FINNISH EVENT EVALUATION TOOL (FEET) KÄSIKIRJA
|
|
- Pia Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FINNISH EVENT EVALUATION TOOL (FEET) KÄSIKIRJA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun -hankkeen raportti Jenni Mikkonen, Katja Pasanen ja Eva-Maria Hakola Joensuun yliopisto Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos SAVONLINNA 2009
2 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 JOHDANTO... 4 YLEISESTI VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSESTA... 5 MENETELMÄN KUVAUS... 6 Kyselyjen aihepiirit... 8 Tutkimuksen toteutus Aineiston keruu Aineiston analysointi Matkailutulon laskeminen FEET-MENETELMÄN HAASTEET LOPUKSI KIRJALLISUUS 2
3 ESIPUHE Tässä käsikirjassa esitellään FEET-menetelmä. Aluksi esitellään maailman ja Suomen tapahtumien vaikuttavuustutkimuksen tilaa pohjana FEET-menetelmän kehittämistyölle. Tämän jälkeen kuvataan FEET-tutkimuskokonaisuus sekä aineiston keruun ja analysoinnin menetelmät pääpiirteissään. Käsikirjan liitteissä esitellään yksityiskohtaisemmat analyysimenetelmät ja FEET-lomakepohjat. Käsikirja on suunnattu pääasiassa ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille. Käsikirjan avulla ne voivat omaksua ja ottaa käyttöönsä FEET - tapahtumien vaikuttavuustutkimuksen menetelmän opetuksessaan ja kehittämistyössään sekä jatkaa vertailukelpoisen tapahtumatiedon keruuta East Side Story -hankkeen päätyttyä. 3
4 JOHDANTO Tapahtumat huomioidaan aiempaa paremmin tärkeinä matkailuattraktioina ja vetovoimatekijöinä. Niiden tiedetään houkuttelevan matkailijoita paikkakunnille ja lisäävän paikkakuntien näkyvyyttä. Erityisen tärkeitä tapahtumat ovat pienille paikkakunnille, koska tapahtumien avulla nekin onnistuvat houkuttelemaan matkailijoita ja siten kerryttämään matkailutuloa. Suoran matkailutulon lisäksi tapahtumilla on myös muunlaisia vaikutuksia, niin positiivisia kuin negatiivisiakin, paikkakunnan ja paikallisten asukkaiden elämään. Tapahtuman sosiokulttuuriset vaikutukset huomioidaankin yhä useammin taloudellisten vaikutusten rinnalla. Suomi on tapahtumien aarreaitta. Varsinkin kesälomalaisten suosima Itä-Suomi on täynnä erilaisia festivaaleja. Vaikka tapahtumia on järjestetty vuosikymmenien ajan, tapahtumista saatava vertailukelpoinen tieto on ollut Suomessa näihin päiviin saakka kovin vähäistä. Monikaan tapahtuma ei tiedä alueellisia vaikutuksiaan. Kulttuuritapahtumat ovat myös kokeneet, etteivät pelkät taloudelliset mittarit ja yleisöluvut kerro heidän festivaalistaan ja sen vaikutuksesta alueeseen tarpeeksi. Tähän tarpeeseen vastasi osaltaan Joensuun yliopiston hallinnoima ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke (2007). Hankkeen tavoitteena oli pilottimallin kehittäminen tapahtumien alueellisten vaikutusten tutkimiseen. Pilottitutkimukseen osallistui 12 itäsuomalaista tapahtumaa, jotka saivat samalla kaivattua tutkimustietoa tapahtumansa vaikutuksista paikkakunnalle. Tutkimuksessa huomioitiin tapahtumien sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset yhtä aikaa. Vaikutuksia tarkasteltiin kattavasti viiden sidosryhmän näkemysten avulla. Näitä sidosryhmiä ovat tapahtumajärjestäjä, tapahtuman kävijät, paikallisyrittäjät, paikallisväestö ja päättäjät. Hankkeen tuloksena oli ainutlaatuisen laaja ja vertailukelpoinen tapahtuma-aineisto, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset arvot olivat rinnakkain taloudellisten lukujen kanssa. (Esim. Mikkonen et al ) Tutkimusmallin kehittämistä jatkettiin vuosina , jolloin kaksivuotisessa East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun -hankkeessa tutkittiin vielä viittä itäsuomalaista tapahtumaa. Jatkohankkeessa lomakkeita ja niiden kysymyksiä kehitettiin ja täydennettiin paremmin tutkimusongelmia palveleviksi ja helpommin vastattaviksi, mutta tulosten vertailtavuus aiempiin tutkimuksiin säilytettiin pääpiirteissään. Kolmen vuoden työn tuloksena syntyi siis työkalu, joka nimettiin FEETiksi (Finnish Event Evaluation Tool). Työkalulla tapahtumien alueellisia vaikutuksia voidaan tutkia hyvin laajasti eri näkökulmista. 4
5 YLEISESTI VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSESTA Tapahtumat vaikuttavat paikkakuntiin monella tavalla. Useimmiten vaikutukset jaetaan taloudellisiin, sosiokulttuurisiin, poliittisiin ja ympäristövaikutuksiin (esim. Allen et al. 2002). Niin Suomessa kuin maailmallakin mielenkiinto on useimmiten ollut tapahtuman taloudellisten vaikutusten mittaamisessa, vaikka viime vuosina onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota myös tapahtuman sosiokulttuurisiin vaikutuksiin. Tähän mennessä suomalaisissa tapahtumatutkimuksissa on keskitytty pääasiassa yksittäisten tapahtumien taloudellisiin vaikutuksiin (ks. esim. Cantell, 1993, 1994, 1996, 1998, 2003; Ilmonen et al. 1995). Poikkeuksena on mainittava Kimmo Kainulaisen Kunta ja kulttuurin talous (2005), jossa on pohdittu usean tapahtuman erilaisia aluevaikutuksia. Taloudellisten vaikutusten tutkimisessa on hyödynnetty lukuisia eri malleja, muun muassa panostuotos mallia (Input-output model) tai sen sovelluksia (esim. Kim et al. 1998; Chhabra et al. 2003; Daniels 2004; Tohmo 2005; Jago & Dwyer 2006), laskennallista tasapainomallia (Computable General Equilibrium model, CGE) (esim. Dwyer et al. 2005; Dwyer et al. 2006; Jago & Dwyer 2006) sekä pohjoismaista mallia (Nordic model) (esim. Cantell 1993, 1996, 1998, 2003; Ilmonen et al. 1995; Tyni & Aho 1999). Maailmalla on käytetty varsinkin kahta ensimmäistä mallia ja näistä jälkimmäistä (CGE) on yleisesti pidetty tarkempana ja parempana menetelmänä taloudellisten vaikutusten arviointiin, sillä panos-tuotos-malli jättää huomioimatta toiminnan negatiiviset vaikutukset. Panostuotos-malli on tästä huolimatta yleisemmin käytetty, sillä CGE-malli on monimutkaisempi ja kalliimpi käyttää. (Dwyer et al. 2006, ) Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, on näiden kahden mallin sijaan usein hyödynnetty 1980-luvulla kehitettyä pohjoismaista mallia. Se koostuu kahdesta osasta, tulo- ja menomenetelmästä, joita voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Tulomenetelmällä tutkitaan taloudellisia vaikutuksia yrityskyselyyn ja menomenetelmällä matkailijakyselyyn perustuen. Menomenetelmä on näistä kahdesta yleisemmin käytetty tapahtumatutkimuksessa. (esim. Cantell 1993, 1996, 1998, 2003; Ilmonen et al. 1995; Paajanen 1999; Tyni & Aho 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Juntheikki et al ) On kuitenkin todettu, ettei taloudellinen näkökulma ole yksin riittävä, vaan myös tapahtuman sosiokulttuuriset ja ympäristövaikutukset tulisi huomioida tapahtuman kokonaisvaikutuksia arvioitaessa (esim. Small et al. 2005; Wood 2005). Tapahtumat vaikuttavat paikkakunnan elämään usealla eri tavalla niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä (esim. Getz 2007; Moscardo 2007). Parhaimmillaan tapahtumat koetaan koko paikkakunnan yhteiseksi jutuksi, joka luo yhteishenkeä, lisää viihtyisyyttä ja asukkaiden ylpeyttä omasta asuinkunnastaan sekä tuo uusia harrastusmahdollisuuksia. Negatiivisiin vaikutuksiin puolestaan lukeutuvat esimerkiksi ristiriidat matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä, häiriökäyttäytyminen sekä liikenne- ja 5
6 ympäristöongelmat. Sosiokulttuuristen ja ympäristövaikutusten tutkiminen onkin tärkeää, jotta tapahtumasta aiheutuvat epäkohdat löydettäisiin ja niihin puututtaisiin ajoissa negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Etenkin pienillä paikkakunnilla tapahtuman sosiokulttuuristen vaikutusten mittaaminen voi olla taloudellisten vaikutusten selvittämistä tärkeämpää, sillä esimerkiksi paikallisten asukkaiden tyytyväisyydellä voi olla paljon merkitystä tapahtuman jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta. (Allen et al. 2002: 25 26; Small et al. 2005: 67.) Sosiokulttuuristen vaikutusten tutkiminen on vielä suhteellisen uusi asia tapahtumatutkimuksessa, vaikka tarve niiden tutkimiseen on ollut tiedossa jo kauan. Aineettomien sosiokulttuuristen vaikutusten mittaaminen on taloudellisten lukujen selvittämistä monimutkaisempaa, joten se lienee yksi syy, miksi ne ovat saaneet vähemmän huomiota. Lähestymistapa on useimmiten enemmän kuvaileva kuin tilastollisiin seikkoihin perustuva. Kuitenkin muutamia skaaloja ja asteikkoja näiden vaikutusten mittaamiseen on viime vuosina kehitetty erityisesti Australiassa. Näitä ovat esimerkiksi SIP-skaala (Social Impacts Perception Scale) ja FSIAS-skaala (Festival Social Impact Attitude Scale), jotka molemmat mittaavat erilaisten väittämien avulla yhteisön havaintoja tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista (Delamere 2001; Delamere et al. 2001; Small et al. 2005; Small 2007). Nämä mallit toimivat pohjana myös FEETin luomisessa. FEET-tutkimusmalliin yhdistettiin sekä tapahtuman taloudellisten että sosiokulttuuristen vaikutusten tutkiminen. Useimmiten sosiokulttuurisia vaikutuksia on tutkittu ainoastaan paikallisväestön näkökulmasta, mutta FEETissä tutkimuskohteena ovat lisäksi paikalliset yrittäjät ja päättäjät. Tutkimalla useampien sidosryhmien näkemyksiä saatiin näkökulmasta entistä kokonaisvaltaisempi. Se, mikä FEETissä on erilaista aiempiin tutkimusmalleihin nähden, onkin tutkimuksen laajuus. Mallilla tutkitaan niin taloudelliset kuin sosiokulttuurisetkin vaikutukset samanaikaisesti viiden eri sidosryhmän näkökulmasta. Kun tutkimus toteutetaan samalla kaavalla kaikissa tapahtumissa, saadaan helposti vertailtavaa tietoa eri tapahtumista. (Pasanen et al ) MENETELMÄN KUVAUS FEET-tutkimusmenetelmä muodostuu tietyssä järjestyksessä tapahtuvasta tiedon keräämisen prosessista, jossa kerätään analysoitava tutkimusaineisto viidestä tutkittavasta kohderyhmästä. Neljä edellä mainituista on tapahtuman sidosryhmiä, ja viides tiedon keräämisen kohde on itse tapahtumajärjestäjä. FEET-menetelmällä voidaan tutkia erisisältöisiä tapahtumia. Tutkimus kohdistuu 1) tapahtumakävijöiden profiileihin, 2) tapahtuman taloudellisiin vaikutuksiin ja 3) tapahtuman sosiokulttuurisiin vaikutuksiin. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat tapahtumakävijöiden 6
7 lisäksi tapahtumajärjestäjä, paikalliset asukkaat, paikalliset yrittäjät sekä päättäjät (kuva 1). FEETmenetelmä sisältää tapahtumajärjestäjän haastattelun ja viiden eri sidosryhmän lomakekyselyt. Yleisökyselyä lukuun ottamatta tutkimus toteutetaan sähköisin lomakkein. Kuva 1. FEET-tutkimusmenetelmän viisi kohderyhmää Kävijäprofiilien selvittämiseen hyödynnetään seuraavia tietoja yleisötutkimusaineistosta: kävijän taustatiedot, tapahtumaan osallistumisen tiedot ja ulkopaikkakuntalaisten matkustamisen tiedot. Tapahtuman taloudellinen vaikutus koostuu seuraavista osa-alueista: Ulkopaikkakuntalaisten kävijöiden rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suora matkailutulo Tapahtuman tekemät ostot paikkakunnalla Tapahtuman työllistävyys Paikallisten yrittäjien näkemykset tapahtuman vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan Muiden sidosryhmien näkemykset tapahtuman vaikutuksista paikkakunnan elinkeinoelämään Tapahtuman sosiokulttuurisiin vaikutuksiin huomioidaan sidosryhmien (paikalliset asukkaat, yritykset, päättäjät) näkemykset seuraavista osa-alueista: Tapahtuman vaikutus paikalliseen infrastruktuuriin ja palveluihin Tapahtuman vaikutus paikkakunnan imagoon Tapahtuman vaikutus asukkaiden viihtyvyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin Tapahtuman vaikutus paikallisten yhteenkuuluvuuteen ja identiteettiin 7
8 Tapahtuman ympäristövaikutukset Muut sosiaaliset vaikutukset Kyselyjen aihepiirit Sekä yleisötutkimuksessa että yrityskyselyssä painotetaan erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Yleisötutkimuksella selvitetään tapahtumakävijöiden profiileja ja muun muassa rahankäyttöä. Yrityksiltä tiedustellaan tapahtuman vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan sekä yritysten näkemyksiä tapahtuman taloudellisesta vaikuttavuudesta paikkakunnalla. Paikallisväestökyselyssä painotus on sen sijaan enemmän sosiokulttuurisissa vaikutuksissa, mutta kyselyssä sivutaan kevyesti myös taloudellista puolta. Päättäjäkyselyllä selvitetään päättäjien (kunnan hallituksen ja valtuuston jäsenet, osa kunnan viranhaltijoista) mielipiteitä sekä taloudellisista että sosiokulttuurisista vaikutuksista sekä päättäjien yleisiä näkemyksiä tapahtumasta ja kunnan suhtautumisesta tutkittavaan tapahtumaan ja tapahtumiin yleensä. Tapahtumajärjestäjän haastattelulla ja lomakekyselyillä selvitetään sekä sosiokulttuuriset vaikutukset että tapahtuman talouteen liittyvät tiedot järjestäjän näkökulmasta. Alla esitellään yksityiskohtaisemmin lomakkeiden sisällöt. Tapahtumajärjestäjän haastattelu ja kysely Haastattelulla selvitetään tapahtumajärjestäjän näkemyksiä tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista, ympäristövaikutuksista, yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Haastattelulla selvitetään myös perustietoja tapahtumasta, esimerkiksi tapahtuman historia, ohjelman rakentuminen ja markkinoinnin kohderyhmät. Tapahtuman taloudelliset tiedot -lomake 1) Perustiedot tapahtumasta (tapahtumajärjestäjä, perustamisvuosi, kävijämäärät ym.) 2) Tapahtuman tulot (kyseisenä tai edellisenä vuonna) 3) Tapahtuman palkkakulut ja työntekijöiden määrät 4) Muut kulut 5) Oravannahat/ei-rahalliset avustukset 6) Markkinointi ja yhteistyö (keskeisimmät markkinointikanavat ja yhteistyökumppanit) Tapahtuman sosiokulttuuriset vaikutukset -lomake 1) Yleistietoja tapahtumasta (keskeisin tavoite, tulevaisuudennäkymät, sisältö, ongelmat) 2) Tapahtuman vaikutukset koulutukseen ja harrastustoimintaan paikkakunnalla 3) Mielipiteet tapahtuman vetovoimasta 4) Mielipiteet tapahtuman paikallistaloudellisesta merkityksestä 8
9 5) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan imagoon ja vetovoimaan 6) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen 7) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksista asukkaiden viihtyvyyteen ja yhteenkuuluvuuteen 8) Mielipiteet tapahtuman ainutlaatuisuudesta Yleisökysely 1) Taustatiedot (sukupuoli, ikä, asuinpaikkakunta, koulutus, perhetyyppi ym.) 2) Kulttuuriharrastuneisuus 3) Tapahtumaan osallistuminen (esim. motiivit, tapahtumakäyttäytyminen, mistä saanut tietoa) 4) Rahankäyttö (tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla) 5) Ulkopaikkakuntalaisten matkan tiedot Yrityskysely 1) Perustiedot yrityksestä (esim. toimiala, henkilöstömäärä, liikevaihto) 2) Yrityksen tietoisuus tapahtumasta 3) Yrityksen valmistautuminen tapahtumaan (esim. tapahtuman mahdollinen vaikutus tuotteisiin, palveluihin, markkinointiin, hintoihin) 4) Tapahtuman vaikutukset yrityksen liiketoimintaan (vaikutus liikevaihtoon, asiakasmääriin, muut vaikutukset) 5) Yhteistyö tapahtumajärjestäjän ja muiden yritysten kanssa 6) Mielipiteet tapahtuman paikallistaloudellisesta merkityksestä 7) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan imagoon ja vetovoimaan 8) Yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Paikallisväestökysely 1) Taustatiedot (esim. sukupuoli, ikä, asuinpaikkakunta, koulutus, perhetyyppi) 2) Suhtautuminen tapahtumaan (ja kulttuuriharrastuneisuus) 3) Mielipiteet tapahtuman paikallistaloudellisesta merkityksestä 4) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikalliseen infrastruktuuriin ja palveluihin 5) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan imagoon 6) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin 7) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikallisten yhteenkuuluvuuteen ja identiteettiin 8) Mielipiteet tapahtuman ympäristövaikutuksista 9) Muut tapahtuman sosiaaliset vaikutukset 9
10 Päättäjäkysely 1) Taustatiedot (esim. ikä, sukupuoli, koulutus, asema) 2) Tietoisuus tapahtumasta 3) Suhtautuminen tapahtumaan ja kysymyksiä paikkakunnan kulttuuri-ilmapiiriin liittyen 4) Mielipiteet tapahtuman paikallistaloudellisesta merkityksestä 5) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan imagoon ja vetovoimaan 6) Mielipiteet tapahtuman vaikutuksesta paikallisten viihtyvyyteen, yhteenkuuluvuuteen ja identiteettiin Mielipiteet selvitetään aihealueittain useilla Likert-asteikollisilla väittämillä (samaa mieltä eri mieltä). Jokaisen aihealueen lopuksi vastaaja arvioi kyseisen vaikutuksen yleisesti ottaen asteikolla miinus kolmesta plus kolmeen (-3 +3; erittäin negatiivinen erittäin positiivinen). Vastaajia pyydetään myös perustelemaan mielipiteensä avoimessa kysymyksessä, jolla saadaan arvokasta kvantitatiivista aineistoa syventävää tietoa. Paikallisväestöltä kysytään lisäksi arviota tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista heidän omaan elämäänsä samalla asteikolla miinus kolmesta plus kolmeen. Kyselyihin on mahdollista, jopa suotavaa, tehdä pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, sillä kaikki kysymykset eivät sellaisenaan sovi erikokoisiin tai -sisältöisiin tapahtumiin. Esimerkiksi pienen kirjallisuustapahtuman ja suuren rockfestivaalin vaikutukset ovat hyvin poikkeavia toisistaan, joten kaikkia kysymyksiä tai väittämiä ei ole tarpeen esittää. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutetaan saman kaavan mukaisesti kaikissa tapahtumissa tulosten vertailtavuuden säilyttämiseksi. Joka tapahtuman osalta toteutetaan näin ollen kuusi lomakekyselyä ja yksi haastattelu. Ennen tapahtumaa tapahtumajärjestäjä haastatellaan ja hän täyttää myös kyselyn tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista (kuva 2). Tapahtuman aikana toteutetaan kävijäkysely ja tapahtuman jälkeen sidosryhmäkyselyt. Vielä viimeisenä tapahtumajärjestäjä täyttää tapahtumaa koskevan taloudellisten tietojen lomakkeen. 10
11 Kuva 2. FEET-vaikuttavuustutkimuksen prosessin kuvaus kaaviona Aineiston keruu Yleisökysely Yleisökyselyaineisto kerätään paperilomakkein tapahtuman aikana. Vaihtoehtoisesti kyselyn voi toteuttaa sähköisellä lomakkeella joko paikan päällä tapahtumassa tai lähettämällä kyselyn linkin tapahtuman jälkeen sähköpostitse vastaajalle. East Side Story -tutkimuksissa havaittiin sähköisen aineiston keruu paikan päällä hyvin haastavaksi. Useimpien tapahtumien tilaisuuksien edellä on ainoastaan noin puolesta tunnista tuntiin aikaa kerätä aineistoa, joten paperilomakkeita jakamalla saadaan helpommin suurempi otos. Tapahtuman jälkeen ei kukaan yleensä jää vastaamaan kyselyihin. Lisäksi useat tapahtumat sijoittuvat loma-aikaan, jolloin kävijät eivät halua olla missään tekemisissä tietokoneiden kanssa. Turvallisinta otoksen kannalta on siis kerätä aineisto paperilomakkein ennen tapahtuman alkua. Paperilomakkeilla aineistoa kerätessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lomakkeiden tietojen siirto manuaalisesti analysoitavaan muotoon vie paljon aikaa. Yrityskysely FEET-menetelmässä yrityskyselyt toteutetaan sähköisesti, jotta tutkimusaineisto saadaan helposti ja nopeasti analysoitavaan muotoon. Sähköinen kyselylomake lähetetään yrityksille sähköpostitse. Kysely suunnataan sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla oletetaan olevan vaikutusta. Näitä toimialoja ovat muun muassa majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Paikallisten yritysten sähköpostiosoitteita kerätään esimerkiksi eri yritysrekistereistä (kaupungin tai 11
12 paikallisyhdistysten yritysrekisterit, hakukoneet) tai yritysten omilta Internet-sivuilta. Sähköpostiviestiin laitetaan lyhyt saate, jossa kerrotaan tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta sekä linkki suoraan kyselylomakkeeseen. Mikäli tällä keinolla ei saada vastauksia riittävästi, voidaan aineistoa täydentää puhelimitse. Yrittäjä voidaan haastatella puhelimessa saman tien käyttäen samaa kyselylomaketta tai voidaan sopia myöhempi haastatteluaika tai pyytää sähköpostiosoite kyselyn lähettämistä varten. Yrityskysely on mahdollista toteuttaa myös postikyselynä paperilomakkein. Tällöin on huomioitava postituksesta syntyvät kulut, postitusaika ja aineiston analysoitavaan muotoon saattamiseen kuluva aika. Paikallisväestökysely Myös paikallisväestökyselyjen aineostot kerätään sähköisesti. Tässä tapauksessa paikallisväestö pyritään saavuttamaan Internetin kautta. Linkki kyselylomakkeelle tulisi saada Internetiin mahdollisimman monielle sivustoille, joita paikalliset käyttävät. Hyväksi havaittuja ovat esimerkiksi paikallislehtien verkkosivut. Myös sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, voidaan hyödyntää. Sosiaalisen median käytössä on kuitenkin hyvä huomioida, että linkin sijoittaminen esimerkiksi tapahtuman kannattajien yhteisösivulle voi aiheuttaa tuloksissa vinoutumaa. Ilmoitus kyselystä ja kyselyn nettiosoite voidaan myös julkaista paikallisessa sanomalehdessä. Mikäli näillä keinoin ei saavuteta paikallisväestöä tarpeeksi, voidaan aineistoa täydentää joko jakamalla tutkimuksesta kertovia ja linkin sisältäviä flyereita tai perinteisin paperilomakkein paikallisissa marketeissa ja ostoskeskuksissa. Myös ns. lumipallomenetelmä voi toimia joissain tapauksissa. Tällöin esimerkiksi paikkakunnan suurien työnantajien tai oppilaitosten sähköpostilistoille tai yhteyshenkilöille lähetetään pyyntö välittää viestiä tutkimuksesta eteenpäin omien postitusverkostojen kautta. Päättäjäkysely Päättäjille suunnattu kysely toteutetaan yritys- ja paikallisväestökyselyn tavoin sähköisesti. Kunnan tai kaupungin hallituksen ja valtuuston jäsenille sekä asiaan liittyville virkamiehille lähetetään sähköpostiviesti, joka sisältää linkin kyselyyn. Yhteystiedot löytyvät useimmiten kunnan Internetsivuilta. Aineiston analysointi Yleisökyselyn sekä paikallisten sidosryhmäkyselyjen (paikallisväestö, päättäjät, yritykset) aineistot on East Side Story -hankkeen vaikuttavuustutkimuksissa analysoitu tilastollisesti SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kaikki aineistot on esitelty suurelta osin käyttämällä kuvailevia perustunnuslukuja eli 12
13 prosenttiosuuksia, keskiarvoja, mediaaneja ja frekvenssejä, sillä etenkin sidosryhmäkyselyjen osalta aineistot ovat usein olleet hyvin pieniä. Datasta on näin ollen ajettu kaikkien kysymysten osalta frekvenssit ja keskiarvot. Lisäksi kyselyjen dataa on jaettu pienempiin ryhmiin (esimerkiksi paikalliset ja ulkopaikkakuntalaiset kävijät) ja tehty frekvenssiajoja näiden pienempien ryhmien mukaan. Ryhmiä on paikoin myös vertailtu toisiinsa ristiintaulukoinneilla ja khi²-testillä (esim. pienet yritykset vs. suuret yritykset). Taloudellisten ja sosiokulttuuristen väittämien osalta on raportoinnissa hyödynnetty pääasiassa keskiarvoja ja niistä piirrettyjä diagrammeja. Myös tapahtumien suoraa matkailutuloa laskettaessa on hyödynnetty eri kävijäryhmien (päiväkävijät, maksullisessa majoituksessa yöpyvät, ilmaisessa majoituksessa yöpyvät) eri muuttujien (mm. viipymä, rahankäyttö) keskiarvoja ja mediaaneja aineiston koosta riippuen. Kävijäaineiston käsittely ja matkailutulon laskeminen on esitelty tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Avoimia kommentteja on East Side Story -hankkeen FEET-tutkimuksissa hyödynnetty lähinnä kvantitatiivista aineistoa täydentävänä materiaalina. Vaikka tähän mennessä datan käsittely on painottunut kuvailun asteelle, ei mikään estä tekemästä kyselyaineistoille syvällisempiä analyysejä, mikäli aineiston koko ja laatu sen sallivat. Tapahtumajärjestäjältä kerättyä aineistoa (haastattelu, sosiokulttuurinen lomake ja taloudellinen lomake) ei ole analysoitu tilastollisin tai kvalitatiivisin menetelmin. Niitä on käytetty raportoinnissa ainoastaan muun raportoinnin tukena ja vertailtavana tietona. Matkailutulon laskeminen Yksi FEET-menetelmän oleellisimmista tapahtuman taloudellista vaikuttavuutta kuvaava indikaattori on suora matkailutulo, joka lasketaan kävijöiden rahankäytöstä tapahtumassa ja paikkakunnalla. Matkailutuloa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne ulkopaikkakuntalaiset kävijät, joille tapahtuma oli pääsyy tulla paikkakunnalle tai tapahtumalla oli paljon tai jonkin verran merkitystä paikkakunnalle saapumiselle. Ne, joille tapahtumalla ei ollut juurikaan tai lainkaan merkitystä paikkakunnalle saapumiselle, jätetään laskennan ulkopuolelle, sillä heidän rahankäyttöään paikkakunnalla ei voida katsoa aiheutuneen tapahtumasta. Suorasta matkailutulosta täytyy huomioida, että se kuvaa ainoastaan tapahtuman ulkopaikkakuntalaisten kävijöiden (=matkailija) rahankäyttöä tapahtumassa ja paikkakunnalla. Siinä ei huomioida tämän rahan kerrannaisvaikutuksia tai vuotoja alueen ulkopuolelle. Matkailutulon laskennassa hyödynnetään seuraavia tietoja: myytyjen lippujen määrä/kävijämäärä tapahtumakävijöiden (etenkin matkailijat) ryhmien osuus kaikista kävijöistä kävijöiden keskimääräinen osallistuttujen tilaisuuksien määrä 13
14 yöpyvien matkailijoiden majoitusmuoto matkailijoiden viipymä paikkakunnalla ja matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö paikkakunnalla matkailijaryhmittäin (päiväkävijät, maksullisessa majoituksessa yöpyvät, ilmaismajoituksessa yöpyvät). Myytyjen lippujen määrä ja tapahtuman kävijämäärä saadaan tapahtumajärjestäjältä. Muut tarvittavat tiedot ovat johdettavissa yleisökyselyn tuloksista. Yleisesti matkailutulon laskennassa käytetään myytyjen lippujen määrää, sillä se kuvastaa maksavien asiakkaiden määrää kävijämäärää paremmin. Joissakin poikkeustapauksissa myytyjen lippujen sijaan laskennassa hyödynnetään tapahtumajärjestäjän ilmoittamaa kävijämäärää. Näin menetellään esimerkiksi sellaisten tapahtumien osalta, joissa on paljon kutsuvieraita tai sponsorilippuja (joita ei ole laskettu myytyihin lippuihin), ja ilmaistapahtumissa. Tutkimuksen teossa on hyvä huomioida, että myydyt liput ja tapahtumajärjestäjän ilmoittama kävijämäärä eivät kuitenkaan useimmissa tapauksissa paljasta tapahtuman todellista kävijämäärää, vaan lähes aina luvut osoittavat tapahtuman käyntimääriä. Yksi henkilö voi osallistua useaan tapahtuman tilaisuuteen ja tulee näin ollen lasketuksi moneen otteeseen kävijämäärässä. Todellisen kävijämäärän selvittämiseksi suhteutetaan tapahtumajärjestäjän ilmoittama luku kävijäryhmien osuuksiin ja osallistuttujen tilaisuuksien määrään. East Side Story -tutkimuksissa kävijät on jaettu viiteen ryhmään: 1) paikkakuntalaisiin ja ulkopaikkakuntalaisiin kävijöihin, joista ulkopaikkakuntalaiset kävijät on edelleen jaettu 2) niihin, joille tapahtumalla ei ole juurikaan tai lainkaan merkitystä paikkakunnalle matkustamiselle, 3) päiväkävijöihin (myös ne, jotka yöpyvät tapahtumapaikkakunnan lähikunnissa), 4) maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja 5) ilmaismajoituksessa yöpyviin. Matkailijoiden käyttämä rahamäärä ja viipymä paikkakunnalla ja tapahtumassa selvitetään FEET -tutkimuksissa ryhmäkohtaisesti (maksullisessa majoituksessa yöpyvät, ilmaismajoituksessa yöpyvät ja päiväkävijät). Rahankäyttöä ja viipymää on mahdollista tarkastella myös majoitusmuotokohtaisesti. Tärkeää kuitenkin on, että ulkopaikkakuntalaisia kävijöitä ei käsitellä yhtenä ryhmänä, sillä viipymä ja rahankäyttö voivat vaihdella suuresti esimerkiksi majoitusmuodon mukaan. Matkailutulo lasketaan matkailijaryhmittäin kertomalla matkailijoiden määrä matkailijoiden koko matkan aikana kuluttamalla keskimääräisellä rahamäärällä. Tapahtuman aikaansaama kokonaismatkailutulo saadaan laskemalla yhteen matkailijaryhmittäiset matkailutulot. 14
15 FEET-MENETELMÄN HAASTEET FEET-menetelmällä saadaan kerättyä monipuolista tietoa tapahtumista ja niiden vaikutuksista, mutta lähinnä menetelmän laajuuden vuoksi siihen liittyy myös useita haasteita. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet sidosryhmäaineistojen keruuseen. Sähköisiin lomakkeisiin päädyttiin aineiston keruun ja analysoinnin nopeuttamiseksi, mutta aineiston keruu sähköisillä lomakkeilla ei ole ollut täysin ongelmatonta. Erityisen haastavaksi on osoittautunut paikallisväestön ja yrittäjien saavuttaminen. Useiden tapahtumien kohdalla aineisto on jäänyt näiltä osin hyvin pieneksi. Yleisötutkimuksissa aineiston keruu on suoritettu perinteisin paperilomakkein ja näin on saatu riittävästi vastauksia, mutta paperilomakkeiden käyttö paikallisväestö- ja yrityskyselyaineistojen keräämisessä veisi huomattavasti enemmän aikaa, ja siihen ei East Side Story -hankkeessa toteutetuissa FEET -tutkimuksissa ole ollut mahdollisuutta. On myös havaittu, että yrittäjät eivät ole kovin innokkaita vastaamaan kyselyihin. Lisäksi yritysten sähköpostiosoitteita on edelleen huonosti saatavilla, mikä pienentää jo lähtökohtaisesti otosta. Paikallisväestökyselyjen kohdalla taas haastavinta on ollut sopivien Internet-sivujen löytäminen eli sellaisten sivustojen, joita paikalliset asukkaat käyttävät. Sähköiset lomakkeet myös sulkevat tutkimuksen ulkopuolelle sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytä Internetiä tai omista tietokonetta, kuten vanhukset. Sekä yritys- että paikallisväestökyselyjen kohdalla tulisikin kiinnittää huomiota kohderyhmien mahdollisimman tehokkaaseen saavutettavuuteen ja motivoimiseen. Matkailutulon laskennassa haasteena on saada kävijät vastaamaan täsmällisesti rahankäyttöönsä liittyen. Analysoinnissa haasteena ovat erityisesti pienet tapahtumapaikkakunnat. FEETillä kerätään useimmiten tietoa yleisön rahankäytöstä tapahtumapaikkakunnalla. Pienillä paikkakunnilla on usein hyvin rajallinen palvelutarjonta, mikä ohjaa osaltaan tapahtumakävijöidenkin kulutusta naapurikuntaan. Näin ollen rahankäyttöä koskevan alueen laajuuden määrittämiseen (esim. pelkkä tapahtumapaikkakunta, seutu, alue) täytyy kiinnittää erityistä huomiota pienten tapahtumapaikkakuntien osalta toivotun aineiston takaamiseksi. Aineiston analysoinnin osalta kaikkein haastavimmaksi osa-alueeksi osoittautui sosiokulttuuristen vaikutusten analysointi. Sosiokulttuurisia vaikutuksia on hankala mitata ja verrata niiden aineettomuuden vuoksi, ja täten niitä ei voida esittää samalla tavoin kuin taloudellisia vaikutuksia, jotka on helppo esittää numeroina. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnustettu, että ihmiset ovat taipuvaisia jättämään huomioimatta sosiokulttuuriset vaikutukset ja keskittyvät helposti ymmärrettäviin lukuihin. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota sellaisen esittämistavan löytämiseen, jolla sosiokulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset saataisiin samalle viivalle. East Side 15
16 Story -hankkeissa sosiokulttuuriset vaikutukset on esitetty keskiarvoina sidosryhmien mielipiteistä eri väittämistä ja erillään taloudellisista vaikutuksista. Tällä hetkellä FEET-tutkimuksessa ympäristövaikutukset on otettu huomioon vain muutaman väittämän avulla sosiokulttuuristen vaikutusten yhteydessä. Myös ympäristöseikat tulisi ottaa laajempaan tarkasteluun tulevaisuudessa etenkin isoja tapahtumia tutkittaessa. Pienten tapahtumien kohdalla ympäristövaikutukset ovat olleet hyvin pieniä, joten niitä ei tähän mennessä ole tutkittu omana osionaan. LOPUKSI Tapahtumat nähdään nykyisin tärkeinä matkailun vetovoimatekijöinä, jotka tuovat tuloa tapahtumapaikkakunnille. Niiden koetaan usein myös tuottavan hyvinvointia ihmisille. Kiinnostus tapahtumiin poliittisessa päätöksenteossa ja kuntien ja kaupunkien strategiatyöskentelyssä on tästä syystä kasvanut viime vuosina. Samalla on kasvanut kiinnostus tapahtumien todellisia vaikutuksia kohtaan. Kasvaneeseen kiinnostukseen ja tarpeeseen selvittää tapahtumien vaikutukset vastattiin Itä-Suomessa luomalla Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen ESS vaikuttaa ja East Side Story -hankkeissa malli tapahtumien taloudellisen ja sosiokulttuurisen vaikuttavuuden tutkimiseen. Malli nimettiin FEETiksi (Finnish Event Evaluation Tool). FEET-menetelmällä voidaan kerätä jatkossa vertailukelpoista tietoa tapahtumista valtakunnan laajuisesti. Tähän ei aikaisemmin ole Suomessa ollut menetelmää. Menetelmällä kerätään samanaikaisesti tietoa tapahtuman sosiokulttuurista ja taloudellisista vaikutuksista viideltä eri sidosryhmältä. Kulttuuritapahtumia voidaan verrata kerätyn tiedon valossa keskenään, koska menetelmä on tapahtuman sisällöstä riippumaton. FEET-menetelmällä on vuosien 2007 ja 2009 välisenä aikana tutkittu kaikkiaan 17 tapahtuman taloudelliset ja sosiokulttuuriset vaikutukset. Tutkimuksen kohteena on ollut pääasiassa kulttuuritapahtumia, mutta vuoden 2007 pilottitutkimusten kohteena oli myös yksi urheilutapahtuma. Kaikkein toimivin menetelmä on perinteisissä kulttuuritapahtumissa keskikokoisilla tai suurilla paikkakunnilla. Menetelmää on kuitenkin mahdollista käyttää myös pienten paikkakuntien tapahtumissa ja urheilutapahtumissa, mutta niissä menetelmän lomakkeisto vaatii hiukan muokkausta. 16
17 Jatkossa FEET-tutkimusmenetelmää voivat yliopiston lisäksi hyödyntää alueelliset ammattikorkeakoulut opetustoiminnassaan ja ei-kaupallisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan. Menetelmää on mahdollista käyttää kokonaisuutena tai sillä on mahdollista keskittyä tutkimaan ainoastaan yhtä sidosryhmää tai tiettyjä vaikutuksia kerrallaan. FEET-menetelmää toivotaan käytettävän tapahtumien vaikutuksia tutkittaessa tulevaisuudessa, sillä näin saadaan lisää ymmärrystä ja aina laajenevaa vertailukelpoista tietoa suomalaisesta tapahtumakentästä. Jälkikirjoitus Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos ottaa mielellään vastaan FEETmenetelmällä kerätyt aineistot ja tutkimuksista kirjoitetut raportit. Näin vertailukelpoinen tieto löytyy yhdestä paikasta. Menetelmän käyttöön liittyvissä ongelmissa, ideoissa ja kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen henkilöstöön. Katja Pasanen, tutkija Jenni Mikkonen, tutkija
18 KIRJALLISUUS Allen, J., W. O Toole, I. McDonnel & R. Harris (2002). Festival and special event management. 2. p. 416 s. Wiley, Milton. Cantell, T. (1993). Musiikkijuhlien yleisöt: Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari. Tilastotietoa taiteesta nro 7. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. Cantell, T. (1994). Kannattaako kulttuuri? Kulttuurisektori ja kaupunkien kehityshankkeet. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1993: 9. Cantell, T. (1996). Kaupunkifestivaalien yleisöt: Kuopio Tanssii ja Soi, Tampereen Teatterikesä, Turun musiikkijuhlat, Ruisrock. Tilastotietoa taiteesta nro 14. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. Cantell, T. (1998). Yleisfestivaalien yleisöt: Helsingin juhlaviikot, Joensuun Laulujuhlat. Tilastotietoa taiteesta nro 19. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. Cantell, T. (2003). Nykytanssin yleisöt: tutkimus Tanssiareena 2000-festivaalin kävijöistä. Tilastotietoa taiteesta nro 31. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. Chhabra, D., E. Sills & F.W. Cubbage (2003). The Significance of Festivals to Rural Economies: Estimating the Economic Impacts of Scottish Highland Games in North Carolina. Journal of Travel Research 41: 4, Daniels, M. (2004). Beyond Input-Output Analysis: Using Occupation-Based Modelling to Estimate Wages Generated by a Sport Tourism Event. Journal of Travel Research, 43: 1, Delamere, T. A. (2001). Development of a scale to measure residents attitudes toward the social impacts of community festivals, part II: Verification of the scale. Event Management 7: 1, Delamere, T.A., L.M. Wankel & T.D. Hinch (2001). Development of a Scale to Measure Resident Attitudes toward the Social Impacts of Community Festivals, part II: Item Generation and Purification of the Measure. Event Management, 7: 1, Dwyer L., P. Forsyth & R. Spurr (2005). Estimating the Impacts of Special Events on an Economy. Journal of Travel Research, 43: 4, Dwyer L., P. Forsyth & R. Spurr (2006). Assessing the Economic Impacts of Events: A Computable General Equilibrium Approach. Journal of Travel Research 45: 1, Getz, D. (2007). Event Studies. Theory, Research and Policy for Planned Events. Oxford: Butterworth- Heinemann. Ilmonen, K., J. Kaipainen & T. Tohmo (1995). Kunta ja musiikkijuhlat. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 6. Gummerus, Jyväskylä. 159 s. Jago, L. & L. Dwyer (2006). Economic Evaluation of Special events. A Practitioner s Guide. Altona, Common Ground. 18
19 Juntheikki, R., P. Kauppila & H. Kesti (2002). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kainulainen, K. (2005). Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampere University Press, Tampere. Kauppila, P. & P. Ervasti (2001). Matkailun taloudelliset vaikutukset Kuusamon kaupungissa vuonna Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, työpapereita 1/2001. Kim, C., D. Scott, J.F. Thigpen & S. Kim (1998). Economic Impact of a Birding Festival. Festival Management and Event Tourism 5: 1/2, Mikkonen, J., K. Pasanen & H. Taskinen (2008). Itäsuomalaisten tapahtumien asiakasprofiilit ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. ESS vaikuttaa - tapahtumien arviointihankkeen tutkimusraportti. Joensuun yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Viitattu Moscardo, G. (2007). Analyzing the Role of Festivals and Events in Regional Development. Event Management 11: 1/2, Paajanen, M. (1999). Assessing Local Income and Employment Effects of Tourism: Experience Using the Nordic Model of Tourism. Teoksessa Baum, T., & R. Mudambi (toim.), Economic and Management Methods for Tourism and Hospitality Research ( ). Chichester: Wiley. Pasanen, K., H. Taskinen & J. Mikkonen (2009). Impacts of Cultural Events in Eastern Finland Development of a Finnish Event Evaluation Tool. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 9: 2/3, Small, K. (2007). Social Dimensions of Community Festivals: An Application of Factor Analysis in the Development of the Social Impact Perception (SIP) Scale. Event Management, 11: 1, Small, K., D. Edwards & L. Sheridan (2005). A Flexible Framework for Evaluating the Socio- Cultural Impacts of a (Small) Festival. International Journal of Event Management Research 1: 1, Tohmo, T. (2005). Economic Impacts of Cultural Events on Local Economies: An Input-Output Analysis of the Kaustinen Folk Music Festival. Tourism Economics, 11: 3, Tyni, M. & S. Aho (1999). Sodankylän elokuvajuhlat. Yleisön rakenne ja arviot sekä talousvaikutukset. Lapin yliopiston osaamiskeskuksen tiedotteita 5/99. Wood, E. (2005). Measuring the Economic and Social Impacts of Local Authority Events. International Journal of Public Sector Management 18: 1,
SELVITYS MIKKELIN MUSIIKKIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS MIKKELIN MUSIIKKIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Katja Pasanen ja Heidi Taskinen
LisätiedotSELVITYS SAVONLINNAN BALETTIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS SAVONLINNAN BALETTIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Katja Pasanen ja Heidi Taskinen
LisätiedotMatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne
LisätiedotSELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251
LisätiedotTurvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut
LisätiedotEAST SIDE STORY Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun
EAST SIDE STORY Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hanke vuosina 2008 2009 loppuseminaari 5.11.2009 Eva Maria Hakola Projektipäällikkö Katja Pasanen Tutkija Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos/joensuun
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotItäsuomalaisten tapahtumien asiakasprofiilit ja aluetaloudellinen vaikuttavuus
ESS (East Side Story) vaikuttaa -tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan 12 itäsuomalaisen tapahtuman sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Koska tapahtumat koskettavat monia eri tahoja,
LisätiedotITÄSUOMALAISTEN TAPAHTUMIEN ASIAKASPROFIILIT JA ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS
ITÄSUOMALAISTEN TAPAHTUMIEN ASIAKASPROFIILIT JA ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS ESS vaikuttaa - tapahtumien arviointihankkeen tutkimusraportti Jenni Mikkonen, Katja Ristolainen & Heidi Taskinen Joensuun
LisätiedotSELVITYS BALLET MIKKELIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS BALLET MIKKELIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111
LisätiedotPaikallinen turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Paikallinen turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, Oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotTurvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotSuomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus
Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT
LisätiedotTalouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)
5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotSELVITYS VEKARA-VARKAUDEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS VEKARA-VARKAUDEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111
LisätiedotSELVITYS KUOPION TAITEIDEN JUHLAN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS KUOPION TAITEIDEN JUHLAN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Jenni Mikkonen ja Katja Pasanen
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotSELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotKULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA
Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
LisätiedotSELVITYS OLD TIMER S BASKETBALL TOURNAMENTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA
SELVITYS OLD TIMER S BASKETBALL TOURNAMENTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu
LisätiedotTavoitteita ja välituloksia
Vaikuttavuuden arviointia työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla Tavoitteita ja välituloksia Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Projektitutkija Elina Aaltio Vaikuttavuuden arviointi toimintakykymittarilla
LisätiedotASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Väliraportti 13.12.2010 Juho Pesonen juho.pesonen@uef.fi Pu i s tok a tu 5, P L 7 8,5 7 1 0 1 Sa v on li n na ASIAKKAAN
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotJakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen
Jakamistalous ja majoituspalvelut: analyysi käyttäjistä ja vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen Tutkimuksella tulosta! -seminaari, Messukeskus, Helsinki 22.1.2016 Juho Pesonen, tutkimuspäällikkö, KTT,
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
Lisätiedot2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS
2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia
LisätiedotBiathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS
Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178
LisätiedotRUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1
RUKA NORDIC 2016 -TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA 24.1.2017 A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 Yleisökysely Ruka Nordic 2016 -tapahtuman yleisölle tehtiin haastattelututkimus,
LisätiedotMatkailun alueelliset tietovarannot
Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden
LisätiedotOpettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius
Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotKunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus
Kunta soten jälkeen Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista Kuntarahoitus 1 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Kuntarahoitus halusi kartoittaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotKokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa
Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400
LisätiedotDnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014
Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen
Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
Lisätiedothttps://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be...
1 of 2 21.4. 15:18 i Tietoa arvioinnista Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen vaikutuksia Kolarin kuntataloudelle,
LisätiedotSotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007
University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Pekka Kauppila Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotMatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän
LisätiedotHOW TO BOOST ROBIN HOOD REGIONAL ECONOMY
HOW TO BOOST ROBIN HOOD REGIONAL ECONOMY Ari Karppinen, M.Sc. (Regional Economy) Mervi Luonila, M.Mus. (Arts Management) Arja Lemmetyinen, D.Sc. (Econ. & Bus.adm./marketing) Turku School of Economics at
LisätiedotMONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,
MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotHakijan tiedot. I Tietoa tapahtumasta. https://asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomake/raportti.php?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50. Käyttäjä: KIRJAAMO
https://asiointikuopiofi/elomake3/lomake/raporttiphp?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50 Sivu 1/6 292014 Käyttäjä: KIRJAAMO lomakkeet uusi lomake asetukset ryhmät ohjeet kirjaudu ulos Raportti Raportti: tukihakemukset
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotKuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki
OnlineTutkimus Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki Päiväys: 29.2.2012 Vesa Kause vesa.kause@onlinetutkimus.fi 09 221 2424 www.onlinetutkimus.fi OnlineTutkimus
LisätiedotMari Saastamoinen KULTTUURITAPAHTUMAN KÄVIJÄT Tutkimuskohteena Savonlinnan Balettijuhlat 2008. Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma
Mari Saastamoinen KULTTUURITAPAHTUMAN KÄVIJÄT Tutkimuskohteena Savonlinnan Balettijuhlat 2008 Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Marraskuu 2008 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 27.11.2008 Tekijä(t)
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotKurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016
Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016 1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Kurikka-lehden tavoittavuutta, asemaa paikallisena tietolähteenä sekä lehden imagoprofiilia
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotPäättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi
Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä
LisätiedotKuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006 YHTEENVETORAPORTTI
itest Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006 YHTEENVETORAPORTTI Päiväys: 12.1.2007 itest yhteyshenkilö: Vesa Kause vesa.kause@itest.fi 09 25 122 191, 041 4470 190 www.itest.fi
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotA. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön
LisätiedotESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1
ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen
LisätiedotLocal Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism
2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä
LisätiedotKOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti
KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
Lisätiedot