Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén
|
|
- Hanna-Mari Jokinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén
2 Taustaa: Yhteisetu -osuuskuntamalli Multi-stakeholder/ solidarity / community cooperative Tehtävä painottuu jäsenten ja ympäröivän yhteisön elämänlaadun parantamiseen kokonaisvaltaisesti (taloudellisesti ja sosiaalisesti, Münkner 2004:57). Missio tarjota palveluja, jotka auttavat sopeutumaan nopeiden taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten muutosten seurauksiin (Münkner 2004, Borzaga and Mittone 1997) Jäsenistön heterogeenisuus erottaa yhteisetuosuuskunnan muista osuuskunnista
3 Taustaa: Yhteisetu -hanke Maaseutualueiden rakennemuutos on voimistunut. Sekä yksityisiä että julkisia palveluja siirtyy keskuksiin ja kuntarakenne keskittyy. Painotetaan palvelujen saavutettavuuden parantamisen ja aluekehityksen näkökulmia. Voidaanko yhteisetu-osuuskuntien kautta organisoida eri ryhmien yhteisiä intressejä paikallistaloutta hyödyttäväksi taloudelliseksi toiminnaksi? Erityisen merkittävää maaseudun olosuhteissa
4 Hankkeen tarkoitus Löytää ratkaisuja, jotka helpottavat kuluttajien palvelutarpeiden ja yritysten tarjonnan kohtaamista maaseudulla Ratkaisujen löytäminen yhteistoiminnan avulla Keskitytään aloihin, joilla odotettavissa kysynnän kasvua Paikalliset vapaa-ajan asuntojen ja omakotien huoltopalvelut Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
5 Hankkeen toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät Analysoidaan kansainvälisiä esimerkkejä yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien yhteiseen intressiin perustuvasta organisoitumisesta sovelletaan niitä Suomen olosuhteisiin Suomessa ei juurikaan ole käytetty yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien osuuskuntamallia. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
6 Paikallinen tapa vastata rakennemuutokseen? Tarve julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle on lisääntynyt. Yhteisetu -osuuskunta on yksi tapa toteuttaa käytännössä tätä kumppanuutta. Tehtäviin voivat kuulua paikallisten taloudellisten ja sosiaalisten resurssien kokoaminen (mm. asukkaiden motivoiminen ja mobilisoiminen paikallisten ongelmien ratkaisemiseen ja omatoimisuuteen). Leader ja kylätoiminta ovat merkittäviä maaseudun toimijoiden aktivoimis- ja organisoitumistapoja, joita yhteisetu -osuuskunta voisi täydentää taloudellisen toiminnan näkökulmasta
7 Yhteisetu osuuskunta monipaikkaisten asujien organisoitumistavaksi? Toisessa kunnassa kirjoilla olevilla vapaa-ajan asukkailla on rajoitettu pääsy kunnan julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon. Vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet ja halukkuus käyttää kotitalouspalveluja ovat kasvussa. Olisi tärkeää, että heillä olisi paikallisia palveluja helposti saatavilla (Rantanen 2014). Monilla heistä on intressi tukea paikallista kehitystä, jonka takia ostoja suunnataan paikallisiin yrityksiin. Yhteisetu -osuuskunnalla voi olla potentiaalia toimia yhteistyörakenteena maaseudulla jopa osin korvaten perinteisiä, heikentyneitä rakenteita
8 Yhteisetu-osuuskunta erilaisten intressien yhdistäjänä Palvelutarpeet Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden Intressi alueen säilymisestä elinvoimaisena Yhteinen intressi Yritysten kannattavuusintressi RAT- KAI- SU? Asukkaiden työllistymisintressi Kuntien toimintamahdollisuuksien vahvistaminen maaseudulla liitosten jälkeen (PPP) Kuntaedustajat? Yhdistysedustajat? Yhteisetu (multi stakeholder) -osuuskunta Yrittäjät Kuluttajat Työntekijät Hyödyt paikallistaloudelle Ruralia-instituutti / Manu Rantanen
9 Tutkimuksen esimerkit Suomalaiset osuuskunnat, joiden toiminnassa on yhteisetu-osuuskuntien tavoitteita ja piirteitä. Sijaitsevat tiheällä mökkeilyalueella. Pertun parhaaksi -osuuskunta (Pertunmaa) Koikkalan kyäosuuskunta (Juva) Vierailu espanjalaisiin osuuskuntiin huhtikuussa 2015 Luomuviljelijöiden osuuskunta Las Torcas (Granada) Oliiviöljy- ja kyläosuuskunta Cooperativa de Viver, Alto Palancia (Viver, Valencia)
10 Las Torcas Sierra Nevadan rinteillä kansallispuiston tuntumassa. Osuuskuntaan kuuluu 26 jäsentä (luomumaatiloja 11 kpl). Alueen kylien väestöstä n. 25 % ulkomaalaistaustaisia, pääasiassa eläköityneitä brittejä, jotka arvostavat paikallisia tuotteita. Suoramyyntitilat ovat valmistumassa lähikylään (varasto, kahvila, paikka järjestää erilaisia kursseja ym.). Kuvat: Manu Rantanen
11 Cooperativa de Viver Viverin historiallisessa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä (väkiluku n as.) Valencialaiset vapaa-ajan asukkaat merkittävä ryhmä alueella ja osuuskunnassa. Perustana oliiviöljyn tuotanto. Tuotanto ja palvelut laajentuneet voimakkaasti luvulla. Toimii kyläosuuskunnan tavoin kehittäen erilaisia palveluja tarpeen mukaan. Kuva: Manu Rantanen
12 Havaintoja Tarkasteltujen osuuskuntien jäsenryhmiä yhdistävä intressi liittyi niiden kotialueen kehityksen tukemiseen. Vapaa-ajan asukkaiden määrä alueilla oli merkittävä. Merkittävää on, kuinka eri jäsen- ja muut intressiryhmät oivaltavat ja kokevat osuuskunnan yhteisen intressin. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka sitoutuneita osuuskunnan jäsenet ovat käyttämään osuuskunnan tuotteita tai toimimaan vapaaehtoistyössä. Yritykset sopeutuvat aktiivisesti alueidensa mahdollisuuksiin ja luovat samalla uusia mahdollisuuksia. Muuttuminen koskee myös sitä, kuinka eri jäsenkategorioiden painoarvo kehittyy. Johtamiseen tulee panostaa paljon: eri intressien yhteensovittaminen ja yhteishengestä huolehtiminen, eri jäsenryhmien kuunteleminen. Vapaa-ajan asukkaat nähtiin yrityksissä ainoastaan merkittävänä palvelujen käyttäjäryhmänä. Heidän tunnistaminen ylipäätään omaksi ryhmäkseen ei ole aina selvää
13 Tuloksia Yhteisetu-osuuskuntamalli voi olla keskeisessä roolissa vahvistamassa eri jäsenryhmien toimintamahdollisuuksien lisäksi laajemminkin taloudellisia ja sosiaalisia voimavarojaan menettäneiden maaseutukuntien elinvoimaa. Malli voi tukea kuntien roolia kehittäjätoimijoina lisätessään yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta entistä strategisemmalle ja käytännöllisemmälle tasolle. Mallia ei sellaisenaan voi kopioida paikasta toiseen. Kyseessä on kuitenkin joustava rakenne, jota soveltamalla voidaan eri paikkojen haasteita ja mahdollisuuksia ottaa huomioon. Osuuskunta voi toimia foorumina, joka yhdistää vapaaajan asukkaiden intressejä sekä heidän sosiaalisia ja taloudellisia resurssejaan mökkeilyalueen parhaaksi. Raportti saatavilla:
Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén
Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston
LisätiedotYHTEISETU-OSUUSKUNTA JOUSTAVA PAIKALLISRAKENNE MUUTTUVALLE MAASEUDULLE
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 159 YHTEISETU-OSUUSKUNTA JOUSTAVA PAIKALLISRAKENNE MUUTTUVALLE MAASEUDULLE YHTEISETU-OSUUSKUNTA JOUSTAVA PAIKALLISRAKENNE MUUTTUVALLE MAASEUDULLE 2016
LisätiedotMIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN?
MIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN? Tutkimusmatka eteläsavolaisen ruoan ja mökkeilyn maailmaan Mikkelin kaupunginkirjasto Manu Rantanen 4.4.2016 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 4.4.2017
LisätiedotUutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013
Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin
LisätiedotVapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.
Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen
LisätiedotVapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä
Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Ruralia-instituutin 25 -vuotisjuhlaseminaari Helsinki 25.4.2013 Manu Rantanen Ruralia-instituutti / Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotRautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi
Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
LisätiedotTuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT
Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotMuuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen
Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE Tämä on tilanne Keski-Suomen ilmastostrategia on vaikea hahmottaa käytännössä. Mitä keskisuomalaiset voivat tehdä? Miten strategia
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotMaahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta
Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun
LisätiedotL-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
LisätiedotKyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä
Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotYmpäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia täydennysrakentamiselle - millaisiin tulevaisuuden haasteisiin
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotEtelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020
Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 22.9.2014 1 2 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 SISÄLLYS ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN STRATEGIA
Lisätiedot1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran
Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotMAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu
MAASEUTURAHASTOSTA Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Kaija Siikavirta Sivu 1 7.12.2015 MAASEUTUOHJELMAN 2014-2020 STRATEGISET PAINOPISTEET OVAT: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotLähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Lisätiedotelinvoimaa maaseudulta
elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.
LisätiedotKunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia
Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotMaaseudun uusien palveluiden kehittymisestä ja kysynnästä
Maaseudun uusien palveluiden kehittymisestä ja kysynnästä Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä 23.4.2009 Manu Rantanen Ruralia-instituutti Sisältö Taustalla olevat aineistot
LisätiedotLEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat
Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
LisätiedotKumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa
Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotHallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p
Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotToimitusjohtaja Sami Karhu Tampere
Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotVapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena
Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena
LisätiedotMITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke
MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotINTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY
INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen
LisätiedotKumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen
Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari 7.9.2016 Heidi Puumalainen @yverkosto #yhdistysverkosto Taustasta matkalla kohti kumppanuutta Matkaan lähtemisen taustalla:
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotSTRATEGIA tiivis
STRATEGIA 2022 20.4.2018 tiivis Itikka osuuskunnan strategia 2022 ROHKEASTI ETEENPÄIN KOHTI VUOTTA 2022 VUODESTA 1914 ITIKKA OSUUSKUNNAN VISIO ja STRATEGIA 2022 VISIOMME Tuemme aktiivisesti osuuskunnan
Lisätiedotkehittämistä 29.9.2014 / YW
S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotOma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö
Oma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos 22.1.2018 Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö PROSESSI Arvoihin liittyvä ennakkokysely maakuntahallitukselle ja väliaikaiselle toimielimelle (vate)
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotLohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus
Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus Moduuli 1: Yleiskatsaus tehtävistä ja velvollisuuksista TYÖKIRJA Tämän moduulin tarkoitus on antaa sinulle yleiskäsitys lohkon puheenjohtajan tehtävistä.
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
LisätiedotYhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi
Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotYritykset elinvoimapolitiikassa
Yritykset elinvoimapolitiikassa Yrityksistä elinvoimaa -tilaisuus, Joensuu 11.5.2016 Petri Kahila, tutkimusjohtaja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Elinvoimapolitiikan tausta elinkeinopolitiikassa (1)
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 3: PALVELUTUOTANTO Ruralia-instituutti 2018 2 PALVELUTUOTANTO
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotVapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä
Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 22.11.2014 Ylivieska Kuva: Anne Ruuttula- Vasari 2012 1 Tulonäkökulma: Kolmas sektori
LisätiedotVesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään Vesa Arvonen
Vesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään 13.11.2017 Vesa Arvonen Vesiosuuskunnat Suomessa Vesiosuuskuntia perustettu Suomessa 110 vuoden ajan Nyt Suomen n 4800 osuuskunnasta n 1300 on vesihuoltoosuuskuntaa
LisätiedotOhjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari
Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä 20.5.2008 STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari 20.5.2008 Lassi Lindblom, Projektijohtamisen konsultti, Suomen Projekti-Instituutti Sisältö Suomen Projekti-instituutti
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
Lisätiedot