2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS"

Transkriptio

1 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Vanhustyön visio Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA Laatusuositus Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen muistiohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT Neuvontapalvelut Kotona selviytymistä tukevat palvelut Ympärivuorokautinen hoito Ikääntyvien terveyspalvelut Järjestö-, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Ikäihmisten palvelujen henkilöstö VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSNEUVOSTO PALVELUIDEN LAADUN ARVIOINTI TOIMEENPANO-OHJELMA PALVELURAKENTEEN VAIKUTUS KUSTANNUS-KEHITYKSEEN SUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) edellyttää, että kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kaupungin-/kunnanvaltuusto valtuustokausittain. Suunnitelma on osa kuntastrategiaa ja se on otettava huomioon talousarviota valmisteltaessa. Hausjärven, Lopen perusturvalautakunnat ja Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunta ovat päättäneet laatia vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman seudullisena. Suunnitelmaa ovat olleet laatimassa perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen Hausjärvi, perusturvajohtaja Riitta Lehtinen Loppi, vanhuspalvelujen johtaja Sisko Haapanen Loppi, ylihoitaja Susanna Hurme Riihimäen seudun terveyskeskus ky., palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama Riihimäki ja johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen Riihimäki. Suunnitelmaa on tarkasteltu ja jatkokehittämisen aiheita kerätty työpajassa, jossa oli mukana seudun kuntien vanhusneuvostot, lautakuntien edustus ja vanhuspalveluista vastaavia työntekijöitä. Koonti työpajasta on tämän suunnitelman liitteenä. Kuva työpajan learning cafe menetelmän avulla saadusta tuotoksesta. Työpajan vetäjänä toimi yliopettaja Merja Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta. 2

4 2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS Riihimäen seudun vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Suunnitelmassa arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta ja arvioidaan voimavarat, jotka tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa määritellään eri toimialojen vastuut ja se, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa käytettävät käsitteet: Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö tarkoittaa sellaista ikääntyneeseen väestöön kuuluvaa henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden vuoksi. Toimintayksikkö on toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille. Tärkeä osa turvallista ja laadukasta ikääntymistä on oma koti. Lakiin (14 ) on kirjattu, että iäkäs henkilö voidaan sijoittaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua sekä vanhuksen turvallisen hoidon kannalta välttämätöntä. Ikääntyneen ihmisen oikeus asua omassa kodissaan on aina lähtökohtana palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Laissa (15, 18 ) säädetään myös iäkkään henkilön palvelutarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen palvelutarpeitaan vastaavan kokonaisuuden suunnittelusta. Laissa korostetaan ikääntyneen oman mielipiteen ja omien valintojen huomioon ottamista palveluja järjestettäessä. Iäkkäille puolisoille on annettava mahdollisuus asua yhdessä. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut (1/2014) toimenpidesuunnitelman iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi. Toimenpiteet koostuvat lakimuutoksista, kohdennetusta ohjauksesta ja valvonnasta, seurannasta, arvioinnista ja viestinnästä. Suunnitelma pyrkii muuttamaan iäkkäiden palvelujen rakennetta ja hillitsemään siten kustannusten kasvua ikääntyneiden määrän kasvaessa. 3. VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET 3.1. Vanhustyön visio Kaikilla on mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen tai sosiaalisen toimintakyvyn puolesta mahdollista. He saavat palvelutarpeensa mukaista yksilöllistä apua ja kuntoutusta toimintakykynsä, terveytensä ja sosiaalisen hyvinvointinsa tukemiseksi. Mahdollisimman pitkään kotona asuminen edellyttää myös ikäihmisen omaa aktiivisuutta, osallisuutta ja omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. 3

5 Mikäli runsaskaan kotiin annettava apu ei riitä turvaamaan ikääntyneen palvelutarvetta, järjestetään palvelu ympärivuorokautisena tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelulakiin on tulossa muutos, jonka mukaan pitkäaikainen laitoshoito tulee toteuttaa laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet Riihimäen seudun vanhuspalveluita ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet ovat: ihmisarvo, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen, vastuullisuus ja osallisuus. Vanhustyön toimintaa ohjaavista arvoista ja eettisistä periaatteista ihmisarvon kunnioittaminen on kaiken lähtökohtana. Ihmisellä on oikeus hyvään elämään riippumatta sairauksista, elämäntilanteesta, varallisuudesta, rodusta, sukupuolesta tai uskonnosta. Kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilönä, jolla on oma tahto, kokemukset, toiveet ja arvot. Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen moraalinen oikeus tehdä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja valintoja. Vanhustyössä sillä tarkoitetaan vanhuksen oikeutta osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon silloin, kun se on mahdollista. Itsemääräämisoikeudesta säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakaslaissa (812/2000). Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Voidakseen tehdä päätöksiä omaa hoitoaan koskevissa asioissa potilas tarvitsee tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää myös, että ikääntynyt ihminen on kykenevä tekemään tietoisia valintoja. Ikäihmisen voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla edistetään itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kaikilla ihmisillä on oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen. Toimintakyvyltään heikentyneet ihmiset ovat usein puolustuskyvyttömiä. Yksityisyyden kunnioittamisella tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon vanhukselle tärkeät asiat. Kun vanhuksella on monenlaisia tarpeita, menettää hän helposti yksityisyytensä ja sen myötä ihmisarvonsa. Esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, arkaluonteiset tiedot ja muut yksityisyyteen liittyvät tekijät ovat jokaisen yksityisasioita, ja niiden pitäminen luottamuksellisina on jokaisen vanhuksen kanssa toimivan eettinen velvollisuus. Vastuullisuudella tarkoitetaan sekä vanhuspalveluissa toimivan ammattilaisen että ikäihmisen omaa vastuullisuutta. Vanhuspalveluissa toimiva ammattihenkilö vastaa työstään ensisijaisesti asiakkaalle, potilaalle ja työnantajalle. Ammattihenkilö huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Ammattihenkilö kantaa eettisen vastuun työstään ja työhönsä liittyvistä päätöksistä. Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus ovat osa ammattihenkilön vastuullisuutta. Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman lähiverkostonsa tuella. Osallisuuden tarkastelussa voidaan erottaa yksilön taso, ja toisaalta koko yhteiskunnan taso. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen näkyväksi tekemisestä vanhuspalveluissa. Niin ikään sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen, ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaaminen katsotaan osallisuuden tukemiseksi. Osallisuutta tukemalla 4

6 vahvistetaan sitä, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa, koko yhteiskunnan tason tarkastelussa osallisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. 4. VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA 4.1. Laatusuositus 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2013 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11). Uudistuneen laatusuosituksen tarkoituksena on tukea kuntia niiden kehittämistyössä parantamalla palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja laatua ja edistämällä laadun järjestelmällistä arviointia. Laatusuosituksella halutaan edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukea vanhuspalvelulain ja Kaste-ohjelman toimeenpanoa, tukea asennemuutosta, ikäystävällisten asenteiden vahvistumista ja toiminnan eettistä perustaa. Lisäksi halutaan kannustaa iäkkäitä kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan sekä kehittämään palveluja. Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi suositus nostaa esille seitsemän teema-aluetta: 1. osallisuus ja toimijuus 2. asuminen ja elinympäristö 3. mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen 4. oikea palvelu oikeaan aikaan 5. palvelujen rakenne 6. hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä 7. johtaminen Ikääntyneen väestön osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen. Iäkkään henkilön näkökulmasta osallisuus merkitsee osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun, oman asiansa käsittelyyn asiakkaana ja palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta voidaan turvata vanhusneuvostojen kautta, jotka tulivat lakisääteiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet, odotukset, kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Hyvinvointia tukeva elinympäristö muodostuu erilaisista asumisen vaihtoehdoista, palvelurakenteista sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöistä. Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät hissien puutteeseen ja olemassa olevien hissien pieneen kokoon. Palvelurakenteen 5

7 muuttaminen kotona asumista tukevaksi edellyttää samanaikaisia toimia asumisen ja asumisympäristöjen sekä palvelujen uudistamiseksi tavoitteena ikäystävällisyys. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä Suomessa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia ja siirtää muiden palvelujen tarvetta. Sillä tavoin parannetaan iäkkään ihmisen elämänlaatua ja samalla hillitään sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvua. Oikea-aikaiset ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuntoutuspalvelujen kokonaisuuteen. Kohdennettaessa toimia ja palveluja on erityishuomio kiinnitettävä riskiryhmiin, tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki. Oikea palvelu oikeaan aikaan. Tieto kunnan ikääntyneen väestön toimintakyvystä, sairastavuudesta, kielellisestä jakautumisesta sekä väestörakenteen ja asuin- ja elinolojen kehityksestä auttaa kuntia kehittämään iäkkäiden kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluita. Palvelujen tarvetta lisäävät erityisesti etenevät muistisairaudet, heikko fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lähiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten verkostojen puute. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on toteutettava monipuolisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Arviointi on toteutettava vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksiään kunnioittaen. Palvelusuunnitelma on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutukseen ja turvalliseen lääkehoitoon. Palvelujen laatua on seurattava järjestelmällisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen, osana omavalvontaa. Palvelurakenteen uudistaminen on tärkeä strateginen valinta, jolla on vaikutuksensa sekä iäkkäiden ihmisten elämän- ja palveluiden laatuun että kustannuksiin. Pitkäaikaisen hoidon toteuttaminen periaatteet linjaavat kehittämistä niin, että palvelu toteutetaan: ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys 6

8 Valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien tavoitteita asetettaessa on tarkasteltava suhteessa asiakkaiden tarpeisiin, ovat seuraavat: TAULUKKO 1. Palvelurakenneindikaattorit v ( Lähde: Sotkanet) Indikaattori tavoite koko maa 2013 Hausjärvi 2013 Loppi 2013 Riihimäki Kotona asuvat, %, ,3 91,5 92,2 91,3 Säännöllisen kotihoidon piirissä , % ,9 16,9 12,9 10,8 Omaishoidontuella, % vuoden aikana 6-7 4,6 3,1 3,6 4,2 Tehostetussa palveluasumisessa, %, ,5 6,9 6,6 5,0 Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksessa, %, ,1 1,5 1,1 3,6 Pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksessa, %, ,9 1,5 1,1 0,3 Hoidon ja huolenpidon turvaamisen edellytyksenä on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sosiaalipalveluihin avautuu seuraavien 20 vuoden aikana uutta työpaikkaa, työvoiman lisätarve kohdistuu lähes täysin iäkkäiden palveluihin. Kotihoidon välitöntä asiakasaikaa on seurattava ja on asetettava paikalliset tavoitteet asiakasajalle ja seurattava niiden toteutumista. Useissa kunnissa, joissa on toimivat seurantaja toiminnanohjausjärjestelmät käytössä, lähihoitajien välitön asiakasaika on prosenttia. Henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Laatusuosituksen mukaan korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. Johtamisen keskeinen tehtävä on luoda edellytykset vaikuttaville palveluille. Sosiaali- ja terveystoimen strateginen johto vastaa siitä, että kunnassa on vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta ja siinä tavoitteet kunnan iäkkäiden asukkaiden tarpeita vastaavalle palvelurakenteelle ja valikoimalle ja että palvelut ovat laadukkaita. Johto varmistaa, että kunnassa on käytettävissä erityisosaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, geriatriasta, gerontologisesta hoitotyöstä ja sosiaalityöstä, monialaisesta kuntoutuksesta, ravitsemuksesta, suun terveydenhuollosta ja lääkehoidosta. Johto huolehtii 7

9 myös siitä, että kunnassa ja sen palveluja järjestävissä toimintayksiköissä otetaan käyttöön asianmukaiset arviointi-, seuranta- ja palautejärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät ja varmistavat, että niistä tuotetaan säännöllisesti vertailutietoa johtamisen ja omavalvonnan tueksi Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (2014) linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon. Omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Laki sopimusomaishoidosta korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytyksistä ja hoitopalkkioiden saantiperusteista. Kunta järjestäisi sopimusomaishoidon tueksi tarpeenmukaisia palveluita, kuten terveystarkastuksia ja vastuutyöntekijän tuen. Sopimusomaishoitajilla olisi oikeus vapaaseen. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia. Sopimusomaishoitajien lisäksi kunnat tukisivat muita omaishoitajia uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla Kansallinen muistiohjelma Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen. Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Aivojen terveyttä edistää niiden käyttö, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, terveellinen ruoka ja normaalipaino, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hyvä hoito sekä päihteiden ja tupakan välttäminen. 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima ja syrjivät asenteet ovat heikentäneet muistisairauksia sairastavien hyvinvointia. Muistisairauksia sairastaa henkilöä, lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja työtovereina. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä. 8

10 Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikeaaikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin Diagnosoimaton muistisairas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas. Vaikuttaminen palvelutarpeiden ja kustannusten kasvuun edellyttää muistioireiden varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen turvaamista sekä seurantaa. Eheä toimiva palvelujen kokonaisuus turvataan muistisairaalle palveluohjauksen ja koordinoinnin avulla. Kotona selviytyminen edellyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä ja monimuotoistamista. Kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai heikkenemistä hidastavaa ja sen tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Muistisairaus on suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä. Oikeaaikaisesti aloitettu lääkehoito myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Pitkäaikaishoidon tarvetta voidaan siirtää ylläpitämällä sairastuneen toimintakykyä ja huolehtimalla omaisten hyvinvoinnista. Tavoitteellinen ympärivuorokautinen hoito tarjoaa muistisairaalle mahdollisuuden hyvään elämään sen loppuun saakka. 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen Korkeatasoinen, riittävän monipuolinen ja valtakunnallisesti edustava tutkimustieto luo mahdollisuuksia aivoterveyden edistämiseen, muistisairauksien diagnostiikkaan ja palveluiden vaikuttavuuden parantamiseen. Lisää tutkimusta tarvitaan psykososiaalisen tuen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tarjolla tulisi olla riittävästi esteettömiä asuntoja. Esteettömien asuntojen tarve tulee nopean ikääntymiskehityksen vuoksi lisääntymään tulevaisuudessa. Vanhojen kerrostalojen suurimpia haasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Asuntojen ohella myös asuinympäristön huono suunnittelu ja ylläpito ja etenkin liikkumisesteet heikentävät ikääntyneiden ihmisten itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia. Asuinalueen sosiaalinen turvattomuus vähentää halua liikkumiseen, kuten myös kohtaamispaikkojen puute. Sosiaalista kanssakäymistä ja muuta yhteisöllisyyttä tukemalla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja samalla edistää toimintakyvyn ylläpitoa ja vähentää sairauksia. Asumisen vaivattomuus ja palvelujen saatavuus ovat tärkeitä ikääntyneille. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. Ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen vaikuttavat toimintakyvyn vajaukset ja monet pitkäaikaissairaudet, erityisesti muistisairaudet, mutta myös aivohalvaus ja masennus. On arvioitu, että 40 % keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista tarvitsee palveluasumista tai laitoshoitoa. 9

11 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ovat: parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että myötävaikutetaan kotona asumisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen (kotona asuu % yli 75-vuotiaista) tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta luoda edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta vahvistaa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa ikääntyvän väestön asumisen osuutta ja edistää palvelurakenteen muutosta avohuollon suuntaan suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asumisolojen parantamista parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Kansallisen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman turvallisuusvisio on se, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen vahvistuminen ja pysyvyys. Toimintakokonaisuuksiksi on määritelty turvallisuuskulttuurin parantaminen ja turvallisuustyön vahvistaminen, päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisy, yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien turvallisuuden parantaminen, ympäristön ja tuotteiden turvallisuuden parantaminen sekä kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman päämääränä on edistää liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harjoittaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kohderyhmänä 60+ eläkkeelle siirtyvät, 75+ itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Päivittäinen liikunta on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Riittävä päivittäinen liikunta tukee merkittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 10

12 5. PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ Ikääntyneiden itsenäinen selviäminen ja mahdollisuus määrätä mahdollisimman pitkään omasta elämästään tulee olla keskeisenä tavoitteena. Ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä edistettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomioita siihen, ettei se johda heidän eristymiseensä toisista ikääntyneistä, toisista ikäryhmistä tai ylipäätään yhteiskunnan toiminnoista. Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman lähiverkostonsa tuella. Heidän omalla aktiivisuudellaan ja vireydellään on suuri merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Ikääntyneet käyttävät pääosin samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävä on tukea, ohjata ja motivoida ikääntyneitä kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Ennaltaehkäisevää työtä, kuntoutusta hoitojaksoilta kotiin, jaksohoitoa (intervallihoito) ja tukipalveluja kehittämällä sekä ikääntyvien erityisryhmien tarpeet huomioimalla luodaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestäviä palveluja. Palvelut on kaikkien osapuolten edun mukaista järjestää siten, että ne annetaan oikein, oikeaaikaisesti ja oikeassa paikassa. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi vakavat sairaudet, yksinäisyys, tukiverkostojen puute, puutteelliset asuinolot ja elämäntilanteiden muutokset. Ulkopuolista avun tarvetta lisäävät muistisairaudet, alentunut fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, sosiaalisten kontaktien puute sekä asuinympäristön esteettömyyshaitat. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös erityisiä palveluja tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa. Ikääntyneet tulee ottaa kuntien suunnitelmissa laajasti huomioon sosiaali- ja terveystoimen lisäksi yhdyskuntasuunnittelussa ja kulttuuri- ja sivistystoimessa. Näiden lisäksi järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä toimijoita ikääntyneiden palveluissa. Vanhuspalvelulain mukaan kuntien on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan yhdenvertaisina sekä sellaisina, kuin ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi, STM 2013:11) on asetettu valtakunnalliset ikääntyneiden palvelujen tavoitteet vuoteen 2017 asti. Kuntien on tarkasteltava tavoitteita suhteessa 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelujen tarpeisiin. 11

13 TAULUKKO 2. Yli 75-vuotiaat vv Vuosi Hausjärvi Riihimäki Loppi Yhteensä Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on nousussa, joka jyrkkenee vuodesta 2020 alkaen. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 697 henkilöllä vuosina ja henkilöllä vuosina Yhteensä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä vuosina Laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä tulisi asua omassa kodissa %, säännöllisen kotihoidon piirissä %, omaishoidon tuen piirissä 6-7 %, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % ja laitoshoidossa 2-3 %. Omaishoidontuki 2013, % 3,6 7 Kotihoito 2013, % Tehostettu palveluasuminen, paikat 2014,% 7 7, ,5 Suositus STM % Seudulliset %-luvut Laitoshoito, paikat 2014, % 2 3, Kuvio 1. Palvelujen seudullinen tilanne ja STM:n palvelujen suositusmäärät prosentteina. (Lähteet: Omaishoidontuki ja kotihoito: Sotkanet Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon paikat: Riihimäen seudun kuntien rakenneselvitys 2014.) 12

14 STM:n (2013:11) laatusuosituksen perusteella seudullisesti tulisi lisätä omaishoitoa, hieman myös kotihoitoa ja vähentää laitoshoitoa. Seudullisesti on v hoivapaikkoja yli suosituksen (yht. 9 %) määrän, mutta tarvetta lisäävät jonkin verran alle 75-vuotiaat palvelujen tarvitsijat. Lopella ja Hausjärvellä lisättiin ympärivuorokautisen hoidon paikkoja yhteensä 28 vuonna 2014, kun terveyskeskuksien potilasosastojen paikkoja vähennettiin saman verran. Riihimäellä vähennetään 22 laitospaikkaa vuoden 2015 alussa. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä ja heidän palvelujen tarpeensa kasvaa. Suomen Muistiasiantuntijat arvioivat, että vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa muistisairautta. TAULUKKO 3. Palvelujen/paikkojen seudullinen tilanne 2013 ja STM:n suosituksen mukainen tarve vv v. täyttäneille ikäihmisille. Vuosi Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7 % Teh. palv.as. 7 % Laitoshoito 2 % yli 75-v (13,5%) 143 (3,6%) (7,5%) 125 (3,2%) TAULUKKO 4. Seudullinen palvelujen/paikkojen lisäys tai vähennys vv ja Vuosi Kotihoito Omaishoidontuki Teh. palv.as. Laitoshoito lisäys 224 lisäys 198 lisäys 69 vähennys lisäys 292 lisäys 146 lisäys 146 lisäys 42 Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina Vuoteen 2021 mennessä kotihoitoa tarvitaan lisää 224 asiakkaalle. Omaishoidontukea tarvitaan lisää 198 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 69 asiakkaalle ja laitoshoitoa tulisi puolestaan vähentää 28 paikkaa. Vuodesta 2021 vuoteen 2029 mennessä kotihoitoa tulisi lisätä 292 asiakkaalle, omaishoidontukea 146 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 146 asiakkaalle ja laitoshoitoa 42 asiakkaalle. Lopella ja Hausjärvellä siirrettiin yhteensä 28 paikkaa terveystoimen potilasosastoilta sosiaalitoimen piiriin. Laitostamisaste ei muuttunut vuoden 2013 lopun tilanteesta vuoden 2014 alkuun, koska pääasiassa samat asiakkaat, jotka olivat olleet laitoshoidossa potilasosastoilla, siirtyivät uusiin sosiaalitoimen yksiköihin. Seudullista palvelujen tarvetta arvioitaessa on myös huomioitava kaikki olemassa olevat resurssit ja niiden jakautuminen (henkilöstö, tilat, välineet) ennen kuin resursseja lisätään. 13

15 Seudullisesti on todettu tarvetta psykogeriatristen hoitopaikkojen järjestämiseen. Kotona selviytymiseen liittyviä teknologisia ratkaisuja voidaan käyttää hyväksi palveluja järjestettäessä. Ympärivuorokautisen hoivan tarve ei poistu, mutta sen piiriin voidaan tulla muiden palvelujen tehostuessa entistä iäkkäämpinä. Jaksohoidon (intervallihoito) paikkojen lisääminen on nähty tärkeänä osana kotona selviytymisen tukemista ei-lakisääteisten palvelujen (esim. päivätoiminta) ohella. 6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT 6.1. Neuvontapalvelut Palveluneuvonta- ja ohjaus Neuvontapalvelut on tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen iän tuomiin muutoksiin, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. STM:n Ikäneuvo-työryhmä suosittaa, että neuvonta olisi lähipalvelua, joka on helppo saavuttaa. Se voidaan toteuttaa puhelimitse, verkkopalveluna, muun teknologian avulla toimivina palveluina matalan kynnyksen toimipaikoissa tai liikkuvina palveluina. Henkilökohtaiseen palveluun on kuitenkin aina turvattava mahdollisuus. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaispalveluihin palvelutarpeen arviointiin, asumiseen, toimeentuloon ja kotona selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan myös Riihimäen, Hausjärven ja Lopen omilla verkkosivuilla. Asiantuntevan palveluohjauksen avulla voidaan kohdentaa oikeat palvelut oikeaan aikaan sekä asiakkaan että kunnan eduksi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia tukevien kotikäyntien tarkoituksena on kartoittaa itsenäistä selviytymistä uhkaavia riskitekijöitä, antaa tietoa palveluista ja aktivoida ja tukea kotona selviytymistä. Samalla ennakoidaan kuntien palvelujen tarvetta. Kotikäynnit voidaan kohdentaa erilaisille riskiryhmille. Seudullinen kyselylomake on käytössä. Kotisairaanhoitajat tekevät kotikäynnit. Riihimäellä toimii kattava palveluohjaus, jonka vuoksi hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ei ole pidetty tarpeellisina. Vanhusneuvola/Ikäpiste Vanhusneuvoloiden/Ikäpisteiden tarkoituksena on tukea yli 65 vuotiaiden ja heidän läheistensä kotona selviytymistä ja parhaimmillaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Vanhusneuvolassa selvitetään asiakkaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Siellä saa ohjausta ja apua palvelujen hakemiseen. Ohjausta saa myös esim. ravitsemus-, liikunta-, tapaturmien ehkäisy ym. terveyteen liittyvissä asioissa. Hausjärvellä ja Lopella on vanhusneuvolat/ikäpisteet. 14

16 Muistineuvonta ja muistisairaiden hoito Muistineuvonnan tarkoituksena on tukea muistisairaita asiakkaita ja heidän omaisiaan, jotta he selviytyisivät mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Geriatrian poliklinikan ja geriatrin palvelut ovat käytettävissä. Riihimäen terveyskeskuksessa on muistisairaiden hoitoon ja tutkimukseen keskittyvä osasto. Tavoitteena on selvittää muistisairauksien syyt varhaisessa vaiheessa ja aloittaa hoito niin, että sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn laskua voidaan hidastaa. Sen tueksi järjestetään erilaisia tuki- ja avopalveluja sekä jaksohoitoa (intervallihoitoa). Kaikissa seudun kunnissa on muistiasioihin perehtyneet palveluneuvojat, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Muistisairaiden määrän ennustetaan kasvavan ikääntyneiden määrän suurentuessa ja ihmisten eliniän pidentyessä Kotona selviytymistä tukevat palvelut Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on turvata ikääntyneiden kotona asuminen ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien palvelujen sekä kotiin annettavan hoidon avulla. Seudullisesti säännöllisen kotihoidon piirissä oli v % (keskiarvo 13,5 %) 75 v. täyttäneistä asukkaista, joten kotihoidon kattavuus on kohtuullisen hyvä. Kotihoidon yöhoito toimii kaikissa seudun kunnissa. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina Kotihoidon piirissä on myös tilapäistä kotihoitoa tarvitsevia asiakkaita. Riihimäki- Hausjärvi-Loppi -alueella on kotihoidon ja tukipalvelujen myöntämisen kriteerit. Kuvio 2. Säännöllisessä kotihoidossa olevat asiakkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v ja STM:n suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.) Valtakunnallisesti edellytetään tasapuolisia palveluja kuntalaisille. Kotihoitoa annetaan henkilöille tai perheille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen oman toimintakykynsä heikentyessä pysyvästi tai tilapäisesti. Tulevaisuudessa kotihoidon palvelut kohdennetaan yhä enemmän hoitoa ja tukea tarvitseville kuntalaisille. Kotihoidon perusteena on asiakaskohtaisen palvelutarpeen arviointi. Säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Henkilökunta toteuttaa hoitotyötä asiakkaan voimavaroja tukevalla ja kuntouttavalla työotteella. Teknologian 15

17 kehittyessä erilaiset turvallisuusjärjestelmät ja hoivateknologia voivat turvata kotona asumista entistä pidempään. Kotihoidossa tulee kehittää kuntoutuspalveluja asiakkaiden toimintakyvyn kohottamiseksi ja tukemiseksi. Kuntoutussuunnitelmaa tulisi toteuttaa sekä hoitojaksolla että kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä. Tehostettu kotihoito Kotihoidossa on suunnitteilla tehostetun kotihoidon järjestäminen, jolloin on mahdollista kotiuttaa henkilö sairaalasta aiempaa varhaisemmin tai hoitaa henkilö kotona sairaalajakson asemesta, jos sinne saadaan lääkäriresurssit. Tehostettu kotihoito on sairaalatasoisen hoidon antamista henkilön kotiin. Tehostetulla kotihoidolla korvataan sairaalahoitoa ja tuetaan sairaalasta kotiutumista. Esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito tai saattohoito on mahdollista järjestää tehostetun kotihoidon avulla asiakkaan kotona. Toiminta olisi asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Tukipalvelut Tukipalvelut kuuluvat kunnan harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin ja täydentävät kotona asumisen muita palveluja. Ne ovat usein ensimmäisiä palveluja, joita tarvitaan kotona asumisen tueksi. Tukipalveluja pyritään järjestämään siten, että niitä tuottaisi ulkopuolinen palveluntarjoaja. Apuvälineillä tuetaan kotona ja ympäristössä selviytymistä toimintakyvyn haitasta huolimatta. Apuvälineitä saa kuntien apuvälinelainaamoista tilapäiseen tai pitempiaikaiseen käyttöön. Apuvälinepalvelu sisältää apuvälineen tarpeen määrittelyn, sovituksen, luovutuksen, käytön opetuksen, seurannan sekä huollon. Apuvälineen hankintavastuu määräytyy sairauden ja hoitovastuun perusteella. Asiointipalvelua myönnetään, jos asiakas ei pysty läheistenkään tuella järjestämään asioiden hoitoa. Asiointipalvelu voi sisältää kauppapalvelua ja/tai muuta asiointipalvelua. Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka ei itse pysty valmistamaan ruokaa kotona. Ateriapalvelu toteutetaan kotiin tuotuina aterioina (Riihimäki, Hausjärvi) tai Menumat - kotiateriapalveluna (Loppi). Kauppapalvelu täydentää kunnissa ateriapalvelua. Ateriapalvelu voidaan myös toteuttaa siten, että asiakas käy syömässä tietyssä paikassa. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka muutoin eivät pääse esim. päiväkeskus- tai saunapalveluihin. Kunnissa myönnetään harkinnanvaraisesti sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea, jolloin asiakas voi käyttää matkoihinsa taksia. Kunnissa on lisäksi palvelulinjoja, joilla asukkaat pääsevät palvelujen ääreen. Kylvetyspalvelu voidaan myöntää kunnan osoittamaan paikkaan, jos kodin pesutilat ovat puutteelliset, vaaralliset, niitä ei ole, pesu ei onnistu avustajankaan turvin tai palvelua tarvitaan omaisen jaksamisen tueksi. Kylvetyspalvelu voidaan myöntää myös kotiin pääasiallisesti silloin, kun asiakas on säännöllisen kotihoidon piirissä. 16

18 Turvapuhelinpalvelu myönnetään, kun asiakas tarvitsee sitä hälyttääkseen apua terveydentilansa vuoksi. Hälytyksen tullessa kotihoidon työntekijä kysyy asiakkaan vointia ja tekee tarvittaessa kotikäynnin. Vaatehuoltopalvelu myönnetään, jos asiakas ei selviydy vaatehuollosta läheistenkään turvin. Vaatehuolto voidaan toteuttaa joko kunnan toimesta pyykinpesuna tai lähettämällä pyykit pesulaan. Kunnissa on yksityisiä erilaisten hoiva- tukipalvelujen tarjoajia, joilta asiakkaat voivat ostaa palveluja. Asiakkaan mahdollisuus verotuksen kotitalousvähennykseen kannattaa selvittää. Omaishoito Omaishoidontukea myönnetään ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona hoitamiseen. Seudun kunnilla on hieman toisistaan poikkeavat kriteerit palvelun myöntämistä varten. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen. Omaishoidon tuki muodostuu 3-luokkaisesta hoitajan hoitopalkkiosta sekä muista mahdollisista tukipalveluista sekä omaishoitajan lakisääteisistä vapaapäivistä. Tuki on määrärahasidonnainen. Suositus % STM 7 Omaishoito % Loppi ,6 Omaishoito % Hausjärvi ,1 Omaishoito % Riihimäki , Kuvio 3. Omaishoidon tukea saavat asukkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v ja STM:n suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.) Seudullisesti omaishoidontukea on myönnetty 3,1-4,2 %:lle (keskiarvo 3,6 %) 75 v. täyttäneistä kuntalaisista v STM on nostanut omaishoidossa olevien henkilöiden suositusmäärää 5 %:sta 6-7 %:iin, joten kunnissa tulisi lisätä määrärahaa omaishoitoon. Kotona hoitaminen on asiakaslähtöistä ja taloudellista hoitoa. Omaishoitajien jaksamista on tuettava jatkossakin siten, että omaishoidon palveluneuvojan käynnit ovat säännöllisiä, jaksohoitopaikkoja on riittävästi vapaapäivien toteuttamiseksi ja omaishoidettaville on päivätoimintapaikkoja. Lopella on mahdollista palkata sijaisomaishoitaja varsinaisen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Tämä vähentää jaksohoitopaikkojen tarvetta. 17

19 Taulukko 5. Omaishoidettavien määrä vuonna 2013 ikä Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä 0-75 v yli 75 v Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisten tavoitteiden mukainen omaishoidettavien määrä, yli 75-vuotiaat omaishoidettavat vuosi Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Päihde- ja mielenterveystyö Ikäihmisten päihdetyötä hoitavat kunnissa aikuissosiaalityöntekijät. Riihimäellä on A-klinikka. Tulevaisuudessa päihdeongelmista kärsivien ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan, jolloin palvelutarve tulee kasvamaan. Mielenterveysongelmaiset ikäihmiset ovat terveystoimen asiakkaina ja kotihoidon piirissä ollessaan myös kotihoidon henkilöstön asiakkaina. Päihde- ja mielenterveystyön yhdistämisen suunnittelu on käynnissä v Tavoitteena on, että päihde- ja mielenterveystyö on yhdistynyt seudullisesti vuoteen 2016 mennessä. Kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja tukea ikäihmisen toimintakykyä. Kuntoutus voi sisältää suunnitelmallista fysio- ja toimintaterapiaa, kuntosaliharjoittelua, apuvälinearviointia, liikuntaryhmiä ja virikkeellistä toimintaa. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon tulee jatkua sairaala- ja hoivajaksoilta kotiin. Kotihoidossa on saatavissa fysioterapeutti- ja apuvälinepalveluja, mutta toimintaa tulee jatkossa tehostaa, jotta ikäihmiset selviytyisivät kotona pitempään. Kotihoidossa tulee olla osana perustyötä kuntoutusta tukeva työote. Kuntoutussuunnitelmaa tulee toteuttaa tarvittaessa sekä hoitojaksolla että kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä. Ympärivuorokautisessa hoivassa on kunnissa fysioterapeutteja ja kuntohoitaja-henkilökuntaa. Kuntoutuksen resursseihin, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja kuntoutuksen toteuttamiseen esim. jaksohoidosta kotiin on panostettava jatkossa enemmän. Päivätoiminta Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä ja omaishoitajien jaksamista. Päivätoiminta on virikkeellistä ja kuntouttavaa, sisältäen pienryhmäkohtaisia aktivoivia ohjelmia, kuntosali- ja muuta kuntouttavaa harjoittelua. Päivätoiminnan avulla voidaan ylläpitää ja lisätä toimintakykyä ja myöhentää ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. Päivätoiminta ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta se tukee hyvin asukkaiden 18

20 kotona selviytymistä ja kotona läheistä hoitavan jaksamista. Kaikissa seudun kunnissa on ikäihmisten päivätoimintaa. Sosiaalityö Sosiaalityön tehtävänä on turvata ikäihmisille kuuluvat sosiaaliset oikeudet ja etuudet. Sosiaalityöntekijä antaa palveluohjausta hoito- ja hoivapalveluissa tiedottaen tuki-, hoito-, palvelu- ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. Seudullisesti ikäihmisten sosiaalityötä tehdään joko pelkästään vanhuspalveluihin osoitettuna tai muiden tehtävien ohella. Riihimäellä vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä tekee lyhytaikaishoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelutarpeen selvittämisen yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijä valmistelee asiat SAS-työryhmään, tekee sijoituspäätökset ja yksityisen hoidon asiakkaiden maksupäätökset sekä hoitaa palveluasumisen asiakkaiden toimeentulotukipäätökset. Senioriasuminen Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella on ikäihmisille suunnattuja kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. Niissä pyritään luomaan yhteisöllisen asumisen kulttuuria. Yksinasuminen lisääntyy ikääntymisen myötä. 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä korostuu naisleskien määrä. Yksin eläminen on yhä useammalle myös tietoinen valinta. Tutkimusten mukaan vuotiaat naiset kokevat eniten turvattomuutta yksin asuessaan. Elämänmuutostilanteissa yksin asuminen saattaa lisätä myös yksinäisyyden kokemusta. Erityisesti kaupungeissa on paljon yksin asuvia ikääntyneitä ja heidän määränsä ennustetaan kasvavan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Yksinasuminen on tutkimusten perusteella palveluiden tarvetta ennustava tekijä. Kotona asumisen tukemisella voidaan vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Kuvio 4. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä vuonna (Lähde: Sotkanet) 19

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 Mihin laatusuosituksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot