE alue, Kanta-Häme ja Kymenlaakso) arvioidaan eritysten palveluiden kuten raskaan kuntoutuksen työnjakoa. Akuuttihoitoa tutkittaessa on toimintaa arvioitava sekä omana kokonaisuutenaan että osana koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää (pl. tarjouspyynnössä tehdyt rajaukset. Suunnitelmassa ei siten oteta kantaa vanhusten pitkäaikaissairaanhoidon palveluverkkoon). Projektin aikana esitetään suunnitelma konkreettisen ja toteutettavan toimintasuunnitelman laatimiseksi akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi mahdollisimman optimaalisesti Päijät-Hämeessä. Toimintasuunnitelma vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Millainen on kustannustehokas tulevaisuuden tarpeita vastaava palvelurakenne, jolla turvataan korkealaatuinen hoitoprosessien toimivuus ja vaikuttavuus sekä kuntouttavan työotteen toteuttaminen akuuttivuodeosastoilla? 2. Miten ja millä rakenteella Päijät-Hämeessa tuotetaan vuodeosastohoitoa edellyttävä kuntoutus mukaan lukien vaativan tason kuntoutus? 3. Miten uudessa toimintamallissa tuotetaan muut akuuttivuodeosastoilla järjestettävät erityispalvelut (mm. palliatiivinen hoito)? 4. Mitä ja miten kotiin vietäviä palveluita on kehitettävä uuden tuottamissuunnitelman toteuttamiseksi? 5. Millaisia kustannussäästöjä suunnitelman täytäntöönpano tuottaa tilaajille (vertailu nykytilan ja suunnitelman välillä)? 6. Millaisiin palveluprosessien kehittämistarpeisiin uusi suunnitelma tuottaa ratkaisuja? 4

5 Työsuunnitelman rakenne Työsuunnitelman rakenne voidaan karkeasti jakaa viiteen erilliseen osaan: 1. Projektin aloitus ja valmistelu 2. Palvelurakennetta koskevat selvitykset 3. Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset 4. Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja loppuraportointi 5. Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus 4 Tulosten yhteenveto, Projektin vaikutusten loppuraportointi ja analysointi loppuraportointi ja päättäminen 1 2 Palvelurakennetta Yleissuunnitelman koskevat laadinta selvitykset Projekti Projektin n aloitus ja aloituskokous valmiste lu 3 Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen Toimintalähtöisen erityisiä toimintamalleja tilasuunnitelman ja rajapintoja laadinta koskevat selvitykset 5 Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus 5

6 Projektin aikataulu, vaiheistus ja työmääräarvio Selvitystyö toteutettiin asiakkaan toivomassa aikataulussa syyskuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Alla on esitetty alustava ehdotus aikataulusta. Osa-alue Työmäärä Syys Loka Marras Joulu Tammi 1. Projektin aloitus ja valmistelu 4 2. Palvelurakennetta koskevat selvitykset Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset 4. Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja loppuraportointi 5. Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus Aloitus ja lopetuspalaveri Väliraportoinnit / workshopit 6

7 Määritelmiä Akuutti hoito: yllättäen sairastuneen potilaan tutkimus, hoidon aloitus ja hoitaminen lyhytaikainen hoito: esim. keuhkokuume, lonkkamurtumapotilaan tutkimus ja hoito (kuntoutus) Akuuttivuodeosastohoito: Akuutin sairauden hoito vuodeosastohoidolla Mahdollisesti kuntoutuksen aloitus Hoitojakson keston tavoite maksimissaan joitain viikkoja Kuntoutus vuodeosastolla: Ei sisällä pitkäaikaishoitoa Ensisijaisesti neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö toimii mahdollisimman lähellä kotia, kotona asumisen ja toimintakyvyn arvioinnin tukena moniammatillisella mallilla Arviointiyksikköön voidaan tulla matalankynnyksen periaatteella, jaksot lyhyitä Yksikkö voi toimia esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikön yhteydessä Arviointiyksikössä ei ole erillisisä laboratorio tai kuvantamispalveluita, sillä toiminta painottaa kuntoutusta ja toimintakykyä tukevia toimintoja Määritelmiä tilastollisissa analyyseissä: Kuntoutus; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta, neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) Muu lyhytaikaishoito; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta ja ei kuntoutus diagnoosia (Neurologinen potilas (I60-I69, G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) 7

8 Nykytilanne: Alueiden välinen yhteistyö on vähäistä Geriatrinen keskus Akuuttihoito Kotisairaala Palliatiivinen hoito Lahti - Kaupungin sairaala 10 os Kotiutushoitajat Neurol. Kunt. Sysmä 1 osasto Hartola 1 osasto Aava Iitti 2 osastoa Kotiutushoitajat Nastola 1 osasto Orimattila 2 osastoa Asikkala 1 osasto Oiva Kotiutushoitajat Hollola 2 osastoa Padasjoki 1 osasto Muu kuntoutus Kotiutushoitajat Kotiutushoitajat Keskussairaala ja Akuutti24 Heinola Sairaala 2 osastoa Keskitetään muutamia potilaita 8

9 Hoitojaksoja / 1000 vastaavan ikäistä Esimerkki: Toimintamallit ja hoitokäytännöt vaihtelee erittäin paljon Päijät-Hämeessä 75 vuotta täyttäneiden muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) hoitojaksojen kesto ja määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön Vertailualue D Hartola Sysmä Vertailualue C Orimattila Myrskylä Padasjoki Vertailualue F Iitti Nastola Pukkila Kärkölä Vertailualue E Asikkala Heinola Hollola Hämeenkoski Lahti Vertailualue A Hoitojaksojen keskiarvokesto, vrk 9

10 Esimerkki: Ainoastaan Orimattilan osastoilla ja Hollolan osastolla 2 muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista alle puolet palaa 12 kuukauden sisällä 12 kuukauden sisällä tk-sairaalaan palaavien potilaiden osuus vuoden 2012 lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista, % 70% 60% 50% Lyhytaikaishoidon (ei kuntoutuksen) potilasmäärät vaihtelevat kuvaajassa mukana olevilla osastoilla 88 ja 579 välillä. 40% 30% 12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus 12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus, mukana ei jakson päätteeksi kuolleet 20% 10% 0% 10

11 Nykyinen akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja organisointimalli perustuu melko erillään toimiviin alueisiin Akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja organisointimalli Geriatrinen keskus Akuuttihoito Kotisairaala Palliatiivinen hoito Lahti - Kaupungin sairaala 10 os Kotiutushoitajat Neurol. Kunt. Sysmä 1 osasto Hartola 1 osasto Aava Iitti 2 osastoa Kotiutushoitajat Nastola 1 osasto AVH-kuntoutus Ortoped. kunt. Orimattila 2 osastoa Asikkala 1 osasto Oiva Kotiutushoitajat Hollola 2 osastoa Padasjoki 1 osasto Muu kuntoutus Kotiutushoitajat Kotiutushoitajat Alueiden välinen profiloituminen Alueiden sisäinen profiloituminen Profiloitumattomat osastot Keskussairaala ja Akuutti24 Heinola Sairaala 2 osastoa Palliatiivinen hoito ja AVH-kuntoutus 11

12 Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat Päijät- Hämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (1/2) Kehityskohde Alueellinen näkökulma: Hoitokäytäntöjen yhdenmukaisuus, laadun vaihtelut ja yhteistyö Erityisosaamisen saatavuus ja hoidon laadun varmistaminen Ratkaisuehdotus Lisätään yhteistyötä ja kehitetään ratkaisuja koko alueelle eikä ainoastaan omalle terveysasemalle Yhdenmukaistetaan hoitokäytäntöjä Lisätään yhteistyötä esim. kapasiteetin hyödyntämisessä Profiloidaan osaamista eri yksikköjen välillä Vahvistetaan pienten kuntien palveluita Keskitetään erityisosaamista vaativien potilaiden hoito riittävän suuriin yksiköihin. Esimerkkejä mainituista erityisosaamista vaativista toimista: Neurologinen ja AVH-kuntoutus (puhe- ja toimintaterapia) Mahdollisesti traumapotilaiden kuntoutus ja ortopedinen kuntoutus Akuuttigeriatria (Esim. akuuttigeriatrinen tarkkailuyksikkö päivystyksen lähelle) Alueellinen kotisairaanhoito Geriatrinen tutkimus Palliatiivinen hoito Mahdollisesti psykogeriatria (agressiivisuus) sekä päihdehoitoa tarvitsevat potilaat Toimintayksiköiden koko tarkoituksenmukainen ja tehokkaan toiminnan mahdollistava Tuotetaan akuuttivuodeosastotoiminta riittävän suurissa yksiköissä, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja mahdollisimman korkeatasoisen hoidon. Suuremmat keskukset helpottavat myös osaavan työvoiman saamista Tällä hetkellä osa yksiköistä niin pieniä, että tehokkaan toiminnan organisointi haastavaa* Turvattava myös sairaanhoidollinen osaaminen pienemmissä kunnissa ja hajaalueilla Tiedonkulku esh:n ja pth:n välillä Lisätään esh-konsultaatioita potilaiden turhan lähettämisen välttämiseksi. Potilaan tulisi saada hoito mahdollisimman vähillä siirroilla Annetaan ESH:lle tieto potilaan kotiutusmahdollisuuksista aikaisessa vaiheessa hoitojaksojen lyhentämiseksi (myös akuutti24) 12

13 Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat Päijät- Hämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (2/2) Kehityskohde Kuntouttavan toimintamallin vahvistaminen Kotona tarjottavien palveluiden lisääminen Ratkaisuehdotus Lääkäreiden tulisi olla valmiita kotiuttamaan entistä aikaisemmin ja omaksua kuntouttava eikä hoitava toimintamalli Erilaisen kuntoutusosaamisen varmistaminen (toimintaterapeutit, puheterapeutit, erikoistuneet fysioterapeutit) Profiloitumista entistä enemmän eri yksiköiden välillä tulisi tehdä erityisesti AVH ja muussa neurologisessa kuntoutuksessa Nämä kuntoutusmuodot vaativat erityisosaamista, jota ei pystytä pienissä yksiköissä toteuttamaan Kuntoutumiseen tarvitaan normaalin hoitohenkilökunnan lisäksi toimintaterapeutteja, puheterapeutteja sekä erikoistuneita fysioterapeutteja Jo tällä hetkellä vaativaa neurologista kuntoutusta on keskitetty Lahden kaupunginsairaalaan, mutta terveyskeskukset hoitavat AVH-kuntoutusta paljon myös itse Myös tiettyjen tuki- ja liikuntaelinpotilaiden sekä traumapotilaiden kuntoutuksessa voitaisiin osin saada hyötyä keskittämisestä Kuntoutuksen tulee alkaa heti kun potilas joutuu päivystykseen tai vuodeosastolle ja jatkua kotitutumisen jälkeen kotona Siirtymät perusterveydenhuollon puolelle/palveluasumiseen/kotiin pitäisi pystyä hoitamaan siten, että kuntoutus jatkuu myös siirtopäivinä Kotona tulisi tarjota entistä enemmän palveluita tulevaisuudessa Kotikuntoutusta varten ikäihmiselle pitää pystyä tarjoamaan riittävä tuki kotona Kodin muutostöitä tulisi tehdä ajoissa, jotta kotiin paluu on mahdollisimman saumatonta Myös korisairaalatoimintaa ja muita kotiin vietäviä palveluita tulisi kehittää entistä voimakkaammin Geriatrin ja muiden erikoislääkärien saatavuus ja käyttö Luodaan terveyskeskuksilla toimiva malli geriatrien konsultointiin Geriatrista osaamista tarvitaan myös keskussairaalaan (ei ole tällä hetkellä) Geriatri voisi olla Päijät-Hämeen alueella ja kiertää kaikissa yksiköissä Myös muiden erikoisalojen konsultaatiota tulisi saada tarvittaessa 13

14 Sairaansijojen tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mutta tuottavuuden kasvun takia kasvu on maltillista Ennuste sairaansijojen määrän kehitykselle , indeksoitu siten, että vuoden 2014 määrä on Vuotuinen muutos 140 Tarpeen kasvu perustuen yli 75- vuotiaiden ennustettuun määrään 4,2 % Tuottavuden kasvulla korjattu kasvuennuste** 2,7 % Tuottavuuden* kasvu Päijät-Häme - 1,04 % Tuottavuuden* kasvu koko Suomi - 1,36 % *Tuottavuuden kasvun laskemisessa on käytetty vuosien hoitopäivää/yli 75 vuotias muutoksia. **Tuottavuudella korjatussa kasvuennusteessa on korjattu Päijät-Hämeen väestön ikääntymiseen perustuvaa ennustetta (2.8 % vuodessa) koko Suomen tuottavuuden kasvuprosenttiin (-1,36 %) 14

15 Vuodeosastotoimintaa on kehitettävänä osana palvelurakennetta Palveluiden käyttöä koordinoidaan keskitetysti Koti Kotona asumisen tukeminen Kotihoito Laajennettu kotisairaanhoito ja kotikuntoutus Kotisairaala Kotihoidon ja asumispalvelualueen vastuuta kasvatetaan Kotihoidon ja asumispalvelualueen vastuuta kasvatetaan Palveluiden keskitetty koordinointi Neuvonta- ja palveluohjausyksikkö sekä palveluintegratttori Yleinen ikääntymiseen ja hyvinvointiin sekä saatavilla oleviin palveluihin liittyvä neuvonta järjestetään koordinoidusti eri kuntien välillä. Palveluintegraattori järjestää keskitetysti asiakkaalle yksilöidyt palvelut yhteistyössä julkisen palvelutuotannon sekä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Terveydenhuolto Vaativa sairaanhoito Vaativaa sairaanhoitoa tarjotaan keskitetysti yhdessä yksikössä Lyhytaikainen akuuttivuodeosastohoito Tarjotaan lyhytaikaista hoitoa lähellä päivystystä Muu akuuttivuodeosastohoito /kuntoutus Asumispalvelut Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Muut alueelliset palvelut: esim. omaishoito Asumispalveluiden oltava aktivoiva ympäristö, jotta sairaalapalveluiden käyttö minimoidaan Arviointi- ja laadunvalvontayksikkö Palveluiden laadunvarmistus ja kustannustehokkuuden seuranta. Vastuu kilpailuttamisesta - Keskitetysti koordinoidut palvelut yhteisen palveluohjaus- ja arviointiyksikön avulla. Palveluohjaus yhdistää tarpeen ja tarjonnan - Yhdenmukainen kriteeristö ja laskutus Kuntoutusta ja akuuttivuodeosastohoitoa Vaativa kuntoutus Vastuu kotiin saattavasta kuntoutuksesta ja hoidosta Lähde: NHG analyysi 15

16 Vuodeosastotoiminta tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa Neuvonta Palveluohjaus SAS Palveluohjaus ja neuvonta välttämättömiä kokonaisuuden toimivuuden ja oikeisiin palvelumuotoihin ohjautumisen kannalta Kuntoutus Vuodeosastot Akuutti Arviointiyksiköt Vuodeosastot sekä arviointiyksiköt kehittävät toimintaa yhteistyössä palveluohjauksen sekä kotiin vietävien palveluiden kanssa Kotikuntoutus Kotisairaala Ensihoito Kotiin vietävät palvelut tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa Kotihoito 16

17 Suositus: Erityisosaamista vaativien toimintojen keskittäminen, akuutti- ja kuntoutusosastojen ja alueellisten arviointiyksiköiden perustaminen Vaativat potilaat edellyttävät korkeaa erikoistumista ja määrät ovat pieniä, joten yksi osasto palvelee koko aluetta Vaativa kuntoutus Hoitaa vaativat potilaat Kouluttaa koko piirin henkilöstöä Konsultoi muita osastoja, esim. saattohoidossa tai käytöshäiriöissä Vaativa saattohoito Geriatrinen osaamiskeskus Akuuttiosastoja tulisi sijoittua lähelle päivystystä Kuntoutusosastoilla volyymi riittää pariin yksikköön Akuuttiosastot Kuntoutusosastot Akuuttiosastoille tullaan päivystyksestä Kuntoutusosastoille jatkohoitopotilaita esh:sta, Keskeinen lähipalvelu ja kotihoidon tukiyksikkö Arviointiyksiköitä tehdään eri alueiden vuodeosastojen ja osittain tehostetun palveluasumisen tilalle Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Tulosyy usein muu kuin akuutti lääketieteellinen ongelma Huom! Kuvassa ei ole esitetty määrää eri osastoille vaan konseptuaalisesti, millaisia osastoja olisi mahdollista rakentaa 17

18 Suositus: Erityispalveluiden järjestämiseen Päijät-Hämeessä Palliatiivinen hoito Psykogeriatrinen hoito Neurologinen kuntoutus Keskitetty taso Keskitetään vaativa palliatiivisen hoidon osaaminen Keskitetään osaaminen psykogeriatria Keskitetään vaativa neurologinen kuntoutus Akuuttivuode-osasto tai kuntoutusosasto Palliatiivisen hoidon vuodeosasto Psyko-geriatrinen vuodeosasto toimii arviointi-yksikkönä Neurologisen kuntoutuksen vuodeosastot Arviointiyksiköt Koti Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella Arviointiyksikkö tilannekartoitus lääkityksen aloitus/muutos Koti, Profiloidut potilaat erikoistuneissa palveluasumisyksiköissä (käytöshäiriö+ muistisairaus/ mt- ja päihdetaustaiset) Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella 18

19 Suositus: Erityispalveluiden järjestämiseen Päijät-Hämeessä Palliatiivinen hoito Psykogeriatrinen hoito Neurologinen kuntoutus Keskitetty taso Keskitetään vaativa palliatiivisen hoidon osaaminen Keskitetään osaaminen psykogeriatria Keskitetään vaativa neurologinen kuntoutus Akuuttivuode-osasto tai kuntoutusosasto Palliatiivisen hoidon vuodeosasto Psyko-geriatrinen vuodeosasto toimii arviointi-yksikkönä Neurologisen kuntoutuksen vuodeosastot Arviointiyksiköt Koti Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella Arviointiyksikkö tilannekartoitus lääkityksen aloitus/muutos Koti, Profiloidut potilaat erikoistuneissa palveluasumisyksiköissä (käytöshäiriö+ muistisairaus/ mt- ja päihdetaustaiset) Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella 19

20 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 1: Kotona kotihoidon turvin asuva ikäihminen Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita potilaiden hoitoketjujen kehittämiselle sen rikkonaisuuden vuoksi. Akuuttivuodeosastotoiminta perustuu melko erillään oleviin yksiköihin Monet yksiköt eivät ole erikoistuneet, vaan akuuttiosastoilla hoidetaan hyvin erilaisia potilaita Ammattilaisten osaamisen kohdentaminen vaikeaa Seuraavilla kalvoilla on esiteltynä erilaisia palvelujärjestelmän tyyppipotilas-esimerkkejä ja tuotu esiin millaisia haasteita kyseisillä potilasryhmillä voi olla nykyisessä palvelujärjestelmässä ja miten uusia järjestelmä voi vastata kyseisiin haasteisiin. Tapaukset ovat kuvitteellisia Haasteet vanhassa mallissa Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai kaatumisen seurauksena) Päivystyskäynti Keskussairaalaan todetaan lyhytaikaisen osastohoidon tarve selvitetään jatkohoitoa kaupungin osastolle, haasteena selvittää missä on tilaa Potilas siirtyy pienelle vuodeosastolle, joka on profiloimaton Potilas on muita hyväkuntoisempi, häntä kuitenkin autetaan yhtä paljon kuin muita potilaita eikä tehokkaaseen lyhytaikaiseen kuntoutukseen ole resursseja, sillä suurin osa potilaista on pitkäaikaispotilaita Potilaan yleiskunto laskee, kuntoutusta ei suunnitelmallista kotona pärjääminen vaarantuu ja potilaan laitoshoitojakso pitkittyy Potilas pääsee lopulta kotiin, mutta toimintakyky on heikentynyt ja potilas tarvitsee aiempaa enemmän kotihoidon tukea Potilaalle ruvetaan selvittämään palvelutaloasumispaikkaa Mahdollisuudet uudessa mallissa Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai kaatumisen seurauksena) Päivystyskäynti Keskussairaalaan todetaan lyhytaikaisen osastohoidon tarve kuntoutukseen ja lyhytaikaiseen hoitoon erikoistuneen osaston osastotilanne selvitetään Potilas siirtyy osastolle, joka on lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen profiloitunut Potilasta hoidetaan kuntouttavalla otteella koko osastohoitojakson ajan potilaan yleistila on alussa alkuperäistä huonompi Potilaalle tehdään selkeä kuntoutussuunnitelma osastohoidon aikana, jota toteutetaan määrätietoisesti samalla kun potilaan infektiota hoidetaan Potilaan sairaus paranee ja yleistila paranee, potilaan kotona pärjääminen ei ole heikentynyt osastohoitojakson aikana kuntouttavan otteen ja kuntoutussuunnitelman noudattamisen vuoksi Potilas pääsee kotiin hyväkuntoisena, alkupainotteista kotikuntoutusta vähennetään portaittain, tämän jälkeen kotihoidon palvelut entisellään 20

21 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 2: Palvelutalossa asuva vanhus Haasteet vanhassa mallissa Mahdollisuudet uudessa mallissa Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu Vanhus kaatuu päivystysaikana Keskussairaalaan Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia, vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja kaatumiseen ei todeta Vanhusta hoidetaan muutama päivä Keskussairaalan osastolla kuivumisen vuoksi, sillä oman kunnan vuodeosastolla ei ole tilaa ja palvelutalossa ei ole mahdollisuutta hoitaa potilasta Keskussairaalassa kuntouttavaan toimintaan ei keskitytä, jolloin potilaan toimintakyky heikkenee Potilas siirtyy takaisin Palvelutaloon Keskussairaalasta, mutta yleistila on huonontunut Potilas lähetetään uudestaan Keskussairaalaan Keskussairaalassa ei todeta uuttaa hoidettavaa, potilas siirtyy vuodeosastolle, joka on profiloimaton Potilaan tehokkaaseen kuntoutukseen ei ole resursseja potilaan tila ei parane ja osastohoito pitkittyy Potilaan tila vähitellen paranee, mutta palvelutalossa ei ole tarpeeksi resursseja, jotta potilasta voitaisiin siellä hoitaa Potilaalle ruvetaan etsimään pitkäaikaishoitopaikkaa Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu Vanhus kaatuu päivystysaikana Keskussairaalaan Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia, vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja kaatumiseen ei todeta Vanhus siirtyy lyhytaikaiselle vuodeosastolle, jossa kuivumaa korjataan ja samalla potilasta kuntoutetaan. Potilaan toimintakyky ei ole korjaantunut entiselle tasolle siirto arviointiyksikköön Arviointiyksikössä tehdään yksilöllisempi kuntoutussuunnitelma, kuntoutetaan potilasta aiempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin potilaan yleistila jopa kohenee alkuperäisestä siirto takaisin Palvelutaloon Palvelutalossa potilasta autetaan noudattamaan kuntoutusohjelmaa, lisäkuntoutuskäyntejä aluksi Potilaan yleistila paranee, kuntoutuskotiohjelmaa noudatetaan ja potilaan yleistilaan kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota Potilaan huimaus ja kaatuilu vähenee yleistilan paranemisen myötä ja potilas tarvitsee aiempaa vähemmän palveluita Päivystyskäynnit vähenevät 21

22 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 3: Kotona ilman kotihoidon palveluita asuva 70-v potilas, taustalla flimmeri ja nyt aivoinfarkti Haasteet vanhassa mallissa Mahdollisuudet uudessa mallissa Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä Marevan Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita soittaa ambulanssin keskussairaalaan Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy jatkohoito osastolle, joka on profiloimaton osasto Osastolla hoidetaan neurologisia kuntoutuspotilaita, mutta osasto ei ole erikoistunut siihen, jonka seurauksena henkilökunnan osaaminen ei ole profiloitunut tukemaan juuri kyseisen potilaan kuntoutushaasteita Osastolla potilas saa osan tarvitsemastaan kuntoutuksesta, mutta kaikkia kuntoutuspalveluita ei ole saatavilla Potilaan kuntoutus pitkittyy, ja yleistila ei parane toivotulle tasolle potilaan kotona pärjääminen heikentyy Potilaalle selvitetään palvelutalosta paikkaa Osastohoitojakso pitkittyy, sillä palvelutaloihin on jonoa Potilas pääsee lopulta palvelutaloon, yleistila on selvästi aiempaa heikentynyt Potilas ei enää palaa kotiin ja tarvitsee palvelutalon kaikkein raskaimpia palveluita Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä Marevan Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita soittaa ambulanssin keskussairaalaan Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy vaativalle neurologiselle kuntoutusosastolle Kuntoutusosastolla potilaan luodaan kuntoutusohjelma, jota noudatetaan Potilas saa tarvitsemaansa toimintaterapiaa ja muita kuntoutusmuotoja, jonka seurauksena potilaan yleistila lähtee parantumaan Potilas siirtyy vielä tavalliselle kuntoutusosastolle jatkokuntoutukseen Kuntoutusosastolla vointi paranee Yksikössä tehdään kuntoutusohjelma kotiin ja varmistetaan kotona pärjääminen Potilas siirtyy kotiin, jossa kotikuntoutusta jatketaan ja kotihoidon palveluiden tarvetta arvioidaan Potilas asuu kotona kotihoidon palveluiden turvin 22

23 Esimerkki: Landskronan asukkaan kunnan alueella vuodeosastohoitoa vähennetty käyttäjälähtöisellä kuntoutuksella Kotiutusyksiköiden kuntouttava toiminta Vanha järjestelmä Sairaala Lyhytaikaiskoti Uusi järjestelmä Sairaala Koti Keskeiset menestystekijät: Käyttäjälähtöisyys Moniammatillisuus Omaisten tärkeys Yhteistyö sairaalan kanssa Fasilitointi Koti Käyttäjälähtöinen kuntoutus arkielämän ympäristössä Niin paljon käyntejä kuin asiakas tarvitsee Yhteistyö omaisten kanssa Vuodeosastohoidossa paljon vanhuksia ja 48 sairaansijaa Kallis järjestelmä Kahden vuoden jälkeen vuodeosastolla enää 26 sairaansijaa Asiakkaiden tyytyväisyys 9,5/10 Asiakkaat haluavat lyhytaikaista hoitoa ja mahdollisuus suureen käyntimäärään alussa luo riittävän turvallisuuden tunteen kotona selviytymiselle Kustannukset 22,4 % alemmat Parantunut toimintakyky ja vähentynyt muiden palveluiden käyttö Lähteet: 23

24 Sairaansijojen tarpeen pitäminen vuoden 2017 tasolla edellyttää valtakunnallista tasoa nopeampaa tuottavuuden kasvua esimerkiksi kotikuntoutukseen panostamalla Ennuste sairaansijojen määrän kehitykselle , indeksoitu siten, että vuoden 2017 määrä on Tarpeen kasvu perustuen yli 75-vuotiaiden ennustettuun määrään Koko Suomen keskimääräisen tuottavuuden kasvun ylittämisen tuoma korjaus Paikkamäärää ei kannata rakentaa ennakkoon, koska vapaana olevat paikat täyttyvät joka tapauksessa. Tulevaisuuden tuottavuuden nousutarve mikäli ei haluta/voida lisätä paikkoja/resursseja Tuottavuden kasvulla korjattu kasvuennuste** Vuoden 2017 mukainen tarve *Tuottavuuden kasvun laskemisessa on käytetty vuosien hoitopäivää/yli 75 vuotias muutoksia. **Tuottavuudella korjatussa kasvuennusteessa on korjattu Päijät-Hämeen väestön ikääntymiseen perustuvaa ennustetta (2.8 % vuodessa) koko Suomen tuottavuuden kasvuprosenttiin (-1,36 %) 24

25 Uuden palvelurakenteen avulla terveyskeskusten pitkäaikaista hoitoa pystytään purkamaan Kustannukset ennen Paikkamäärä ennen Kustannukset uusi Paikkamäärä uusi Muutos Keskitetty 1,0 M 9 3,1-5,3 M ,1 - +4,3 M Lyhytaikainen tk-vuodeosasto 28,0 M ,7 25,7 M ,3 - -7,3 M Pitkäaikainen laitoshoito 54,4 M ,4 M -761 Tkvuodeosast oilta siirtyvät Palveluasumisesta siirtyvät Arviointiyksiköt Palveluasumisyksiköt ,8 M ,0 M 48 75,5 M ,0 M ,7 M , ,8 M Panostus kotihoitoon ja kotiin vietäviin palveluihin 25

26 Tilojen soveltuvuus tulevaisuudessa NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistön kuntoon Nykyiset paikat Vaativaan hoitoon soveltuvia paikkoja Lyhytaikaiseen sekä kuntoutukseen suositeltavia paikkoja Ilman isompia toimenpiteitä arviointiyksiköksi soveltuvia hoitopaikkoja Isompia toimenpiteitä vaativat arviointiyksiköksi soveltuvat hoitopaikat Modernisoinnin näkökulmasta toiminnallisesti haastavia paikkoja Min Max Min Max Min Max Min Max Min Max Jalkaranta Orimattila Heinola (osasto K ja 11B) Hollolla Sysmä Padasjoki Nastola Asikkala Iitti Heinola (osasto 31) Hartola Yhteensä: * 60 paikkaa edellyttää 24 paikkaisen vanhainkotiyksikön uudelleensijoitusta 26

27 Esimerkki akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenteesta ja organisointimallista nykyisissä kiinteistöissä NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistöjen kuntoon Hollola Keskussairaala ja päivystys Heinola Asikkala Padasjoki Jalkaranta / vaativat palvelut Hartola Sysmä Lahti Orimattila Keskitetyt palvelut Arviointiyksiöiden ehdotettu sijainti perustuu nykyisten kiinteistöjen kuntoon. Kiinteistöinvestoinneilla voidaan muuttaa rakennetta. Iitti Nastola Kuntoutus ja/tai lyhytaikaishoito Arviointiyksikkö Ei yksikköä koska ei ole suoraan soveltuvia kiinteistöjä, 27

Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen liitto Loppuraportti 3.2.2015 Tiivistelmä: Nykymallin haasteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Työryhmät: alveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Työpaja 3 Saarijärvi 4.4.2017 1 6.4.2017 Tehostettu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Terveydenhuollon tuotantotalous. Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä

Terveydenhuollon tuotantotalous. Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä Terveydenhuollon tuotantotalous Strategisen tason suunnittelu Riikka-Leena Leskelä 10.11.2015 Tuotannon johtamisen tasot Toimintaympäristö (järjestelmä, lait, politiikka, markkinat, tarpeet, arvot) 1.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(5) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Tilanne 10.11 2015 Tavallista palveluasumista odotti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA

HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA 3.10.2016 Esityksen sisältö Uudet palvelut, toiminnot ja resurssitarpeet vihreällä Päivystyksen yhteydessä olevat 24/7

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Toimiva hoitoketju ja kuntoutus kotona asumisen mahdollistajana (Case Lahti) Lahti 20.5.2010 vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Ari Kukka

Toimiva hoitoketju ja kuntoutus kotona asumisen mahdollistajana (Case Lahti) Lahti 20.5.2010 vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Ari Kukka Toimiva hoitoketju ja kuntoutus kotona asumisen mahdollistajana (Case Lahti) Lahti 20.5.2010 vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Ari Kukka Jari Sarasvuo (Trainers` House) Maailmantilanteesta johtuen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Community Paramedic. Sami Länkimäki Community Paramedic Sami Länkimäki Ongelmakohtia ratkottavaksi Miten päivystyskäyntejä voidaan vähentää? Ei päivystykseen ilman vakioitua hoidontarpeen arviota Ei päivystykseen ennen kevyiden palvelumallien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (14) Sisällys: 1. Ketjulähettijakso.

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä. Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma

Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä. Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma alveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä Kuntoutus ja ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Kotikuntoutustyöryhmä

Kotikuntoutustyöryhmä Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016 Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016 Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen toimintayksikkökyselyn tuloksia 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 Sisältö

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot