KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA

Transkriptio

1 KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Jokainen on työn arvoinen hanke Kiipula-säätiö Heinola Forssa

2 LUENNON SISÄLTÖ Miten kuntapalvelut järjestetään tulevaisuudessa Rakenteiden muutos ja demokratiavaje Onko käyttäjä enemmän kuin asiakas? Osuustoiminta kiinnostaa, koska Miksi osuuskunta? Erilaisia osuustoiminnallisia malleja Miten markkinoille? Haasteita, mahdollisuuksia ja jotakin siltä väliltä 2

3 NÄKÖKULMAT! ASIAKAS? PALVELU, KÄYTTÄJYYS henkilökohtainen intressi general interest intressi? TALOUDELLINEN TOIMINTA YRITTÄJYYS OSUUSKUNTA JÄRJESTÄMINEN KUNTA, SOTE-ALUE, VALTIO, (EU)

4 MITEN KUNTAPALVELUT JÄRJESTETÄÄN TULEVAISUUDESSA Poliittinen keskustelu kuntien palveluista etenee näin: rakenteet velvoitteet palvelutarpeet talous rahoitus Kansalainen pohtii saatavuutta saavutettavuutta laatua 4

5 Ulkoistaminen ja kilpailutus vaikuttaa Esimerkkinä sosiaalipalvelut yksityisesti tuotettuja asiakaspalveluja kuntasektorilla lähes 2 mrd euroa (v. 2011)! eli 18% sosiaalipalvelujen käyttökustannuksista sosiaalipalveluja kilpailutettu 1,5 mrd (2012) yli puolet palveluasumista, alle 40% lastensuojelua parikymmentä suurinta hankintaa oli yli 70% kokonaisarvosta yritykset ohittivat järjestöt palvelutuotannon määrässä vuonna 2012 asumisen sisältävissä palveluissa yritysten määrä laskenut Lähde: Lith

6 Monta muutostekijää samaan aikaan ulkoistettujen palvelujen keskittyminen yhdistys- ja säätiösektorin osuuden pienentyminen kilpailutusten ongelmat: laatu ja piilokustannukset, osaoptimointi -> hinta kuntien toimintojen yhtiöittämisvaade -> infran ulosliputtamisen mahdollisuus kuntarakenteen muutos -> paikallisuus ja katveet? uusi SOTE: järjestäminen alkaa olla selvillä, mutta miten ja missä tuotetaan? 6

7 VOIMISTUVA DEMOKRATIAVAJE? kansalaisilla tarve vaikuttaa palveluihin, mutta ei kanavaa? kehittyneen ja keskittyneen yhteiskunnan ongelma poliittista demokratiavajetta aloitteissa/valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanon seurannassa demokratiavajetta palveluprosessissa: asiakas maksaa, mutta ei voi valita tai vaikuttaa --- laatu 7

8 KÄYTTÄJÄ ENEMMÄN KUIN ASIAKAS? demokratiavaje etäännyttää käyttäjää onko asiakkuus väärä lähtökohta: olisiko henkilökohtaisen palvelun tarvitsijan roolin oltava syvempi kuin vain maksaja ja asiakas (palvelun vastaanottaja)? olisiko asiakasaloitteellisuus ja osallistuminen tavoiteltavampaa? entä co-producer: aktiivisesti mukana palveluprosessissa - kehittämisessä ja omassa/vertaisten asiassa -> käyttäjä-tuottaja 8

9 OSUUSTOIMINTA KIINNOSTAA, 1 KOSKA: sen tarkoitus on palvella jäseniään -- hyvinvoinnissa yhteisöetua sen demokraattisen hallintomallin kautta palvelun tarvitsijat voivat vaikuttaa palveluihin ja osallistua -- voice - exit (vrt. valintaoikeus: vain tarjonnasta)-- luottamus organisaationa se mahdollistaa eri sidosryhmien aloitteellisuuden, jopa samanaikaisesti -- sosiaalinen 9 pääoma

10 OSUUSTOIMINTA KIINNOSTAA, 2 KOSKA: osuustoiminnassa ei pyritä ulos jaettavaan voittoon, vaan hyödylliseen toimintaan -- ylijäämä palvelun kehittämiseen se on usein paikallisuuteen perustuvaa -- yhteisö, paikallistalous osuustoiminta on tullut esille ja sen erityispiirteet tunnetaan paremmin kuin ennen -- koetaan omaksi 10

11 OSUUSTOIMINTA JO YHTEISKUNNALLISESSA KÄYTÖSSÄ vesihuolto- ja laajakaistaosuuskunnat sosiaaliosuuskunnat, mm. työhön integrointi sote-alalla toimivat henkilöstöomisteiset osuuskunnat kv. esimerkit terveys- ja sosiaalipalveluista (mm. Japani, Italia, Ruotsi) 11

12 Paikallisuus MIKSI OSUUSKUNTA? lähidemokratia, paikalliset tarpeet, palvelukatveet Työntekijälähtöisyys pikataival käyttäjän huomioimiseen ja prosessin tehostamiseen Käyttäjälähtöisyys käyttäjä keskiöön, vahvistaa palvelun kohdentuvuutta ja laatua -> enemmän hyvinvointia 12

13 OSUUSTOIMINTA VASTAA AJAN VAATIMUKSIIN EU:n linjaukset: Single Market Act ja yhteiskunnallinen yritystoiminta ns. vanhuspalvelulaki: asiakkaan vaikutusmahdollisuudet toiminnallinen lähidemokratian malli väline tilanteissa, kun palvelun jatkuvuus on uhattuna uuden SOTEn yksi tuotantotapa? kylät, kirkonkylät, kaupunginosat 13

14 OSUUSTOIMINNALLISIA MALLEJA Työ- ja asiantuntijaosuuskunnat palvelut, erityispalvelut Yritysten markkinointiosuuskunnat palvelut, kilpailutukset, tukipalvelut Käyttäjäosuuskunnat palvelut, infra Paikallisosuuskunnat kehittäminen, palvelut, työllistäminen Hybridi-moniomistajuusosuuskunnat keskeiset palvelut, infra 14

15 MITEN MARKKINOILLE? Omarahoitteiset mallit kiinnostus maksaa henkilökohtaisista palveluista lisääntynyt Palvelusetelit, raha seuraa asiakasta selkeä ja nopea käytännön soveltaminen onko houkutteleva: byrokratia ja hinta? Julkiset hankinnat vaikea tie, strategioilla voi helpottaa esim. tilat kunnalla, palvelu kilpailutetaan EU:n uusi hankintadirektiivi tarjoaa mahdollisuuksia! 15

16 Uusi hankintadirektiivi Tiettyihin palveluihin varatut hankintasopimukset, art Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaiset voivat varata organisaatioille oikeuden osallistua julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin yksinomaan sellaisten 74 artiklassa tarkoitettujen terveys- ja sosiaali- ja kulttuuripalvelujen osalta, jotka kuuluvat CPV-koodeihin. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun organisaation on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset: a) sen tarkoituksena on suorittaa julkisen palvelun tehtäviä, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen; b) voitot sijoitetaan uudelleen organisaation tarkoituksen saavuttamiseen. Voittojen jakamisen tai uudelleenjakamisen olisi perustuttava osallistaviin näkökohtiin; c) sopimusta toteuttavan organisaation johto- tai omistusrakenteet perustuvat työntekijäomistukseen tai osallistaviin periaatteisiin, tai niissä edellytetään työntekijöiden, käyttäjien tai sidosryhmien aktiivista osallistumista; ja d) asianomainen hankintaviranomainen ei ole tehnyt organisaation kanssa asianomaisia palveluja koskevaa hankintasopimusta tämän artiklan mukaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. 3. Hankintasopimus saa olla voimassa enintään kolme vuotta. 4. Tarjouskilpailukutsussa on oltava viittaus tähän artiklaan. 16

17 OSUUSKUNTAMALLIEN HAASTEITA yhden asian liikeyritys ja kilpailutus jos tarvitaan esim. omat toimitilat, mistä pääoma investointeihin? kilpailu henkilökunnasta: rahalla vai työolosuhteilla? osuuskunnat hitaita kasvajia johtaminen, etenkin demokraattinen ja osallistava, on vaativa tehtävä löytyykö sitoutuneita jäseniä ja organisaattoreita? 17

18 OSUUSKUNTAMALLIEN MAHDOLLISUUKSIA aidosti osallistava ja käyttäjälähtöinen: jäsenet päättävät henkilöstöomisteinen osuuskunta vaihtoehto yksinyrittämiselle jos tarpeen, tapa eriyttää palvelutoiminta järjestötoiminnasta selkeä rakenne yritysten yhteistyölle samoin sopiva yritysmuoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen yhteisö/sitoutuminen =>vaikuttavuus 18

19 JA JOTAIN SILTÄ VÄLILTÄ Uusi osuuskuntalaki osuustoiminta ei enää itsestäänselvyys osuuskunnassa -> identiteetti +/-? uusia näkökulmia moniomistajuudelle ja vaikuttavuussijoittamiselle (osakkeet) Osuuskuntien verotus hallituksen esitys annettu, periaatteellisiakin muutoksia tulossa? Uusi SOTE miten tuotetaan, esim. maaseudulla määritelläänkö lähipalvelut (asetus?) 19

20 LOPUKSI Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi vahvistaako keskittyminen palveluja vai luo tarpeen monipuolistaa? Kuka päättää, mitä-kenelle-miten julkinen sektori, yritykset vai palvelun tarvitsija? Kuka omistaa tulevaisuudessa palvelut ja kansallisvarallisuuden? mm. energia ja vesi! 20

21 LÄHTEITÄ JA TUTUSTUTTAVAKSI Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, Pekka Lith, TEM raportteja 34/2013 A Democratic Architecture for the Welfare State, Victor A. Pestoff, Routledge 2009 Yhteisötalous yrittäjyyden uusien muotojenkasvualustana maaseudulla, Tapani Köppä Raportteja 69 HY Ruraliainstituutti, työraportti 2010 Yhteistä hyvää yrittämällä Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS,