EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNTA Ilmoitus jäsenille nro 26/2002 Asia: Kuulemistilaisuus 10. heinäkuuta: "Enronin jälkeen: rahoitusvalvonta Euroopassa" Asiantuntijoille esitettyjä keskustelun aiheita Tämä teksti on saatavilla kaikilla kielillä. VALIOKUNTIEN JA VALTUUSKUNTIEN PÄÄOSASTO CM\ doc PE

2 17. kesäkuuta 2002 Ilmoitus jäsenille Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemistilaisuus Enronin jälkeen: rahoitusvalvonta Euroopassa Asiantuntijoille esitettyjä keskustelun aiheita Ydinkysymykset: Katsotteko, että kaikki rahoitusjärjestelmän toimijat kuuluvat riittävässä määrin nykyisten toiminnan vakautta koskevien sääntöjen / valvonnan piiriin? Onko eurooppalaisten valvojien välisessä nykyisessä järjestelyssä mielestänne aukkoja tai päällekkäisyyksiä? Voidaanko rahoitusvalvonnassa soveltaa aitoa "eurooppalaista kosketusta", vai olisiko etusijalle mielestänne asetettava sääntöjen määrittäminen maailmanlaajuisella tasolla Baselin komitean tai arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten järjestön (IOSCO) kaltaisessa elimessä? Kun ajatellaan Enron- ja LTCM-tapauksia (muut kuin pankit, jotka kuitenkin pystyvät vaikuttamaan voimakkaasti rahoitusmarkkinoihin), katsotteko, että muiden kuin pankkien (ja muiden kuin vakuutusyhtiöiden) valvontaa Euroopassa olisi tiukennettava? Miten? Miten kilpailusäännöt ja toiminnan vakautta koskevat säännöt voidaan yhdistää (virallisesti komissio pitää rahoitusalaa tavanomaisena alana, jolla ei ole erityismääräyksiä)? Onko kilpailun ja rahoitusmarkkinoiden vapauden välillä tehty myönnytyksiä? Monet suuret eurooppalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt harjoittavat toimintaansa suureksi osaksi kehittyvillä markkinoilla, joilla riskit ovat suuremmat ja kehittyvien markkinoiden valvojien valvonta tunnustetusti tehottomampaa. Miten valvojat voivat tehokkaasti seurata rahoituskonsernien toimintaa ulkomailla? Olisiko luotava rahoituslaitoksia koskeva eurooppalainen tietokanta, joka sisältää toiminnan vakautta koskevat tiedot ja johon kaikilla kansallisilla valvojilla (ja tietenkin ainoastaan niillä) on pääsy, jotta helpotetaan tiedon kulkua kansallisten valvojien välillä? Luottoluokituslaitoksilla on väistämättä oltava merkittävämpi rooli omien varojen riittävyyttä koskevissa tulevissa uudistuksissa, vaikka ne eivät kovinkaan hyvin onnistuneet ennustamaan Enronin romahdusta. Pidättekö niitä luotettavina tietolähteinä? +HQNLO NRKWDLVHWN\V\P\NVHW./DQQRR Mitkä ovat riskin pääpiirteet rahoitusmarkkinoilla? Lisääkö rahoitusalan innovaatio rahoitusjärjestelmän kohtaamia riskejä vai muodostaako se keinon korjata rahoitusalan epävakaus? Ovatko rahoitusalan vakauteen kohdistuvat riskit lisääntyneet viimeksi kuluneiden PE /5 CM\ doc

3 kymmenen vuoden kuluessa? Voitteko määritellä, mikä järjestelmäriski on, ja miten valvojien olisi suhtauduttava siihen? Mitkä ovat järjestelmäriskin erityispiirteet "tavanomaiseen" riskiin verrattuna? Miten valvojat voivat käsitellä tämän tyyppisiä riskejä? Millainen on rahoituskriisin leviämisen mekaniikka? Voimmeko tilastolliselta kannalta sanoa, että syntymässä on todellisia Euroopan laajuisia rahoituskonserneja, vai olemmeko edelleen tekemisissä suurelta osin kansallisten rahoituskonsernien kanssa? Missä laajuudessa pankkien ja vakuutusyhtiöiden välinen raja todennäköisesti katoaa? +%URXZHU Millaista seurantaa ovat saaneet kaksi laatimaanne kertomusta, joissa käsiteltiin rahoitusjärjestelmän vakautta ja kriisien ehkäisemistä? Toisessa kertomuksessanne totesitte, että rajat ylittävää tietojen vaihtoa vielä mahdollisesti haittaavat esteet on poistettava. Mitä nämä valvojien välisen tietojen vaihdon esteet ovat ja miten ne voitaisiin poistaa? Katsotteko, että kansallisten valvojien välisen yhteisymmärryspöytäkirjan kehittäminen on riittävä tapa varmistaa rajojen yli toimivien pankki- ja vakuutuskonsernien tehokas valvonta? Onko rahoituskriiseillä yhteisiä piirteitä? Riittääkö, että jokaisen rahoituskriisin yhteydessä luodaan tilapäinen rakenne, vai olisiko luotava pysyvä rakenne, jonka tehtävänä olisi kriisien hoitaminen? Jos jouduttaisiin pelastamaan pulassa oleva laitos, jonka toiminta on ylikansallista, miten kustannukset jaettaisiin osallisina olevien jäsenvaltioiden kesken? Tarvittaisiinko mielestänne yleiseurooppalaista pelastus- ja takuurahastoa, joka voisi huolehtia kriisin taloudellisista seurauksista? Kun käsitellään viime käden luotottamiseen liittyviä kysymyksiä, joudutaan väistämättä käsittelemään tapauksia, jotka ovat "liian suuria epäonnistumaan". Miten suurten rahoitusyhtiöiden johtoa voitaisiin mielestänne estää ottamasta liiallisia riskejä, jos automaattinen pelastuminen voidaan käytännössä taata? E. Meister: Voitteko EKPJ:n pankkivalvontakomitean puheenjohtajana esitellä ryhmänne ja kertoa miten se toimii? Mitä käytännön toimenpiteitä komiteanne on toteuttanut edistääkseen kansallisten valvojien yhteistyötä? Mitkä ovat keskeiset esteet, jotka on voitettava? Millaisena näette pankkivalvontakomitean tulevan kehityksen? Joidenkin tarkkailijoiden mukaan tavoitteet ovat vaarassa joutua ristiriitaan keskenään, jos keskuspankki osallistuu rahoitusvalvontaan. Millä argumenteilla keskuspankkien osallistumista valvontaan voidaan puolustaa? Mitkä toimenpiteet voisivat varmistaa pankkivalvontakomitean ja Euroopan keskuspankin asianmukaisen erillisyyden? Perustamissopimuksen mukaan EKPJ myötävaikuttaa pankkijärjestelmän vakauteen. Mitä eroa, jos mitään, on rahoitusjärjestelmän vakauteen myötävaikuttamisella ja luottolaitosten toiminnan CM\ doc 3/5 PE

4 vakauden valvomisella? Tarkemmin sanoen, millaisena pidätte EKP:n tulevaa roolia luottolaitosten toiminnan vakauden valvomisessa? Voisiko EKP tulevaisuudessa huolehtia jättiläismäisten yleiseurooppalaisten konsernien suorasta valvonnasta, jos tällaisia konserneja syntyisi? Voiko EKP mielestänne huolehtia julkisten yleiseurooppalaisten pankkien, kuten Euroopan investointipankin toiminnan vakauden valvomisesta? Miten suhtaudutte Lamfalussyn menettelyssä sovittuihin komitologiajärjestelyihin ja pitäisittekö Lamfalussyn menettelyn ulottamista pankki- ja vakuutusalalle tervetulleena? 6LU+RZDUG'DYLHV Ison-Britannian Financial Services Authority on esimerkki täysin integroidusta rahoituspalveluja käsittelevästä virastosta. Voitteko selittää mitä etuja ja haittoja aiheutuu siitä, että pankkien, vakuutuslaitosten ja arvopaperien valvontaa harjoitetaan saman katon alla? Voitteko kertoa ensivaikutelmanne FSA:n toiminnasta? Mitä parannuksia on saavutettu aiempaan rakenteeseen verrattuna? Missä olosuhteissa Englannin keskuspankin kanssa tehdään yhteistyötä? Mitä eroa on rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisellä ja pankkijärjestelmän asianmukaisen valvonnan varmistamisella? Barings-pankin romahdus liittyi operaatioihin, jotka toteutettiin Singaporessa, joka on eurooppalaisten valvojien kannalta kaukainen paikka. Miten voidaan mielestänne tehokkaasti valvoa pankkeja, kun ne suorittavat merkittävän osan operaatioistaan ulkomailla / kehittyvillä markkinoilla? Kun otetaan huomioon Lontoon keskeinen asema rahoitusmarkkinoilla, FSA voi saada enemmän tietopyyntöjä kuin muut eurooppalaiset valvontalaitokset. Miten olette varautuneet vastaamaan ylikansallista tietojen vaihtoa koskevien pyyntöjen lisääntymiseen? Voivatko kuluttajansuojelukysymykset jäädä täysin integroidussa virastossa pankkien ja vakuutuslaitosten kilpailukyvyn varjoon? Miten sama laitos voi sekä puolustaa kuluttajia että edistää alan toimintaa samanaikaisesti? Dirk Witteveen: Alankomaissa oli aikaisemmin eläkevalvontaelin sekä vakuutusyhtiöitä valvova elin. Nämä kaksi on hiljattain yhdistetty. Onko yhdistyminen henkilökohtaisten kokemustenne mukaan sujunut hyvin? Merkitseekö yhdistyminen sitä, että olette myös yhdenmukaistaneet eri alojen toiminnan vakautta koskevat säännöt, ja jos ei, niin mikä on erilaisen kohtelun syy? Valvontaelimiä uudistettiin Alankomaissa äskettäin. Voitteko tehdä selkoa uudistuksen perustavoitteista? Miten teette käytännössä yhteistyötä pankkivalvonnasta vastaavan Alankomaiden keskuspankin kanssa? Mitä menettelyjä noudatetaan, kun käsitellään Alankomaissa toimivia suuria monialaisia yrityksiä? Miten suhtaudutte kansainväliseen yhteistyöhön? Miten maailmanlaajuista liiketoimintaa harjoittavia instituutioita voidaan valvoa? PE /5 CM\ doc

5 Mitkä ovat vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen valvonnan erityispiirteet? Kohdistuuko vakuutusyhtiöihin erilaisia rahoitus- ja järjestelmäriskejä (11. syyskuuta)? Millä seikoilla pankkien ja vakuutusyhtiöiden erillisten valvojien säilyttämisen tarvetta voidaan perustella? Pidättekö vakuutusalan ja eläkerahastojen alan kansainvälistä yhteistyötä riittävänä? Voidaanko Euroopassa määritellä erityinen politiikka vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen valvontaa ja sääntelyä varten? Onko Enronin kaltainen tapaus (jossa työntekijöiden eläkejärjestelmä sortuu yrityksen kaatuessa) mahdollinen Euroopassa? Mitkä ovat nykyisen valvonnan keinot välttää se, että eläkeläisiä kohtaa taloudellinen tuho, jos markkinatilanne on kielteinen? Tarvitaanko tällä alalla tiukempaa valvontaa? Professori Fernando Teixeira dos Santos: Voidaanko yhteissijoitusyritysten toiminnan vakauden valvonnasta puhua samalla tavalla kuin pankkien tai vakuutuslaitosten valvonnasta? Ovatko yhteissijoitusyritykset alttiita erityisille riskeille? Kun tarkastellaan tilannetta, jossa joihinkin Euroopan maihin on luotu yksi rahoitusjärjestelmän valvonnasta vastaava viranomainen, mitä syytä on erottaa toisistaan liike-elämän sääntöjen noudattamisen valvojat sekä pankki- ja vakuutusalan valvojat? Kun tarkastellaan Enronin tapausta, mikä olisi kiireellisin rahoitusmarkkinoilla toteutettava uudistus, jolla estetään Enronin toistuminen? Onko tällainen tapaus mahdollinen Euroopassa? Miksi? Portugalin arvopaperimarkkinoiden valvonnasta vastaavan elimen puheenjohtajana kuulutte Euroopan arvopaperimarkkinoiden valvojien komiteaan (CESR). Miten arvioisitte kansallisten valvojien yhteistyön tasoa? Katsotteko, että tieto kulkee Euroopassa nopeasti valvojien välillä? Voitaisiinko nykyisiä menettelyjä jollakin tapaa parantaa? Miten suhtaudutte Euroopan komission ja kansallisten valvojien väliseen vuorovaikutukseen Lamfalussy-tyyppisten direktiivien täytäntöönpanossa? Onko nykyisessä mallissa vaarana tasojen 2 ja 3 sekoittuminen? CM\ doc 5/5 PE