EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE nro 27/2007 Asia: Kreikan parlamentin vastaukset Oheisena Kreikan parlamentin vastaukset parlamenttien välistä kokousta varten aiheesta "Talouspolitiikan laajat suuntaviivat: Eurooppalaisen ja kansallisen talouspolitiikan välinen yhteys" "Eurooppalainen rahoitusvalvonta, kriisinhallinta rahoitusmarkkinoilla" Bryssel, tammikuuta 2008 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO CM\ doc PE v01-00

2 "Talouspolitiikan laajat suuntaviivat: Eurooppalaisen ja kansallisen talouspolitiikan välinen yhteys" "Eurooppalainen rahoitusvalvonta, kriisinhallinta rahoitusmarkkinoilla" Keskustelu kansallisten parlamenttien kanssa Bryssel, tammikuuta 2008 KYSYMYKSET KANSALLISILLE PARLAMENTEILLE TALOUSPOLITIIKKA 1. Kreikka soveltaa hyvin avointa menettelyä kansallisen uudistusohjelman suunnittelussa, ja ennen ohjelman toimittamista EU:lle asiasta käydään laaja vuoropuhelu. Vastuulliset ministeriöt toimittavat kukin oman edistyskertomuksensa kansallisen koordinointiprosessin kuluessa, mutta myös Lissabonin strategian toteutumista Kreikassa seuraavan pysyvän komitean kaikkien muiden jäsenten, eli työmarkkinaosapuolten, alueiden ja hallituksista riippumattomien järjestöjen, panokset ovat hyvin tärkeitä. Kun lopullinen alustava luonnos on laadittu, se esitellään ja sitä käsitellään Kreikan parlamentin talousasiain sekä Eurooppa-asiain valiokunnissa, ja lopullinen teksti toimitetaan sitten EU:lle. Kansallisella tasolla maaliskuusta 2004 lähtien noudatettu talouspoliittinen yhdistelmä koostuu kahdesta pääosasta: yhtäältä on painotettu julkisen talouden rahoitusaseman elvyttämistä ja julkisen talouden tietojen uskottavuutta sekä julkisen talouden laadun parantamista, toisaalta on toteutettu uudistusohjelma, jonka tavoitteena on vapauttaa talouden voimat kehityksen vauhdittamiseksi. Yhdennetyt suuntaviivat otetaan huomioon hahmoteltaessa maan erityispiirteisiin ja tärkeimpiin tavoitteisiin perustuvaa uudistusohjelmaa. Talousuudistuksen tärkeimmät kansalliset tavoitteet ovat seuraavat: Saada aikaan tasapainoinen talousarvio vuoteen 2010 mennessä. Uudistaa kansallisen talousarvion laadinta- ja esittelymenettely. Tässä yhteydessä erityistilit sisällytetään valtion yleiseen talousarvioon ja niitä hallinnoidaan julkistalouden tilinpidon sääntöjen mukaisesti. Varainhoidon valvontaa tehostetaan ja lain soveltamista täydennetään ja se laajennetaan koskemaan julkisia yrityksiä ja organisaatioita. Saattaa verouudistus päätökseen yksinkertaistamalla kiinteistöverotusta, laajentamalla veropohjaa ja torjumalla veronkiertoa. PE v /7 CM\ doc

3 Vahvistaa valtion sosiaalista roolia mm. perustamalla kansallinen sosiaalisen koheesion rahasto sekä ottamalla käyttöön kansallinen vähimmäiseläke vuodesta 2009 lähtien. Kehittää Kreikan alueita hyödyntämällä tehokkaasti yhteisön resursseja sekä investointilainsäädännön määräyksiä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Uudistaa vakuutusjärjestelmä asiasta käydyn laajan yhteiskunnallisen ja poliittisen vuoropuhelun jälkeen. Vahvistaa edelleen Kreikassa toteutettua uutta kehitysmallia ja painottaa ulospäin suuntautuvaa, runsaasti lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Edistää yksityistämisiä, joissa painotetaan paitsi kilpailutilanteen luomista talouteen myös satamien ja lentoasemien kaltaisten perusrakenteiden ajan tasalle saattamista yksityissektorin kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla. Vahvistaa talouden ulospäin suuntautunutta luonnetta tuotteidemme ja palveluidemme menekin edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Jatkaa "Digitaalinen Kreikka" -strategiaa uudenaikaistamalla Kreikan infrastruktuuria, parantamalla julkishallinnon suorituskykyä ja lisäämällä yritysten tuottavuutta. Pyrkiä vähentämään hallinnollista taakkaa ja samalla yksinkertaistaa menettelyjä yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi edelleen. Kehittää yhteiskunnan ja talouden tarpeet täyttävä moderni ja tehokas valtio kehittämällä henkilöresursseja, uudistamalla hallintorakenteita sekä levittämällä ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. EU:n tasolla yhteisön Lissabonin ohjelmalla, jolla keskitetään EU:n ponnistukset erityisille toiminta-aloille, on merkittävä rooli, ja se voi täydentää ja tehostaa kansallisia uudistusohjelmia. Se loisi yhteisen lähestymistavan työllisyyden, tutkimuksen ja innovaatioiden kaltaisiin kysymyksiin ja parantaisi näin yritysten toimintaympäristöä ja edistäisi kilpailua markkinoilla. 2a. Yhdennetyt suuntaviivat muodostavat Lissabonin strategian perustan ja edistävät EU:n taloudellista ja sosiaalista yhdentymistä. Lissabonin strategia perustuu Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyöhön, ja sen tavoitteiden saavuttaminen riippuu jäsenvaltioiden tasolla toteutettujen aloitteiden lisäksi myös yhteistyöstä ja koordinoinnista yhteisön tasolla. Tässä yhteydessä olemme samaa mieltä siitä, että uudistusten toimeenpanoa ja tällaisen yhteistyön tehostamista tulisi erityisesti painottaa. Yhteisön Lissabonin ohjelma on merkittävässä asemassa, ja sen tulisi täydentää ja tehostaa kansallisia uudistusohjelmia ensisijaisesti luomalla yhteinen lähestymistapa CM\ doc 3/7 PE v01-00

4 työllisyyden, tutkimuksen ja innovaatioiden kaltaisiin kysymyksiin. Näin se parantaisi yritysten toimintaympäristöä ja edistäisi kilpailua markkinoilla. Olemme siksi samaa mieltä siitä, että kansallisten parlamenttien, paikallisviranomaisten organisaatioiden, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan jatkuvaa osallistumista tulisi painottaa. On asianmukaista, että tämä tapahtuu yhteisön tasolla. Mahdollisimman laajalla osallistumisella taataan suuren yleisön parempi tiedonsaanti ja tietoisuus ja varmistetaan kaikkien asianomaisten osapuolten tuki, mikä on erityisen tärkeää, jotta uudistuspyrkimyksemme onnistuvat sekä jäsenvaltioiden että yhteisön tasolla. 2b. Komission asiakirjassa "Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella" painotetaan tarvetta lisätä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyötä Lissabonin strategiaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisella ja yhteisön tasolla toteutettujen uudistusten yhdistelmän tulisi yhdessä suotuisan talouskehityksen kanssa muodostaa Euroopan talouden pitkän aikavälin kehityksen perusta. Uudistettu Lissabonin strategia on alkanut kantaa hedelmää. Tämä dynamiikka on tärkeää säilyttää Lissabonin strategian uudella kierroksella, joka käynnistyy tänä vuonna (2008) ja päättyy vuonna Yhdennetyt suuntaviivat laadittiin ohjaamaan vaadittujen uudistusten toimeenpanoa, jotta voidaan modernisoida Euroopan talouksia ja parantaa niiden kykyä mukautua muutoksiin. Niiden vakaus on tärkeää, jotta Lissabonin strategia on jatkossakin tehokas. Tästä syystä ehdotamme, ettei yhdennettyihin suuntaviivoihin tehdä muutoksia, vaan painotetaan uudistusten toimeenpanoa ja niiden tehokkuuden lisäämistä. Kansainvälisten luottomarkkinoiden myllerryksen seuraukset ovat Kreikassa olleet toistaiseksi epäsuoria ja rajallisia pääasiassa siitä syystä, että kreikkalaiset pankit ovat keskittyneet kotimaan luottoihin ja toimintansa laajentamiseen naapurivaltioiden nopeasti kehittyviin talouksiin. Euroalueella ja Kreikassa tietyt tekijät lieventänevät mahdollisia pankkijärjestelmään ja siten taloudelliseen toimintaan kohdistuvia haittavaikutuksia. Taloudellisen toiminnan tulevaisuudennäkymät ovat periaatteessa edelleen pääosin suotuisat. Lisäksi yritysten ja kotitalouksien taseet ovat pääasiassa terveitä, ja pankkijärjestelmän pääoman riittävyysaste on kokonaisuutena katsoen tyydyttävä. 3. Kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välisen yhteistyön laajentaminen vahvistaa lainsäädäntövaltaa suhteessa toimeenpanovaltaan. Se vahvistaa toisin sanoen Eurooppa-hankkeen demokraattista oikeutusta. Kansallisten parlamenttien valiokuntien ja niitä vastaavien Euroopan parlamentin valiokuntien väliset päivittäiset toimintayhteydet yhteisten kokousten ja valiokuntien sihteeristöjen tiiviin yhteydenpidon muodossa ovat välttämätön edellytys sille, että kansalliset parlamentit voivat käyttää tehokkaasti uudistussopimuksella niille myönnettyä valvontavaltaa. Se helpottaisi lainsäädännön suunnittelua sekä periaatteessa myös sen tutkimista, täydentävätkö unionin lainsäädäntöaloitteet kansallista lainsäädäntöä, ja nopeuttaisi toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaprosessia. Lisäksi se voisi käytännössä toimia Euroopan unionin talouspolitiikkaa koordinoivana elimenä. PE v /7 CM\ doc

5 Erityisesti EU:n talouspolitiikan osalta olemme vakuuttuneet siitä, että Euroopan unionin nykyinen päätöksentekojärjestelmä ei takaa tarvittavaa koordinointia ja tehokkuutta. Menettelyt ovat monimutkaisia ja monitahoisten toimielinsuhteiden raskauttamia, kun taas jäsenvaltioiden parlamenteille varattu rooli on häviävän pieni. Koordinointijärjestelmien suuri määrä on jo lähtökohtaisesti ristiriidassa koordinoinnin käsitteen kanssa. Sen lisäksi, että talouspolitiikkoja koordinoidaan "talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen" avulla, uudistussopimuksessa määrätään "kasvu- ja vakaussopimuksen" ja "Euroopan työllisyysstrategian" ("Luxemburgin prosessi) avulla tapahtuvasta koordinoinnista. Myös esimerkiksi talousuudistusprosessin ("Cardiffin prosessi"), "Euroopan työllisyyssopimuksen" puitteissa käytävän makrotaloudellisen vuoropuhelun työmarkkinaosapuolien kanssa ("Kölnin prosessi") sekä Eurooppa-neuvoston Lissabonissa pitämässä kokouksessa perustetun "avoimen koordinaation menetelmän" ("Lissabonin prosessi") tulisi sisältyä koordinointivälineisiin. Talouspolitiikan koordinoinnin tehokkuus varsinkin kun makrotalouspolitiikan kahden pilarin, raha- ja finanssipolitiikan, välinen koordinointi jää sen ulkopuolelle edellyttää eurooppalaisen politiikan erilaisten menetelmien kodifiointia ja konsolidointia yhdeksi Euroopan unionin talouden toimintaa käsitteleväksi perustekstiksi. Käytännössä Euroopan parlamentin talouspoliittisen roolin laajuus riippuu Eurooppahankkeen poliittisista tulevaisuudennäkymistä. RAHOITUSMARKKINAT 4a. Kreikan parlamentti saa tietoa rahoitusalan valvonnasta ja vakaudesta Kreikan keskuspankin hallitukselta, joka antaa kahdesti vuodessa raportin Kreikan talouden kehityksestä. Sama pätee myös muihin kahteen valvontaviranomaiseen. Tietoja Kreikan rahoitusjärjestelmän valvontaa koskevista seikoista saadaan myös esittämällä Kreikan parlamentissa tätä koskevia kysymyksiä talous- ja valtiovarainministerille. 4b. Dynaamisen ja terveen rahoitusalan kehittäminen on keskeinen tekijä Euroopan talouden tehokkaan toiminnan ja sen kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Rahoituspalvelut ovat hyvin tärkeitä sekä eurooppalaisille kuluttajille että pienille ja suurille yrityksille, jotka haluavat, että niillä on käytettävissään laaja valikoima taloudellisia ja rahoitusvaihtoehtoja ja että ne voivat luottaa laadukkaisiin ja turvallisiin tuotteisiin ja palveluihin, joita tarjoavat erittäin pätevän hallinnon sääntelemät ja tehokkaan valvonnan alaiset luotettavat rahoituslaitokset. Tämä edellyttää vakaata ja luotettavaa eurooppalaista institutionaalista koko rahoitusjärjestelmän valvonnan ja sääntelyn toimintakehystä. Vuonna 2001 käynnistetyn Lamfalussyn menettelyn tarkoituksena oli nimenomaan luoda ja ottaa käyttöön tehokas mekanismi rahoituspalvelumarkkinoiden loppuunsaattamiseksi Euroopan unionissa ja lähentää markkinoiden valvontamenetelmiä. CM\ doc 5/7 PE v01-00

6 Katsomme, että pääomamarkkinoita koskeva Lamfalussyn raportti loi uuden lähestymistavan pääomamarkkinoiden sääntelykehyksen jäsentämiseen ja toteuttamiseen, jotta sääntelyprosessista saadaan tehokkaampi, avoimempi, joustavampi ja jotta se kykenee vastaamaan oikea-aikaisesti rahoitusympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Uskomme myös, että jos rahoituspalveluiden markkinat Euroopan unionissa halutaan toteuttaa menestyksekkäästi Lamfalussyn menettelyn puitteissa, tarvitaan yhdennetty valvontajärjestelmä tai niissä maissa, joissa sovelletaan hajautettuja rahoitusalan valvontamekanismeja (sijoituspalvelut, pankkitoiminta, vakuutuspalvelut) valvontaa, johon sisältyy tiivis yhteistyö eri valvontaviranomaisten välillä. Syy tähän on se, että maailmanmarkkinoiden koon ja kehityksen sekä suurten kansainvälisten talousryhmittymien alati kasvavan roolin vuoksi on tarpeen asteittain rajoittaa EU:n jäsenvaltioiden kansallisten rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisten itsenäisyyttä sekä lisätä yhteistyötä pääomamarkkinoita, vakuutusalaa ja pankkialaa valvovien viranomaisten välillä EU:ssa. 5a. Olemme tietoisia Euroopan rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmasta ja sen päätavoitteesta, joka on sääntelyn parantaminen. Lait, joilla unionin direktiivit on siirretty osaksi Kreikan lainsäädäntöä, on käsitelty erityisissä lainsäädännön valmistelukomiteoissa, jotka koostuvat kaikkia asianomaisia elimiä ja direktiivien vaikutuspiiriin kuuluvia osapuolia edustavista henkilöistä ja kyseisten alojen asiantuntijoista. Lisäksi, kun valmistelukomiteat ovat saaneet työnsä päätökseen, niiden tuottama lakiehdotus lähetetään kaikille asianomaisille elimille laajalle kuulemiskierrokselle, jolle on asetettu tarkka määräaika, ennen kuin se esitellään Kreikan parlamentille äänestettäväksi. 5b. Viime vuosina saavutetusta edistyksestä huolimatta Euroopan valvontajärjestelmä ei pysy tyydyttävästi pääomamarkkinoiden jatkuvasti muuttuvan toiminnan ja markkinoiden yleisen globalisaation tasalla etenkään markkinoiden valvontakäytäntöjen tehokkaan päivittäisen seurannan osalta. Rahoitusmarkkinoiden äskettäisen myllerryksen aikana Lamfalussyn menettelyn "kolmannen tason" komiteat, komissio ja Ecofin-neuvosto näyttävät hoitaneen sääntelytoimien osalta tehtävänsä tyydyttävästi ja ryhtyneen tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin. Euroopan keskuspankki puolestaan toimi rahapolitiikan osalta nopeasti ja päättäväisesti huolimatta siitä, että keskeistä tietoa ongelman laajuudesta ei ollut saatavilla. Valvontajärjestelmä kokonaisuudessaan ei kuitenkaan näytä Euroopan tasolla toimineen nopeasti ja tehokkaasti. Katsomme, että on keskeisen tärkeää tarkistaa Lamfalussyn menettelyä, jotta helpotetaan rajat ylittävien rahoitusoperaatioiden tehokasta toimintaa ja mahdollistetaan eri valvontaviranomaisten valvontakäytäntöjen erojen poistaminen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen 25 jäsenvaltiota allekirjoittivat heinäkuussa 2005 yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan unionin pankkivalvontaviranomaisten, PE v /7 CM\ doc

7 keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden yhteistyöstä talouden kriisitilanteissa. 6. Asianomaisten valvontaviranomaisten ja talous- ja valtiovarainministeriön allekirjoitettua asiaa koskevan yhteistyömuistion Kreikka perusti kansallisen rahoitusalan vakauskomitean (pysyvä kotimainen ryhmä), jolle annettiin valtuudet koordinoida kotimaista tai kansainvälistä alkuperää olevien talouskriisien hallintamenettelyä, tehdä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastaavien komiteoiden kanssa, seurata kriisinhallintasuunnitelman toteutusta sekä suorittaa rahoitusjärjestelmän kestävyysrajojen testaus. Rahoitusalan vakauskomitean tehtäviin kuuluu myös järjestää säännöllisesti simulaatioharjoituksia kansallisen talouskriisin varalta. Harjoitusten tarkoituksena on testata, miten yhteistyö toimii käytännössä ja missä määrin maan valvontaelimet ovat valmiita ja kykeneviä puuttumaan tällaisiin vaikeisiin tilanteisiin välittömästi ja tehokkaasti. Yhteistyömuistioiden allekirjoittaminen valvontaviranomaisten ja valvontaa koordinoivien elinten (valtiovarainministeriö jne.) antaa EU:n valvontaviranomaisille keinon mukautua tyydyttävällä tavalla pääomamarkkinoiden alati muuttuvaan toimintaympäristöön sekä puuttua kaikkiin rahoitusjärjestelmien vakautta uhkaaviin häiriöihin ja kriiseihin. CM\ doc 7/7 PE v01-00