2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS

Transkriptio

1 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Vanhustyön visio Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA Laatusuositus Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen muistiohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT Neuvontapalvelut Kotona selviytymistä tukevat palvelut Ympärivuorokautinen hoito Ikääntyvien terveyspalvelut Järjestö-, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Ikäihmisten palvelujen henkilöstö VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSNEUVOSTO PALVELUIDEN LAADUN ARVIOINTI TOIMEENPANO-OHJELMA PALVELURAKENTEEN VAIKUTUS KUSTANNUS-KEHITYKSEEN SUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) edellyttää, että kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kaupungin-/kunnanvaltuusto valtuustokausittain. Suunnitelma on osa kuntastrategiaa ja se on otettava huomioon talousarviota valmisteltaessa. Hausjärven, Lopen perusturvalautakunnat ja Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunta ovat päättäneet laatia vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman seudullisena. Suunnitelmaa ovat olleet laatimassa perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen Hausjärvi, perusturvajohtaja Riitta Lehtinen Loppi, vanhuspalvelujen johtaja Sisko Haapanen Loppi, ylihoitaja Susanna Hurme Riihimäen seudun terveyskeskus ky., palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama Riihimäki ja johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen Riihimäki. Suunnitelmaa on tarkasteltu ja jatkokehittämisen aiheita kerätty työpajassa, jossa oli mukana seudun kuntien vanhusneuvostot, lautakuntien edustus ja vanhuspalveluista vastaavia työntekijöitä. Koonti työpajasta on tämän suunnitelman liitteenä. Kuva työpajan learning cafe menetelmän avulla saadusta tuotoksesta. Työpajan vetäjänä toimi yliopettaja Merja Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta. 2

4 2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS Riihimäen seudun vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Suunnitelmassa arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta ja arvioidaan voimavarat, jotka tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa määritellään eri toimialojen vastuut ja se, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa käytettävät käsitteet: Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö tarkoittaa sellaista ikääntyneeseen väestöön kuuluvaa henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden vuoksi. Toimintayksikkö on toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille. Tärkeä osa turvallista ja laadukasta ikääntymistä on oma koti. Lakiin (14 ) on kirjattu, että iäkäs henkilö voidaan sijoittaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua sekä vanhuksen turvallisen hoidon kannalta välttämätöntä. Ikääntyneen ihmisen oikeus asua omassa kodissaan on aina lähtökohtana palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Laissa (15, 18 ) säädetään myös iäkkään henkilön palvelutarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen palvelutarpeitaan vastaavan kokonaisuuden suunnittelusta. Laissa korostetaan ikääntyneen oman mielipiteen ja omien valintojen huomioon ottamista palveluja järjestettäessä. Iäkkäille puolisoille on annettava mahdollisuus asua yhdessä. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut (1/2014) toimenpidesuunnitelman iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi. Toimenpiteet koostuvat lakimuutoksista, kohdennetusta ohjauksesta ja valvonnasta, seurannasta, arvioinnista ja viestinnästä. Suunnitelma pyrkii muuttamaan iäkkäiden palvelujen rakennetta ja hillitsemään siten kustannusten kasvua ikääntyneiden määrän kasvaessa. 3. VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET 3.1. Vanhustyön visio Kaikilla on mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen tai sosiaalisen toimintakyvyn puolesta mahdollista. He saavat palvelutarpeensa mukaista yksilöllistä apua ja kuntoutusta toimintakykynsä, terveytensä ja sosiaalisen hyvinvointinsa tukemiseksi. Mahdollisimman pitkään kotona asuminen edellyttää myös ikäihmisen omaa aktiivisuutta, osallisuutta ja omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. 3

5 Mikäli runsaskaan kotiin annettava apu ei riitä turvaamaan ikääntyneen palvelutarvetta, järjestetään palvelu ympärivuorokautisena tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelulakiin on tulossa muutos, jonka mukaan pitkäaikainen laitoshoito tulee toteuttaa laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet Riihimäen seudun vanhuspalveluita ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet ovat: ihmisarvo, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen, vastuullisuus ja osallisuus. Vanhustyön toimintaa ohjaavista arvoista ja eettisistä periaatteista ihmisarvon kunnioittaminen on kaiken lähtökohtana. Ihmisellä on oikeus hyvään elämään riippumatta sairauksista, elämäntilanteesta, varallisuudesta, rodusta, sukupuolesta tai uskonnosta. Kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilönä, jolla on oma tahto, kokemukset, toiveet ja arvot. Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen moraalinen oikeus tehdä vapaasti omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä ja valintoja. Vanhustyössä sillä tarkoitetaan vanhuksen oikeutta osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon silloin, kun se on mahdollista. Itsemääräämisoikeudesta säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakaslaissa (812/2000). Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Voidakseen tehdä päätöksiä omaa hoitoaan koskevissa asioissa potilas tarvitsee tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää myös, että ikääntynyt ihminen on kykenevä tekemään tietoisia valintoja. Ikäihmisen voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla edistetään itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kaikilla ihmisillä on oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen. Toimintakyvyltään heikentyneet ihmiset ovat usein puolustuskyvyttömiä. Yksityisyyden kunnioittamisella tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon vanhukselle tärkeät asiat. Kun vanhuksella on monenlaisia tarpeita, menettää hän helposti yksityisyytensä ja sen myötä ihmisarvonsa. Esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, arkaluonteiset tiedot ja muut yksityisyyteen liittyvät tekijät ovat jokaisen yksityisasioita, ja niiden pitäminen luottamuksellisina on jokaisen vanhuksen kanssa toimivan eettinen velvollisuus. Vastuullisuudella tarkoitetaan sekä vanhuspalveluissa toimivan ammattilaisen että ikäihmisen omaa vastuullisuutta. Vanhuspalveluissa toimiva ammattihenkilö vastaa työstään ensisijaisesti asiakkaalle, potilaalle ja työnantajalle. Ammattihenkilö huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Ammattihenkilö kantaa eettisen vastuun työstään ja työhönsä liittyvistä päätöksistä. Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus ovat osa ammattihenkilön vastuullisuutta. Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman lähiverkostonsa tuella. Osallisuuden tarkastelussa voidaan erottaa yksilön taso, ja toisaalta koko yhteiskunnan taso. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen näkyväksi tekemisestä vanhuspalveluissa. Niin ikään sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen, ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaaminen katsotaan osallisuuden tukemiseksi. Osallisuutta tukemalla 4

6 vahvistetaan sitä, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa, koko yhteiskunnan tason tarkastelussa osallisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. 4. VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA 4.1. Laatusuositus 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2013 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11). Uudistuneen laatusuosituksen tarkoituksena on tukea kuntia niiden kehittämistyössä parantamalla palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja laatua ja edistämällä laadun järjestelmällistä arviointia. Laatusuosituksella halutaan edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukea vanhuspalvelulain ja Kaste-ohjelman toimeenpanoa, tukea asennemuutosta, ikäystävällisten asenteiden vahvistumista ja toiminnan eettistä perustaa. Lisäksi halutaan kannustaa iäkkäitä kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan sekä kehittämään palveluja. Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi suositus nostaa esille seitsemän teema-aluetta: 1. osallisuus ja toimijuus 2. asuminen ja elinympäristö 3. mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen 4. oikea palvelu oikeaan aikaan 5. palvelujen rakenne 6. hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä 7. johtaminen Ikääntyneen väestön osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen. Iäkkään henkilön näkökulmasta osallisuus merkitsee osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun, oman asiansa käsittelyyn asiakkaana ja palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta voidaan turvata vanhusneuvostojen kautta, jotka tulivat lakisääteiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet, odotukset, kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Hyvinvointia tukeva elinympäristö muodostuu erilaisista asumisen vaihtoehdoista, palvelurakenteista sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöistä. Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät hissien puutteeseen ja olemassa olevien hissien pieneen kokoon. Palvelurakenteen 5

7 muuttaminen kotona asumista tukevaksi edellyttää samanaikaisia toimia asumisen ja asumisympäristöjen sekä palvelujen uudistamiseksi tavoitteena ikäystävällisyys. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä Suomessa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia ja siirtää muiden palvelujen tarvetta. Sillä tavoin parannetaan iäkkään ihmisen elämänlaatua ja samalla hillitään sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvua. Oikea-aikaiset ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuntoutuspalvelujen kokonaisuuteen. Kohdennettaessa toimia ja palveluja on erityishuomio kiinnitettävä riskiryhmiin, tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki. Oikea palvelu oikeaan aikaan. Tieto kunnan ikääntyneen väestön toimintakyvystä, sairastavuudesta, kielellisestä jakautumisesta sekä väestörakenteen ja asuin- ja elinolojen kehityksestä auttaa kuntia kehittämään iäkkäiden kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluita. Palvelujen tarvetta lisäävät erityisesti etenevät muistisairaudet, heikko fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lähiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten verkostojen puute. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on toteutettava monipuolisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Arviointi on toteutettava vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksiään kunnioittaen. Palvelusuunnitelma on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutukseen ja turvalliseen lääkehoitoon. Palvelujen laatua on seurattava järjestelmällisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen, osana omavalvontaa. Palvelurakenteen uudistaminen on tärkeä strateginen valinta, jolla on vaikutuksensa sekä iäkkäiden ihmisten elämän- ja palveluiden laatuun että kustannuksiin. Pitkäaikaisen hoidon toteuttaminen periaatteet linjaavat kehittämistä niin, että palvelu toteutetaan: ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys 6

8 Valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien tavoitteita asetettaessa on tarkasteltava suhteessa asiakkaiden tarpeisiin, ovat seuraavat: TAULUKKO 1. Palvelurakenneindikaattorit v ( Lähde: Sotkanet) Indikaattori tavoite koko maa 2013 Hausjärvi 2013 Loppi 2013 Riihimäki Kotona asuvat, %, ,3 91,5 92,2 91,3 Säännöllisen kotihoidon piirissä , % ,9 16,9 12,9 10,8 Omaishoidontuella, % vuoden aikana 6-7 4,6 3,1 3,6 4,2 Tehostetussa palveluasumisessa, %, ,5 6,9 6,6 5,0 Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksessa, %, ,1 1,5 1,1 3,6 Pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksessa, %, ,9 1,5 1,1 0,3 Hoidon ja huolenpidon turvaamisen edellytyksenä on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sosiaalipalveluihin avautuu seuraavien 20 vuoden aikana uutta työpaikkaa, työvoiman lisätarve kohdistuu lähes täysin iäkkäiden palveluihin. Kotihoidon välitöntä asiakasaikaa on seurattava ja on asetettava paikalliset tavoitteet asiakasajalle ja seurattava niiden toteutumista. Useissa kunnissa, joissa on toimivat seurantaja toiminnanohjausjärjestelmät käytössä, lähihoitajien välitön asiakasaika on prosenttia. Henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Laatusuosituksen mukaan korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. Johtamisen keskeinen tehtävä on luoda edellytykset vaikuttaville palveluille. Sosiaali- ja terveystoimen strateginen johto vastaa siitä, että kunnassa on vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta ja siinä tavoitteet kunnan iäkkäiden asukkaiden tarpeita vastaavalle palvelurakenteelle ja valikoimalle ja että palvelut ovat laadukkaita. Johto varmistaa, että kunnassa on käytettävissä erityisosaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, geriatriasta, gerontologisesta hoitotyöstä ja sosiaalityöstä, monialaisesta kuntoutuksesta, ravitsemuksesta, suun terveydenhuollosta ja lääkehoidosta. Johto huolehtii 7

9 myös siitä, että kunnassa ja sen palveluja järjestävissä toimintayksiköissä otetaan käyttöön asianmukaiset arviointi-, seuranta- ja palautejärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät ja varmistavat, että niistä tuotetaan säännöllisesti vertailutietoa johtamisen ja omavalvonnan tueksi Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (2014) linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon. Omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Laki sopimusomaishoidosta korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytyksistä ja hoitopalkkioiden saantiperusteista. Kunta järjestäisi sopimusomaishoidon tueksi tarpeenmukaisia palveluita, kuten terveystarkastuksia ja vastuutyöntekijän tuen. Sopimusomaishoitajilla olisi oikeus vapaaseen. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia. Sopimusomaishoitajien lisäksi kunnat tukisivat muita omaishoitajia uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla Kansallinen muistiohjelma Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen. Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Aivojen terveyttä edistää niiden käyttö, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, terveellinen ruoka ja normaalipaino, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hyvä hoito sekä päihteiden ja tupakan välttäminen. 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima ja syrjivät asenteet ovat heikentäneet muistisairauksia sairastavien hyvinvointia. Muistisairauksia sairastaa henkilöä, lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja työtovereina. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä. 8

10 Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikeaaikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin Diagnosoimaton muistisairas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas. Vaikuttaminen palvelutarpeiden ja kustannusten kasvuun edellyttää muistioireiden varhaista tunnistamista sekä oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen turvaamista sekä seurantaa. Eheä toimiva palvelujen kokonaisuus turvataan muistisairaalle palveluohjauksen ja koordinoinnin avulla. Kotona selviytyminen edellyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä ja monimuotoistamista. Kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai heikkenemistä hidastavaa ja sen tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Muistisairaus on suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä. Oikeaaikaisesti aloitettu lääkehoito myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Pitkäaikaishoidon tarvetta voidaan siirtää ylläpitämällä sairastuneen toimintakykyä ja huolehtimalla omaisten hyvinvoinnista. Tavoitteellinen ympärivuorokautinen hoito tarjoaa muistisairaalle mahdollisuuden hyvään elämään sen loppuun saakka. 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen Korkeatasoinen, riittävän monipuolinen ja valtakunnallisesti edustava tutkimustieto luo mahdollisuuksia aivoterveyden edistämiseen, muistisairauksien diagnostiikkaan ja palveluiden vaikuttavuuden parantamiseen. Lisää tutkimusta tarvitaan psykososiaalisen tuen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tarjolla tulisi olla riittävästi esteettömiä asuntoja. Esteettömien asuntojen tarve tulee nopean ikääntymiskehityksen vuoksi lisääntymään tulevaisuudessa. Vanhojen kerrostalojen suurimpia haasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Asuntojen ohella myös asuinympäristön huono suunnittelu ja ylläpito ja etenkin liikkumisesteet heikentävät ikääntyneiden ihmisten itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia. Asuinalueen sosiaalinen turvattomuus vähentää halua liikkumiseen, kuten myös kohtaamispaikkojen puute. Sosiaalista kanssakäymistä ja muuta yhteisöllisyyttä tukemalla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja samalla edistää toimintakyvyn ylläpitoa ja vähentää sairauksia. Asumisen vaivattomuus ja palvelujen saatavuus ovat tärkeitä ikääntyneille. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. Ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen vaikuttavat toimintakyvyn vajaukset ja monet pitkäaikaissairaudet, erityisesti muistisairaudet, mutta myös aivohalvaus ja masennus. On arvioitu, että 40 % keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista tarvitsee palveluasumista tai laitoshoitoa. 9

11 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ovat: parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että myötävaikutetaan kotona asumisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen (kotona asuu % yli 75-vuotiaista) tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta luoda edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta vahvistaa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa ikääntyvän väestön asumisen osuutta ja edistää palvelurakenteen muutosta avohuollon suuntaan suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asumisolojen parantamista parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Kansallisen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman turvallisuusvisio on se, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen vahvistuminen ja pysyvyys. Toimintakokonaisuuksiksi on määritelty turvallisuuskulttuurin parantaminen ja turvallisuustyön vahvistaminen, päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisy, yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien turvallisuuden parantaminen, ympäristön ja tuotteiden turvallisuuden parantaminen sekä kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman päämääränä on edistää liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harjoittaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kohderyhmänä 60+ eläkkeelle siirtyvät, 75+ itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Päivittäinen liikunta on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä. Riittävä päivittäinen liikunta tukee merkittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 10

12 5. PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ Ikääntyneiden itsenäinen selviäminen ja mahdollisuus määrätä mahdollisimman pitkään omasta elämästään tulee olla keskeisenä tavoitteena. Ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä edistettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomioita siihen, ettei se johda heidän eristymiseensä toisista ikääntyneistä, toisista ikäryhmistä tai ylipäätään yhteiskunnan toiminnoista. Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman lähiverkostonsa tuella. Heidän omalla aktiivisuudellaan ja vireydellään on suuri merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Ikääntyneet käyttävät pääosin samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävä on tukea, ohjata ja motivoida ikääntyneitä kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Ennaltaehkäisevää työtä, kuntoutusta hoitojaksoilta kotiin, jaksohoitoa (intervallihoito) ja tukipalveluja kehittämällä sekä ikääntyvien erityisryhmien tarpeet huomioimalla luodaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestäviä palveluja. Palvelut on kaikkien osapuolten edun mukaista järjestää siten, että ne annetaan oikein, oikeaaikaisesti ja oikeassa paikassa. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi vakavat sairaudet, yksinäisyys, tukiverkostojen puute, puutteelliset asuinolot ja elämäntilanteiden muutokset. Ulkopuolista avun tarvetta lisäävät muistisairaudet, alentunut fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, sosiaalisten kontaktien puute sekä asuinympäristön esteettömyyshaitat. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös erityisiä palveluja tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa. Ikääntyneet tulee ottaa kuntien suunnitelmissa laajasti huomioon sosiaali- ja terveystoimen lisäksi yhdyskuntasuunnittelussa ja kulttuuri- ja sivistystoimessa. Näiden lisäksi järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä toimijoita ikääntyneiden palveluissa. Vanhuspalvelulain mukaan kuntien on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan yhdenvertaisina sekä sellaisina, kuin ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi, STM 2013:11) on asetettu valtakunnalliset ikääntyneiden palvelujen tavoitteet vuoteen 2017 asti. Kuntien on tarkasteltava tavoitteita suhteessa 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelujen tarpeisiin. 11

13 TAULUKKO 2. Yli 75-vuotiaat vv Vuosi Hausjärvi Riihimäki Loppi Yhteensä Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on nousussa, joka jyrkkenee vuodesta 2020 alkaen. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 697 henkilöllä vuosina ja henkilöllä vuosina Yhteensä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä vuosina Laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä tulisi asua omassa kodissa %, säännöllisen kotihoidon piirissä %, omaishoidon tuen piirissä 6-7 %, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % ja laitoshoidossa 2-3 %. Omaishoidontuki 2013, % 3,6 7 Kotihoito 2013, % Tehostettu palveluasuminen, paikat 2014,% 7 7, ,5 Suositus STM % Seudulliset %-luvut Laitoshoito, paikat 2014, % 2 3, Kuvio 1. Palvelujen seudullinen tilanne ja STM:n palvelujen suositusmäärät prosentteina. (Lähteet: Omaishoidontuki ja kotihoito: Sotkanet Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon paikat: Riihimäen seudun kuntien rakenneselvitys 2014.) 12

14 STM:n (2013:11) laatusuosituksen perusteella seudullisesti tulisi lisätä omaishoitoa, hieman myös kotihoitoa ja vähentää laitoshoitoa. Seudullisesti on v hoivapaikkoja yli suosituksen (yht. 9 %) määrän, mutta tarvetta lisäävät jonkin verran alle 75-vuotiaat palvelujen tarvitsijat. Lopella ja Hausjärvellä lisättiin ympärivuorokautisen hoidon paikkoja yhteensä 28 vuonna 2014, kun terveyskeskuksien potilasosastojen paikkoja vähennettiin saman verran. Riihimäellä vähennetään 22 laitospaikkaa vuoden 2015 alussa. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä ja heidän palvelujen tarpeensa kasvaa. Suomen Muistiasiantuntijat arvioivat, että vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa muistisairautta. TAULUKKO 3. Palvelujen/paikkojen seudullinen tilanne 2013 ja STM:n suosituksen mukainen tarve vv v. täyttäneille ikäihmisille. Vuosi Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7 % Teh. palv.as. 7 % Laitoshoito 2 % yli 75-v (13,5%) 143 (3,6%) (7,5%) 125 (3,2%) TAULUKKO 4. Seudullinen palvelujen/paikkojen lisäys tai vähennys vv ja Vuosi Kotihoito Omaishoidontuki Teh. palv.as. Laitoshoito lisäys 224 lisäys 198 lisäys 69 vähennys lisäys 292 lisäys 146 lisäys 146 lisäys 42 Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina Vuoteen 2021 mennessä kotihoitoa tarvitaan lisää 224 asiakkaalle. Omaishoidontukea tarvitaan lisää 198 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 69 asiakkaalle ja laitoshoitoa tulisi puolestaan vähentää 28 paikkaa. Vuodesta 2021 vuoteen 2029 mennessä kotihoitoa tulisi lisätä 292 asiakkaalle, omaishoidontukea 146 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 146 asiakkaalle ja laitoshoitoa 42 asiakkaalle. Lopella ja Hausjärvellä siirrettiin yhteensä 28 paikkaa terveystoimen potilasosastoilta sosiaalitoimen piiriin. Laitostamisaste ei muuttunut vuoden 2013 lopun tilanteesta vuoden 2014 alkuun, koska pääasiassa samat asiakkaat, jotka olivat olleet laitoshoidossa potilasosastoilla, siirtyivät uusiin sosiaalitoimen yksiköihin. Seudullista palvelujen tarvetta arvioitaessa on myös huomioitava kaikki olemassa olevat resurssit ja niiden jakautuminen (henkilöstö, tilat, välineet) ennen kuin resursseja lisätään. 13

15 Seudullisesti on todettu tarvetta psykogeriatristen hoitopaikkojen järjestämiseen. Kotona selviytymiseen liittyviä teknologisia ratkaisuja voidaan käyttää hyväksi palveluja järjestettäessä. Ympärivuorokautisen hoivan tarve ei poistu, mutta sen piiriin voidaan tulla muiden palvelujen tehostuessa entistä iäkkäämpinä. Jaksohoidon (intervallihoito) paikkojen lisääminen on nähty tärkeänä osana kotona selviytymisen tukemista ei-lakisääteisten palvelujen (esim. päivätoiminta) ohella. 6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT 6.1. Neuvontapalvelut Palveluneuvonta- ja ohjaus Neuvontapalvelut on tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen iän tuomiin muutoksiin, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. STM:n Ikäneuvo-työryhmä suosittaa, että neuvonta olisi lähipalvelua, joka on helppo saavuttaa. Se voidaan toteuttaa puhelimitse, verkkopalveluna, muun teknologian avulla toimivina palveluina matalan kynnyksen toimipaikoissa tai liikkuvina palveluina. Henkilökohtaiseen palveluun on kuitenkin aina turvattava mahdollisuus. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaispalveluihin palvelutarpeen arviointiin, asumiseen, toimeentuloon ja kotona selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan myös Riihimäen, Hausjärven ja Lopen omilla verkkosivuilla. Asiantuntevan palveluohjauksen avulla voidaan kohdentaa oikeat palvelut oikeaan aikaan sekä asiakkaan että kunnan eduksi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia tukevien kotikäyntien tarkoituksena on kartoittaa itsenäistä selviytymistä uhkaavia riskitekijöitä, antaa tietoa palveluista ja aktivoida ja tukea kotona selviytymistä. Samalla ennakoidaan kuntien palvelujen tarvetta. Kotikäynnit voidaan kohdentaa erilaisille riskiryhmille. Seudullinen kyselylomake on käytössä. Kotisairaanhoitajat tekevät kotikäynnit. Riihimäellä toimii kattava palveluohjaus, jonka vuoksi hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ei ole pidetty tarpeellisina. Vanhusneuvola/Ikäpiste Vanhusneuvoloiden/Ikäpisteiden tarkoituksena on tukea yli 65 vuotiaiden ja heidän läheistensä kotona selviytymistä ja parhaimmillaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Vanhusneuvolassa selvitetään asiakkaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Siellä saa ohjausta ja apua palvelujen hakemiseen. Ohjausta saa myös esim. ravitsemus-, liikunta-, tapaturmien ehkäisy ym. terveyteen liittyvissä asioissa. Hausjärvellä ja Lopella on vanhusneuvolat/ikäpisteet. 14

16 Muistineuvonta ja muistisairaiden hoito Muistineuvonnan tarkoituksena on tukea muistisairaita asiakkaita ja heidän omaisiaan, jotta he selviytyisivät mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Geriatrian poliklinikan ja geriatrin palvelut ovat käytettävissä. Riihimäen terveyskeskuksessa on muistisairaiden hoitoon ja tutkimukseen keskittyvä osasto. Tavoitteena on selvittää muistisairauksien syyt varhaisessa vaiheessa ja aloittaa hoito niin, että sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn laskua voidaan hidastaa. Sen tueksi järjestetään erilaisia tuki- ja avopalveluja sekä jaksohoitoa (intervallihoitoa). Kaikissa seudun kunnissa on muistiasioihin perehtyneet palveluneuvojat, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Muistisairaiden määrän ennustetaan kasvavan ikääntyneiden määrän suurentuessa ja ihmisten eliniän pidentyessä Kotona selviytymistä tukevat palvelut Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on turvata ikääntyneiden kotona asuminen ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien palvelujen sekä kotiin annettavan hoidon avulla. Seudullisesti säännöllisen kotihoidon piirissä oli v % (keskiarvo 13,5 %) 75 v. täyttäneistä asukkaista, joten kotihoidon kattavuus on kohtuullisen hyvä. Kotihoidon yöhoito toimii kaikissa seudun kunnissa. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina Kotihoidon piirissä on myös tilapäistä kotihoitoa tarvitsevia asiakkaita. Riihimäki- Hausjärvi-Loppi -alueella on kotihoidon ja tukipalvelujen myöntämisen kriteerit. Kuvio 2. Säännöllisessä kotihoidossa olevat asiakkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v ja STM:n suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.) Valtakunnallisesti edellytetään tasapuolisia palveluja kuntalaisille. Kotihoitoa annetaan henkilöille tai perheille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen oman toimintakykynsä heikentyessä pysyvästi tai tilapäisesti. Tulevaisuudessa kotihoidon palvelut kohdennetaan yhä enemmän hoitoa ja tukea tarvitseville kuntalaisille. Kotihoidon perusteena on asiakaskohtaisen palvelutarpeen arviointi. Säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Henkilökunta toteuttaa hoitotyötä asiakkaan voimavaroja tukevalla ja kuntouttavalla työotteella. Teknologian 15

17 kehittyessä erilaiset turvallisuusjärjestelmät ja hoivateknologia voivat turvata kotona asumista entistä pidempään. Kotihoidossa tulee kehittää kuntoutuspalveluja asiakkaiden toimintakyvyn kohottamiseksi ja tukemiseksi. Kuntoutussuunnitelmaa tulisi toteuttaa sekä hoitojaksolla että kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä. Tehostettu kotihoito Kotihoidossa on suunnitteilla tehostetun kotihoidon järjestäminen, jolloin on mahdollista kotiuttaa henkilö sairaalasta aiempaa varhaisemmin tai hoitaa henkilö kotona sairaalajakson asemesta, jos sinne saadaan lääkäriresurssit. Tehostettu kotihoito on sairaalatasoisen hoidon antamista henkilön kotiin. Tehostetulla kotihoidolla korvataan sairaalahoitoa ja tuetaan sairaalasta kotiutumista. Esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito tai saattohoito on mahdollista järjestää tehostetun kotihoidon avulla asiakkaan kotona. Toiminta olisi asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Tukipalvelut Tukipalvelut kuuluvat kunnan harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin ja täydentävät kotona asumisen muita palveluja. Ne ovat usein ensimmäisiä palveluja, joita tarvitaan kotona asumisen tueksi. Tukipalveluja pyritään järjestämään siten, että niitä tuottaisi ulkopuolinen palveluntarjoaja. Apuvälineillä tuetaan kotona ja ympäristössä selviytymistä toimintakyvyn haitasta huolimatta. Apuvälineitä saa kuntien apuvälinelainaamoista tilapäiseen tai pitempiaikaiseen käyttöön. Apuvälinepalvelu sisältää apuvälineen tarpeen määrittelyn, sovituksen, luovutuksen, käytön opetuksen, seurannan sekä huollon. Apuvälineen hankintavastuu määräytyy sairauden ja hoitovastuun perusteella. Asiointipalvelua myönnetään, jos asiakas ei pysty läheistenkään tuella järjestämään asioiden hoitoa. Asiointipalvelu voi sisältää kauppapalvelua ja/tai muuta asiointipalvelua. Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka ei itse pysty valmistamaan ruokaa kotona. Ateriapalvelu toteutetaan kotiin tuotuina aterioina (Riihimäki, Hausjärvi) tai Menumat - kotiateriapalveluna (Loppi). Kauppapalvelu täydentää kunnissa ateriapalvelua. Ateriapalvelu voidaan myös toteuttaa siten, että asiakas käy syömässä tietyssä paikassa. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka muutoin eivät pääse esim. päiväkeskus- tai saunapalveluihin. Kunnissa myönnetään harkinnanvaraisesti sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea, jolloin asiakas voi käyttää matkoihinsa taksia. Kunnissa on lisäksi palvelulinjoja, joilla asukkaat pääsevät palvelujen ääreen. Kylvetyspalvelu voidaan myöntää kunnan osoittamaan paikkaan, jos kodin pesutilat ovat puutteelliset, vaaralliset, niitä ei ole, pesu ei onnistu avustajankaan turvin tai palvelua tarvitaan omaisen jaksamisen tueksi. Kylvetyspalvelu voidaan myöntää myös kotiin pääasiallisesti silloin, kun asiakas on säännöllisen kotihoidon piirissä. 16

18 Turvapuhelinpalvelu myönnetään, kun asiakas tarvitsee sitä hälyttääkseen apua terveydentilansa vuoksi. Hälytyksen tullessa kotihoidon työntekijä kysyy asiakkaan vointia ja tekee tarvittaessa kotikäynnin. Vaatehuoltopalvelu myönnetään, jos asiakas ei selviydy vaatehuollosta läheistenkään turvin. Vaatehuolto voidaan toteuttaa joko kunnan toimesta pyykinpesuna tai lähettämällä pyykit pesulaan. Kunnissa on yksityisiä erilaisten hoiva- tukipalvelujen tarjoajia, joilta asiakkaat voivat ostaa palveluja. Asiakkaan mahdollisuus verotuksen kotitalousvähennykseen kannattaa selvittää. Omaishoito Omaishoidontukea myönnetään ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona hoitamiseen. Seudun kunnilla on hieman toisistaan poikkeavat kriteerit palvelun myöntämistä varten. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen. Omaishoidon tuki muodostuu 3-luokkaisesta hoitajan hoitopalkkiosta sekä muista mahdollisista tukipalveluista sekä omaishoitajan lakisääteisistä vapaapäivistä. Tuki on määrärahasidonnainen. Suositus % STM 7 Omaishoito % Loppi ,6 Omaishoito % Hausjärvi ,1 Omaishoito % Riihimäki , Kuvio 3. Omaishoidon tukea saavat asukkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v ja STM:n suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.) Seudullisesti omaishoidontukea on myönnetty 3,1-4,2 %:lle (keskiarvo 3,6 %) 75 v. täyttäneistä kuntalaisista v STM on nostanut omaishoidossa olevien henkilöiden suositusmäärää 5 %:sta 6-7 %:iin, joten kunnissa tulisi lisätä määrärahaa omaishoitoon. Kotona hoitaminen on asiakaslähtöistä ja taloudellista hoitoa. Omaishoitajien jaksamista on tuettava jatkossakin siten, että omaishoidon palveluneuvojan käynnit ovat säännöllisiä, jaksohoitopaikkoja on riittävästi vapaapäivien toteuttamiseksi ja omaishoidettaville on päivätoimintapaikkoja. Lopella on mahdollista palkata sijaisomaishoitaja varsinaisen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Tämä vähentää jaksohoitopaikkojen tarvetta. 17

19 Taulukko 5. Omaishoidettavien määrä vuonna 2013 ikä Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä 0-75 v yli 75 v Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisten tavoitteiden mukainen omaishoidettavien määrä, yli 75-vuotiaat omaishoidettavat vuosi Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Päihde- ja mielenterveystyö Ikäihmisten päihdetyötä hoitavat kunnissa aikuissosiaalityöntekijät. Riihimäellä on A-klinikka. Tulevaisuudessa päihdeongelmista kärsivien ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan, jolloin palvelutarve tulee kasvamaan. Mielenterveysongelmaiset ikäihmiset ovat terveystoimen asiakkaina ja kotihoidon piirissä ollessaan myös kotihoidon henkilöstön asiakkaina. Päihde- ja mielenterveystyön yhdistämisen suunnittelu on käynnissä v Tavoitteena on, että päihde- ja mielenterveystyö on yhdistynyt seudullisesti vuoteen 2016 mennessä. Kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja tukea ikäihmisen toimintakykyä. Kuntoutus voi sisältää suunnitelmallista fysio- ja toimintaterapiaa, kuntosaliharjoittelua, apuvälinearviointia, liikuntaryhmiä ja virikkeellistä toimintaa. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon tulee jatkua sairaala- ja hoivajaksoilta kotiin. Kotihoidossa on saatavissa fysioterapeutti- ja apuvälinepalveluja, mutta toimintaa tulee jatkossa tehostaa, jotta ikäihmiset selviytyisivät kotona pitempään. Kotihoidossa tulee olla osana perustyötä kuntoutusta tukeva työote. Kuntoutussuunnitelmaa tulee toteuttaa tarvittaessa sekä hoitojaksolla että kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä. Ympärivuorokautisessa hoivassa on kunnissa fysioterapeutteja ja kuntohoitaja-henkilökuntaa. Kuntoutuksen resursseihin, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja kuntoutuksen toteuttamiseen esim. jaksohoidosta kotiin on panostettava jatkossa enemmän. Päivätoiminta Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä ja omaishoitajien jaksamista. Päivätoiminta on virikkeellistä ja kuntouttavaa, sisältäen pienryhmäkohtaisia aktivoivia ohjelmia, kuntosali- ja muuta kuntouttavaa harjoittelua. Päivätoiminnan avulla voidaan ylläpitää ja lisätä toimintakykyä ja myöhentää ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. Päivätoiminta ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta se tukee hyvin asukkaiden 18

20 kotona selviytymistä ja kotona läheistä hoitavan jaksamista. Kaikissa seudun kunnissa on ikäihmisten päivätoimintaa. Sosiaalityö Sosiaalityön tehtävänä on turvata ikäihmisille kuuluvat sosiaaliset oikeudet ja etuudet. Sosiaalityöntekijä antaa palveluohjausta hoito- ja hoivapalveluissa tiedottaen tuki-, hoito-, palvelu- ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. Seudullisesti ikäihmisten sosiaalityötä tehdään joko pelkästään vanhuspalveluihin osoitettuna tai muiden tehtävien ohella. Riihimäellä vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä tekee lyhytaikaishoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelutarpeen selvittämisen yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijä valmistelee asiat SAS-työryhmään, tekee sijoituspäätökset ja yksityisen hoidon asiakkaiden maksupäätökset sekä hoitaa palveluasumisen asiakkaiden toimeentulotukipäätökset. Senioriasuminen Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella on ikäihmisille suunnattuja kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. Niissä pyritään luomaan yhteisöllisen asumisen kulttuuria. Yksinasuminen lisääntyy ikääntymisen myötä. 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä korostuu naisleskien määrä. Yksin eläminen on yhä useammalle myös tietoinen valinta. Tutkimusten mukaan vuotiaat naiset kokevat eniten turvattomuutta yksin asuessaan. Elämänmuutostilanteissa yksin asuminen saattaa lisätä myös yksinäisyyden kokemusta. Erityisesti kaupungeissa on paljon yksin asuvia ikääntyneitä ja heidän määränsä ennustetaan kasvavan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Yksinasuminen on tutkimusten perusteella palveluiden tarvetta ennustava tekijä. Kotona asumisen tukemisella voidaan vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Kuvio 4. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä vuonna (Lähde: Sotkanet) 19