Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Transkriptio

1 Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot ja yrittäjyys Mitä voi tehdä? Sopimuksellisuus Esimerkkejä Eteenpäin

2 Palvelutuotanto muuttuu Palvelujen järjestäminen on kaikkein ajankohtaisin maaseutupoliittinen kysymys Palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen tuotanto osin eriytyneet Kolmen sektorin suhteet ja työnjako muutoksessa Työn luonne muuttunut, pätkätyö lisääntyy Työn ja tekijän kohtaaminen vaikeutuu Monialaiset yrityksen lisääntyvät Paikallisyhteisöjen (kylät, muut yhdistykset) ja kunnan yhteistyön merkitys kasvaa Uusia järjestämistapoja etsitään ja viedään käytäntöön Tammelan maaseutu Hyvä sijainti Etelä-Suomessa, rakenteet, joiden varassa toimia Uuden kyläohjelman mukaan osa palveluista kohtuullisesti tai hyvin järjestetty kyläläisten mielestä (jätehuolto, kirjastopalvelut, posti, kokoontumistilat) Mutta mm. julkinen liikenne, kutsutaksi- ja asiointiliikenne, vanhusten palvelut ja koululaisten iltapäivähoito eivät vastaa tarpeita Tammela on myös kakkosasuntopitäjä tiestö, maisema, kalavesien hoito ja tietoliikenneyhteydet korostuvat Kylillä työllistyminen heikkoa Tavoitteena yrittäjyyttä kyliin (mm. energia-ala)

3 Elinkeinot ja maaseutu Palvelut on se elinkeino, jossa suurin osa sekä kaupunkilaisista että maaseudun asukkaista saa toimeentulonsa Molemmilla alueilla se on myös nopeimmin kasvava elinkeino Maatalous keskittyy elinkeinona sekä alueellisesti että tilakohtaisesti Elinkeinopolitiikka seudullista: ongelmana etteivät maaseudun hajallaan sijaitsevat, pienet yritykset näy seututasolle asti, maaseudun yrityksiä ei noteerata kuntien strategioissa Monialayrittäjät toistaiseksi huonosti ymmärretty, kasvava ryhmä Myös maaseudulla voi olla osaamiskeskittymiä ja mikroklustereita Yrittäjyys ja maaseutu Palvelut nopeimmin kasvava toimiala Keskimäärin pienempiä yrityksiä, vähemmän kasvuhakuisia, suhteessa enemmän teollisuutta ja alkutuotantoa kuin kaupungeissa Monialaisuus, naisyrittäjät, uudet alat, yhteiskunnalliset konfliktit uusista (hevosyrittäjyys) ja vanhoista (kaivostoiminta) elinkeinoista Maaseudun mahdollistavat liiketoimintaympäristöt, klustereiden muodostuminen, niiden fasilitointi hajautetuissa ratkaisuissa Yrittäjyys ja innovatiivisuus: miten saadaan kiinni maaseudulla ei lomakkeilla, tärkeää myös pieni riskialkurahoitus Maatalouden elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikka?

4 Miten vastata tarpeisiin? Jos palvelujen kysyntä maaseudulla hoituu kunnan perinteisin toimin, tai yksityisellä yrittäjyydellä, hyvä. Jos ei, tarvitaan muita toimintatapoja ja järjestelmiä Välittäjäorganisaatiot voivat esimerkiksi sopimuksellisin menettelyin saada palvelun tarvitsijan ja tuottajan kohtaamaan Yhteiskunnallinen, voittoa tavoittelematon yritys on yksi mahdollisuus Sen voi perustaa vaikkapa kyläyhdistys Sopimuksellisuuden idea Sopimuksellisuus on toimintatapa, jonka avulla alueen palveluita suunnitellaan ja sovitaan joustavasti ja paikallisesti neuvotellen Sen avulla säilytetään vanhoja tai luodaan uusia palveluita ja työpaikkoja kokoamalla pienistä yksittäisistä työtehtävistä järkeviä kokonaisuuksia Keskeistä on kolmen toimijan yhteistyö eli julkisten organisaatioiden, yksityisten yritysten ja henkilöiden sekä yhdistysten toiminta yhdessä Resurssit yhdistämällä saadaan enemmän voimia kuin erikseen toimimalla Saadaan tietoa tarpeista ja eri tahojen mahdollisuuksista vastata niihin

5 Sopimuksellisuuden hyödyt Kunnille: Palvelun tarjoaminen kunnan laita-alueilla helpottuu / Palvelut paranevat Säästöt palveluiden tuotannossa Työllisyys paranee Käyttäjien näkemysten esilletulo Yrityksille: Mahdollisuus uuteen liiketoimintaan tai nykyisen laajentamiseen Avaa toimintamahdollisuuksia erityyppisille yritysmuodoille, kuten yhteisöllinen, voittoa tavoittelematon yritys (yhteiskunnallinen yritys) tai palveluosuuskunta Sopimuksellisuuden hyödyt Yhdistyksille: Mahdollisuus tulon hankintaan Oman kylän palveluiden paraneminen Mahdollisuus palkattuun henkilökuntaan Asukkaille: Paremmat lähipalvelut Viihtyisyyden kasvu (maisema, palvelut) Työllistymismahdollisuus

6 Kunnat sopivat yhdistysten (metsästysseura, kyläyhdistys, urheiluseura jne.) kanssa niiden tekemästä työstä ja siitä maksettavasta korvauksesta Yhdistykset vastaavat reitistön ylläpidosta (raivaus, laavujen ylläpito, polttopuut, puuceen hoito) ja raportoivat siitä vuosittain kunnalle Kullakin oma osuus koko reitistö huollon piirissä Toiminut vuodesta 2006 kaikki tyytyväisiä Velkuan Kummeli ry ylläpitää saman katon alla palvelutaloa vanhuksille ja päiväkotia lapsille Eri sukupolvet yhdistävä toiminta on tuonut taloudellisia säästöjä ja rikastuttanut palvelunkäyttäjien elämän sisältöä (lapset oppivat vanhuksilta ja vanhukset lapsilta) Edellyttää kunnalta joustavuutta budjettia laadittaessa ja palveluista maksettaessa

7 Kulttuuriyhdistyksen jäsenkunnat maksavat sille vuosittain jäsenmaksun. Yhdistyksessä toimiva seutukunnallinen kulttuurisihteeri kehittää alueen kulttuuripalveluita tasapuolisesti Yhdistys hyödyntää myös hankerahoitusta Virkistänyt alueen kulttuuritoimintaa: yhteistyötä, tapahtumia ja hanketoimintaa on tullut lisää Eteenpäin Kuntaan järjestöstrategia? (kylät ja kunta yhdessä?) Maaseudun käyttämättömien resurssien kartoittaminen (kylät ja kunta yhdessä) Maaseudun ratkaisut maaseuduksi ajatellen Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun palvelutuotannossa Osuuskunnat julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyömuotona Yhteissuunnittelulla ja -tuotannolla parempaan lopputulokseen Käytännön toiminta tuo ratkaisuja: apuna esim. maaseutuvaikutusten arviointi ja sopimuksellisuus

8 Mahdollisuuksien maaseutu