Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Eliisa Troberg Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Abstrakti Artikkelin tavoitteena on tarkastella yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin (sgei) liittyvien palvelujen tuottajina Suomen harvaan asutuilla alueilla. Artikkelissa on käyty läpi sekä ulkomaista että suomalaista yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja sgei-palveluihin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Suomessa tehtyjä yhteiskunnallisen yrittämisen tapaustutkimuksia ja kunnan viranhaltijoiden sekä kyläasiamiesten haastatteluja. Tutkimus osoitti, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen, koska niiden tavoitteena on nimenomaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen harvaan asutuille alueille, paikallisuuden vahvistaminen, eri sidosryhmien yhteensaattaminen ja alueiden elinkelpoisuuden lisääminen. Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritysneuvonnan puute. Avainsanat: Yhteiskunnallinen yrittäminen, maaseutu, sgei-palvelut, osuuskunnat, järjestöt. Johdanto Tämä artikkeli tarkastelee yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (services of general economic interest, sgei-palvelut) ovat palveluita, jotka katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeiksi, että niiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa, vaikka palveluntarjoajia ei olisi riittävästi markkinoilla. Tällöin viranomainen asettaa sgei-palvelun tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Palvelun 87

2 tuottava yritys tai järjestö tarjoaa tämän viranomaisten määrittelemän palvelun julkisista varoista suoritettua korvausta vastaan (Pihlaja 2010). Sgei-palveluiksi määritellään usein harvaan asuttujen alueiden palveluita kuten sosiaali - ja terveyspalvelut, tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Harvaan asuttujen alueiden paikallinen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen on yksi yhteiskunnallisen yrittämisen päätoimiala EU-maissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu alueille, joille on ollut ominaista peruspalvelujen puuttuminen. Samalla on luotu työpaikkoja ihmisille, joille ei ole ollut työtä. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia yhteistyökumppaneina kunnille kehittäen palvelujen tuottamisen malleja, joissa kunta, alueen yhdistykset ja yksityiset yritykset muodostavat yhteisen yrityksen esimerkiksi osuuskunnan tuottamaan sgei-palvelut. Hyvinvointipalvelujen yksityistämisen myötä on nostettu keskusteluun epäilys palvelujen laadun heikkenemisestä. Keskustelua on myös käyty siitä, että suurten yksityisten palvelutuottajien myötä verorahoja päätyy kansainvälisille pääomasijoittajille (Pöyhönen ym. 2010). Tähän keskusteluun on tuotu vastavoimaksi yhteiskunnallinen yrittäminen, jossa pääosa voitosta investoidaan yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi. On esitetty kysymys siitä, voiko julkinen sektori ulkoistaa palvelut sellaisille tahoille, joiden ensisijaisena tavoitteena on mahdollisimman suuren voiton tavoittelu sijoittajille. Suomen pienet markkinat monopolisoituvat helposti. Tällöin julkisen sektorin joutuminen harvojen palveluiden toimittajien armoille on todennäköistä. Yhteiskunnallisesti vastuullisesti toimivat yhteiskunnalliset yritykset muodostavat terveen vastavoiman tällaiselle kehitykselle. Tämän kehityksen tukeminen on merkittävä poliittinen päätös. Tällainen päätös on tehty jo monissa Euroopan maissa kuten Isossa- Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa (Pöyhönen ym. 2010). Artikkelin tavoite ja metodologia Tässä artikkelissa käsitellään yhteiskunnallisten yritysten toimivuutta palvelujen tuottajina maaseudulla. Artikkelin keskeisenä näkökulmana on yhteiskunnallisten yritysten rooli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottajina. Mitkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen vahvuuksia palvelun tuottamisen näkö kulmasta ja mitkä ovat haasteita? Artikkelin perustana ovat aihealueen aiempi kansainvälinen ja suomalainen tutkimus sekä vuonna 2011 tehdyt maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012). Lisäksi artikkelissa on esimerkkejä kuudesta yhteiskunnallista yrittämistä valaisevasta keväällä 2011 tehdystä tapaustutkimuksesta (Moilanen 2012). Aluksi tarkastellaan yhteiskunnallisen yrittämisen käsitettä ja teoriaa. Teorian kohdalla kiinnitetään huomiota näkökulmiin, jotka erottavat yhteiskunnallisen yrittämisen yksinomaan voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnallisen 88

3 yrittämisen vahvuuksia ja haasteita maaseudun palvelujen tuottamisessa analysoidaan tapausesimerkkien ja haastatteluaineiston kautta. Artikkelin loppupuolella pohditaan yhteiskunnallisen yrittämisen kehittämistä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamista. Yhteiskunnallinen yrittäminen EU-maissa ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää yhteiskunnalliselle yrittämiselle. Yhteiskunnallisille yrityksille on yhteistä se, että ne pyrkivät yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamiseen (Santos 2009). Ne eivät pyri voiton maksimointiin vaan tavoitteensa saavuttamiseen, yhteiskunnallisen hyvän toteuttamiseen. Ne käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko omaa toimintaansa edelleen kehittäen tai muulla tavoin (Birkhölzer 2009; Pöyhönen ym. 2010; Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallinen yrittäjyys eroaa voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta keskeisten tavoitteidensa osalta. Vallalla olevat taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista kun taas yhteiskunnallisen yrittäjyyden perustana on käsitys yhteiskunnalliseen hyvään pyrkivistä toimijoista. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua. Mutta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kohdalla on enemminkin kyse yhteistoiminnasta kuin kilpailusta. Koska yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi (Santos 2009). Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat EU-maissa ovat työttömien työelämään integrointi, koulutus ja kuntoutus, lastenhoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, palvelut heikommassa asemassa oleville henkilöille ja heikommin menestyneiden alueiden paikallinen kehittäminen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat tukea myös taantuvia alueita, kehittää paikallisyhteisöjä, suojella ympäristöä tai käydä vastuullista kauppaa kehitysmaiden kanssa (Pöyhönen ym. 2010). Sosiaalinen yritys on yksi muoto yhteiskunnallisesta yrityksestä. Suomessa säädettiin vuonna 2003 laki sosiaalisista yrityksistä. Tässä laissa sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan hyödykkeitä liiketaloudellisin periaattein tuottavaa elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkä aikaistyöttömiä (Immonen 2006). Vuonna 2011 tehdyn selvityksen perusteella lähes kaikki palvelut, joita kunnat tuottavat tai järjestävät Suomessa, voivat kuulua yhteiskunnallisen yritystoiminnan pariin, mikäli yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä perustuu toiminta-ajatukseen yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta. Samoin osa valtion tuottamista palveluista 89

4 sekä järjestöjen tuottamat erityispalvelut sopivat yhteiskunnallisen yrittämisen puitteisiin (Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot EU-maissa ovat monipuolisia. Joissakin maissa kuten Isossa-Britanniassa on kehitetty erityisiä yritysmuotoja yhteiskunnallista yrittämistä varten. Monissa maissa osuuskunta on yleisin yhteiskunnallisen yrityksen yhtiömuoto. Joissakin maissa taas osakeyhtiömuoto on eniten käytössä. Lisäksi mukana on paljon organisaatioita, jotka yleensä luetaan kolmanteen sektoriin, mm. yhdistykset ja säätiöt (Pöyhönen ym. 2010). Suomen lainsäädäntö mahdollistaa yhteiskunnallisen yrittämisen nykyisillä yritysmuodoilla. Osakeyhtiö ja osuuskunta soveltuvat hyvin yhteiskunnallisen yrityksen muodoksi, koska näissä yritysmuodoissa voidaan kirjata osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen yhteiskunnallista tavoitetta ja voitonjakoa koskevat erityisehdot. Henkilöyhteisöt eivät sovellu niin hyvin yhteiskunnallisen yrittämiseen, koska yrittäjällä on vapaa yrityksen varojen käyttöoikeus, mikä saattaa olla ristiriidassa voitonjakoa koskevien vaatimusten kanssa (Laiho ym. 2011). Osuuskunnan soveltuvuutta yhteiskunnalliseksi yritykseksi puoltaa erityisesti se, että osuustoiminnan tavoite ja arvopohja tukevat yhteiskunnallisen yrittämisen tavoitteita. Osuustoiminnan tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren tuoton tuottaminen ulkopuolisille omistajille vaan etujen tuottaminen jäsen/omistajille niiden taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi. Osuustoiminnassa panostetaan yhteisöllisyyteen ja paikallisuuteen. Kaikki osuustoiminnan perusarvot kuten omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu sekä muista ihmisistä välittäminen vahvistavat yhteiskunnallisen yrittämisen perustehtävää. Maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastatteluissa (Kettunen 2012) tuotiin esille näkemys, että yhteiskunnallinen yrittäminen nähdään sukulaissieluna suomalaiselle osuustoiminnalle. Miksi yhteiskunnalliset yritykset soveltuisivat tuottamaan palveluja maaseudulla? Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia tekijöitä, jotka puoltavat sen sopivuutta maaseudun palvelujen tuottamiseen. Ensinnäkin yhteiskunnallisten yritysten toiminnan perusajatus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen tavoite on erityisen soveltuva tilanteissa, joissa markkinat eivät toimi ja ihmisiltä puuttuu tuotteita tai palveluita. Voittoa tavoittelevat yritykset eivät toimi alueilla, joissa ei ole markkinoita eikä täten ostokykyisiä asiakkaita (Santos 2009). Se, että yhteiskunnalliset yritykset investoivat voitostaan suurimman osan yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi, luo pitkäjänteisyyttä ja turvaa tällä tavoin 90

5 palvelujen tuottamisen alueella. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta voiton kohdentaminen yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämiseen nähdään olevan yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin yksi lupaavimmista ominaisuuksista (Laiho ym. 2011). Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosan kehittämishanke on oivallinen esimerkki pitkäjänteisestä työstä, jolla on saatu katkaistua Ykspihlajan kaupunginosan syrjäytyminen ja rapistuminen ja käännettyä kehitys kohti myönteistä suuntaa. Toiminta on vaatinut paljon sinnikkyyttä, riskin ottamista ja sitoutumista kehittämistyössä mukana olleilta ihmisiltä (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä strategisia kumppaneita julkiselle sektorille. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet ovat yhtenevät julkisen sektorin tavoitteiden kanssa ja niiden toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi omistajille vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle. Someron kunnan liikunta- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malli valottaa sitä, miten kunnan ja yhdistysten kumppanuus voi toimia menestyksekkäästi molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Someron kaupunki on ulkoistanut kaikki liikunta- ja kulttuuripalvelut paikallisten urheiluseurojen ja kulttuuriyhdistysten tuotettaviksi. Kunta maksaa kuukausittaisen avustuksen Someron Liikunta ry:lle ja Someron Kulttuuri ry:lle, muu rahoitus tulee vapaaehtoistyön ja yhdistysten omien hankkeiden kautta (Moilanen 2012). Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla on keskeisenä haasteena alueen elinkelpoisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edistää palveluntuottajien verkostoitumista ja sitä kautta vahvistaa paikallistaloutta ja luoda tehokkuutta palvelujen tuottamiseen (Laiho ym. 2011). Varsinais-Suomessa toimiva Velkuan Kummeli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnallinen yritys kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella. Kummeli tarjoaa saman katon alla päiväkotipalveluja, vanhusten asumispalveluja, ylläpitää kirjastoa, lounaskahvilaa, postipalveluja sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa. Näiden palveluiden ohella Kummelissa on fysioterapeutin, kampaajan sekä jalkahoitajan palveluja. Kummelin voidaan sanoa olevan ihmisten kohtaamispaikka ja kyläläisten olohuone. Kummeli myös koordinoi Velkualle puhdistuspalveluyrittäjän palveluja. Ilman Kummelia pienten palveluyrittäjien olisi haasteellista löytää potentiaalisia asiakkaita. Kummelin toimintakonseptin vahvuus on sen kokonaisvaltainen sekä joustava, keskeiset palvelut turvaava toimintatapa (Moilanen 2012). Paikallisuus on tärkeä palvelujen ja tuotteiden ostopäätökseen vaikuttava kriteeri. Esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja lastenhoidon palveluissa arvostetaan läheltä saatavia, laadukkaita palveluita. Ihmiset haluavat itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluita heille tarjotaan ja millaisia peruspalveluita heillä on käytössään (Lilja & Mankki 2010). 91

6 Yhteiskunnallisilla yrityksillä on laajat sidosryhmät ja ne saattavat yhteen eri intressiryhmiä kuten asiakkaita, yhdistyksiä, säätiöitä, yksityisiä yrityksiä ja kuntia. Niiden toimintatapaa voidaankin pitää luovana, voimia yhdistävänä ja yhteisöllisenä (Lilja & Mankki 2010). Eri tahojen intressien yhdistäminen synnyttää uutta tietoa, oivalluksia ja innovaatioita. Erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen on tekijä, jolla on suurta merkitystä haja-asutusalueilla. Yhteisöllisyyden vahvistumisen seurauksena alueiden elinkelpoisuus vahvistuu monin tavoin. Monet casetutkimukset osoittavat, että pienimuotoiset, paikalliset yhteiskunnalliset yritykset toimivat joustavasti ja innovatiivisesti onnistuen tuottamaan puuttuvia palveluita erityisesti maaseudun harvaan asutuilla alueilla (Seelos & Mair 2004). Rautavaaran asukkaat ovat tarttuneet toimeen omatoimisesti kaukolämmön ja laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi perustamalla Rautavaaran kaukolämpö- ja laajakaistaosuuskunnan. Osuuskunnan kautta on haluttu tuoda peruspalveluja kuntalaisille ja ylläpitää päätösvalta paikallisten asukkaiden hallussa. Pudasjärven Livon kylän kyläyhdistys työllistää kylän asukkaita tuottamalla kioskipalveluita sekä ylläpitämällä käsikauppalääkkeiden lääkekaappia, kirpputoria ja kirjastoa. Kannonkoskella toiminut Vuoskosken kyläyhdistys tuotti noin kymmenen vuoden ajan moninaisia kotona asumista tukevia palveluja vähävaraisillekin sopivaan hintaan. Kylän pitkäaikaistyöttömät työllistyivät ja asiakkaita palveltiin joustavasti sekä heidän tarpeitaan kuunnellen. Kunnan ja Raha-automaattiyhdistyksen vetäytyminen rahoituksesta johti kuitenkin toiminnan lakkauttamiseen (Moilanen 2012). Maaseudun asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012) toivat esille, että palvelun tuottajilta edellytetään paikallisasiantuntemusta, hyvää yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa, arvopohjaisuutta ja tasa-arvoisuutta ihmisten kohtelussa, joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa, palvelualttiutta ja palvelujen hyvää laatua. Pienten ja joustavien yritysten koettiin kykenevän vastaamaan näihin tarpeisiin. Haastatteluissa tuli myös esille, että yhteiskunnallisen yrityksen arvopohja on erilainen kuin puhtaasti voittoa tavoittelevan yrityksen. Arvopohjan koettiin olevan paremman maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Arvojen mukaan ottamista päätöksentekoon korostettiin ylipäätänsä paljon. Vielä tuotiin esille se, että yhteiskunnalliset yritykset voivat vahvistaa kylätoimintaa, mikä koetaan tärkeäksi. Kylätoiminnalla on monella paikkakunnalla suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan haastateltavat kokivat yhteiskunnallisten yritysten olevan suuri mahdollisuus maaseudun kannalta ja he toivoivat, että tähän mahdollisuuteen panostettaisiin. Työorganisaatioina yhteiskunnalliset yritykset esimerkiksi henkilöstöomisteiset osuuskunnat voimistavat työntekijäomistajiensa sisäistä motivaatiota ja luovuutta, koska työntekijäomistajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön liittyviin tekijöihin sekä yrityksen toimintaan. Yrityksen omistajina työntekijäomistajilla on vaikutusmahdollisuus myös yrityksen johtamiseen. Lisäksi osuuskunta on joustava 92

7 yritysmuoto, joka edistää jäsenten motivoitumista työntekemiseen. Motivaatiota edistävät yhdessä tekeminen, itselle tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa sekä joustavat työnteon tavat (Troberg 2008). Yhteiskunnallisessa yrittämisessä motivaatiota vahvistavat myös tärkeiksi koettujen asioiden eteen työskenteleminen sekä yhteiskunnallisen yrityksen keskeinen toiminnan perusta, jossa tavoitteena ei ole tuottaa voittoa omistajille vaan laajempaa yhteiskunnallista hyötyä (Lilja & Mankki 2010). Maaseudun asiantuntijoiden haastatteluissa tuli esille, että yhteiskunnallisten yritysten keskeisestä tavoitteesta, yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta, voisi tehdä niiden brändin. Sillä nähdään olevan myönteistä painoarvoa tulevaisuudessa (Kettunen 2012). Tuoreet nuorisotutkimukset osoittavat nuorten kannattavan entistä enemmän ekologisia ja eettisiä arvoja sekä ihmis- ja ympäristölähtöistä vastuullista yrittäjyyttä (Köppä 2010; Haanpää 2011). Millaisia haasteita yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat maaseudulla? Yksi suurimmista haasteista on se, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on vaikeasti hahmoteltava käsite sekä monille uusi toimintamalli, joka ei ole yleisesti tunnettu. Tällöin uskottavuuden saavuttaminen on haastavaa. Monet haastateltavista eivät tunnistaneet käsitettä yhteiskunnallinen yritys, mutta heidän näkemyksensä hyvistä palveluntuottajista vastasivat yhteiskunnallisen yrityksen arvopohjaa ja tavoitteita (Kettunen 2012). Osuuskunta yritysmuotona voisi toimia hyvin yhteiskunnallisen yrittämisen muotona, mutta sen mahdollisuuksien kehittämistä on jarruttanut tietämättömyys osuustoiminnallisesta yrittämisestä sekä yrityspalveluasiantuntemuksen puuttuminen. Osuustoiminnan voimistamisen esteitä ovat olleet myös yleiset ennakkoluulot tai yksittäisten osuuskuntakokeilujen epäonnistumisten synnyttämät kielteiset päätelmät osuuskuntamuodon soveltumisesta yrittäjyyteen (Köppä 2010). Osuustoiminta on ollut tuntematonta ja osuustoimintamallin opetus on pitkään puuttunut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Nyt tilanne on korjautumassa yliopisto-opetuksen suhteen. Vuonna 2005 perustettiin osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoopintojen verkosto, joka on vakiinnuttanut asemansa Suomessa (Köppä, Troberg & Hytinkoski 2008). Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen on koettu toimivaksi yrittäjyyskasvatuksen välineeksi ammattikorkeakouluissa ja tulevina vuosina osuustoimintatietoutta viedään enenevässä määrin myös peruskouluihin ja lukioihin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat pieniä, muutaman ihmisen työllistäviä organisaatioita. Yrityksen pieni koko ja vähäiset resurssit luovat haasteita yritystoiminnan harjoittamiselle. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä puuttuu usein myös yrittäjyysosaamista, jolloin on uhkana, että yritykset ajautuvat taloudellisiin vaikeuk siin. 93

8 Muita merkittäviä esille tulleita haasteita ovat puuttuva aloituspääoma sekä riittävän tulovirran synnyttäminen yritystoimintaan. Pudasjärven Livon kyläyhdistyksen keskeinen haaste on rahoitus ja Vuoskosken kyläpalvelut loppuivat rahoituksen eväämiseen (Moilanen 2012). Maaseudun monialaisten osuuskuntien kohdalla on ollut toisinaan haasteena se, että osuuskunnan toimialoista tietyt menestyvät paremmin kuin toiset ja menestyvät toimialat irtaantuvat omiksi liiketoiminnoiksi kuihduttaen osuuskunnan elinkelpoisuuden. Hyvillä palveluntuottajilla tulisi olla vahva taloudellinen pohja, henkilöstöja johtamisosaamista sekä kykyä kehittyä ja mukautua palvelutarpeen muutoksiin. Nämä vaatimukset ovat usein suuria haasteita pienille yhteiskunnallisille yrityksille (Kettunen 2012). Kilpailutuksissa painottuu hinta ja ei osata vaatia laatua eikä ole osattu määrittää laatua. Monen haastatellun mukaan laatu nimenomaan olisi tärkeä kilpailutuksissa huomioitava seikka. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla heikommassa asemassa kilpailutuksissa, mikäli ne painottavat toiminnassaan paikallisen elinvoimaisuuden ylläpitämistä, joustavuutta, asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita mutta eivät pärjää hintakilpailussa. Haastatellut toivat myös esille sen, että toisaalta halutaan pitää maaseutu elinvoimaisena, mutta toisaalta ihmisiä ajetaan keskuksiin keskittämällä palvelut sinne (Kettunen 2012). Isossa-Britanniassa, jossa on vahva yhteiskunnallisen yrittämisen sektori, on identifioitu seuraavia yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvun esteitä: neuvonnan ja tuen puute, arviointimenetelmien puute, markkinoille pääsyn vaikeus, rahoituksen saamisen ongelmat sekä monimutkaiset ja kirjavat juridiset muodot (Bland 2010). Myös Suomessa on kohdattu neuvonnan ja tuen puutetta. Rautavaaran lämpöosuuskunnalle perustamiseen liittyviä haasteita loivat tiedon ja kokemuksen vähäisyys, koska tarjolla ei ollut neuvontaa ja opastusta (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset tulisi tunnustaa omaksi yrityssektorikseen, jolla tulee olla yhtäläinen oikeus neuvontaan ja tukeen muiden yritysten kanssa sekä niiden vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää. Isossa-Britannissa tehtiin suositus, että heikommin menestyneiden alueiden mahdollisuuksia yrittäjyyteen parannettaisiin. Tästä suosituksesta seurasi yhteisörahoitusmalli -aloite (community finance initiative) investointien kohdentamiseksi sellaisille alueille, joita normaalit kanavat eivät kyenneet palvelemaan riittävästi. Näistä on kehittynyt tärkeä rahoituslähde yhteiskunnallisille yrityksille (Bland 2010). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäminen Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi Lilja & Mankki nostavat esille keskeisiä kysymyksiä: Olisi tärkeää määritellä yhteiskunnallinen 94

9 yrittäjyys ja sen tavoitteet, mitkä ovat parhaimpia organisoitumistapoja, miten tulisi suhtautua voitonjaon kieltoon tai rajoitukseen, ketkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen perustajia, omistajia ja yrittäjiä sekä miten yhteiskunnallisen yrittämisen neuvontaa ja yrittäjien koulutusta tulisi kehittää (Lilja & Mankki 2010)? Työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan kuntien tulisi hankintamenettelyllä vaikuttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja toimivuuteen. Tällöin tarjouspyyntöjen lähtökohdaksi tulisi ottaa halvimman hankintahinnan sijasta sopimusaikana tapahtuva palvelujen kehittäminen, palveluntuottajan motivointi palvelujen kehittämiseen sekä palvelutuotannon myönteiset vaikutukset alueen ja sen väestön hyvinvointiin (Laiho ym. 2011). Valintakriteereihin voitaisiin sisällyttää myös sosiaalisia kriteereitä kuten vajaakuntoisten työllistäminen. Julkisten kilpailutusten järjestämistä tulisi kehittää niin, että voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan tuomat edut kuten yhteisöllisyyden ja paikallisuuden vahvistaminen ja yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle (Lilja & Mankki 2010). Velkuan Kummeli toi selkeästi esille keskeisen kysymyksen siitä, miten yhteiskunnallisen yrityksen tuottamat moniuloitteiset hyvinvointivaikutukset olisi mahdollista ottaa huomioon kilpailutuksissa. Kuntien päätösten perustalla tulisi olla arvot ja pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset alueeseen monesta eri näkökulmasta. Palvelun tilaajan ja palvelua tarjoavien tahojen tulisi pohtia yhdessä kunnan kanssa yhteisiä tavoitteita ja tulisi panostaa hyvään vuorovaikutukseen eri toimijoiden kesken (Kettunen 2012). Yhteiskunnallisen yrityksen käsitettä ei tulisi rajata liikaa, koska monenlaiset pienet yritykset ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuudelle ja niillä on paljon yhteiskunnallista merkitystä haja-asutusalueiden kehittämiselle (Kettunen 2012). Mahdolliset tukimuodot tulee kehittää sellaisiksi, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Julkisten hankintojen ohjauksessa tulee ottaa käyttöön menetelmiä, joilla arvioidaan toiminnan kokonaisvaikutuksia, taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi vaikutuksia paikallisuuteen (Pöyhönen ym. 2010). Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jotta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kokonaisvaikutukset tulevat näkyviksi, on tärkeää, että niitä arvioidaan ja arviointia kehitetään jatkuvasti. Viime vuosien aikana on kehitetty useita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointimenetelmiä erityisesti Isossa-Britanniassa. Näille menetelmille on usein ominaista, että ne on räätälöity yksittäisille yrityksille niiden sidosryhmien tarpeita huomioiden (Bland 2010). Tämän tutkimuksen haastatteluaineisto osoitti, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia pidetään erittäin tärkeänä, mutta mittaamismenetelmiä tunnetaan 95

10 huonosti. Haastateltavat toivoivat riittävän yksinkertaisten mittausmenetelmien kehittämistä. Sosiaalinen tilinpito* on menetelmä, jonka moni haastatelluista tunsi, mutta menetelmä koettiin työlääksi ja sitoutumista vaativaksi. Haasteena on se, että monen työntekijän työn kuva on mitoitettu niin, että työn puitteissa ei ehdi tehdä sosiaalista tilinpitoa. Usein esillä ovat vain taloudelliset menetelmät ja taloudelliset arvot ja kuitenkin olisi tärkeää ottaa huomioon myös muut kuin taloudelliset arvot. Mittaamisen haasteeksi koettiin myös se, että monet yhteiskunnallisista tuloksista eivät näy nopeasti (Kettunen 2012). Vaikka yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on haastavaa, on siitä monta hyötyä. Sen avulla voidaan ohjata yrityksen resurssien käyttöä ja varmistaa, että toimitaan oikein yrityksen tavoitteiden kannalta. Arvioinnin kautta kyetään osoittamaan sidosryhmien edustajille kuten rahoittajille ja käyttäjille toiminnan tuloksia kokonaisvaltaisesti. Tällä tavoin parannetaan yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä sekä viestitään kaikille kiinnostuneille toiminnan tavoitteista ja tuloksista (www. sofienet.fi/menetelma/periaatteet.) Yhteenveto ja johtopäätöksiä Yhteiskunnallinen yrittäminen tuo uudenlaisen näkemyksen taloudelliseen toimintaan ja yrittäjyyteen. Se on täydentävä taloudellinen lähestymistapa, joka perustuu yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamiseen ja se toimii oman logiikkansa ja sääntöjensä turvin (Santos 2009). Yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää näiden yritysten toiminnan keskeiset tavoitteet ja miten ne eroavat puhtaasti voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat usein ruohonjuuritason aloitteita. Niille on ominaista, että yksittäiset ihmiset tarttuvat toimeen aktiivisesti ja ratkaisevat ajankohtaisia tarpeitaan ja haasteitaan yhteistoiminnalla. Toiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen sekä paikallisuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Tässä artikkelissa esille tuodut tapausesimerkit ovat kaikki ruohonjuuritason aloitteita, joissa paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet toimeen ratkaistaakseen omia tarpeitaan yhteistoiminnallisesti. Yhteiskunnalliset yritykset ovat saaneet aikaan merkittäviä tuloksia niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Monet näistä organisaatioista toimivat lähellä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä taantuvilla tai huonosti voivilla alueilla, joissa ne tuottavat sosiaalisia innovaatioita sekä kehittävät yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta (Pöyhönen ym. 2010). Tämän tutkimuksen tapausesimerkit toivat * Sosiaalisella tilinpidolla (social accounting) tarkoitetaan tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen järjestelmällistä seurantaa ja raportointia, jolle tehdään tilintarkastus. Menetelmän avulla organisaatio kykenee osoittamaan ulkoisille sidosryhmilleen toimintansa tulokset ja lisäarvon tuoton eri sidosryhmien kannalta (Merenmies & Sevon 2007). 96

11 esille yhteiskunnallisten yritysten tuottamaa moninaista lisäarvoa taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maaseudun harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottamiseen liittyvät maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämisen ja vahvistamisen kysymykset. Tapausesimerkit ja haastattelut osoittivat, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin palvelujen tuottamiseen maaseudulla. Palvelujen tuottamisen ohella ne kokoavat ihmisiä yhteen ja vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä, edistävät yksittäisten yrittäjien liiketoimintaa ja lisäävät monin tavoin maaseudun elinvoimaisuutta. Yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat toiminnassaan monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritys neuvonnan puute. Ison-Britannian esimerkit osoittavat, että yhteiskunnalliset yritykset menestyvät ennen kaikkea mahdollistavien rakenteiden ja niitä tukevan politiikan ansiosta. Mikäli halutaan, että yhteiskunnallisen yrittämisen sektori vahvistuu Suomessa, on kehitettävä erityisesti sen rahoitusedellytyksiä, tunnettuutta, yhteiskunnallisten yrittäjien koulutusta ja yritysneuvontaa. Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisten yritysten sektori on saanut käytännön apua ja taloudellista tukea suurelta kuluttaja osuuskuntaliikkeeltä. Myös Suomessa osuustoimintaliikkeellä olisi hyvä mahdollisuus tukea yhteiskunnallisia yrityksiä (Bland 2010). Osuuskunta yritysmuotona on erityisen sopiva yhteiskunnallisen yrittämisen harjoittamiseen. Osuustoiminnan arvot ja identiteetti tukevat paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista hyvää. Osuuskuntamalli on räätälöitävissä monenlaisiin tarpeisiin. Se voi esimerkiksi toimia yhdistyksen rinnalla ja sen omistusrakenne on perustavalla tavalla yhteisöllistä ja demokraattista. Osuustoimintamallin käyttökelpoisuutta yhteiskunnallisen yrittämisen sektorilla voitaisiin vahvistaa suuresti tulevaisuudessa. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tutkimuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa sille annetaan riittävä painoarvo. Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa kestävää kehitystä, sillä ne pyrkivät löytämään kestäviä sekä paikallisuutta tukevia ratkaisumalleja harvaanasuttujen ja taantuvien alueiden palvelutuotannon haasteisiin. Koska niiden toiminta tuottaa myös muita kuin taloudellisia vaikutuksia, on oleellista, että kaikki vaikutukset todennetaan ja huomioidaan palvelujen järjestelykysymyksissä. Kirjallisuus Birkhölzer, K. (2009) The Role of Social Enterprise in Local Economic Development. EMES CONFE- RENCES SELECTED PAPERS SERIES. 2nd EMES International Conference on Social Enterprise Trento (Italy), July Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Strategiset hankkeet 22/

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0 Jari Pekuri Hämeenlinna 15.12.2015 Vaikuttavuusinvestointi (SIB) Poliittinen päätöksenteko Vaihe 1 Yhteistyö Tampere Hämeenlinna THL Sitra Potentiaalisten sijoittajien

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot