Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén

Transkriptio

1 Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén

2 Taustaa: Yhteisetu -osuuskuntamalli Multi-stakeholder/ solidarity / community cooperative Tehtävä painottuu jäsenten ja ympäröivän yhteisön elämänlaadun parantamiseen kokonaisvaltaisesti (taloudellisesti ja sosiaalisesti, Münkner 2004:57). Missio tarjota palveluja, jotka auttavat sopeutumaan nopeiden taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten muutosten seurauksiin (Münkner 2004, Borzaga and Mittone 1997) Jäsenistön heterogeenisuus erottaa yhteisetuosuuskunnan muista osuuskunnista

3 Taustaa: Yhteisetu -hanke Maaseutualueiden rakennemuutos on voimistunut. Sekä yksityisiä että julkisia palveluja siirtyy keskuksiin ja kuntarakenne keskittyy. Painotetaan palvelujen saavutettavuuden parantamisen ja aluekehityksen näkökulmia. Voidaanko yhteisetu-osuuskuntien kautta organisoida eri ryhmien yhteisiä intressejä paikallistaloutta hyödyttäväksi taloudelliseksi toiminnaksi? Erityisen merkittävää maaseudun olosuhteissa

4 Hankkeen tarkoitus Löytää ratkaisuja, jotka helpottavat kuluttajien palvelutarpeiden ja yritysten tarjonnan kohtaamista maaseudulla Ratkaisujen löytäminen yhteistoiminnan avulla Keskitytään aloihin, joilla odotettavissa kysynnän kasvua Paikalliset vapaa-ajan asuntojen ja omakotien huoltopalvelut Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5 Hankkeen toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät Analysoidaan kansainvälisiä esimerkkejä yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien yhteiseen intressiin perustuvasta organisoitumisesta sovelletaan niitä Suomen olosuhteisiin Suomessa ei juurikaan ole käytetty yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien osuuskuntamallia. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6 Paikallinen tapa vastata rakennemuutokseen? Tarve julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle on lisääntynyt. Yhteisetu -osuuskunta on yksi tapa toteuttaa käytännössä tätä kumppanuutta. Tehtäviin voivat kuulua paikallisten taloudellisten ja sosiaalisten resurssien kokoaminen (mm. asukkaiden motivoiminen ja mobilisoiminen paikallisten ongelmien ratkaisemiseen ja omatoimisuuteen). Leader ja kylätoiminta ovat merkittäviä maaseudun toimijoiden aktivoimis- ja organisoitumistapoja, joita yhteisetu -osuuskunta voisi täydentää taloudellisen toiminnan näkökulmasta

7 Yhteisetu osuuskunta monipaikkaisten asujien organisoitumistavaksi? Toisessa kunnassa kirjoilla olevilla vapaa-ajan asukkailla on rajoitettu pääsy kunnan julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon. Vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet ja halukkuus käyttää kotitalouspalveluja ovat kasvussa. Olisi tärkeää, että heillä olisi paikallisia palveluja helposti saatavilla (Rantanen 2014). Monilla heistä on intressi tukea paikallista kehitystä, jonka takia ostoja suunnataan paikallisiin yrityksiin. Yhteisetu -osuuskunnalla voi olla potentiaalia toimia yhteistyörakenteena maaseudulla jopa osin korvaten perinteisiä, heikentyneitä rakenteita

8 Yhteisetu-osuuskunta erilaisten intressien yhdistäjänä Palvelutarpeet Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden Intressi alueen säilymisestä elinvoimaisena Yhteinen intressi Yritysten kannattavuusintressi RAT- KAI- SU? Asukkaiden työllistymisintressi Kuntien toimintamahdollisuuksien vahvistaminen maaseudulla liitosten jälkeen (PPP) Kuntaedustajat? Yhdistysedustajat? Yhteisetu (multi stakeholder) -osuuskunta Yrittäjät Kuluttajat Työntekijät Hyödyt paikallistaloudelle Ruralia-instituutti / Manu Rantanen

9 Tutkimuksen esimerkit Suomalaiset osuuskunnat, joiden toiminnassa on yhteisetu-osuuskuntien tavoitteita ja piirteitä. Sijaitsevat tiheällä mökkeilyalueella. Pertun parhaaksi -osuuskunta (Pertunmaa) Koikkalan kyäosuuskunta (Juva) Vierailu espanjalaisiin osuuskuntiin huhtikuussa 2015 Luomuviljelijöiden osuuskunta Las Torcas (Granada) Oliiviöljy- ja kyläosuuskunta Cooperativa de Viver, Alto Palancia (Viver, Valencia)

10 Las Torcas Sierra Nevadan rinteillä kansallispuiston tuntumassa. Osuuskuntaan kuuluu 26 jäsentä (luomumaatiloja 11 kpl). Alueen kylien väestöstä n. 25 % ulkomaalaistaustaisia, pääasiassa eläköityneitä brittejä, jotka arvostavat paikallisia tuotteita. Suoramyyntitilat ovat valmistumassa lähikylään (varasto, kahvila, paikka järjestää erilaisia kursseja ym.). Kuvat: Manu Rantanen

11 Cooperativa de Viver Viverin historiallisessa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä (väkiluku n as.) Valencialaiset vapaa-ajan asukkaat merkittävä ryhmä alueella ja osuuskunnassa. Perustana oliiviöljyn tuotanto. Tuotanto ja palvelut laajentuneet voimakkaasti luvulla. Toimii kyläosuuskunnan tavoin kehittäen erilaisia palveluja tarpeen mukaan. Kuva: Manu Rantanen

12 Havaintoja Tarkasteltujen osuuskuntien jäsenryhmiä yhdistävä intressi liittyi niiden kotialueen kehityksen tukemiseen. Vapaa-ajan asukkaiden määrä alueilla oli merkittävä. Merkittävää on, kuinka eri jäsen- ja muut intressiryhmät oivaltavat ja kokevat osuuskunnan yhteisen intressin. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka sitoutuneita osuuskunnan jäsenet ovat käyttämään osuuskunnan tuotteita tai toimimaan vapaaehtoistyössä. Yritykset sopeutuvat aktiivisesti alueidensa mahdollisuuksiin ja luovat samalla uusia mahdollisuuksia. Muuttuminen koskee myös sitä, kuinka eri jäsenkategorioiden painoarvo kehittyy. Johtamiseen tulee panostaa paljon: eri intressien yhteensovittaminen ja yhteishengestä huolehtiminen, eri jäsenryhmien kuunteleminen. Vapaa-ajan asukkaat nähtiin yrityksissä ainoastaan merkittävänä palvelujen käyttäjäryhmänä. Heidän tunnistaminen ylipäätään omaksi ryhmäkseen ei ole aina selvää

13 Tuloksia Yhteisetu-osuuskuntamalli voi olla keskeisessä roolissa vahvistamassa eri jäsenryhmien toimintamahdollisuuksien lisäksi laajemminkin taloudellisia ja sosiaalisia voimavarojaan menettäneiden maaseutukuntien elinvoimaa. Malli voi tukea kuntien roolia kehittäjätoimijoina lisätessään yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta entistä strategisemmalle ja käytännöllisemmälle tasolle. Mallia ei sellaisenaan voi kopioida paikasta toiseen. Kyseessä on kuitenkin joustava rakenne, jota soveltamalla voidaan eri paikkojen haasteita ja mahdollisuuksia ottaa huomioon. Osuuskunta voi toimia foorumina, joka yhdistää vapaaajan asukkaiden intressejä sekä heidän sosiaalisia ja taloudellisia resurssejaan mökkeilyalueen parhaaksi. Raportti saatavilla: