EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN SELKEYTTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2002) 487 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN SELKEYTTÄMISESTÄ

2 KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN I Taustaa SELKEYTTÄMISESTÄ 1. Euroopan unioni on hahmotellut viime vuosina (erityisesti Lissabonissa ja Göteborgissa pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa) uutta talous-, sosiaali- ja ympäristöpoliittista strategiaa, jolla on neljä keskeistä tavoitetta: pyrkimys mahdollisimman nopeaan talouskasvuun muun muassa vahvistamalla kasvupotentiaalia pyrkimys täystyöllisyyteen eurooppalaisen yhteiskuntamallin edistäminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi kestävä kehitys. Unionilla on oltava käytössään tehokkaita koordinaatiomenetelmiä, jotta tätä strategiaa voitaisiin toteuttaa menestyksekkäästi ja tuloksia voitaisiin seurata. Tätä varten EU:ssa on laadittu ja kehitetty puitteita, menettelyjä ja välineitä talouspolitiikan ja siihen liittyvien politiikkojen koordinointia varten. Varsinkin 1990-luvun loppupuolella koordinaatioon lisättiin useita uusia prosesseja ja menettelyjä ja kehitettiin olemassa olevia prosesseja ja menettelyjä edelleen. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen lisäksi perustamissopimuksessa määrätään nyt politiikan koordinaatiosta vakaus- ja kasvusopimuksen ja Euroopan työllisyysstrategian avulla. Politiikan koordinaatiota on myös kehittynyt useille politiikan osa-alueille mm. talousuudistuksia koskevan ns. Cardiff-prosessin avulla. Työmarkkinaosapuolet osallistuvat koordinaatioon Kölnin prosessiin liittyvän makrotaloudellisen vuoropuhelun kautta. Lisäksi Lissabonin Eurooppa-neuvosto on kehottanut käyttämään nk. avointa koordinaatiomenettelyä, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita kehittämään omaa politiikkaansa asteittain ja auttaa parhaiden käytäntöjen levittämisessä ja lisätä lähentymistä EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin. Avointa koordinaatiomenettelyä on käytetty useilla aloilla, ml. sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja eläkkeet. Koordinaatiota varten on myös perustettu useita benchmarking-menettelyjä ja kehitetty erilaisia tulostauluja. 2. Nykyiset koordinaatiopuitteet ovat kuitenkin muotoutuneet monimutkaisiksi ja vaikeaselkoisiksi, koska niihin on usein lisätty uusia osia ad hoc -pohjalta kiinnittämättä välttämättä huomiota kokonaisuuteen. Tämä tilanne hankaloittaa EU:n poliittisen ohjeistuksen muotoilua ja tehokasta viestintää, jonka pitäisi olla johdonmukaista sekä pitkällä aikavälillä että eri prosessien kesken. Lisäksi se osaltaan johtaa tilanteeseen, 2

3 jossa panostus poliittiseen ohjaukseen ja panostus sen täytäntöönpanoon eivät ole sopusoinnussa keskenään. 3. Lissabonissa vuonna 2000 ja Göteborgissa vuonna 2001 tehdyt päätökset EU:n poliittisesta ohjelmasta seuraavalle vuosikymmenelle merkitsivät ratkaisevaa askelta kohti strategisempaa keskipitkän aikavälin lähestymistapaa politiikan ohjeistukseen. Talouspolitiikan koordinaatioprosessin selkeyttämisen ja synkronoimisen tarve on sittemmin käynyt yhä ilmeisemmäksi, samoin kuin tarve suunnata ne määrätietoisemmin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Eurooppa-neuvosto on useasti viimeksi Barcelonan kevätkokouksessa (maaliskuussa 2002) kehottanut parantamaan menettelyjä. Barcelonassa Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota selkeyttämään koordinaatioprosessia siten, että siinä keskitytään täytäntöönpanotoimiin pikemmin kuin vuosittaisten suuntaviivojen laatimiseen Komissio esittääkin jäljempänä keskeiset näkemyksensä siitä, kuinka koordinaatioprosessia voidaan selkeyttää nykyisten perussopimusten puitteissa siten, että tehostetaan politiikan koordinaatiota ja erityisesti varmistetaan täytäntöönpanon tehokkaampi seuranta parannetaan eri prosessien ja välineiden välistä yhteensopivuutta ja täydentävyyttä pyritään laajentamaan sitoutumista ja sitouttamista, esimerkiksi lisäämällä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallisuutta ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kuulemista lisätään politiikan koordinaatioprosessin läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä ja siten sen näkyvyyttä ja vaikutusta. II - Ehdotuksia talouspolitiikan koordinaatioprosessin selkeyttämiseksi 5. Koska pyrkimyksenä on säilyttää perustamissopimukseen perustuvien koordinaatiomenettelyjen autonomia, mutta lisätä eri alueiden politiikkojen koordinaation yhteensopivuutta, seurattavuutta ja vaikutusta, nyt esitettävillä ehdotuksilla vahvistetaan keskipitkän aikavälin tarkastelun sekä täytäntöönpanon ja sen arvioinnin painotusta ja selkeytetään nykyisiä menettelyjä muutamien keskeisten vaiheiden ympärille vuoden aikana. Tämä vakauttaa politiikan suunnan valintaa ja lisää sen ennustettavuutta ja antaa enemmän painoa tulosten arvioinnille. Paremmin ja selkeämmin rakentuvan koordinaatioprosessin tärkeimpiä osia voidaan lyhyesti kuvata seuraavalla tavalla: (i) Kevään Eurooppa-neuvoston valmistelu: 1 Katso puheenjohtajan päätelmät, osa I, kohta 49. 3

4 Komissio esittää kevätraportissa alueet, joilla ei ole edistytty tarpeeksi, ja ne keskeiset politiikan linjaukset, joissa tarvitaan kevään Eurooppa-neuvoston yleisohjausta. Kevätraporttia täydennetään täytäntöönpanopaketilla, johon kuuluvat talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoraportti, komission alustava raportti yhteiseksi työllisyysraportiksi ja sisämarkkinastrategian täytäntöönpanoraportti. Komission raportteja ja tulostauluja (muun muassa Cardiffin prosessia koskevaa raporttia ja valtiontukia, innovaatioita ja yrityspolitiikkaa koskevia tulostauluja) käytetään apuna täytäntöönpanopaketin ja kevätraportin laadinnassa. Kevätraportti ja täytäntöönpanopaketti esitetään yhdessä. Eri neuvostot ja muut asianomaiset osapuolet, jotka tarkastelevat täytäntöönpanoa omilla osa-alueillaan, hyödyntävät tätä komission panostusta. (ii) (iii) (iv) Kevään Eurooppa-neuvosto: Kevään Eurooppa-neuvosto on ratkaiseva vaihe politiikan koordinaation vuosikierrossa. Eurooppa-neuvosto tarkastelee täytäntöönpanoa ja antaa sen perusteella yleiset poliittiset suuntaviivat keskeisillä painopistealueilla. Komission ehdotukset uusiksi suuntaviivoiksi ja suosituksiksi: Kevään Eurooppa-neuvoston poliittisten suuntaviivojen perusteella komissio esittää suuntaviivapaketissa ehdotuksensa lisätoimiksi eri osa-alueilla. (Paketti sisältää komission luonnokset yleisiksi ja maakohtaisiksi talouspoliittisiksi suosituksiksi sellaisina kuin ne ovat talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa, työllisyyssuuntaviivat ja vuosittaiset työllisyyssuositukset jäsenvaltioille). Tämä paketti, joka annetaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2003, kattaa periaatteessa kolmen vuoden jakson vuoteen Suuntaviivat annetaan joka vuosi, jotta niissä voidaan ottaa huomioon mahdolliset merkittävät muutokset, mutta ne pysyvät muutoin muuttumattomina vuoteen 2006 saakka, elleivät olosuhteet edellytä niiden muuttamista. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annettuja suosituksia ja Cardiffin prosessin tuloksia ja päätelmiä noudattaen suuntaviivapaketin yhteydessä julkaistavassa sisämarkkinastrategiassa käsitellään sisämarkkina-asioita yhteisön tasolla vuoteen 2006 saakka ja niitä mukautetaan välivuosina ainoastaan tarvittaessa. Uusien suuntaviivojen ja suositusten hyväksyminen. Toimivaltaiset neuvostot käsittelevät tarvittaessa asiaa edelleen ennen kesäkuun Eurooppaneuvostoa. Sen jälkeen asianomaiset neuvostot hyväksyvät talouspolitiikan laajat suuntaviivat, työllisyyssuuntaviivat ja työllisyyssuositukset jäsenvaltioille ja/tai omaa osa-aluettaan koskevat toimintasuunnitelmat (esimerkiksi sisämarkkinastrategia). (v) Viimeisellä vuosineljänneksellä keskitytään täytäntöönpanon tarkasteluun. Selkeämpi täytäntöönpanon tarkastelu edellyttää, että jäsenvaltiot antavat järjestelmällisesti tietoja EU:n tasolla sovitun politiikan täytäntöönpanosta. Nykyisiä kansallisia tietojenantovaatimuksia voitaisiin 4

5 järkiperäistää ja selkeyttää. Raporttien määrää voitaisiin vähentää ja niiden kattavuutta laajentaa 2, jolloin niissä voidaan esittää myös uusia asioita koskevia tietoja (ja siten vältetään uusien raporttien ja menettelyjen lisääminen koordinaatioon). Tämä voi auttaa selventämään jäsenvaltioiden yhteisön suosituksiin antamia vastauksia ja varmistamaan niiden yhtenäisyyden. Ihannetapauksessa raportit esitetään yhdessä viimeistään lokakuussa. Kansalliset työllisyyssuunnitelmat lähetetään samoihin aikoihin erillisenä asiakirjana. komissio arvioi täytäntöönpanoa. Komissio arvioi täytäntöönpanoa politiikan eri osa-alueilla saatavilla olevien tietojen pohjalta (raportit, kahdenväliset kontaktit ja erilaisten benchmarking-menettelyjen tulokset). Komissio esittää tarkastelun tulokset uudessa täytäntöönpanopaketissa yhdessä komission kevätraportin kanssa tammikuun puolivälissä, jolloin uusi koordinaatioprosessi käynnistyy. 6. Nämä vaiheet on esitetty kuviona liitteessä 1. Yleisesti ottaen olisi suotavaa selkeyttää myös muita koordinaatioon liittyviä prosesseja, jotta niistä saataisiin oikeaaikaista tietoa täytäntöönpanopaketin ja komission kevätraportin laatimista varten. Komissio pohtii lähikuukausina myös, kuinka avointa koordinaatioprosessia sosiaalipolitiikan (joka kattaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja eläkkeet tällä hetkellä) alalla voidaan selkeyttää ja liittää se uuteen lähestymistapaan. 7. Tämän aikataulun puitteissa olisi pyrittävä samalla parantamaan talouspolitiikan koordinaation sisältöä ja tehokkuutta siirtämällä painopistettä keskipitkän aikavälin tarkasteluun suuntaviivojen laatimisessa ja parantamalla suuntaviivapaketin yhtenäisyyttä. 8. Keskipitkän aikavälin tarkastelun vahvempi painottaminen talous- ja työllisyyspolitiikan perusstrategian puitteita laadittaessa voisi auttaa vakauttamaan talouspolitiikan suuntaviivoja ja suosituksia, jolloin jäsenvaltiot voivat laatia uskottavan talouspoliittisen strategian, jolla pyritään suuntaviivojen ja suositusten täyttämiseen. Näin vahvistetaan seurantaa ja mahdollistetaan se, että neuvosto ja parlamentti voivat toteuttaa tarvittavat toimet, jotka voivat edellyttää pitemmän aikavälin tarkastelua välttämään vaikutelmaa, että strategia on keskeneräinen ja että sitä on jatkuvasti muutettava yhdistämään strategian selkeämmin Lissabonin vuosien 2005 ja 2010 strategisten tavoitteiden saavuttamiseen 2 Voitaisiin jopa ajatella, että monenvälisessä valvonnassa tarvittavat tiedot toimitettaisiin yhdessä kansallisessa talouspolitiikkaa koskevassa raportissa. 5

6 siirtämään painopisteen strategioiden määrittelystä niiden täytäntöönpanoon ja parantamaan strategian näkyvyyttä ja vaikutusta. 9. Entistä vahvemman panostuksen keskipitkän aikavälin tarkasteluun pitäisi näkyä eri suuntaviivoissa ja strategioissa. 10. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat säilyttävät vuosittaisen luonteensa, mutta periaatteessa ne tarkistetaan perusteellisesti ainoastaan kerran kolmessa vuodessa. Komissio voi kuitenkin poiketa tästä aikataulusta ja käyttää aloiteoikeuttaan esittääkseen suosituksen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen merkittävistä muutoksista tai kokonaistarkistuksesta myös välivuosina, jos se katsoo tilanteen niin vaativan. Talouspolitiikan laajoista suuntaviivoissa käsitellään kattavasti keskeiset talouspolitiikan alueet ja annetaan sekä yleiset että maakohtaiset talouspoliittiset suositukset, mutta ne muuttuvat luonteeltaan strategisemmiksi siten, että keskeisiä talouspoliittisia kysymyksiä painotetaan enemmän. Välivuosina suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi voisi olla tiiviimpi ja keskittyä tärkeimpiin talouspolitiikan mukautuksiin, joita muuttuva talouden tilanne ja täytäntöönpanon edistyminen edellyttävät. Näin voidaan luoda myös yhteys talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoraportin, komission kevätraportin ja seuraavien kevään Eurooppa-neuvostojen päätelmien välille. 11. Samanlaisia etuja saadaan lisäämällä painotusta keskipitkän aikavälin tarkasteluun myös työllisyyssuuntaviivoissa. Perustamissopimuksen edellyttämät vuosittaiset ehdotukset suuntaviivoiksi säilytetään siis jatkossakin, mutta niiden muuttamista välivuosina vältetään mahdollisuuksien mukaan. Periaatteessa kerran kolmessa vuodessa toteutetaan laajempi tarkistaminen, jossa otetaan huomioon tarve niiden aikavälin mukauttamisesta vuoden 2010 määräaikaan. 12. Cardiffin hyödyke- ja pääomamarkkinoiden talousuudistusprosessissa keskitytään vuosittain tarkastelemaan valikoituja ydinkysymyksiä sisämarkkinoiden alueelta syvällisemmin. Näin vahvistetaan keskipitkän aikavälin tarkastelun painotusta, mikä sopii paremmin sisämarkkinastrategiassa alusta saakka eli vuodesta 1999 noudatetun keskipitkän aikavälin tarkasteluun. Sisämarkkinastrategiassa noudatetaan viiden vuoden aikaväliä, mutta ehdotuksen mukaan toimia tarkastellaan ja päivitetään vuosittain. Strategian seuraavan vaiheen odotetaan kuitenkin olevan tiiviimmin yhteydessä Lissabonin strategiaan. Tähän voidaan päästä määrittelemällä seuraavien kolmen vuoden aikana (eli vuoteen 2006 mennessä) toteutettava toimintaohjelma niin, että toimenpiteet voivat vaikuttaa täysimääräisesti ennen Lissabonissa asetettua määräaikaa. 13. Suuntaviivapaketin yhtenäisyyttä voidaan parantaa tarkentamalla kunkin välineen sisältöä säilyttäen kuitenkin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen keskeinen rooli talouspolitiikan koordinaatiossa. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa käsitellään myös jatkossa makrotalouspolitiikkaa painottaen rakenne- ja muita uudistuksia, joilla pyritään edistämään talouden kasvupotentiaalia, työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja siirtymistä osaamistalouteen. Näitä asioita voidaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Cardiffin ja Luxemburgin prosesseissa. 6

7 14. Työllisyyssuuntaviivoissa on tällöin säilytettävä toisaalta niiden poliittinen laajaalaisuus, joka ilmentää kaikkia politiikkoja, joilla työllisyystavoitteet pyritään saavuttamaan, ja Euroopan työllisyysstrategian integroitua luonnetta, ja toisaalta säilytettävä niiden rooli tärkeimpänä välineenä, jolla määritellään työllisyyspolitiikan koordinaation periaatteet ja menettelytavat talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa täysin johdonmukaisella tavalla. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyssuuntaviivojen välinen selkeyttäminen edellyttääkin niiden toisiaan täydentävän luonteen vahvistamista tekemällä selkeämpi ero toisaalta talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annettavien yleisluonteisten työllisyyssuositusten ja toisaalta Euroopan työllisyysstrategian puitteissa annettavien yksityiskohtaisempien suuntaviivojen ja suositusten välillä. Ehdotettu synkronointi voisi edistää tätä: molemmat prosessit käynnistetään samanaikaisesti eli komissio esittää oman panoksensa molempiin välineisiin ja asianomaiset tahot käsittelevät niitä samanaikaisesti. 15. Myös talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja sisämarkkinastrategian välinen selkeyttäminen edellyttää toimia, joilla tehdään selkeämpi ero talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin sisältyvien hyödyke- ja pääomamarkkinoita koskevien yleissuositusten ja sisämarkkinastrategiaan sisältyvien yhteisön tason kohdennettujen erityistoimien välillä. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen päivitykseen liittyy sisämarkkinastrategian päivitys, jossa esitetään sisämarkkinoihin liittyvät erityistavoitteet. 16. Näiden muutosten tärkeimmät seuraukset on esitetty liitteessä Jotta nykyisten menettelyjen selkeyttämisestä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä ja nykyisten koordinaatiopuitteiden yhtenäisyys voitaisiin säilyttää tulevaisuudessa, uusien prosessien käynnistäminen edellyttää, että niissä käsiteltäviä asioita ei voida käsitellä jo käytössä olevien menettelyiden puitteissa ja että uusista prosesseista saadaan todellista lisäarvoa. III Ajoitus 18. Koordinaatioprosessin selkeyttämisen ja parannusten ajoituksesta komissio katsoo seuraavaa: Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmien uskottava ja oikein ajoitettu jatkotoiminta edellyttää, että koordinaatioprosessia selkeytetään jo ennen kevään 2003 Eurooppa-neuvostoa ja ajoissa seuraavien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen, työllisyyssuuntaviivojen ja sisämarkkinastrategian laatimisen kannalta. Nämä hyväksytään kesäkuussa 2003 periaatteessa kolmeksi vuodeksi ja ehdotettu uusi täytäntöönpanon tarkastelu toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä Näin myös parlamentti voi mukautua uuteen koordinaatioprosessiin ennen seuraavia vaaleja vuonna Selkeytetyn ja synkronoidun lähestymistavan toteuttamisen ajoituksessa on otettava huomioon kaikkien asianomaisten toimielinten ja osapuolten, 7

8 erityisesti neuvoston, Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten, osallistumisen asettamat vaatimukset. 19. Siirtymävaiheen järjestelynä komissio antaa kuitenkin luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi syksyllä 2002 eikä tammikuussa 2003 tässä tiedonannossa säilytetyn yleisen lähestymistavan mukaisesti. Tammikuussa komissio esittää kevätraporttinsa yhdessä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoraportin ja Euroopan työllisyysstrategian tarkistusta koskevan tiedonannon kanssa. 20. Koordinaatioprosessin selkeyttäminen on erityisen tärkeää tulevan laajentumisen vuoksi (nykyiset ongelmat vain pahenevat, ellei mitään tehdä). 8

9 Liite 1: Kaavio politiikan selkeytetystä koordinaatioprosessista Politiikan muotoilu Politiikan täytäntöönpanon tarkastelu Talvi Kevät Huom. Vaikka suuntaviivat annetaan edelleen joka vuosi, Kesä Syksy Talvi ne tarkistetaan periaatteessa perusteellisesti vain joka kolmas vuosi (esim. vuonna 't', vuonna 't+3', jne.). Välivuosina suuntaviivoja tarkistetaan vain tärkeimpien muutosten osalta. Tammikuun puoliväli Komissio esittää kevätraporttinsa ja täytäntöönpanopaketin, joka kattaa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoraportin ja yhteisen työllisyysraportin luonnoksen. Lisäksi komissio esittää sisämarkkinastrategia n edistymistä koskevan raportin. Tammikuumaaliskuun alku Neuvosto osallistuu eri tavoin, mm. yhteinen työllisyysraportti Maaliskuun puoliväli Kevään Eurooppaneuvosto antaa yleiset poliittiset suuntaviivat. Kilpailukykyneuvosto hyväksyy sisämarkkinastrategian Työmarkkinaosapuolet Sosiaaliasioiden huipputason neuvottelukokous Huhtikuun alku Komissio, joka ottaa huomioon kevään Eurooppa-neuvoston yleiset suuntaviivat, antaa suuntaviivapaketin, johon kuuluvat - talouspolitiikan laajat suuntaviivat - työllisyyssuuntaviivat ja työllisyyssuositukset Lisäksi komissio tarkastaa/päivittää sisämarkkinastrategian. Kesäkuun alku Ecofin-neuvosto hyväksyy talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevan luonnoksen. Kesäkuun alku ESPHCAneuvosto hyväksyy työllisyyssuuntaviivat ja - suositukset. Kesäkuun (loppupuoli) Toukokuu Euroopan parlamentin lausunto työllisyyssuuntaviivoista Ecofin-neuvosto hyväksyy talouspolitiikan laajat suuntaviivat ESPHCA-neuvosto hyväksyy työllisyyssuuntaviivat ja -suositukset Eurooppaneuvosto hyväksyy suuntaviivapaketin. Jäsenvaltiot raportoivat täytäntöönpanosta ja suunnitelluis-ta toimista. Muiden neuvostojen seuranta Viimeinen vuosineljännes Komissio tarkastelee täytäntöön-panoa saatujen ja kerättyjen tietojen perusteella. 9

10 Liite 2: Ehdotettujen muutosten tärkeimmät seuraukset 1. Tässä liitteessä käsitellään ehdotettujen muutosten tärkeimpiä seurauksia. Eri menettelyihin ja eri toimielimiin ja muihin osapuoliin kohdistuvia seurauksia käsitellään erikseen. Menettelyihin kohdistuvat seuraukset 2. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Komission suositus: Komissio antaa pääasiassa suosituksia perusteellisesti tarkistetuiksi talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi vain joka kolmas vuosi ( ts. vuonna 't', vuonna 't+3', jne.). Välivuosina (vuosina 't+1' ja 't+2') suositukset voivat olla tiiviimpiä ja niissä voidaan keskittyä talouspolitiikan tärkeimpiin muutoksiin. 3 Täytäntöönpanoraportti: Talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevaa komission täytäntöönpanoraporttia aikaistetaan 1 1,5 kuukaudella, jotta se voidaan esittää tammikuun puolivälissä osana täytäntöönpanopakettia, joka sisältää myös komission kevätraportin. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen perusteellisen tarkistamisen jälkeisinä vuosina täytäntöönpanon tarkastelu voi olla suhteellisen kevyttä ja siinä voidaan keskittyä pääasiassa jäsenvaltioiden suuntaviivojen perusteella laatimiin poliittisiin suunnitelmiin eikä niinkään konkreettisiin toimenpiteisiin. 3. Työllisyyssuuntaviivojen ja Luxemburgin prosessin kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Nykyinen työllisyyspaketti jaetaan kahteen osaan: Komission alustava raportti yhteiseksi työllisyysraportiksi esitetään osana täytäntöönpanopakettia, joka sisältää myös komission kevätraportin. Työllisyyssuuntaviivat ja -suositukset: Komission ehdotus työllisyyssuuntaviivoiksi ja niihin liittyvät suositukset toimitetaan vasta kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen osana suuntaviivapakettia, joka sisältää myös talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevan suosituksen. Täytäntöönpanon tarkastelu: Jäsenvaltioiden kansalliset toimintasuunnitelmat on toimitettava viimeistään lokakuun alussa. Komission alustava raportti yhteiseksi työllisyysraportiksi annetaan tammikuun puoliväliin mennessä osana täytäntöönpanopakettia, joka sisältää myös komission kevätraportin. 3 Komissio säilyttää kuitenkin täyden aloiteoikeuden ja esittää suosituksia täysin uudistetuiksi suuntaviivoiksi myös välivuosina, jos olosuhteet sitä edellyttävät. 10

11 4. Cardiffin talousuudistusprosessia arvioidaan ja tarkistetaan parhaillaan nykyisen koordinaatioprosessin muuttamiseksi. Selkeyttämisen ja käsiteltävänä olevien uusien järjestelyiden yhdistämisen pääasialliset seuraukset ovat seuraavat: Komission Cardiff-raportti: Tämänhetkisten tietojen perusteella uusien järjestelyiden vaikutus komission raportointitoimintaan on vähäinen, sillä talousuudistusprosessin aikataulua on jo muutettu ja komission raportti on tarkoitus julkaista joulukuun alkupuolella. Kansalliset Cardiff-raportit: Selkeytetyssä raportointijärjestelmässä jäsenvaltioiden rakenteellisista uudistuksista laatimat kansalliset raportit voidaan yhdistää jäsenvaltioiden laatimaan laajempaan talouspoliittiseen vuosiraporttiin, vaikka myös mikrotaloutta koskevien raporttien laadintaan on edelleen kiinnitettävä riittävästi huomiota. Kyseiset raportit on annettava viimeistään lokakuussa, jotta täytäntöönpanopaketin valmistelulle jäisi riittävästi aikaa. Kansallisten raporttien olisi oltava kattavampia talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen perusteellisempaa tarkistamista edeltävinä vuosina (ts. joka kolmas vuosi, vuosina 't-1' ja 't+2'). Jotta Cardiffin talousuudistusprosessia koskevat uudet järjestelyt voidaan ottaa käyttöön, jäsenvaltioita voidaan vaatia täydentämään kansallisia raporttejaan vastaamalla neuvoston vuosittain sopimia sisämarkkina-aiheita käsittelevään kyselylomakkeeseen. 5. Sisämarkkinastrategian kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Sisämarkkinoiden toteutumisen edistymisen tarkastelu: Sisämarkkinastrategiaa koskevan täytäntöönpanoraportin antaminen on ajoitettava kevätraportin ja täytäntöönpanopaketin ajankohtaan. Sisämarkkinastrategian muotoilu ja siihen tehtävät muutokset: Sisämarkkinastrategiassa aletaan soveltaa Lissabonin strategian mukaisesti selkeämpää keskipitkän aikavälin tarkastelua (joka kattaa perusteellisesti tarkistettujen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tavoin aluksi vuodet ). Komissio säilyttää oikeuden tarkastella kohdennettuja toimia välivuosina uusien kehitysnäkymien ottamiseksi huomioon talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin tehtävissä muutoksissa. Tarkoituksena on laatia monivuotisia tavoitteita sisämarkkinoihin liittyvälle toiminnalle. Sisämarkkinastrategian tavoitteet päivitetään samanaikaisesti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Tällöin esitetään vuosittaiset sisämarkkinoihin liittyvät poliittiset tavoitteet. 11

12 6. Muiden menettelyiden kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Tulostaulut: Eri tulostaulujen (valtiontuki, innovaatiot, yrityspolitiikka, jne.) julkaiseminen on tarvittaessa ajoitettava siten, että niitä voidaan käyttää apuna täytäntöönpanon tarkastelussa. Vakaus- ja kasvusopimus: Vakaus- ja lähentymisohjelman päivitykset on toimitettava jo alkusyksystä, jotta ne voidaan ottaa huomioon täytäntöönpanon tarkastelussa. Myös neuvoston lausunnot päivityksistä on annettava (viimeistään) vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jotta niitä voitaisiin käyttää apuna uusien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen muotoilussa. Muihin vielä alkuvaiheessa oleviin prosesseihin, esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan, kohdistuvia seurauksia on tarkasteltava perusteellisemmin, jotta niitä voitaisiin hyödyntää maksimaalisesti Lissabonin strategian seurannassa. Toimielimiin ja muihin osapuoliin kohdistuvat seuraukset 7. Komission kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Monien menettelyiden (vaiheiden) aikataulumuutokset, erityisesti täytäntöönpanon tarkastelun keskittäminen viimeiselle vuosineljännekselle, kevätraporttia täydentävien täytäntöönpanoraporttien julkaiseminen tammikuun puolivälissä ja kaikkien (keskipitkän aikavälin) poliittisten suuntaviivojen julkaiseminen kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen, edellyttävät vastaavia muutoksia komission ja sen yksiköiden työskentelyn organisoinnissa erityisesti niinä vuosina ('t', t+3), joina suuntaviivoja tai toimintasuunnitelmia tarkistetaan perusteellisesti. Täytäntöönpanon tarkastelun ajoittaminen varhaisempaan vaiheeseen, viimeiseen vuosineljännekseen, tarjoaa vakaan perustan komission kevätraportille, jossa esitetään yhteenveto täytäntöönpanon edistymisestä ja käsitellään tärkeimpiä esteitä edistymisen jatkumiselle. Siirtyminen keskipitkän aikavälin tarkasteluun lisää tarkastelun vakautta ja ennustettavuutta. Kun keskeiset asiat käsitellään samanaikaisesti, erityisesti joka kolmas vuosi, komission ja tästä alasta suoraan vastaavien komission yksiköiden työmäärä on tällöin merkittävä. Tämä on kuitenkin omiaan edistämään asioiden johdonmukaisempaa käsittelyä. Välivuosina resursseja voidaan siirtää täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin. Kun täytäntöönpanolle asetetaan yhä enemmän painoarvoa, komission yksiköt voivat joutua käyttämään entistä enemmän aikaa tietojen etsintään ja jäsenvaltioiden kanssa käytäviin keskusteluihin ennen 12

13 täytäntöönpanoraporttien ja erityisesti niiden talous- ja rakennepolitiikkaa käsittelevien osien viimeistelyä. 8. Neuvoston kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Monien menettelyiden (vaiheiden) aikataulumuutokset edellyttävät vastaavia muutoksia neuvoston ja sen valmistelukomiteoiden työskentelyn organisointiin. Osana työpanostaan neuvosto antaa luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi ennen kevään Eurooppa-neuvostoa. Neuvoston ja sen valmistelukomiteoiden työskentelyä on koordinoitava komission esittämien täytäntöönpanoraporttien ja suuntaviivojen seurannan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää huolehtia i) eri neuvostojen (ja niiden työskentelyä tukevien komiteoiden) toiminnan ja osallistumisen tasapuolisesta jakautumisesta ja ii) politiikan koordinaatioprosessin eri vaiheiden tehokkaasta tiedottamisesta yleisölle, jonka on näin helpompi ymmärtää, kuinka prosessin eri osat nivoutuvat osaksi yleisen politiikan koordinaatioprosessia. 9. Jäsenvaltioiden kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Jäsenvaltioiden kannalta merkittävimpiä seurauksia ovat mahdolliset muutokset niiden yhteisölle toimittamien politiikkaraporttien aikatauluissa, määrässä ja luonteessa. Raportoinnin selkeyttäminen yhteisön tasolla sekä järjestelmällisempi ja kattavampi raportointijärjestelmä voivat edellyttää koordinaation parantamista myös jäsenvaltioiden tasolla, mutta tuottavat samalla hyötyä vähentämällä eri prosessien päällekkäisyyksiä. Raportoinnin selkeyttäminen merkitsee toisaalta muutoksia aikatauluissa. Eri raportit (ja raporttien osat ) on saatava valmiiksi suunnilleen samaan aikaan, ts. viimeistään lokakuussa. 4 Myös raporttien määrän vähentäminen ja julkaisutiheyden harventaminen voi olla mahdollisuuksien rajoissa. Voitaisiin jopa ajatella, että monenvälisessä valvonnassa tarvittavat tiedot toimitetaan yhdessä kansallisessa talouspolitiikkaa koskevassa raportissa. Kansalliset työllisyyssuunnitelmat toimitetaan kuitenkin edelleen erikseen. 4 Tämä merkitsisi joissakin tapauksissa (esim kansallisten työllisyystoimintasuunnitelmien osalta) raporttien toimittamista nykyistä myöhemmässä vaiheessa, jolloin raporteissa voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon hallistusten talousarvioehdotuksissa päättämät mahdolliset uudet toimenpiteet. 13

14 Raporttien luonne voi kuitenkin muuttua vuodesta toiseen, sillä joinakin vuosina riittävät tiedot voidaan ehkä antaa tiiviimmissä raporteissa kuin toisina. Raportoinnin täsmällisestä luonteesta on käytävä lisäkeskusteluja. Voidaan ajatella, että talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tapauksessa jäsenvaltioilta vaadittavat raportit voivat olla erilaisia eri vuosina. Perusteellisesti tarkistettujen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tai työllisyyssuuntaviivojen antamisen jälkeen jäsenvaltioiden raporteissa voidaan keskittyä kyseisten suuntaviivojen perusteella harjoitettavaan politiikkaan, kun taas seuraavina vuosina voidaan korostaa enemmän varsinaisen täytäntöönpanon osuutta. Ei myöskään välttämättä ole tarpeen raportoida joka vuosi laajasti kaikista politiikan aloista. Esimerkiksi Cardiffin prosessia tarkastellaan siten, että joitakin politiikan aloja käsitellään muutamien vuosien välein, jotta uusien toimenpiteiden vaikutukset ehtivät tulla näkyviin ja kokonaistyömäärä vähenee. Jäsenvaltiot voivat panostaa enemmän politiikan koordinaatioprosessin eri vaiheiden tehokkaampaan tiedottamiseen kansallisille parlamenteille ja kansalaisille, jotta nämä saavat paremman käsityksen siitä, kuinka koordinoinnin eri osat nivoutuvat osaksi yleistä koordinaatioprosessia, ja voivat osallistua koordinointiin tiiviimmin. Menettelyiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen helpottaa tiedotustoimintaa. 10. Euroopan parlamentin kannalta koordinaatioprosessin selkeyttämisen seuraukset ovat seuraavat: Euroopan parlamentilla on enemmän aikaa tarkastella suuntaviivojen varsinaista täytäntöönpanoa valmistautuessaan antamaan mahdollisen työpanoksensa kevään Eurooppa-neuvostossa. Jos suuntaviivojen käsittelyaikataulua Euroopan parlamentissa muutetaan, parlamentti voi osallistua prosessiin tiiviimmin komission suuntaviivapaketin esittämisen jälkeen ja ennen eri neuvostojen valmistautumista kesäkuun Eurooppa-neuvostoon. Parlamentin kanssa voidaan käydä epävirallisia keskusteluja sen tuomiseksi tiiviimmin mukaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laadintaan. Näin voidaan toimia myös sisämarkkinastrategian laadinnan yhteydessä. Euroopan parlamenttia kuullaan edelleen työllisyyssuuntaviivoista perustamissopimuksen mukaisesti