Gräsantulli 22. kaupunginosa, Olari Kortteli ja katualue Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (22) Asianumero 83/ /2015 Aluenumero Gräsantulli 22. kaupunginosa, Olari Kortteli ja katualue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2016 päivättyä ja 17. päivänä elokuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Gräsantulli, aluenumero , asemakaavan muutosehdotukseen on yhdistetty kaksi asemakaavan muutosaluetta: Piispankallio, aluenumero (Gräsanportti), ja Piispankallio, aluenumero (Gräsantörmä). Piispankallio asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Piispankallio asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Länsiväylän ja Kuitinmäentien välisellä alueella rajoittuen Gräsanportti-, Gräsantulli- ja Gräsantörmä-nimisiin katuihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (22) Vireilletulo Piispankallio asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Piispankallio vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Sirpa Sivonen Sanna Seppänen saakka Katariina Peltola Ross Snell etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...20 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake, Liikenteen tavoiteverkko Katukartta Ohjeelliset poikkileikkaukset

4 4 (22) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. Asemakaavaehdotusta varten on laadittu tai suunnittelualuetta koskevat seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: - Gräsantulli Gräsatullen, korttelisuunnitelma, Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy, Ark idea Oy, LOCI maisema-arkkitehdit Oy, 6 / Gräsantulli (Olari, kortteli 22304), Kaavamuutokseen liittyvä kunnallistekninen yleissuunnittelu, Sito Oy, Tieliikenteen meluselvitys Gräsantulli, Akukon Oy, , selvitys koskee Gräsantörmän puoleista suunnittelualueen osaa, - Meluselvitys Gräsantulli, alue , Espoo, Helimäki Akustikot, , selvitys koskee Gräsanportin puoleista suunnittelualueen osaa, - Piispankallio, kortteli 22304, Espoo, Ilmanlaatuselvitys, Ramboll, Gräsantulli, Selvitys viemäritunnelin päälle rakentamisesta, Sito Oy, Katselmus Piispankallion viemäritunnelissa Espoossa, HSY Vesi, Y-tontti, Piispankallio, Espoo, Maisema-analyysi, alustava luonnos , LOCI maisema-arkkitehdit Oy - Espoon Olarin liito-oravaselvitys 2014, Ympäristötutkimus Yrjölä,

5 5 (22) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on säilynyt puustoisena kallioselänteenä, jonka korkeusvaihtelut ovat suuret. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä, ja lähellä tulevia Niittykummun ja Matinkylän metroasemia. Suunnittelualuetta rajaavat Gräsanportin, -tullin ja -törmän katualueet sekä lännessä Piispankallion lähivirkistysalue. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Länsiväylää ja Kehä II:sta. Suunnittelualueen alapuolella kulkee kallioon louhittu viemäritunneli, jonka katto on tasossa noin + 5,0. Tunneli on suunnittelualueen kohdalla kohtuullisessa kunnossa, mutta aiheuttaa rajoituksia louhintaan ja rakentamiseen. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamattomat opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO ja toimistorakennusten korttelialue KT-1 osittain asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK ja osittain lähivirkistysalueeksi VL-1 siten, että Piispankallion lakialue säilyy luonnontilaisena. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 2,57 ha, josta opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO) pinta-ala on 1,37 ha ja toimistorakennusten korttelialueen (KT-1) pinta-ala on 0,82 ha ja katualueen pinta-ala 0,38 ha. Asemakaavan muutosalueella on 5480 km 2 rakennusoikeutta opetustoimintaa palvelevia rakennuksia varten ja 6945 km 2 rakennusoikeutta toimistorakennusten rakentamista varten, yhteensä km 2. Asemakaavan muutosalueelle muodostuu 1,73 ha (67,3 %) asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,62 ha (24,3 %) lähivirkistysaluetta ja loput 0,22 ha (8,4 %) on katualuetta. Rakennusoikeutta asuinkerrostalojen rakentamista varten sallitaan km 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 5925 k-m 2. Asuinkerrostalokorttelin tehokkuus on e = 1, Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue on alun perin ollut kahdessa osassa, jotka on ehdotusvaiheessa yhdistetty yhdeksi asemakaavan muutosehdotukseksi. Piispakallion (Gräsanportti) valmisteluaineisto oli nähtävillä Piispankallion (Gräsantulli) osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä olleista suunnitelmista oli mahdollista antaa mielipiteitä välisenä aikana. Ehdotusvaiheessa kaavamuutoksen nimi on vaihdettu Gräsantulliksi, jolloin alueelle on annettu uusi aluenumero

6 6 (22) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat kohdat: - Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista haja-rakentamista - Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, Kuva 1: Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 10/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).

7 7 (22) Yleiskaava Uudenmaan maankuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella kahden moottoriväylän, Länsiväylän ja Kehä II:n, risteyksen tuntumassa. Alueelta kulkee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteystarve Vuosaareen asti. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa varattu uudelle julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY) sekä kehitettävälle työpaikka-alueelle (TP), joka on varattu ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Työpaikka-alue on osa Länsiväylän ja Kehä II:n varren työpaikkavyöhykettä. Länsiväylän varressa työpaikka-alueen varaus jatkuu yhtenäisenä Matinkylän keskustaan ja siitä edelleen länteen. Alueen pohjoispuolella on varaus päävoimansiirtolinjalle eli kw sähkönsiirtolinjan rakentamiseen, varaus kaksiajorataiselle pääkadulle (Kuitinmäentie) ja varaus asuntoalueelle. Alueen itäpuolella on varaus yksiajorataista pääkatua varten (Gräsantulli). Alueen lounaispuolella koko Piispankallion keskiosa on varattu nykyisellään säilyvälle asuntoalueelle. Alueen luoteispuolella Kuitinmäentien eteläpuolella on varaus työpaikka-alueelle. Alueen etelä- ja itäpuolella on moottoritievaraus (Länsiväylä ja Kehä II) ja siihen liittyvät kaksi eritasoliittymää Asemakaava Kuva 2: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (10/2015) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Piispankallio niminen asemakaava, aluenumero Suurin osa suunnittelualueesta on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), jolla tehokkuusluku e = 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku on 1/2III. Alueen itäosassa on toimistorakennusten korttelialuetta (KT-1), jolla tehokkuusluku e = 0,85 ja suurin sallittu kerrosluku on 1/2V. Piispankallio asemakaavan selostuksessa kerrotaan, että yleiskaavassa Kuitinmäentien varrella ollut toisen asteen kouluvaraus on siirretty

8 8 (22) Piispankallion pohjoisrinteeseen. Yleisten rakennusten varaus perustui yleiskaavayksikössä laadittuun selvitykseen yleisten rakennusten tonttien tulevista tarpeista. Tontti soveltuisi aikuiskoulutukseen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen käyttöön. Koulutontti siirrettiin yleiskaavan ja aikaisempien luonnosten mukaiselta paikalta Kuitinmäentien eteläpuolelta HAKA Oy:n konkurssipesän omistamalle maalle jyrkkään Piispankallion pohjoisrinteeseen lähinnä Merita Pankin tekemän kirjelmän johdosta ja siksi, että lunastuskustannukset olivat HAKA Oy:n konkurssipesän maalla halvemmat. Piispankallion kaava-alueelle on kaavoitettu toimistokortteleita maanomistajien toiveesta. Toimistokorttelit suojaavat asuntokortteleita Länsiväylän liikenteen melulta. Suunnittelualueella oleva toimistokorttelin osa on itäisin pääte Länsiväylän varren toimistovyöhykkeelle. Jotta Piispankallio muodostaisi yhtenäistä kaupunkikuvaa viereisten toteutettujen työpaikka-alueiden kanssa, on työpaikkakortteleissa vaadittu julkisivumateriaaliksi pääasiassa vaaleaa kiviaineista, kerrotaan kaavaselostuksessa 1990-luvulta. Tontin rakennetusta kerrosalasta 10 % saa käyttää myymälätiloja varten. Kerrosalan ja luvun lisäksi saa rakentaa ylimmän kerroksen yläpuolelle saunoja aputiloineen enintään 6 % tontin kulloinkin toteutetusta kerrosalasta. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alapuolelle saa sijoittaa sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, kellari- ja kiinteistöhuoltotiloja sekä pysäköintipaikkoja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikoista vähintään 50 % tulee sijoittaa kellarikerroksiin tai pihamaan alle tai maanalaisiin pysäköintilaitoksiin ja ne saa toteuttaa rakennusoikeuden lisäksi kahteen tasoon. Piispankallio-asemakaavan selostuksessa kerrotaan, että koko kaava-alueella (Piispansillalta Gräsantulliin ja Kuitinmäentieltä Länsiväylälle) on koululle varatun tontin lisäksi palveluille varattu vain pari korttelipäivähoitotilaa ja yksi liiketontti. Kaavamääräyksissä on kuitenkin sallittu työpaikkakortteleissa enintään 10 % tontin rakennetusta kerrosalasta käytettäväksi myymälätilojen rakentamista varten, mikä mahdollistaa lähimyymälän tms. palvelun rakentamisen alueelle. Piispankallio-asemakaavan selostuksessa kerrotaan, että korkeimman mäen lakialue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Tällä lähivirkistysalueella on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys, se on Piispankallion alueen korkein mäki ja syytä säilyttää rakentamattomana ja alkuperäisen metsäkasvillisuuden verhoamana. Valitettavasti voimassa olevassa asemakaavassa tämä tavoite ei aivan ole toteutunut, koska suunnittelualueen korkein kohta on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YO). Lähivirkistysalueelle on osoitettu asemakaavassa leikkialue (le). Selostuksessa mainitaan myös, että alueen voimakas topografia ja kalliomänniköt on pyritty säilyttämään. Korttelin kadun puoleisiin reunoihin ja YO-tontin länsireunaan on määrätty istutettava alueen osa, missä avokalliot on säilytettävä luonnontilaisina. KT-korttelialueen eteläreunaan on määrätty puilla ja pensailla tiiviisti istutettava alue, opetustoimintaa palvelevan korttelialueen reunaan tulee istuttaa puurivi. Liittymäkielto on määrätty Gräsantulli nimisen kadun reunaan. Toimistokorttelin osan itä- ja eteläreunassa on melumääräys 32 db(a). Opetustoimintaa palvelevan korttelialueen läpi koillis-lounaissuunnassa on merkitty varaus tunneliviemärille. Piispankallio-asemakaavan selostuksessa mainitaan, että yleisiä pysäköintipaikkoja toteutetaan Gräsantörmän kääntöpaikan yhteyteen ja pysäköinti voidaan sallia myös osalla kaduista. Piispankallio-asemakaavan selostuksessa kerrotaan, että Länsiväylä Kehä II yhteenliittämisen tiesuunnitelmaan, valmistunut , sisältyy Gräsanpuistontie (nykyisin Piispankalliontie ja Gräsantulli) itäosan muutos pääkaduksi. Gräsanpuistontien katualueelle suunniteltiin 2+2-kaistaista katua länsipuolisine pyöräteineen. Kaistamäärä on sama kuin Kuitinmäentielle suunniteltu. Gräsanpuistontien rakentamisen mainitaan olevan sidoksissa Kehä II:n rakentamiseen, jonka arvioitiin alkavan vuonna Asemakaavaselostuksen nimistöosuudessa kerrotaan, että Kuitinmäentieltä alkaa etelään Gräsanpuistoon, sen kautta Matinkylän itäosiin, Haukilahteen ym. johtava pääkatu,

9 9 (22) Gräsanpuistontie. Gräsanpuistontie on voimassa olevassa asemakaavassa nimellä Suomenlahdentie, joka ei ole tällä hetkellä käytössä vaan katu on nimetty Piispankalliontieksi ja Gräsantulliksi. Ajatus pääkadusta selittää Gräsantulli-kadun leveyttä, noin 33 m hyväksytyssä tiesuunnitelmassa Gräsantullin jatke noudattaa tällä hetkellä toteutettua leveyttä yhdistyessään Kehä II:n ramppiin ja sitä kautta etelään Gräsanlaakso-katuun Matinkylän puolella. Kuva 3: Ote ajantasa-asemakaavasta (10/2015) Espoo kaupunki. Gräsantullin katualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Gräsansolmun asemakaava, aluenumero Gräsansolmu-asemakaavasta suunnittelualueeseen sisältyy vain katualuetta. Gräsansolmu-Matinkylänsolmu-asemakaavan ja -asemakaavan muutoksen luonnosvaiheessa oli tarkoitus luoda edellytykset Länsiväylän parantamiselle ja Länsiväylän ja Kehä II:n eritasoliittymän rakentamiselle. Luonnos perustui Länsiväylä - Kehä II:n yhteenliittämisen tiesuunnitelmaan. Gräsansolmusta suunniteltiin kahden moottoriväylän systeemiliittymää, jossa ramppien määrä lisääntyy ja tilan säästämiseksi joudutaan kolmetasoiseen ratkaisuun. Tässä yhteydessä Matinkartanontie suunniteltiin muutettavaksi Suomenlahdentieksi. Tästä syystä ajantasa-asemakaavassa Gräsantullin kohdalla edelleen lukee Suomenlahdentie. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus tehtiin kuitenkin vain osasta luonnosaluetta, koska tielaitoksen edustajien taholta oli selkeästi annettu ymmärtää, että asemakaava-asiakirjoissa ohjeellisena esitetty suunnitelma vaati tarkistamista erityisesti Gräsansolmun kolmikerroksisuuden osalta. Gräsansolmu-Matinkylänsolmu-asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta erotettu Gräsansolmu asemakaava ja asemakaavan muutos sisälsi Tielaitoksen kiireellisenä pitämän ensivaiheen parantamissuunnitelman vaatiman Gräsansolmun osa-alueen. Eteläisempi osa alkuperäisestä kaava-alueesta on edelleen kaavoittamaton Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako

10 10 (22) Matinkylä-Olari välialueelle on laadittu kehittämisraportti, jossa on kuvattu neljä vaihtoehtoa välialueen kehittämiselle: VE0 kuvaa nykytilannetta, VE1 asemakaavan tavoitetilaa, VE2 hankkeiden tavoitteita ja VE3 tavoitemallia. Tavoitemallissa kehittämistavoitteeksi on asetettu muun muassa Länsiväylän varren tiivistäminen, tehokkuuden yhdenmukaistaminen ja Länsiväylän rajaaminen rakennuksilla. Suunnittelualueelle on tavoitemallissa esitetty 5-6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Piispankallion (Gräsanportti) valmisteluaineiston yhteydessä on alueelle tehty maisema-analyysi. Siinä on todettu muun muassa se, että selännemetsän hallitsevuus maisemassa tulee säilyttää ja että uusien rakennusten tulisi jäädä selännemetsää matalammaksi. Maiseman kannalta olisi parempi rakentaa selänteen eteen, jolloin lakialue männikköineen säilyisi ennallaan. Kuva 4: Ote maisema-analyysistä (vihreä kuvaa säilytettävää männikköä, ruskea rakentamiseen soveltuvaa aluetta) Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

11 11 (22) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Piispankallio-alueen itäpäässä. Piispankallio on Piispansillan, Kuitinmäentien, Gräsantullin ja Länsiväylän rajaama alue, jonka kummassakin päässä lakialueet avokallioineen kohoavat huomattavasti ympäristöä korkeammalle. Läntisen lakialueen huippu on tasolla noin +28. Maasto laskee alueen keskelle ollen Piispankallio-kadun kohdalla alimmillaan noin tasolla +14. Piispankallio-kadun itä-puolella maasto nousee jyrkästi tason + 20 yläpuolelle. Itäinen lakialue suunnittelualueella kohoaa tasolle noin +32. Suunnittelualueen länsiosan keskellä on kallioisen selänteen karu ja kallioinen lakialue, kauniita avokallioita ja pientä puustoa. Lakialueelta rinne laskee jyrkästi pohjoiseen ja luoteeseen ja loivemmin kaakkoon. Gräsantulli-katu on leikattu osittain kallioon ja rakennetun katualueen lounaisreunan muodostaa kalliojyrkänne. Alueella ei ole rakennuksia. Kaakkoisrinteeltä on purettu asuinrakennus ja talousrakennus viimeisen viiden vuoden sisällä. Suunnittelualuetta kiertävät kadut ovat myös rinteessä. Gräsanportti laskee itään suunnittelualueen kohdalla noin tasolta + 15 tasolle noin + 7. Gräsantörmä nousee Gräsantullin risteyksen tasosta noin +7 kaava-alueen eteläpuolella noin tasolle Aluetta kiertävistä kaduista Gräsanportti on sorapintainen asuntokatu, Gräsantulli- ja Gräsantörmä kaduilla on korttelin puolella jalkakäytävät. Gräsantullikatu jatkuu kaakkoon Kehä II:n rampin alitse kohti etelää. Alituksessa on ajorata, joka yhtyy Kehä II:n läntiseen ramppiin ja jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka kiertyy etelään kohti Länsiväylän alitusta Maanomistus YO-korttelialue ja katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. KT-korttelialue on yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Kuva 5: Maanomistuskartta (02/2016) Espoo kaupunki. Maankäyttö Suunnittelualueella on ollut kaksi asuinrakennusta, jotka on jo aiemmin purettu. Muutoin alue on säilynyt metsäisenä kalliorinteenä.

12 12 (22) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asuntoja, mutta lähiympäristössä on sekä pien- että kerrostaloasukkaita. Suur-Matinkylässä oli noin asukasta vuonna Näistä 73 % asui 1-2 hengen talouksissa. Espoon väestöennusteen mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin asukasta vuoteen 2024 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2012 mukaan Suur-Matinkylässä oli 9255 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus oli 51,4 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupanala ja julkishallinto. Yhdyskuntarakenne Piispankallion rakenne on monipuolista: Kuitinmäentien ja Länsiväylän väliin on rakennettu niin kerros- ja erillispientaloja kuin liike- ja toimistorakennuksia. Kerrosten määrä vaihtelee yhden kerroksen omakotitaloista viiden kerroksen kerrostaloihin. Länsiväylän varteen kaavoitetut toimistorakennusten korttelialueet ovat suurimmalta osalta jääneet toteuttamatta. Länsiväylän ja Kehä II eritasoliittymä vie ison tilan kaupunkirakenteesta. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueen länsipuolelle jäävän Piispankallion kallioselänteen reunoille on 2000-luvulla rakennettu 3-5 kerroksisia kerrostaloja yhtä erillispientalotonttia lukuun ottamatta. Piispankallion laki on säilynyt luonnonmukaisena. Gräsanportin pohjoispuolella on erillispientalojen korttelialue, joka on suurimmaksi osaksi rakentunut 1980-luvulla ja täydentynyt 2000-luvulla. Pientalojen pääasiallisena materiaalina on käytetty valkoista tiiltä, muutoin lähiympäristössä on käytetty paljon punatiiltä. Ympäristön massiivisimmat rakennukset ovat Oraclen ja Hewlett-Packardin toimistotalot sekä Vehon autokauppa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle on ajoyhteys Gräsantörmä- ja Gräsanportti-nimisiltä kaduilta. Gräsanportti ja Gräsantörmä toimivat tonttikatuina ja yhdistyvät pääkatuna toimivalle Gräsantulli-nimiselle kadulle. Gräsanportin pohjoispuolella Gräsantullin kadun nimi muuttuu Piispankalliontieksi. Suunnittelualueelta noin 150 metriä etelään kulkee Länsiväylän moottoritie ja noin 100 metriä itään kulkee Kehä II:n moottoritie. Kuitinmäentie kulkee noin 100 metriä suunnittelualueelta pohjoiseen. Vuoden 2035 ennustetut liikennemäärät ovat Kuitinmäentiellä noin ajoneuvoa vuorokaudessa, Gräsantullilla noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Länsiväylällä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen koillisosaan otetaan noin 10 m leveä pala Gräsantullin katualueesta. Gräsantullin ajoväylä, jalankulku- ja pyöräilyväylät on kuitenkin rakennettu kaava-alueen ulkopuolelle. Kevyt liikenne Alueella on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Kuitinmäentien varressa kulkee pyöräilyn seutureitti Espoonlahdesta Tapiolaan. Länsiväylän eteläpuolelle on suunniteltu pyöräilyn laatureittiä Espoonlahdesta Helsinkiin. Länsiväylän ja Kehä II:n varteen on rakenteilla kevyen liikenteen väylä, jota pitkin on hyvä yhteys Matinkylän metroasemalle ja Isoon Omenaan. Julkinen liikenne Niittykummun metroasema sijaitsee noin kilometrin päässä kaavamuutosalueesta, Matinkylän metroasemalle on noin 1,5 kilometriä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matinkylän metroaseman yhteyteen tulee myös liityntälinjaston bussiterminaali. Länsimetron liityntäsuunnitelmassa on Kuitinmäentiellä esitetty bussiyhteyksiä tiheillä vuoroväleillä Tapiolaan ja Kivenlahteen. Palvelut Suunnittelualueen lähistöstä löytyy hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Mattlidenin ruotsinkieliseen koulukeskukseen on 500 metrin kävelymatka Länsiväylän ali. Lähin suomenkielinen koulu on 700 metrin päässä, ja päiväkotiin on matkaa 400 metriä. Matinkylän terveysasemalle matkaa kertyy noin kilometri. Lähimpään päivittäistavarakauppaan on matkaa 200 metriä, mutta lisää

13 13 (22) kaupallisia palveluita, kuten elokuvateatteri ja erikoistavarakauppoja, löytyy noin kilometrin päästä kauppakeskus Isosta Omenasta. Liikuntapalveluja löytyy muun muassa Matinkylän urheilupuistosta reilun kilometrin päästä suunnittelualueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikan verkosto. Suunnittelualueen alapuolella on kallioon louhittu viemäritunneli. Sen katto on tasolla noin +5, leveys noin 2,9 metriä ja korkeus noin 2,4 metriä. Tunnelissa tehtiin kuntokartoitus kesäkuussa 2015, jolloin kallion todettiin suunnittelualueen kohdalla olevan kohtuullisessa kunnossa Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on säilynyt luonnontilaisena. Piispankallion lakialue on näyttävä avokallioineen ja käkkärämäntyineen. Alueelta on laadittu vuonna 2014 liito-oravaselvitys, jossa todettiin, että liitooravalle parhaiten soveltuvaa elinympäristöä on korttelin pohjoisreunassa Gräsanportin varressa sekä pieni alue sen itäreunassa Gräsantörmän varressa. Alueella oleva liito-oravalle soveltuva elinympäristö on kuitenkin niin pienialainen, ettei se yksinään riitä liito-oravalle elinympäristöksi ja tämän lisäksi se sijaitsee etäällä muista liito-oravalle soveltuvista alueista. Korttelista ei löydetty liito-oravan papanoita eikä kolopuita tai risupesiä. Tontin etelä- ja itäpuolella kulkevat leveät liikennealueet, Kehä II ja Länsiväylä, muodostavat monin paikoin liikkumisesteen liito-oravalle Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa alueelle liikennemelua ja päästöjä. Molemmista hankkeista on laadittu omat meluselvitykset, joissa on kuvattu liikenteen aiheuttamat melutasot vuonna 2035 klo 7-22 ja klo Gräsantörmän meluselvityksen mukaan suurin rakennusten julkisivuun kohdistuva melu on 71 db. Gräsanportin hankkeessa suurin julkisivuun kohdistuva melu on 61 db, mikäli Gräsantörmän puoleinen rakennusmassa on rakennettu. Hankkeesta on aikaisemmassa vaiheessa tehty meluselvitys, jossa ei ollut mukana Gräsantörmän hanketta. Siitä käy ilmi, että Gräsanportin itäisimpään rakennukseen kohdistuu 65 db:n melu. Aluetta koskevassa ilmanlaatuselvityksessä on todettu, että liikenteen hiukkaspäästöt eivät estä asuinkerrostalojen rakentamista alueelle. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Tavoitteena on turvallinen, esteetön ja laadukas kaupunkiympäristö. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamattomat opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueet asumiseen niin, että Piispankallion lakialue säilyy luonnonmukaisena. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkikuvallisesti merkittävä sijainti, maisemalliset lähtökohdat sekä kehätien ja Länsiväylän liikenteen aiheuttamat rajoitukset. Asukasmielipiteet Piispankallion (Gräsanportti) valmisteluaineisto oli nähtävillä , jonka aikana tuli yksi mielipide. Lähialueen maanomistaja toivoi oman kiinteistön liitettävän kaavamuutosalueeseen. Nähtävilläolon jälkeen saatiin yksi mielipide lähialueen asukkaalta, joka pitää Gräsanportin 4-5 kerroksisia

14 14 (22) taloja liian korkeina, alueelle toivottiin korkeintaan 3-kerroksisia kerrostaloja tai rivitaloja. Piispankallion (Gräsantörmä) osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olleista suunnitelmista oli mahdollisuus jättää mielipiteitä välisenä aikana. Yhtään mielipidettä ei hankkeesta jätetty. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Espoon eteläosien yleiskaavalla on varauduttu asukkaaseen vuonna 2030 ja 100 % työpaikkaomavaraisuuteen. Suunnittelussa on painotettu Kaakkois-Espoon ja Länsiväylän kehittämisvyöhykettä sekä rantaradan asemien ympäristöä. Kehittämisvyöhykkeellä rakentamista tehostetaan. Espoo on yhdessä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa sitoutunut kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina verrattuna aiempaan maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukseen (MAL). Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kahta rakenteilla olevaa metroasemaa, Matinkylän ja Niittykummun asemia. Suunnittelussa on huomioitu Länsiväylän ja kehätien läheisyys melun, ilmanlaadun ja kaupunkikuvan kannalta. Yleiskaavassa uudeksi julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) varatulle alueelle suunnitellaan asumista perustuen vuosien 2008 ja 2012 Y-tonttiselvityksiin, joissa on todettu, että alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Y-tonttiselvityksessä tarkastellaan rakentamattomia ja vajaasti rakennettuja Y-tontteja. Y- tonttiselvityksen ovat laatineet yhteistyössä sivistys- ja sosiaalitoimi, asuntotoimisto, tonttiyksikkö ja kaupunkisuunnittelukeskus. Yleiskaavassa kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP), joka on varattu ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle, varatulle alueelle asumista esittää yksityinen maanomistaja. Länsiväylän varressa on paljon rakentamatonta työpaikka-aluetta. Y-tontin osuus ehti olla asemakaavan valmisteluaineistona nähtävillä ennen kuin työpaikka-alueen yksityinen maanomistaja esitti oman alueensa muuttamista asumiseen. Kun PY- ja TP- varaukset yhdistetään samaan asemakaavan muutokseen, muodostuu kokonaisuudesta ehjä ja tehokkaammin rakennettava asuntokortteli huolimatta haastavasta rinnemaastosta. Espoon yleiskaavayksikkö on todennut, että osa yleiskaavan PY- varauksesta jää edelleen rakentamatta ja että asemakaavan muutos voidaan tehdä vastoin yleiskaavan varauksia. 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamattomat opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO ja toimistorakennusten korttelialue KT-1 osittain asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK ja osittain lähivirkistysalueeksi VL-1 siten, että Piispankallion lakialue säilyy luonnontilaisena. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 2,57 ha, josta opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO) pinta-ala on 1,37 ha ja toimistorakennusten korttelialueen (KT-1) pinta-ala on 0,82 ha ja katualueen pinta-ala 0,38 ha. Asemakaavan muutosalueella on 5480 km 2 rakennusoikeutta opetustoimintaa palvelevia rakennuksia varten ja 6945 km 2 rakennusoikeutta toimistorakennusten rakentamista varten, yhteensä km 2.

15 15 (22) Asemakaavan muutosalueelle muodostuu 1,73 ha (67,3 %) asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,62 ha (24,3 %) lähivirkistysaluetta ja loput 0,22 ha (8,4 %) on katualuetta. Rakennusoikeutta asuinkerrostalojen rakentamista varten sallitaan km 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 5925 k-m 2. Asuinkerrostalokorttelin tehokkuus on e = 1, Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jonka rakennusoikeus on k-m². Rakennusten kerrosluku vaihtelee kansipihalta laskettuna 4-10 kerroksen välillä. Korkein massa on alueen eteläpäässä, josta rakennukset asteittain madaltuvat Gräsanportin neljään kerrokseen. Rakennukset on sijoitettu kiertämään kallioharjanteen reuna-alueita, jotta lakialue jää rakentamisesta vapaaksi. Korttelin sekametsäpeitteinen lakialue muutetaan luonnontilaiseksi lähivirkistysalueeksi. Gräsantörmän puoleinen rakennusmassa muodostuu yhteen liitetyistä pistetaloista, jotka suojaavat piha-aluetta ja lähivirkistysaluetta Länsiväylän ja Kehä II:n liikenteen aiheuttamalta melulta. Rakennusten mittakaava on suhteutettu Matinsolmun laajaan tiealueeseen. Gräsanportin puoleisten rakennusten mittakaava on pyritty suhteuttamaan vastapäisiin pientaloihin siten, että kadun puoleiset rakennusten osat ovat matalampia, mutta kohoavat kohti lakialuetta. Kadunpuoleisten julkisivujen materiaali ja väri on sovitettu ympäröivään rakennuskantaan, jossa on käytetty paljon punaisen ja ruskean sävyistä tiiltä. Pihan puolella julkisivuväri on vaalea. Kortteli liittyy lähivirkistysalueeseen Gräsanportin puolella pihalla ja Gräsantörmän puolella kansipihalla, jonka alle sijoitetaan pysäköintiä. Pihojen liittyminen säilyvään metsäalueeseen toteutetaan mahdollisimman luontevasti tukimuurien käyttöä ja suuria tasoeroja välttäen. Piharakentamisessa käytetään luonnonkiviä ja maaluiskia. Pihojen ilme tulee olemaan vehreä ja sen kasvillisuusvalinnoissa käytetään pääasiassa luonnonkasveja, jolloin se liittyy luontevasti lähivirkistysalueen kasvillisuuteen. Sekä lakialueelta tulevat, että tontilla muodostuvat hulevedet viivytetään korttelialueella ennen johtamista eteenpäin. Maasto muotoillaan siten, että alueella syntyvät hulevedet ohjataan hulevesipainanteisiin ja vasta sitten viivytys ja/tai imeytyspainanteisiin. Virkistysalueet Piispankallion lakialue on lähivirkistysaluetta (VL-1), jonka ominaispiirteet puustoineen ja avokallioineen tulee säilyttää Liikenne Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Ajo tonteille tapahtuu Gräsanportilta ja Gräsantörmältä. Ajoyhteydet huolto- ja pysäköintitiloihin saa järjestää toisen tontin kautta. Autopaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 autopaikka / 95 k-m² kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. Pyöräpaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 pyöräpaikka / asuntokerrosalan 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa / asunto. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Ulkotiloissa tulee myös olla pyöräpysäköintiin soveltuvaa tilaa. Autopaikat sijoitetaan kansipihojen alapuolisiin tiloihin lukuun ottamatta korttelin eteläosaan osoitettua pysäköimispaikkaa (p).

16 16 (22) Osalle kortteli- ja katualueen rajasta on merkitty ajoneuvoliittymän kielto, koska liikennesujuvuuden ja -turvallisuuden takia näiltä kohdin ei ole korttelialueelle suotavaa järjestää liittymää. Asemakaavamuutoksen myötä Gräsantullin katualue kapenee noin 33 metristä 13,5 metriin. Kavennuksen jälkeen katualueelle mahtuu joukkoliikenteelle mitoitettu ajorata ja pyöräilyn pääreitille mitoitettu jalankulku- ja pyöräilyväylä. Alueella on riittävästi yleisiä pysäköintipaikkoja. Asuinrakennuksia koskevan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan asemakaavamuutoksen rakennusoikeutta varten vaaditaan noin 18 yleistä pysäköintipaikkaa (1 ap / k-m 2 ). Lähialueen katuverkolla on jo yleisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja. Esimerkiksi Gräsantörmä- kadulla on noin 27 yleistä pysäköintipaikkaa. Myös Piispankallio- kadulla on yleisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Pelastusliikenne Lähtökohtaisesti jokainen asunto tulee pystyä pelastamaan puomitikasautolla. Korttelialueen läpi on viemäritunnelia varten varattu maanalaisen johdon alue. Viemäritunnelin päällä louhittaessa ja rakennettaessa tulee noudattaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) ohjetta vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta. Viemäritunneli on katselmoitava vähintään ennen ja jälkeen louhintatöiden yhteistyössä HSY:n kanssa. Tason +10 yläpuolelle tehtävät perustukset ja louhinta eivät normaalisti vaadi lisälujituksia. Mikäli tunnelin päällä tai sen läheisyydessä louhitaan tason +10 alapuolelle, täytyy kallio lujittaa kalliopultituksella niin, että pultituksen vetolujuus vastaa louhinnan ja tunnelin katon väliin jäävän kalliomassan painoa. Jos tunnelin päälle tai sen läheisyyteen perustetaan rakenteita tason +10 alle, täytyy kalliopultituksen lisäksi asentaa lisäpultitusta kattamaan koko anturakuorman vetolujuus. Suurin osa alueen maaperästä on kalliota ja moreenia. Gräsantörmän puolella rakennettavuus on normaalia, mutta Gräsanportin puoleinen rinne on kaltevuutensa takia vaikeasti rakennettavaa. Länsiväylän ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja ilmansaasteita. Gräsantörmän puoleinen rakennusmassa on sijoitettu niin, että se muodostaa melulta suojatun pihan. Ääneneristävyysvaatimus on enimmillään 36 db. Julkisivuille, joiden päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei saa rakentaa parvekkeita. Asunnon ulko-oleskelutiloiksi tarkoitetut parvekkeet ja terassit tulee lasittaa melunsuojauksen kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 db:n päiväaikainen äänitaso, asuntojen tulee avautua myös hiljaisemman julkisivun puolelle. Jos hankkeet toteutuvat eri aikaan, tulee melusuojaukseen Gräsanportin puolella kiinnittää erityistä huomiota. Vuoden 2035 liikennemäärien mukaiset HSY:n laatimat ilmanlaatuvyöhykkeen minimietäisyydet asuinrakennuksille täyttyvät. Tästä huolimatta asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma tulee ottaa pihan puolelta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä metsäistä kalliorinnettä. Rakentuessaan asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta, ja tuo lisää käyttäjiä Matinkylän palveluiden piiriin. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueet vähenevät nykyiseen asemakaavaan verrattuna. YO-korttelialue ei jyrkän

17 17 (22) kalliorinteen takia sovellu opetustoimintaan. Piispankallion asemakaavaselostuksessa on arvioitu, että tontti soveltuisi aikuiskoulutuksen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen käyttöön. Nämä koulutuskeskukset keskittyvät nykyisin suurempiin yksiköihin. Toimistorakennusten korttelialueilla on vähäinen kysyntä tarjolla olevaan tonttimäärään nähden. Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti asuntojen rakentamisella ja uusilla asukkailla varmistetaan alueen toimivuutta sekä parannetaan palvelujen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kun opetustoimintaa palveleva korttelialue ja toimistorakennusten korttelialue yhdistetään samaan asemakaavan muutokseen, muodostuu kokonaisuudesta ehjä ja tehokkaammin rakennettu asuntokortteli huolimatta haastavasta rinnemaastosta. Lisäksi alueelle voidaan asemakaavoittaa lähivirkistysaluetta osaksi Piispankallion lakialueen viheraluekokonaisuutta. Suunnittelualuetta ovat käyttäneet lähinnä koirien ulkoiluttajat ja muut ulkoilijat. Nykyisellään säilytettävä kallion lakialue jää yleiseen virkistyskäyttöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaratkaisu lisää liikennettä alueen lähiliikenneverkolla. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa alueen kokonaisliikennemäärään. Liikenteen lisääntymisen johdosta Gräsanportin varteen on esitetty rakennettavaksi kääntöpaikka ja jalkakäytävä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alueen rakentaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi lähimaisemaan. Nykyinen rakentamaton, metsäinen kallioalue tulee muuttumaan osittain rakennetuksi asuinympäristöksi. Kortteli peittää alleen noin 40 m levyisen alueen Gräsanportin, Gräsantullin ja Gräsantörmän varressa. Kaavallisesti viheralueen määrä tulee kuitenkin lisääntymään, kun opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueet muutetaan osittain asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja osittain lähivirkistysalueeksi. Korttelin rakentaminen sijoitetaan kadun varsille ja siten, että kortteli liittyy pihoilla lähivirkistysalueeseen. Näin metsäisen lakialueen muutos jää mahdollisimman vähäiseksi ja lähivirkistysalueen ja korttelialueen liitos mahdollisimman pehmeäksi. Maankäytön muuttumisesta aiheutuva hulevesien virtaaman muutos käsitellään ja viivytetään tontilla ennen johtamista eteenpäin. Maankäytön rajoittamiselle liito-oravien johdosta ei löytynyt perusteita eikä näin ollen alueen rakentaminen vaikuta liito-oravan elinympäristöön. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan toteutuminen vahvistaa alueen luonnetta asuinalueena. Rakentaminen parantaa alueen kaupunkikuvallista ilmettä. Paikoituksen sijoittaminen kannen alaiseen pysäköintilaitokseen ja piha-alueen varaaminen oleskelua, leikkiä ja istutuksia varten lisää alueen viihtyisyyttä. Korttelin tonttien 1 ja 2 nykyisiin näkymiin kaavamuutoksella on vaikutusta kun nykyinen puusto korvautuu asuinrakennuksilla. Metsäinen näkymä muuttuu rakennetuksi, mutta kadun eteläpuolelle on suunniteltu yhtenäinen kasvillisuusvyöhyke pehmentämään olemassa olevien asukkaiden näkymiä etelään. Voimassa oleva asemakaava sallii opetustoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen suunnilleen samalle etäisyydelle, metrin verran lähemmäs, kuin kaavamuutos tulee sallimaan asuinkerrostalojen ja pihakannen rakentamisen. Kaavamuutos mahdollistaa voimassa olevaa asemakaavaa korkeampaa rakentamista, mutta rakennusten sijoittamisella ja massoittelulla on pyritty jättämään näkymäalueita puistoon ja varmistamaan auringonvalon pääsyä kortteliin

18 18 (22) Suunnitellut asuinrakennukset on sijoitettu niin, että Gräsanportin pohjoispuolella olevan korttelin valaistusolosuhteet paranevat. Opetustoimintaan varatun korttelialueen YO ja toimistokorttelialueen KT-1 osien asemakaavoittaminen lähivirkistysalueeksi VL-1 parantaa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja eheyttää Piispankallion lakialueen maisemallista ja virkistysaluekokonaisuutta. Alueen pohjoisosassa on rinteen suuntainen polku, jota pitkin asukkaat ovat päässeet rakentamattomille, metsäisille korttelialueille. Tämä polku jää rakentamisen alle, mutta edelleen kaavoitettavan korttelialueen ja sen länsipuolella olevan rakennetun korttelialueen väliin jää lähivirkistysaluetta. Myös Gräsantörmältä yhteys lähivirkistysalueelle säilyy. Rakennukset on sijoitettu niin, että ne estävät melua ja muodostavat melulta suojaisan pihan. Samalla rakennukset myös vähentävät lakialueelle jäävän lähivirkistysalueen melua. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutos lisää Matinkylän-Olarin asuntotarjontaa. Väestön kasvu parantaa alueen palveluiden ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Alueen katu- ja kunnallistekninen verkosto on pääosin rakennettu, joten merkittäviä lisäkustannuksia ei synny. Ainoastaan Gräsanportin katua joudutaan parantamaan. Suunnittelualueen maan arvo nousee. Kaupunki hyötyy tästä rahallisesti maankäyttömaksuina ja tontin myyntituloina. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutos voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman ja alueelle on tehty kaavan mukainen tonttijako ja lohkomiset. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Viemäritunnelin yläpuolella olevan kallion louhimisessa ja rakentamisessa noudatetaan HSY:n ohjetta: Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta Helsingin alueella. Tärinämittaus on pakollista, mittauspisteitä ei tarvitse sijoittaa itse tunneliin vaan maan pinnalla sopivaksi katsottuihin paikkoihin. Louhinnan poraussuunta, pengerkorkeus ja panostus tulee valita niin, että viemäritunnelin päälle aiheutuu mahdollisimman vähän louhintaryöstöä ja louhinnan rikkoutumisvyöhyke on mahdollisimman pieni. Tason +10 alapuolella louhintaryöstöt vaikuttavat kallion lujituksiin. Viemäritunneli on katselmoitava vähintään ennen ja jälkeen louhintatöiden yhteistyössä HSY:n kanssa. Tunneliin tippuneet kivet on kuljetettava pois louhinnan päätyttyä. Loppukatselmoinnin yhteydessä määritellään myös tunnelin mahdollinen rusnaus- ja lisälujitustarve. Tunnelissa tehtävien töiden kustannuksista vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos muistutti pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnitteluun liittyvistä tilavarauksista ja osoitteiden selkeydestä ja loogisuudesta ja totesi, että pelastustie on varustettava kääntöpaikalla. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pelastustien kääntöpaikasta on neuvoteltu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa pidetystä neuvottelusta on laadittu muistio. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on hyväksynyt pelastustien kääntöpaikasta kokouksessa esitetyn ratkaisun, joka on esitetty myös korttelisuunnitelmaan sisältyvässä pelastustiekaaviossa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että kaikilla Gräsantörmän suunnittelualueen taloilla pitäisi olla yksi osoite, joka on merkitty paikkaan, jossa tontin sisäänajo Gräsantörmällä on. Jos katunumeroita on useampi, pitää ne olla merkitty samaan paikkaan tontin sisäänajoliittymän kohdalle.

19 19 (22) Asukkaat muistuttavat, että Gräsaportti- kadun valaistus tulee suunnitella niin, etteivät heidän terassinsa tule katuvalojen paisteeseen. Pientalot on rakennettu Gräsanportti- kadun pohjoispuolelle niin, että asukkaiden oleskelutilat sekä asunnoissa että pihoilla sijaitsevat Gräsanportti -kadun puolella. Asukkaat ovat huolissaan rakentamisen aikaisesta pysäköinnistä ja rakentamisen aikaisesta ja pysyvästä läpiajoliikenteestä Gräsanportti- kadulta länteen edelleen Gräsansiimeksen kautta Piispankulma-kadulle. Rakennushankkeen tulee järjestää työmaaliikenne ja työntekijöiden pysäköinti niin ettei siitä koidu vaaratilanteita eikä kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Rakennusaikainen alueen käyttö mm. työmaaliikenne tulee suunnitella hyvissä ajoin kaupungin, rakentajan ja alueen asukkaiden kanssa. Ajoyhteys pihaan ei saa heikentyä. Gräsanportti-kadun rakennussuunnitelmia tehtäessä ja toteutuksessa tulee etsiä ratkaisuja, joilla läpiajoliikenne voitaisiin estää. Alueen asukkaat ehdottavat muistutuksessa, että lähivirkistysalueelle, metsään, kallion päälle tulisi järjestää selkeä kulkureitti esim. puuportaina Gräsanportilta, jolloin kaikki mieltäisivät alueen avoimeksi virkistys-alueeksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupia myönnettäessä tulee huomioida kaavan tavoitteet. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikkö on hakenut päivätyllä, kirjatulla hakemuksella korttelin tontin 1 asemakaavan muutosta. Tonttiyksikkö esittää rakentamattoman yleisten rakennusten korttelialueen (YO) muuttamista asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä sijaitsevista kerrostalotonteista on Espoossa pulaa. Kaavamuutoksen tavoitteena on saada asuntorakennusoikeutta kaupungin omistamalle korttelialueelle, joka on ollut pitkään rakentamaton. Tontti soveltuu maastonmuodoiltaan erittäin huonosti koulun rakentamiseen, minkä vuoksi se ei ole toteutunut., perustelee tonttiyksikkö hakemuksessaan. Piispankallio asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Kiinteistö Oy Länsiloisto on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella omistamalleen korttelin tontille 2. Hakija esittää toimistorakennusten korttelialueen (KT-1) muuttamista asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), koska heidän mielestään tontti soveltuu paremmin asunto- kuin toimistokohteeksi. Piispankallio vireilletulosta on tiedotettu osallistumisja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Piispankallio (Gräsanportti) kaavamuutoksesta on laadittu valmisteluaineisto, jonka yhteydessä on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Piispankallio (Gräsantörmä) kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta on voinut antaa MRA 30 :n mukaisia mielipiteitä

20 20 (22) 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajien, rakennuttajien ja heidän suunnittelijoidensa kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Sanna Seppänen, Sirpa Sivonen-Rauramo, Janne Marttinen, Leena Kaasinen, Ross Snell, Aino Aspiala ja Katariina Peltola Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnitteluvaiheessa on tutkittu eri vaihtoehtoja rakennusten sijoittamiselle. Muun muassa maaston muotojen, melu- ja ilmanlaatumääräysten takia on päädytty nykyiseen ehdotukseen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavaehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ollaan huolissaan asemakaavan muutoksen vaikutuksista Gräsanportti-kadun pohjoispuolella olevien pientalotonttien asumisviihtyvyyteen ja kadun turvallisuuteen. Kannanotossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos muistuttaa palo- ja pelastustoimen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta. HSY vaatii lausunnossaan kaavamerkintöjen ja - määräysten tarkistamista koskien kallioon louhittua viemäritunnelia. Espoon yleiskaavayksikkö totesi neuvottelussa, että osa yleiskaavan PY- varauksesta jää edelleen rakentamatta ja että asemakaavan muutos voidaan muutoin tehdä vastoin yleiskaavan varauksia. Sivistystoimi ei ole ottanut kantaa asemakaavan muutokseen. Sosiaalitoimi ei ole kiinnostunut YO- tontista, koska se sijaitsee niin haastavassa rinnemaastossa ja osittain melualueella. Asuntotoimella ei ole asemakaavan muutoksesta huomautettavaa. Nähtävillä olon jälkeen saatiin muistutus, jossa todetaan, että esitetyt rakennukset ovat liian korkeita suhteessa alueen muihin rakennuksiin. Muistutuksessa ehdotetaan korkeintaan viisi- kerroksisia asuinrakennuksia. Lisäksi pelätään läpiajoa Piispankallionpään kevyen liikenteen katuosuuden kautta. Asemakaavaehdotukseen on lisätty ohjeellinen tonttijako tonttiyksikön toivomuksesta. Kansipihaa ja muita piha-alueita koskevaa määräystä ( 5) on tarkistettu yhtenäisen kokonaisuuden ja pihan yhteiskäyttöisyyden varmistamiseksi. Melumääräystä on tarkistettu yksityisen asemakaavan muutoksen hakijan pyynnöstä. Korttelisuunnitelmaa on täydennetty asemakaavaehdotusta havainnollistavalla materiaalilla erityisesti niissä kysymyksissä, jotka huolestuttavat lähialueen asukkaita. Kaupunkisuunnittelulautakunta keskusteli ja äänesti kokouksessa alueelle varattujen pysäköintipaikkojen riittävyydestä hyväksyessään asemakaavan edelleen esitettäväksi kaupunginhallitukselle Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asemakaavaehdotuksen kaavamääräysten pykälää 1 täydennettiin seuraavalla kohdalla: Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 % sekä ajanmukaistettiin pykälän sanamuotoja. Käytäntö keventää valtion tukemien vuokra-asuntokohteiden autopaikkavelvoitetta on otettu käyttöön sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Gräsantulli-asemakaavan muutoksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle. Pykälä 1:n sanamuotoja on hiottu samaan tapaan muissakin asemakaavoissa mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan toiveesta.

21 21 (22) Ajankohta Käsittelytieto Piispankallio vireilletulo Piispankallio MRA 30 :n mukainen valmisteluaineisto nähtävillä 1 mielipide, 1 lausunto Piispankallio vireilletulo Piispankallio osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä ei mielipiteitä, kannanottoja tai lausuntoja Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen nähtäville MRA Ehdotus nähtävillä 5 muistutusta, 1 kannanotto, 3 lausuntoa Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle KH KV

22 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sirpa Sivonen Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

23 Kv Kh Tarkistusesitys Kh:lle b/ Ksl, muutettu Sirpa Sivonen Nähtävillä MRA /2015 a/ Ksl (Kaavaehdotus) Sirpa Sivonen /2013 Näht MRA 30 ( Piispankallio) Leena Kaasinen Kp(OAS) Näht MRA 30 ( Piispankallio) Janne Marttinen /2011 Kp Gräsantulli Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Asemakaavayksikkö Detaljplaneenheten Asemakaavan muutos Alue Mittakaava 1:1000 Piirtäjä IKy Suunnittelija SSe, SSR Piir.nro 6953 Asianumero 83/ /2015 Päiväys Arkistotunnus Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000

24 Asemakaavan selostuksen liitelomake file:///l:/4%20ytet/10%20kaupunkisuunnittelu/01%20asemakaava/suurmatinkyla/3... Sivu 1/ Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm Kaavan nimi GRÄSANTULLI Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,5733 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5733 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,71 0, A yhteensä 1, , ,06 1, P yhteensä Y yhteensä -1, C yhteensä K yhteensä -0, T yhteensä V yhteensä 0, ,3 0,6257 R yhteensä L yhteensä 0,2155 8,4-0,1707 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,71 0, A yhteensä 1, , ,06 1,

25 Asemakaavan selostuksen liitelomake file:///l:/4%20ytet/10%20kaupunkisuunnittelu/01%20asemakaava/suurmatinkyla/3... Sivu 2/ AK 1, , ,06 1, P yhteensä Y yhteensä -1, YO -1, C yhteensä K yhteensä -0, KT-1-0, T yhteensä V yhteensä 0, ,3 0,6257 VL-1 0, ,0 0,6257 R yhteensä L yhteensä 0,2155 8,4-0,1707 Kadut 0, ,0-0,1707 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

26 atr Olarinluom a 3M504 3M503 3M503 3M504 3M501 3M504 3M504 3M503 5M501 3M504 3M501 3M504 3M504 Selitykset Mankkaanlaaksontie moottoritie tai kehätie päätie tai pääkatu alueellinen kokoojakatu paikallinen kokoojakatu raitiotie ja pysäkki metro ja asema raidevaraus ja pysäkki KEHÄ I jalankulku- ja pyörätie ulkoilureitti Uuska latu m non eit Ruomelantie Lystinmäentie Kuitinmäenkaari Merituulentie NIITTYKUMPU Kuitinmäentie GRÄSANTULLI LÄNSIVÄYLÄ Nelikkotie Hauenkaliontie MATINKYLÄ M atinkartanontie Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten Ehdotus b Suunnittelija GRÄSANTULLI Asemakaavan muutos LIIKENTEEN TAVOITEVERKKO Mittakaava 1: Päiväys Asianumero 83/ /2015 RSn Piirtäjä InK Alue Liitenro KSL Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000

27 IV(kap) ma-1i (kap) 6500 IV I(kap) (kap) t-1 V +12.5(kap) (kap) VI(kap) 31/11dB 35dB ma-1i VIII (kap) X(kap) VL (kap) AK ma-1i dB p I t-1 (kap) Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten GRÄSANTULLI Asemakaavan muutos Katukartta Alue Piir. nro 6960 Liitenro 3 Mittakaava 1:2000 Päiväys Asianumero Ehdotus b Suunnittelija RSn Piirtäjä InK Konsultti SITO OY Konsultin suun./tark. 83/ / m KSL Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000