Mari Saastamoinen KULTTUURITAPAHTUMAN KÄVIJÄT Tutkimuskohteena Savonlinnan Balettijuhlat Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma

Transkriptio

1 Mari Saastamoinen KULTTUURITAPAHTUMAN KÄVIJÄT Tutkimuskohteena Savonlinnan Balettijuhlat 2008 Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Saastamoinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Kulttuuritapahtuman kävijät. Tutkimuskohteena Savonlinnan Balettijuhlat 2008 Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee kulttuuritapahtumaa ja kulttuuritapahtuman kävijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Savonlinnan Balettijuhlien Kannatusyhdistys ry. Opinnäytetyön päätarkoituksena on selvittää Savonlinnan Balettijuhlien kävijäkunta. Tarkoituksena on tutkia myös kävijöiden lippujen hankkimistapaa, saapumista Savonlinnaan ja Olavinlinnaan, osallistumista tapahtumaan sekä tyytyväisyyttä tapahtumaan kokonaisuudessaan. Lisäksi selvitetään muutoksia kävijäkunnassa vertailemalla tutkimuksen tuloksia vuosina 2002 ja 2003 tehtyihin kyselytutkimuksiin. Tutkimuksen käytännön toteutus on osa Joensuun yliopiston toteuttamaa ESS vaikuttaa hanketta, joka tutkii itäsuomalaisten tapahtumien alueellisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään kulttuuritapahtumia sekä niiden vaikutusta ja merkitystä. Keskeisiä teemoja ovat myös kulttuurimatkailu sekä Savonlinna kulttuurimatkakohteena. Tyypillisiä kulttuuritapahtuman kävijöitä analysoidaan aikaisempia tutkimuksia hyödyntäen. Käytännön tutkimus on suoritettu kvantitatiivisena tutkimuksena ja se suoritettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta käyttäen, satunnaisotannalla. Kyselyn kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat Savonlinnan Balettijuhlien kesän 2008 kävijät. Kyselylomakkeita jaettiin 600 kappaletta ja kyselyyn vastasi 253 kävijää. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että tyypillinen Savonlinnan Balettijuhlien kävijä on keskiikäinen, korkeasti koulutettu, keskituloilla elävä nainen Etelä-Savon alueelta. Suurin osa kävijöistä elää parisuhteessa ja oli saapunut tapahtumaan ystävien, puolison tai perheen kanssa. Enemmistö oli hankkinut lippunsa itse Lippupisteen tai Savonlinnan Balettijuhlien toimiston kautta. Savonlinnaan ja Olavinlinnaan saavuttiin useimmiten henkilöautolla. Useimmat osallistuivat tapahtumaan ensimmäistä kertaa ja yhtenä päivänä. Tapahtumaan kokonaisuudessaan oltiin hyvin tyytyväisiä. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoinnin suuntaamisessa oikeille kohderyhmille. Myös kävijöiden toiveita ja palautteita voidaan hyödyntää tapahtuman kehittämisessä. Asiasanat (avainsanat) Kulttuuritapahtuma, kulttuurimatkailu, kulttuurikohde, kvantitatiivinen tutkimus, kävijäkysely Sivumäärä Kieli URN 39 s. + liitt. 16 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan Balettijuhlien Kannatusyhdistys ry.

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Saastamoinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism management Visitors of a Cultural Event. Savonlinna Ballet Festival 2008 as a Research Target Abstract This bachelor s thesis deals with the concept of a cultural event and visitors of a cultural event. This thesis is assigned by Savonlinna Ballet Festival. The primary aim of this thesis is to study the visitor profile of Savonlinna Ballet Festival. Another aim is to study visitors channels to buy tickets, arrival in Savonlinna and Olavinlinna, participation in the event and satisfaction with the event as a whole. The purpose of this thesis is also to study changes in visitor profile by comparing results with the surveys made in 2002 and The survey was carried out in association with the University of Joensuu and their ESS vaikuttaa project, which studies local economical, social and cultural influences of events in eastern Finland. The theory part of this thesis consists of the definition of a cultural event, its effect and meaning. Cultural tourism and Savonlinna as a cultural event are also central themes. Typical visitors of a cultural event are analyzed by making use of previous studies. The research was completed by using a quantative method. The study in practice was carried through using random sampling and a half-structured questionnaire. The target group of the survey was over 15 years old visitors of Savonlinna Ballet Festival. 600 questionnaires were handed out and 235 visitors answered the survey. The conclusion based on this study is that the most general visitor in Savonlinna Ballet Festival is a middle-aged, highly educated, middlewaged woman who lives in the Etelä-Savo region. Most visitors are in a relationship and visited the event with friends, spouse or family. Majority had bought tickets themselves through Lippupiste or Savonlinna Ballet Festival office. Usually visitors arrived in Savonlinna and Olavinlinna by car. Most of the visitors participated the event for the first time and for one day. Visitors were mainly satisfied with the event as a whole. The results of this study can be used for example for directing marketing to right target groups. Also visitors wishes and feedbacks can be used to improve the event. Subject headings, (keywords) Cultural event, cultural tourism, cultural destination, quantitative research, survey Pages Language URN 39 p. + app. 16 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Eeva-Riitta Niinimäki Bachelor s thesis assigned by Savonlinna Ballet Festival

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KULTTUURITAPAHTUMAT MATKAILUSSA Kulttuuritapahtuman määrittelyä Kulttuuritapahtumien vaikutus ja merkitys Kulttuurimatkailu Savonlinna kulttuurimatkakohteena Kulttuuritapahtumien kävijät TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Lippujen hankkiminen Saapuminen paikkakunnalle ja Olavinlinnaan Osallistuminen tapahtumaan Kävijöiden tyytyväisyys Muutokset Balettijuhlien kävijäprofiilissa POHDINTA Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset Oma työskentely Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Kävijöiden toiveet Liite 3. Kävijöiden palautteet Liite 4. Lehtiartikkeleita ja mainoksia

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Tämän opinnäytetyön aiheena on kulttuuritapahtuma ja kulttuuritapahtuman kävijät. Työn toimeksiantajana toimii Savonlinnan Balettijuhlat, jossa suoritin syventävän työharjoittelun kesällä Saadessani työharjoittelupaikan tiedustelin, olisiko organisaatiolla tarvetta opinnäytetyölle, jolloin asiasta kiinnostuttiin. Alun perin minun oli tarkoitus tutkia opinnäytetyössäni asiakaskyselyn lisäksi ryhmämatkustajien tyytyväisyyttä ja heidän kokemaansa elämystä. Koska harjoitteluaikani Savonlinnan Balettijuhlilla oli niin kiireinen, tutkimusta ei voitu toteuttaa tämän alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tutkimukseni käytännön toteutus oli osa Joensuun yliopiston toteuttamaa ESS (East Side Story) vaikuttaa -hanketta. Hankkeessa selvitetään itäsuomalaisten tapahtumien alueellisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisteriohjelma (Kuopio), Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. ESS vaikuttaa -hanketta osarahoittavat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. (Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Joensuun yliopisto 2008.) Joensuun yliopisto käyttää tutkimuksessaan Finnish Event Evaluation Tool (FEET) -työkalua. FEET -työkalun avulla voidaan kerätä tapahtuman perustietojen ja tapahtumanjärjestäjän näkökulmien lisäksi neljän sidosryhmän näkemyksiä. FEET jaetaan viiteen ryhmään: tapahtumanjärjestäjän teemahaastatteluun ja lomakekyselyyn, yleisökyselyyn sekä paikallisväestön, paikallisten yrittäjien ja päättäjien kyselyihin. (Mikkonen ym. 2008c, 40.) Yhteistyö ESS vaikuttaa -hankkeen kanssa tarkoitti käytännössä sitä, että minun kyselylomakkeeni ja Joensuun yliopiston lomake yhdistettiin yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin molemmat osapuolet saivat kattavasti tutkimustietoa, eikä Balettijuhlien asiakkaiden tarvinnut vastata kahteen kyselyyn.

6 Tutkimuskysymykset 2 Opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiä ovat, mikä on Savonlinnan balettijuhlien kävijäkunta ja onko Savonlinnan Balettijuhlien kävijäkunnassa tapahtunut muutoksia. Tutkimuksen avulla selvitän myös kävijöiden lippujen hankkimistapaa, saapumista paikkakunnalle ja tapahtumaan, osallistumista tapahtumaan sekä tyytyväisyyttä ja mahdollisia kehittämisen kohteita palautteiden pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset Savonlinnan Balettijuhlien kävijäkuntaa on tutkittu vuosina 2002 ja Heini Eteläisen ja Maria Ikosen vuonna 2002 valmistuneessa opinnäytetyössä keskityttiin asiakaskyselyn ohella Savonlinnan Balettijuhlien markkinoinnin suunnitteluun. Vuotta myöhemmin valmistuneessa Heli Heikkisen opinnäytetyössä keskityttiin asiakastyytyväisyyteen ja asiakasuskollisuuteen. Palaan tarkemmin näiden tutkimusten tuloksiin työni teoriaosuudessa sekä työni loppuvaiheessa, jolloin vertailen saamiani tuloksia aiempiin tutkimuksiin niiltä osin kuin ne ovat vertailukelpoisia. Timo Cantell on tutkinut runsaasti suomalaisia tapahtumia ja erityisesti niiden kävijäkuntaa. Hänen tunnetuimpia tutkimuksiaan ovat Musiikkijuhlien yleisöt. Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari (1993), Kaupunkifestivaalien yleisöt. Kuopio Tanssii ja Soi, Tampereen Teatterikesä, Turun Musiikkijuhlat, Ruisrock (1996) sekä vuonna 1998 valmistunut Yleisöfestivaalien yleisöt. Helsingin juhlaviikot, Joensuun Laulujuhlat. Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos toteuttaa ESS vaikuttaa hanketta, jossa tutkitaan itäsuomalaisten tapahtumien sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2008 tutkimuskohteena olivat Kihaus Folk Rääkkylässä, Mikkelin musiikkijuhlat sekä Savonlinnan Balettijuhlat. (Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 2008.) Savonlinnaa kulttuurimatkakohteena on tutkinut Jenni Mikkonen (2008). Hän on tarkastellut kävijöiden profiilia, mielikuvia ja kokemuksia. Tapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkinut laajasti muun muassa Kimmo Kainulainen akateemisessa väitöskirjassaan Kunta ja kunnan talous (2008).

7 3 Savonlinnan Balettijuhlat Vuonna 2000 perustetun Savonlinnan Balettijuhlien Kannatusyhdistys ry:n tarkoituksena on järjestää balettijuhlat vuosittain sekä edistää ja tukea balettikoulutusta ja musiikkikasvatusta koko maassa. Savonlinnan Balettijuhlien Kannatusyhdistys solmi huhtikuussa 2001 kuusivuotisen sopimuksen Venäjän Bolshoi-baletin kanssa. Savonlinnan Balettijuhlat esittää Bolshoi-baletin ja orkesterin kanssa klassisen baletin mestariteoksia ja näin monipuolistaa ja vahvistaa Savonlinnan kuvaa kulttuurikaupunkina. (Eteläinen & Ikonen 2002, 1.) Savonlinnan Balettijuhlien organisaatio on muuttunut. Nykyisen operatiivisen organisaation muodostavat Balettijuhlien johtaja Hannu Hyttinen, myyntipäällikkö Tuija Seppäläinen ja tuottaja Piia Kaskinen. Savonlinnan Balettijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Tapahtuma peruuntui vuosina Peruuntumiset vaikuttivat tapahtuman maineeseen, joten kesän 2008 Balettijuhlien onnistumisella oli suuri merkitys. Vuosien tauon jälkeen on tärkeä tehdä tutkimusta kävijäprofiilista ja sen mahdollisista muutoksista, jotta nähdään millainen on tapahtuman nykyinen kävijäkunta ja osataan kehittää tapahtumaa kohderyhmäänsä palvelevaksi. Savonlinnan Balettijuhlat sai paljon mediahuomiota kesällä Liitteessä 4 on nähtävillä tapahtumaa koskevia lehtiartikkeleita ja mainoksia. Opinnäytetyön rakenne Johdannon jälkeen työn toisessa luvussa, teoreettisessa osuudessa, määrittelen kulttuuritapahtumaa sekä selvitän kulttuuritapahtumien vaikutusta ja merkitystä. Kerron myös kulttuurimatkailusta ja Savonlinnasta kulttuurimatkakohteena sekä analysoin kulttuuritapahtumien tyypillisimpiä kävijöitä hyödyntäen aikaisempia tutkimuksia. Kolmannessa luvussa käyn läpi Savonlinnan Balettijuhlien asiakaskyselyä, käyttämiäni tutkimusmenetelmiä ja käytännön toteutusta. Neljäs luku käsittelee tutkimukseni tuloksia. Viimeisessä luvussa tiivistän tutkimukseni tulokset ja esitän pohdintoja tuloksista sekä kerron omasta työskentelystäni ja esitän jatkotutkimusehdotuksia.

8 2 KULTTUURITAPAHTUMAT MATKAILUSSA Kulttuuritapahtuman määrittelyä Kulttuuritapahtuma on taiteeseen tai paikallisiin elämäntapoihin perustuva kertaluontoinen, tilapäinen tai säännöllisesti toistuva, maksullinen tai maksuton yleisötilaisuus. Asiakas on kulttuuritapahtumassa vastaanottajana ja/tai osallistuu ohjelman toteuttamiseen opastetusti tai omatoimisesti. Kulttuuritapahtuma tapahtuu rajatulla, etukäteen määritetyllä alueella ympäristövastuullisesti, ottaen huomioon viranomaisten määräykset ja ohjeet sekä asianmukaiset varusteet ja turvallisuusseikat. (Matkailun ohjelmapalvelujen normisto 2004, 4.) Donald Getz (2007, 18 20) määrittelee tapahtuman tapahtumana/tapauksena, joka tapahtuu määrätyssä paikassa määrättyyn aikaan. Tapahtuman on olosuhteiden erityinen kokonaisuus, huomioitava tapahtuma/tapaus. Tapahtumilla on alku ja loppu, ja ne ovat väliaikaisia ilmiöitä, tosin tapahtuman jättämä elämys voi alkaa jo ennen tapahtumaa eikä mahdollisesti lopu koskaan. Tapahtuman aikataulu ja ohjelma on yleensä julkaistu etukäteen. Tapahtuma on yleensä rajoitettu tietylle alueelle, joka tosin voi olla laajakin alue, jossa on monia eri pisteitä. Getz (2007, 30 46) luettelee lukuisia eri tapahtumamuotoja: festivaalit, karnevaalit, uskonnolliset tapahtumat, tapaamiset ja kokoukset, messut ja niin edelleen. Baletin Getz luokittelee esittävän taiteen tapahtumaksi. Esittävien taiteiden tapahtumissa on perinteisesti esiintyviä ihmisiä, kuten laulajia, muusikoita, tanssijoita tai näyttelijöitä ja yleisö. Esittäviin taiteisiin lukeutuu myös populaarikulttuuri, johon kuuluu musiikkikonserttien, tanssin ja vaihtoehtoisten esitysten kaikkia muotoja. Korkeakulttuuriin kuuluu sinfonia, baletti, ooppera ja perinteinen teatteri.

9 5 Kulttuuri ja kulttuuritapahtumat jaotellaan Matkailun ohjelmapalvelujen normiston (2004, 4) mukaan seuraavasti: - korkeakulttuuri (virallistettu kulttuuri, taide, tiede ja sivistys) - kansankulttuuri (talonpoikaiskulttuuri, työväenkulttuuri) - massakulttuuri (populaarikulttuuri, nuorisokulttuuri) - vaihtoehto- ja vastakulttuuri (pienten ryhmien alakulttuurit) - alueellinen ja paikallinen kulttuuri (kansalliset kulttuurit, maakunnalliset kulttuurit, kyläkulttuurit) - Sukupolvi-, sukupuoli- ja ammattikulttuuri (lasten kulttuuri, nuorisokulttuuri, eläkeläiskulttuuri, naiskulttuuri, mieskulttuuri) - kulttuuri elämäntavan merkityksessä (tapa- ja ruokakulttuuri, kulttuuriperinne, arjen kulttuuri) Vanni (2003, ) jaottelee tapahtumat tapahtumasarjoihin ja yksittäisiin tapahtumiin tai massatapahtumiin ja pienempien kohderyhmien tapahtumiin. Kulttuuritapahtumat voidaan jaotella myös kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tapahtumiin. Eikaupallisessa tapahtumassa kyse on enemmänkin hyväntekeväisyystyöstä kuin taloudellisen edun tavoittelusta. Suomen kulttuuritapahtumien katto-organisaationa toimii Finland Festivals. Organisaatioon kuuluu 80 tapahtumaa, joiden vuotuinen kävijämäärä on lähes kaksi miljoonaa. Yli 80 prosenttia tapahtumista järjestetään kesällä. Tapahtumista yli kaksi kolmannesta on musiikkitapahtumia. Loppuosa sisältää tanssi-, teatteri-, kirjallisuus- ja kuvataidetapahtumia sekä monitaidefestivaaleja. Tapahtumia järjestetään jokaisessa maakunnassa, eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kävijämäärältään suurin on viime vuosina ollut Helsingin juhlaviikot lähes neljännesmiljoonan yleisöllä, mutta Finland Festivalsin jäsentapahtumista kaikkiaan yhdessätoista ylittyi kävijän raja vuonna Kaikki Suomessa järjestettävät merkittävät tapahtumat eivät kuitenkaan kuulu Finland Festivalsiin, kuten Turussa järjestettävä Ruisrock tai Seinäjoen tangomarkkinat. (Tilastokeskus 2007.) Finland Festivals (2008) luokittelee Suomessa järjestettävät tapahtumat seuraavanlaisesti: - monitaidefestivaalit

10 - konsertti ja vokaalimusiikki - kamarimusiikki - jazz - kansanmusiikki ja pop/rock - tanssi, teatteri ja kirjallisuus - lasten ja nuorten festivaalit - kuvataide 6 Kaikissa tapahtumissa on jotain samaa. Tapahtumaa järjestettäessä on kuitenkin otettava yksilöllisesti huomioon muun muassa tapahtuman maantieteellinen sijainti, asukkaiden määrä ja ikä, vapaaehtoisten määrä, asuinalueen ja sen yhteisön varakkuus, järjestäjien taidot ja saatavilla olevat tilat ja laitteet. (Watt 1998, 3.) Kulttuuritapahtuma on myös kulttuurituote. Kulttuurituote on sellainen kulttuurinen yleisötilaisuus, joka on mahdollista hinnoitella, myydä ja markkinoida. Kulttuurituote voi olla joko ainutkertainen tai monistettava. Kulttuurituotteita ovat esimerkiksi konsertit, tanssiesitykset, sirkusesitykset, seminaarit ja konferenssit tai muut tapahtumat joihin liittyy myös kulttuuriohjelmaa. Matkailu ja kulttuuri ovat vuorovaikutteisia monessa mielessä ja suuri osa matkailun ohjelmapalveluista ja tapahtumista voidaankin luokitella kulttuurituotteiksi. (Matkailun ohjelmapalvelujen normisto 2004, 4 7.) 2.2 Kulttuuritapahtumien vaikutus ja merkitys Kulttuuritapahtumat lisäävät paikkakunnan tai alueen matkailullista vetovoimaa. Alue hyötyy kulttuurimatkailusta ja tapahtumista myös taloudellisesti. Erityyppiset kulttuuritapahtumat houkuttelevat kävijöitä sekä määrällisesti että laadullisesti eri tavoin. Kulttuuritapahtumia on vuosien saatossa tutkittu monien eri tieteenalojen näkökulmasta ja monia tarkoituksia varten. On tutkittu kulttuuritapahtumien kävijäprofiileja, kävijöiden motiiveja sekä vaikutuksia niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin imagollisesti. Tapahtumatutkimusta on tehty myös tapahtumien alueellisen levinneisyyden ja matkailun sekä markkinoinnin näkökulmista. Kulttuuritapahtumien tutkimus on kasvanut viime vuosikymmenien saatossa, ja huomiota kiinnitetään entistä enemmän tapahtumien alueelliseen vaikutukseen ja merkitykseen. (Kainulainen 2005, 25.)

11 7 Kulttuuritapahtumien erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten tutkiminen on tärkeää, jotta tapahtumanjärjestäjät pystyisivät kehittämään toimintaansa. Ilman kokonaisvaikutusten tutkimusta ei voida tietää tapahtuman nykytilaa, eikä sen positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Tiedot tapahtuman vaikutuksista ovat tapahtumajärjestäjien lisäksi olennaisia myös päättäjille, yrityksille sekä matkailualan ja kulttuurin toimijoille. Ilman näitä tietoja tapahtumia ja paikkakuntien tapahtumamatkailua on vaikeaa kehittää. (Kainulainen 2005, 26; Mikkonen ym. 2008b, 17.) Tapahtumien taloudelliset vaikutukset voidaan jakaa välittömiin, välillisiin, johdettuihin ja kerrannaisvaikutuksiin. Tapahtumien välittömät talousvaikutukset syntyvät tapahtuman järjestämiseen liittyvistä toiminnoista, kuten henkilökunnan palkkauksesta ja vuokrista. Välillisiä talousvaikutuksia aiheuttaa tapahtuman yleisön rahankäyttö yrityksiin ja palveluihin tapahtumapaikkakunnalla. Johdetut vaikutukset koostuvat sekä epäsuorista että suorista vaikutuksista ja niillä kuvataan ostovoiman ja kulutusmahdollisuuksien lisääntymistä paikallisten toimijoiden keskuudessa. Tapahtuman taloudellisilla kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että osa rahasta jää paikallistalouteen ja osa menee alueen ulkopuolelle. (Getz 1997, 61 67; Kainulainen 2005, ) Tapahtuman sosiaaliset ja kulttuuriset eli sosiokulttuuriset vaikutukset näkyvät matkailijoiden sekä paikallisten asukkaiden ja koko paikkakunnan vuorovaikutuksessa. Tapahtumat vaikuttavat usein koko paikkakunnan elämään sekä negatiivisesti että positiivisesti. Tapahtumia tutkittaessa kiinnitetään paljon huomiota taloudellisiin vaikutuksiin, mutta varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tulisi kiinnittää huomiota tapahtuman sosiokulttuurisiin vaikutuksiin, koska asukkaiden mielipiteillä ja tyytyväisyydellä on suuri merkitys tapahtuman jatkumisen ja kehittymisen kannalta. Paikallisväestön lisäksi tulisi huomioon ottaa paikallisten yrittäjien, päättäjien ja tapahtuman kävijöiden mielipiteet. (Mikkonen ym. 2008b, ) Itäsuomalaisten tapahtumien vaikutukset Joensuun yliopiston toteuttamassa ESS vaikuttaa -hankkeessa on tutkittu 12 itäsuomalaisen tapahtuman kävijäprofiilin lisäksi tapahtuman kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimusten tuloksissa todetaan, että pienillä tapahtumilla on

12 8 vähemmän vaikutusta tapahtumapaikkakuntien talouteen kuin suuremmilla, koska suuren tapahtuman järjestäminen vaatii enemmän resursseja sekä ostoja paikkakunnalta. Suuremmilla tapahtumilla on myös enemmän näkyvyyttä, jolloin se onnistuu houkuttelemaan paikkakunnalle enemmän matkailijoita. (Mikkonen ym. 2008b, ) Yleisesti itäsuomalaiset tapahtumat ostavat tapahtuman järjestämiseen tarvittavat tuotteet ja palvelut joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi kotipaikkakuntansa yrityksiltä, jolloin paikalliset yritykset hyötyvät suoraan tapahtumasta. Kaikkein eniten tapahtumista hyötyvät alueen majoitus- ja ravitsemusalan sekä kaupan alan yritykset. Useimmissa tapauksissa henkilökunta koostuu paikkakuntalaisista, jolloin suurin osa verotuloista jää tapahtumapaikkakunnille. Usein esiintyjät saapuvat kuitenkin muualta, jolloin verotuloja myös menetetään muualle. (Mikkonen ym. 2008b, 72.) Tapahtuma vaikuttaa paikkakunnan talouteen myös matkailutulon kautta. Matkailutuloon vaikuttavat matkailijamäärät ja tapahtuman kesto. Matkailutuloon vaikuttaa myös se, kuinka kauan matkailijat viipyvät paikkakunnalla, missä he yöpyvät ja kuinka paljon he kuluttavat rahaa alueella. Itäsuomalaisten tapahtumien aiheuttaman matkailutulon määrä vaihtelee paljon etenkin tapahtuman koon, mutta myös sisällön mukaan. (Mikkonen ym. 2008b, ) Tapahtumilla on merkitystä paikkakunnan imagoon, tunnettavuuteen ja näkyvyyteen, oli kyseessä sitten minkä kokoinen tapahtuma hyvänsä. Tapahtuman tuoma imagon kohotus ja näkyvyys tulee luonnollisesti esille etenkin pienten kuntien kohdalla, jolloin tapahtumalla saavutetaan näkyvyyttä, mitä ilman tapahtumaa ei olisi. Itä- Suomessa tällaisia paikkakuntia ovat esimerkiksi Joroinen, Kangasniemi tai Lieksa. Kulttuuritapahtumat koetaan paikallisten keskuudessa niin sanottuina elämän vilkastuttajina. Monessa tapauksessa paikalliset ovat sitä mieltä, että tapahtuma elävöittää paikkakuntaa ja luo uusia, jopa ympärivuotisia aktiviteetteja, harrastusmahdollisuuksia ja oheisohjelmaa paikallisille. (Mikkonen ym. 2008b, 76.) Vaikka pienet tapahtumat eivät vaikuta suuresti alueen talouteen, niillä on usein sitäkin merkittävämpi sosiokulttuurinen vaikutus ja paikallisyhteisöllinen merkitys. Tapahtuma koetaan siis paikallisten omaksi jutuksi, tapahtumaa halutaan tehdä yhdessä ja se on muutakin, kuin pelkkien matkailutulojen tuoja. (Mikkonen ym. 2008b, 77.)

13 2.3 Kulttuurimatkailu 9 Kulttuurimatkailussa tuotetaan matkailutuotteita ja palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketaloudellisin perustein, mutta silti alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen. Kulttuurimatkailun tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua alueen kulttuuriin, oppia siitä tai osallistua siihen. Näin vahvistetaan sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. (Matkailun edistämiskeskus 2008.) Kulttuurimatkailu on käsitteenä hankala, koska kulttuuriin liittyy niin paljon asioita sekä erilaisia määritelmiä ja näkökulmia. Laajimmillaan kulttuuri on kaikki se, mitä on olemassa ja suppeimmillaan kulttuuri käsittää vain korkeakulttuurin. Kulttuurimatkailuna voidaan pitää niin matkaa Pohjois- Karjalaan paistamaan perinteisiä karjalanpiirakoita kuin Savonlinnan Balettijuhliakin, jotka ovat käytännössä kuitenkin täysin erilaisia asioita. (Hentinen 2008, 6; Santala 1999, 6.) Matkailu ja kulttuuri kulkevat monessa suhteessa käsi kädessä. Kulttuuritapahtumiin tullaan varta vasten kaukaakin ja näiden palvelujen ohella ostetaan myös muita matkailupalveluja, kuten majoituspalveluita. Kulttuuripalveluita voidaan yhdistää niin lomamatkoihin kuin työ- ja opiskelumatkoihin. Matkailijoiden entistä parempi tulotaso, ikärakenteen muuttuminen, vapaa-ajan lisääntyminen, korkeampi koulutustaso ja lomatottumusten muuttuminen vaikuttavat siihen, että kulttuurimatkailun suosio kasvaa. Nykyään matkailijat haluavat kokea enemmän kuin aurinko- ja rantaloman. (Latva-Rasku 2002, 3; Santala 1999, 7.) Suomeen tulevista matkailijoista rajahaastattelututkimuksen mukaan 2,4 % tuli maahan pelkästään kulttuurin takia. Venäläisistä 6,2 % ilmoitti Suomeen suuntautuvan matkansa syyksi kulttuurin. Suomessa kesä on kulttuuritapahtumien aikaa. Suosituin kulttuurimatkailun kausi on kesäkuusta elokuuhun. (Santala 1999, 19.) 2.4 Savonlinna kulttuurimatkakohteena Savonlinnalla on kansainvälisestikin arvostettu maine korkeatasoisena kulttuurikaupunkina. Kulttuurimatkailun voidaan katsoa alkaneen 1800-luvun lopulla, kun Savon-

14 10 linnan kylpylätoiminta alkoi, höyrylaivaliikenne vilkastui ja Olavinlinna avattiin. Savonlinnan maine kulttuurikaupunkina on kuitenkin paljolti vuonna 1912 alkunsa saaneiden Savonlinnan Oopperajuhlien ansiota. Oopperajuhlat vahvisti alueen elinvoimaisuutta ja alkoi luoda kaupungille uutta imagoa. Edelleen matkailijoiden mielikuvat Savonlinnasta liittyvät hyvin pitkälti oopperajuhliin. Lisäksi mielikuviin liittyvät vahvasti Olavinlinna sekä sitä ympäröivä vesistö ja luonto. (Mikkonen 2008, 6.) Suurin osa matkailijoista on Savonlinnassa lomalla. Loma on usein kiertomatka, jolloin Savonlinna ei ole matkan pääkohde. Lomaansa kulttuurimatkaksi luonnehtii lähes joka viides. Yleinen syy Savonlinnassa oleiluun on myös sukulaisten tai tuttavien luona vierailu. (Mikkonen 2008, 10.) Matkailijoiden mielikuvat Savonlinnasta ovat yleisesti erittäin positiivisia, oli kyseessä sitten ulkomaalainen tai suomalainen matkailija. Matkailijoiden mielestä Savonlinnassa on paljon aitoja ja alkuperäisiä nähtävyyksiä. Olavinlinna ja sen läheisyydessä olevat vanhat puutalot vaikuttavat siihen, että kaupungissa mielletään olevan paljon historiallista arkkitehtuuria. Savonlinna tunnetaan historiallisena kaupunkina juuri Olavinlinnan vuoksi. Suuri osa matkailijoista pitää Savonlinnaa kulttuurisesti erottuvana alueena, jossa on paljon festivaaleja ja tapahtumia, eloisaa ilmapiiriä ja tunnelmaa. Moni on kuitenkin sitä mieltä, että Savonlinnassa ei tuoda tarpeeksi esille alueen tapoja ja perinteitä tai paikallista ruokakulttuuria. Savonlinnaa ei myöskään pidetä kovin monikulttuurisena tai muodikkaana alueena. (Mikkonen 2008, 11.) Matkailijoiden mielestä Savonlinnasta tekee hyvän kulttuurimatkakohteen etenkin Olavinlinna, luonto ja Savonlinnan Oopperajuhlat. Olavinlinnaa, sen historiallista arvoa, mahtavuutta ja hyvää kuntoa pidettiin yhtenä merkittävimpänä asiana Savonlinnassa. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidetään luontoon, vesistöön tai maisemiin liittyviä asioita. Tässä tulee ilmi, että luonto ja kulttuuri vetovoimatekijöinä muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden Savonlinnassa. Kun ajatellaan vaikka Olavinlinnaa tai oopperajuhlia, ei ympäröivän vesistön vaikutusta matkailijan kokemuksiin voida unohtaa. Kolmanneksi eniten mainintoja saivat oopperajuhlat. On hyvin todennäköistä, että myös ne, jotka eivät oopperajuhlien esityksissä vierailleet, pitävät oopperajuhlia silti tärkeänä tekijänä kaupungin kulttuurimatkailulle. Olavinlinnan, ympäristön ja

15 oopperajuhlien jälkeen tärkeinä asioina pidetään Savonlinnan museoita ja taidenäyttelyitä sekä Savonlinnaa kokonaisuutena. (Mikkonen 2008, ) 11 Matkailijat löytävät Savonlinnasta kulttuurikaupunkina myös parannettavaa. Joidenkin matkailijoiden mielestä kaupunkikuva ei ole viihtyisä, arkkitehtuuri ei ole kaunista. Keskusta-alue koettiin yleisesti rumaksi ja matkailijat toivovat, että vanhoja rakennuksia suojeltaisiin enemmän. (Mikkonen 2008, 13.) Matkailijat toivovat oopperan rinnalle myös enemmän kansalle suunnattuja tapahtumia. Musiikkitapahtumien lisäksi kaivataan erilaisia ilmaisia ulkoilma- ja talvitapahtumia sekä nuorille suunnattuja tapahtumia. Tapahtumien järjestämiseen toivotaan enemmän uskallusta. Hyvin suuri osa Savonlinnan kesämatkailijoista ei vieraile oopperajuhlilla, joten muunkinlaista tarjontaa olisi hyvä löytyä. (Mikkonen 2008,13 14.) 2.5 Kulttuuritapahtumien kävijät Timo Cantell on tutkinut paljon suomalaisten tapahtumien kävijäkuntaa. Hän on tutkinut musiikkijuhlien (1993), kaupunkifestivaalien (1996) sekä yleisöfestivaalien (1998) yleisöjä. Cantellin mukaan (1993,15 16; 1998, 12 13) yleisin kulttuuripalveluiden käyttäjä on keski-ikäinen, korkeasti koulutettu, kaupungissa asuva, keskituloilla elävä nainen. Tilastojen mukaan yli 60 % kulttuuriyleisöstä on naisia. Yhtenä syynä tulosten naisvaltaisuuteen voidaan pitää sitä, etteivät miehet välttämättä vastaa kyselyihin yhtä innokkaasti kuin naiset. Toinen seikka on se, että jos lomake annetaan tarkoituksella miehelle, niin tämän vaimo tai tyttöystävä täyttää kuitenkin lomakkeen. Tapahtuman yleisön kotipaikka määrittyy Cantellin mukaan (1993, 20 23) yleensä kolmen tekijän perusteella. Ensinnäkin ne keräävät tapahtumapaikkakunnan ja sen lähiympäristön asukkaita, toisekseen kävijöistä jopa kymmenes tulee pääkaupunkiseudulta, ja kolmanneksi merkittävä osa saapuu suurista korkeakoulukaupungeista. Lähialueiden asukkaat vierailevat usein tapahtumassa, vaikkei sen ohjelmisto tarjoaisikaan heille juuri sitä, mitä he haluavat.

16 12 Siviilisäädyllä on suuri merkitys kulttuuritapahtumien taustamuuttujana. Voidaan kärjistää, että kulttuuritapahtumissa käy paljon naimattomia naisia ja naimisissa olevia miehiä. Miehistä noin kaksi kolmasosaa on naimisissa, kun taas naisista vain noin puolet. Naiset ovat kulttuuritapahtumien harrastajina aktiivisempia ja itsenäisempiä kuin miehet. Samaan aikaan naisilla on vaikutusta siihen, että miehet saadaan osallistumaan tapahtumiin. (Cantell 1993, 20; 1996, 13.) Siviilisääty liittyy läheisesti siihen, kenen kanssa tapahtumaan tullaan. Suurimman joukon muodostavat perheen tai ystävien kanssa tulevat. Ryhmämatkustajien määrä vaihtelee paljolti tapahtuman mukaan. Suomen festivaalit eivät ole kovin usein ryhmämatkojen kohteena. Korkeakulttuuritapahtumat harvoin vetävät puoleensa suurempia ryhmiä, poikkeuksena ovat Savonlinnan Oopperajuhlat. Seuran suhteen voidaan myös todeta eroavaisuuksia naisten ja miesten välillä. Miehet saapuvat tapahtumiin useammin perheen tai puolison kanssa, mikä kertoo todennäköisesti siitä, että nainen tekee useimmiten päätöksen kulttuuritapahtumaan osallistumisesta ja mies seuraa perässä. Naiset lähtevät usein tapahtumiin ystävien kanssa. (Cantell 1993, 20 21; 1998, 19.) Suurella osalla klassisen musiikin yleisöstä on ylioppilas- tai korkeakoulututkinto. Alimmillaan lähes joka kolmas on suorittanut akateemisen tutkinnon. Esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlien kävijöistä 40 prosentilla on akateeminen tutkinto. Kuhmon kamarimusiikki-festivaalin kävijöistä 56 % oli suorittanut akateemisen loppututkinnon. Miehistä löytyy yleensä naisia enemmän korkeampia tutkintoja suorittaneita. Naisten kohdalla korostuu ylioppilastutkinto sekä keski- tai peruskoulu. Klassisen musiikin kohdalla miesten koulutustaustalla on usein vaikutusta siihen, että miehet osallistuvat näihin tapahtumiin. Naisilla koulutustausta ei vaikuta yhtä voimakkaasti. (Cantell 1993, ) Kulttuuriyleisön korkea koulutustaso heijastuu sosioekonomiseen asemaan. Yleisö on useimmiten sosioekonomiselta asemaltaan alempia tai ylempiä toimihenkilöitä sekä opiskelijoita. Sukupuolten välillä on havaittavissa eroja myös sosioekonomisen taustan kohdalla. Erot eivät ole mainittavia, mutta eroavaisuuksia löytyy ylempien ja alempien toimihenkilöiden kohdalla. Miehet ovat naisia useammin ylemmän toimi-

17 henkilön asemassa ja naiset taas huomattavasti miehiä enemmän alemmassa toimihenkilön asemassa. (Cantell 1993, 19 20; 1996, 12; 1998, 16.) 13 Ballet Mikkelin kävijät Seuraavassa tuon esille ESS vaikuttaa hankkeen tekemän tutkimuksen tuloksia Ballet Mikkelin kävijäkunnasta, koska kyseessä on samankaltainen tapahtuma kuin Savonlinnan Balettijuhlat. Käyn läpi lähinnä niitä asioita, joihin omassa opinnäytetyössänikin keskityn. Viimeisin tutkimus Ballet Mikkelin kävijöistä on tehty Tämä tutkimus osoittaa, että tapahtuman kävijöistä enemmistö (84 %) oli naisia. Tämänkin tapahtuman yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että naiset ovat todennäköisesti vastanneet kyselyyn miehiä ahkerammin. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli vuotiaita ja kävijöiden keski-ikä oli 55 vuotta. Ballet Mikkelin kävijöistä vain viidennes kävijöistä oli 40-vuotiaita tai sitä nuorempia. Suurin osa tapahtuman kävijöistä elää lapsiperheessä tai parisuhteessa ilman lapsia. Suurin osa kävijöistä on korkeasti koulutettuja ja asemaltaan eläkeläisiä tai toimihenkilöitä. (Mikkonen ym. 2007, 5.) 56 % tuli tapahtumaan Mikkelin ulkopuolelta ja 44 % kävijöistä oli paikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntalaisista enemmistä saapui Uudenmaan maakunnasta (37 %) ja Etelä- Savosta (21 %). Useimmissa tapauksissa Mikkeliin saavuttiin henkilöautolla. Reilulle 60 prosentille ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Mikkeli oli matkan pääkohde, jolloin he myös yöpyivät paikkakunnalla. 35 prosentille Mikkeli oli vain päiväkäyntikohde. (Mikkonen ym. 2007, 12.) Kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2 4 kertaa, mutta lähes yhtä moni oli osallistunut tapahtumaan 5 9 kertaa. Ensikertalaisia kävijöistä oli 27 %. Tapahtumaan tultiin useimmiten puolison, ystävien tai perheen kanssa. 70 % tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut liput. Kävijöistä 78 % aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä päivänä. Kahtena päivänä tapahtumaan aikoi osallistua 16 % vastanneista. (Mikkonen ym. 2007, 8 10.)

18 14 Ballet Mikkeliin kokonaisuudessaan oltiin joko erittäin tyytyväisiä (53 %) tai tyytyväisiä (44 %). Ainoastaan yksi vastaaja ilmoitti olevansa pettynyt tapahtumaan. Lähes 70 % kävijöistä aikoo osallistua tapahtumaan seuraavana vuonna ja ainoastaan 2 % kävijöistä oli varma, että ei aio osallistua tapahtumaan seuraavana vuonna. (Mikkonen ym. 2007, 11.) Savonlinnan Balettijuhlien kävijät 2002 ja 2003 Seuraavassa käyn lyhyesti läpi vuonna 2002 ja 2003 tutkittuja Savonlinnan Balettijuhlien asiakasprofiileja. Käyn läpi vain niitä asioita, joita tutkin myös omassa opinnäytetyössäni. Vuosien 2002 ja 2003 tutkimustuloksissa ei ole havaittavissa suuria erovaisuuksia. Molemmissa tutkimuksissa on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja strukturoitua kyselylomaketta. Savonlinnan Balettijuhlien vuoden 2002 asiakaskyselyyn vastanneista 70 % oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli noin 48 vuotta. Seuraavan vuoden tutkimuksessa naisten lukumäärä oli noussut 79 prosenttiin ja keski-ikä laskenut parilla vuodella 46 vuoteen. (Eteläinen & Ikonen 2002, 28 29; Heikkinen 2003, 43.) Kävijöiden maantieteellistä jakaumaa selvitettiin vuosina 2002 ja 2003 kysymällä vastaajien asuinpaikkakuntaa. 54 % tapahtuman kävijöistä tuli Itä-Suomen alueelta (Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Imatra ja Lappeenranta). 33 % tuli lähiseudulta (Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Rantasalmi). Helsingin, Lahden ja Hämeenlinnan alueelta tuli 28 % vastaajista. 11 % tuli Keski-Suomesta. Vastaajista 6 % tuli Pohjois- tai Länsi-Suomesta. Länsi-Suomesta saapuvien määrä nousi vuonna prosenttiin, muuten tulokset pysyivät lähes samana. (Eteläinen & Ikonen 2002, 29; Heikkinen 2003, 44.) 45 % vastaajista oli vuonna 2002 saapunut tapahtumaan perheen kanssa, 30 % muussa seurueessa. Perheen kanssa osallistuneiden suureen määrään vaikutti todennäköisesti Balettijuhlilla myynnissä ollut perhelippu. 16 % saapui tapahtumaan työkavereiden/yrityksen kanssa ja 9 % yksin. (Eteläinen & Ikonen 2002, 30.) Vuoden 2003 kävijäkyselyssä seuraa tapahtumassa ei kysytty.

19 15 Balettijuhlien kävijöiden koulutus on pysynyt hyvin samana. Vuonna 2002 vastaajista 46 % ilmoitti viimeiseksi koulutuksekseen yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Seuraavana vuonna määrä oli 44 %. Ammattikoulu tai opistotasoisen koulutuksen omasi vuoden 2002 vastaajista 36 %, vuonna 2003 määrä oli 32 % kansa- tai peruskoulun oli suorittanut 8 % ja vuonna %. Vuonna % vastaajista ilmoitti toimivansa toimihenkilönä. 21 % oli johtavassa asemassa ja 17 % eläkeläisiä. Vuoden 2003 kyselyssä ei kysytty kävijöiden asemaa. (Eteläinen & Ikonen 2002, 29; Heikkinen 2003, 45.) 39 % vastanneista ilmoitti taloutensa nettotuloiksi yli 2800 / kuukaudessa, noin 29 % alle Reilu 16 % kotitalouksista ansaitsi euroa ja loput 16 % euroa kuukaudessa. (Eteläinen & Ikonen 2002, 30.) Vuonna 2003 tuloja ei kysytty. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimusmenetelmän valinta Tutkimuksen onnistuminen kannalta on tärkeää löytää tutkimukselleen oikea kohderyhmä ja oikea tutkimusmenetelmä. Ensisijaisesti menetelmän valitsee tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet. Käytin opinnäytetyössäni kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisen tutkimuksen peruspiirteitä ovat johtopäätökset edellisistä tutkimuksista, aiemmat teoriat ja hypoteesien esittäminen. Käsitteiden määrittely on myös hyvin tärkeää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineisto on saatettava tilastollisesti käsiteltävään muotoon ja päätelmien teko perustuu tilastolliseen analysointiin, esimerkiksi prosenttitaulukoiden avulla tapahtuvaan analysointiin. (Hirsjärvi ym. 2004, 131; Heikkilä 2005, ) Aineistonkeruuta suunniteltaessa on tärkeää, että havaintoaineisto soveltuu numeeriseen eli määrälliseen mittaamiseen. Keskeistä kvantitatiivisessa tutkimuksessa ovat otantasuunnitelmat: määritellään perusjoukko ja otetaan tästä perusjoukosta otos. Otoksen on oltava tarpeeksi suuri, jotta tuloksia voidaan pitää luotettavina. Otoskoon valintaan vaikuttaa se, kuinka tarkkoja tuloksia halutaan saavuttaa. Mitä suurempi otos, sitä tarkempia tuloksia saadaan. Otoksen koko voidaan ratkaista käyttäen tilastol-

20 16 lisia laskelmia. Otoksen kokoa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon neljä kriteeriä: tutkimuksen tavoitteet, miten tarkkoja perusjoukkoja vastaavia tuloksia halutaan saada, miten useita tekijöitä on tarkoitus tarkastella ja kuinka homogeeninen eli yhtenäinen perusjoukko on tutkittavan asian suhteen. Tavoitteena on, että otoksesta saataisiin samat tulokset kuin koko perusjoukosta. Kun valitaan tarpeeksi suuri otos, saavutetaan pienempi virhemarginaali. (Hirsjärvi ym. 2004, 131, ; Holopainen & Pulkkinen 2003, ) Suunniteltua kysely- ja haastattelututkimusta nimitetään survey-tutkimukseksi. Sana survey tarkoittaa sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, jossa aineistoa kerätään standardoidusti ja jossa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen perusjoukosta. (Heikkilä, 2004, 19; Hirsjärvi ym. 2004, 182.) Kyselyn etuna pidetään sitä, että sen avulla saadaan laaja tutkimusaineisto. Kyselymenetelmä on myös tehokas, se säästää tutkijan aikaa, ja se on melko nopea toteuttaa. Huolellisesti laadittu kyselylomake on helppo ja nopea saada tallennettuun muotoon ja käsitellä tietokoneen avulla. Kyselytutkimuksen heikkouksina pidetään pinnallisuutta ja teoreettista vaatimattomuutta. Muita huonoja puolia on esimerkiksi se, ettei voida tietää, kuinka vakavasti vastaaja on suhtautunut kysymykseen eikä väärinymmärryksiltäkään ole helppo välttyä. Ei voida myöskään tietää, kuinka perehtynyt vastaaja on asiaan, josta esitetään kysymyksiä. Myös vastaamattomuus voi nousta suureksi, jolloin tutkimustulokset heikkenevät. Vaarana on myös, että tutkija tekee vääriä tulkintoja tuloksista. Näin voi käydä etenkin silloin, kun tutkimuksen kohde on tutkijalle outo. (Heikkilä 2005, 16; Hirsjärvi ym. 2004, ) Kysymyksiä, joista vastaaja ympyröi tai rastittaa sopivat vaihtoehdot, kutsutaan suljetuiksi kysymyksiksi, monivalintakysymyksiksi tai strukturoiduiksi kysymyksiksi. Tällaisten kysymysten tarkoituksena on yksinkertaistaa vastausten käsittely sekä torjua virheitä ja väärinkäsityksiä. Strukturoiduissa kysymyksissä vaihtoehtoja ei saa olla liikaa, kaikille vastaajille tulee löytyä sopiva vastausvaihtoehto ja vaihtoehtojen tulee olla toisensa poissulkevia. Vaihtoehtojen tulee olla myös mielekkäitä ja järkeviä. Sekamuotoisilla kysymyksillä tarkoitetaan kysymyksiä, joissa osa vastausvaihtoehdoista on annettu ja osa jätetty avoimeksi vaihtoehdoksi, Muu, mikä?. Tämä vaihtoehto on hyvä lisätä silloin, kun ei olla varmoja onko kysymyksiä laadittaessa unohdettu jokin

21 17 vastausvaihtoehto. Kyselyissä käytetään joskus myös enemmän laadulliseen tutkimukseen liittyviä avoimia kysymyksiä, joissa vastaajan valintamahdollisuuksia ei rajoiteta millään. Käytettäessä avoimia kysymyksiä kvalitatiivisessa tutkimuksessa vastaajan ajatusten suuntaa rajataan. (Heikkilä 2005, ) 3.2 Aineiston kerääminen Käytin tutkimuksessani Joensuun yliopiston ESS vaikuttaa -hankkeen tutkijoiden kanssa yhteisesti sovittua yksinkertaista satunnaisotantaa. Yksinkertaisella satunnaisotannalla tarkoitetaan sitä, että jokaisella otoksen yksiköllä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi tutkimukseen (Valli 2001, 15). Lomakkeita jaettiin ennen balettiesitystä Olavinlinnaan saapuville sattumanvaraisesti yrittäen välttää tilannetta, että pariskunnista molemmat vastaisivat kyselyyn. Kyselylomakkeita jaettiin 600 kappaletta ja 253 palautui. 10 kyselylomaketta jouduttiin hylkäämään siksi, että vastaaja oli alle 15-vuotias, tai siksi, että kyselylomakkeesta oli täytetty vain arvontalipukkeen yhteystiedot, jolloin asiakkaasta ei olisi saatu muodostettua profiilia muun kuin sukupuolen ja asuinpaikkakunnan osalta. Kävijöitä motivoitiin vastaamaan tarjoamalla mahdollisuutta voittaa kahden hengen lippu- ja majoituspaketti seuraavan vuoden Balettijuhlille. Tutkimuksessa käytettiin Joensuun yliopiston laatimaa puolistrukturoitua kyselylomaketta eli lomakkeessa on sekä strukturoituja kysymyksiä että sekamuotoisia ja avoimia kysymyksiä. Kyselyllä (liite 1) hankittiin tietoa kävijöiden taustatiedoista, harrastuneisuudesta, tapahtumaan osallistumisesta, rahankäytöstä, ulkopaikkakuntalaisen matkasta sekä kävijöiden toiveista ja palautteista. Omat kysymykseni lisättiin Joensuun yliopiston tekemään lomakkeeseen, jolloin lomakkeella saatiin monipuolisempaa tietoa. Tutkimukseni kaltaisessa tapauksessa on hyvä käyttää puolistrukturoitua lomaketta, koska pelkillä strukturoiduilla kysymyksillä tutkimustulokset olisivat jääneet köyhiksi. Käytän tutkimuksessani vain niitä kyselylomakkeella hankittuja tietoja, joita minun oli alun perinkin tarkoitus selvittää eli kävijöiden taustatietoja (sukupuoli, ikä, asuinmaakunta, perhetyyppi, asema, koulutus, tulot). Tutkin myös kävijöiden lippujen hankkimistapaa, saapumista Savonlinnaan ja Olavinlinnaan, osallistumista tapahtumaan sekä

22 tyytyväisyyttä väliaikatarjoiluun, hinta-laatusuhteeseen ja tapahtumaan kokonaisuudessaan. 18 Valitsin kyselylomakkeen käytön omien resurssieni, etenkin käytettävissä olleen ajan vuoksi. Alun perin minun tarkoitus oli laatia oma kysely, mutta koska ESS vaikuttaa - hanke teki tutkimusta samasta tapahtumasta, oli järkevintä laatia yhteinen lomake. Työskentelin yksin, ja jo kyselylomake ja etenkin tutkimustulosten analysointi teetti minulle runsaasti töitä. Yhteistyöni Joensuun yliopiston kanssa helpotti etenkin kyselylomakkeen laatimisessa ja tutkimustulosten analysoinnissa. 3.3 Aineiston analysointi Analysoin kyselyni tulokset pääasiassa SPSS -ohjelman avulla. Käytin sisällönanalyysia analysoidessani avoimia kysymyksiä, joissa tiedusteltiin kävijöiden toiveita ja palautteita. Sisällönanalyysi Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus. Aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä ja eroja etsien ja tiivistäen. Tutkittavat tekstit voivat olla melkein mitä vain tekstiä, tässä tapauksessa kyselyyn vastanneiden kirjoittamia palautteita ja toiveita. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.) Sisällönanalyysilla voidaan tarkoittaa niin laadullista sisällönanalyysia kuin sisällön määrällistä erittelyä ja näitä molempia voidaan hyödyntää samaa aineistoa analysoidessa. Määrällistä sisällönanalyysia voidaan tehdä esimerkiksi tuottamalla sanallisesti kuvatusta aineistosta määrällisiä tuloksia laskemalla esimerkiksi tiettyjen sanojen esiintymistiheyttä tarkasteltavissa teksteissä. Tutkimusaineiston laadullisessa sisällönanalyysissa aineisto jaetaan ensin pieniin osiin, käsitteellistetään ja lopuksi järjestetään uudelleen uudeksi kokonaisuudeksi. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )

23 19 Käytin tutkimukseni tulosten analysoinnissa sisällönanalyysia siten, että jaottelin kävijöiden esittämät toiveet baletin tyylilajin, esitysten ja balettiryhmien ja muiden toiveiden mukaan (liite 2). Vastanneiden palautteet jaoin seuraaviin kategorioihin: liput, esitykset, väliaika ja väliaikatarjoilu, sää, juhliin liittyvät positiiviset ja negatiiviset palautteet, kysely, sekä muut palautteet (liite 3). Sisällönanalyysin avulla sain rakennettua toiveista ja palautteista selkeämmät kokonaisuudet, joten niistä on selkeästi havaittavissa niin positiiviset palautteet kuin kehittämisen kohteet. 3.4 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys Edellytyksenä tutkimuksen luotettavuudelle ja pätevyydelle on, että se on tehty tieteelliselle tutkimukselle asetettujen kriteereiden mukaan (Heikkilä 2005, 185). Yhteistyöni Joensuun yliopiston kanssa takaa sen, että tutkimus on tehty tutkimukselle asetettujen kriteereiden mukaisesti. Kyselylomakkeen on hyväksynyt esimerkiksi professori Timo Cantell. Tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä kuvataan kahdella käsitteellä: reliabiliteetti ja validiteetti. Nämä muodostavat tutkimuksen ja siinä käytetyn mittarin kokonaisluotettavuuden. Tutkimuksen luotettavuudella eli reliaabeliudella tarkoitetaan saatujen tulosten toistettavuutta. Jos kaksi tutkijaa päätyy eri tutkimuskerroilla samoihin tuloksiin eli tutkimus on toistettavissa, voidaan tuloksia pitää reliaabeleina. Luotettavuuteen tulee kiinnittää huomiota tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Luotettavuutta alentavat erilaiset virheet, joita syntyy aineistoa hankittaessa, kuten käsittelyvirheet, mittausvirheet, peitto- ja katevirheet sekä otantavirheet. Sisäisellä reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä, että kun mittaus toistetaan, saadaan sama tulos. Ulkoisella reliabiliteetilla tarkoitetaan, että mittaus on toistettavissa myös muissa tutkimuksissa ja tilanteissa. (Heikkilä 2005, ; Hirsjärvi ym. 2004, ) Pätevyydellä eli validiudella arvioidaan sitä, kuinka hyvin valittu tutkimusmenetelmä mittaa sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Tulosten pätevyyttä tulee pohtia etenkin käytettäessä kyselylomaketta, koska vastaajat voivat käsittää kysymykset täysin eri tavalla kuin kysymysten laatija. Jos tutkija lisäksi käsittelee tuloksia oman ajattelumallinsa mukaisesti eikä ota huomioon mahdollisia väärinkäsityksiä, ei tuloksia voida pitää pätevinä. Tutkijan on osattava kääntää teoreettiset käsitteet arkikielelle ja siirtää käyte-

24 20 tyt käsitteet ja teoriat kyselylomakkeelle mitattavaan muotoon. Tutkimuksen validiutta tulee tarkastella jo tutkimusta tehdessä, kun käsitteitä operationalisoidaan eli muutetaan mitattavaan muotoon ja suunnitellaan mittaria. Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tulokset vastaavat tutkimuksen teoriaosassa käytettyjä käsitteitä ja ulkoisella validiteetilla sitä, että myös muut tutkijat tulkitsevat tutkimustuloksia samalla tavalla. (Heikkilä 2005, 186; Hirsjärvi ym. 2004, ; Vilkka 2007, ). Tutkimukseni luotettavuutta ja pätevyyttä parantaa se, että minulla oli mahdollisuus toteuttaa tutkimus käyttäen Joensuun yliopiston standardisoitua kyselylomaketta, johon lisättiin minun tutkimukseni kannalta tärkeitä kysymyksiä. Erilaiset mittarit ja kysymysten muodot on tarkkaan suunniteltu ja moneen kertaan testattu, koska lomaketta on käytetty monissa tapahtumatutkimuksissa. Aina ei voi tietenkään olla täysin varma siitä, onko vastaaja ymmärtänyt kysymyksen täysin oikein ja olenko itse tuloksia tarkastellessani huomannut mahdolliset väärinkäsitykset. 4 TUTKIMUSTULOKSET Seuraavassa käyn läpi saamiani tutkimustuloksia. Tarkastelen Savonlinnan Balettijuhlien kävijäprofiilia ja kävijöiden lippujen hankkimistapaa, saapumista Savonlinnaan ja Olavinlinnaan, osallistumista tapahtumaan, tyytyväisyyttä sekä toiveita ja palautteita. Luvun lopussa tarkastelen, onko tapahtuman kävijäkunnassa tapahtunut muutoksia. Vastaukset on analysoitu vastaajamäärän mukaan. Kysymyskohtainen vastaajamäärä on merkitty tuloksissa sulkumerkkeihin (n=x). 4.1 Vastaajien taustatiedot Sukupuoli ja ikä Kyselyyn vastanneista 82 % oli naisia ja 18 % miehiä (n=248). Nuorin vastaaja oli 15 vuotta ja vanhin 83 vuotta (n=236). Suurin osa vastaajista (69 %) oli vuotiaita. Vastaajien keski-ikä oli 52 vuotta. Naisten keski-ikä oli 51 vuotta ja miesten 56 vuotta. (Kuvio 1.)

25 21 9% 3% 6% 30% 20% 11% 19% Ikä alle yli 70 KUVIO 1. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden ikäjakauma

26 Maantieteellinen jakauma (n=246) 22 Lomakkeella kysyttiin vastaajien asuinmaakuntaa. 54 % ilmoitti asuvansa Etelä-Savon alueella. 10 % vastaajista tuli Uudeltamaalta. Etelä-Karjalassa ilmoitti asuvansa 9 %, Pohjois-Karjalassa 8 % ja Pohjois-Savossa 6 % kyselyyn vastanneista. (Kuvio 2.) Asun ulkomailla Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Asuinmaakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 10% 20% 30% 40% 50% KUVIO 2. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden asuinmaakunnat Perhetyyppi ja seura tapahtumassa Kysymykseen perhetyypistä/elämäntilanteesta vastasi 241 henkilöä ja 34 % heistä ilmoitti elävänsä parisuhteessa, jossa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Seuraavaksi eniten oli yksin asuvia, 22 %. 16 % elää parisuhteessa, jossa ei ole lapsia. 15 % elää lapsiperheessä, jossa on alle 15-vuotiaita lapsia, ja 10 % lapsiperheessä, jossa lapset ovat yli 15-vuotiaita. Hyvin pienen osuuden (2 %) muodostaa lapsiperheet, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia. (Kuvio 3.) Tuloksissa oli selkeitä eroja naisten ja miesten välillä. Vastanneiden keskuudessa oli paljon yksin asuvia naisia ja parisuhteessa olevia miehiä.

27 23 1% 34% 15% 22% 16% Perhetyyppi/elämänvaihe Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Lapsiperhe/yksinhuoltaja, lapset alle 7v. Lapsiperhe/yksinhuoltaja, myös 7-15v. lapsia Lapsiperhe/yksinhuoltaja, lapset yli 15v. Parisuhde, lapset muuttaneet pois Muu 10% 2% KUVIO 3. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden perhetyyppi Kysymykseen Kenen kanssa tulit tapahtumaan? vastasivat kaikki 253 vastaajaa. Suurin osa eli 36 % oli saapunut tapahtumaan ystävien kanssa. Naiset olivat saapuneet miehiä useammin tapahtumaan ystävien kanssa. Seuraavaksi suurin osuus, 27 %, saapui tapahtumaan puolisonsa kanssa. Perheen kanssa saapui 24 % vastanneista. Perheiden melko suureen osuuteen uskon jälleen vaikuttaneen tarjolla olleen perhelipun. Työkavereiden kanssa tapahtumaan saapui 5 %, yksin 4 %. Ryhmän mukana tapahtumaan saapui 4 %. Korkein suoritettu tutkinto (n=240) Lomakkeella tiedusteltiin vastaajien korkeinta suoritettua tutkintoa. 34 % vastasi suorittaneensa akateemisen loppututkinnon. Lähes sama määrä, 32 %, kertoi suorittaneensa ammatillisen tutkinnon. Ammattikorkeakoulun oli suorittanut 13 % vastanneista ja peruskoulun, kansakoulun tai keskikoulun 14 %. Ylioppilastutkinnon korkeimmaksi suoritetuksi tutkinnokseen ilmoitti 7 %. (Kuvio 4.) Miesten kohdalla korostui akateeminen loppututkinto, naisten kohdalla kaikki muut tutkinnot.

28 24 32% 13% 14% 34% 7% Korkein suoritettu tutkinto Peruskoulu, kansakoulu tai keskikoulu Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Akateeminen loppututkinto Muu KUVIO 4. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden korkein suoritettu tutkinto Asema (n=229) 50 % kyselyyn vastanneista kertoi olevansa työelämässä. Seuraavaksi eniten, 32 %, vastaajista oli eläkeläisiä. 9 % oli yrittäjiä, 7 % opiskelijoita ja 2 % työttömiä. (Kuvio 5.) 32% 50% Asema Työssä Yrittäjä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu 7% 2% 9% KUVIO 5. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden asema

29 Tulot (n=190) 25 Kysyttäessä kotitalouden yhteisiä bruttotuloja vuodessa 23 % kertoi ansaitsevansa /vuosi ja saman verran /vuosi. 15 % ilmoitti ansaitsevansa ja lähes saman verran (14 %) alle /vuosi. Alle ansaitsevista suurin osa on eläkeläisiä ja opiskelijoita. Eläkeläiset ovat enemmistönä myös /vuosi ansaitsevien keskuudessa. 12 % ilmoitti kotitaloutensa vuosituloiksi prosentilla vuositulot olivat , ja tai enemmän vuodessa ansaitsi 7 % vastanneista. (Kuvio 6.) 6% 7% 12% 23% 14% 23% 15% Kotitalouden yhteiset bruttotulot Alle /v /v /v /v /v /v /v tai enemmän KUVIO 6. Savonlinnan Balettijuhlien kävijöiden bruttotulot vuodessa 4.2 Lippujen hankkiminen Kysymykseen Kuka maksoi lippusi? 56 % vastasi itse tai jonkun perheenjäsenen maksaneen lipun (n=247), 19 % oli saanut liput ystävältä tai perheenjäseneltä. 11 % oli saanut lipun muulta taholta, 10 % yhteistyöyritykseltä. Omalta työnantajaltaan lipun oli saanut 4 %. Lisäksi Balettijuhlille osallistui kutsuvieraita, joista suurin osa on todennäköisesti vastannut tähän kysymykseen kohtaan Muu taho. Balettijuhlille saapui myös sponsoreita ja muita yhteystyökumppaneita, joille annettiin lippuja balettiesityksiin.

30 26 Lomakkeella kysyttiin, mistä vastaaja oli hankkinut lipun Balettijuhlille. 45 % kertoi hankkineensa lipun Lippupisteen kautta, jolla tarkoitetaan Lippupisteen Internet- ja puhelinmyyntiä (n=143). 44 % oli hankkinut lippunsa Balettijuhlien toimistolta. Loput olivat hankkineet lipun muualta. Kohtaan Muualta, mistä? oli vastattu esimerkiksi Etelä-Saimaa-lehti, jonka lukijamatkalaisia saapui Balettijuhlille. Muutama vastaaja kertoi hankkineensa lipun ystävän kautta. Osa vastasi tähän kohtaan Casinolta tai Netistä, jotka lukeutuisivat oikeastaan kohtaan Lippupisteen kautta, koska Casinolla on Lippupisteen myyntipiste ja Lippupisteellä on myös Internet-kauppa. Kaksi henkilöä oli vastannut hankkineensa liput tapahtumaan Savonlinnan Matkailusta, joka ei myynyt Balettijuhlien lippuja kesällä Lähes kaikki, 94 %, vastanneista olivat sitä mieltä, että lippujen hankkiminen Savonlinnan Balettijuhlille oli vaivatonta (n=187). Kohtaan Ei, miksi? oli annettu vastauksia, kuten Toimisto oli vaikea löytää ja Lippupalvelu takerteli noudossa. Savonlinnan Balettijuhlat kokeili kesällä 2008 ensimmäistä kertaa Lippupisteen tekstiviestipalvelua, jonka avulla lipun pystyi tilaamaan tekstiviestillä matkapuhelimeen. Kyselyssä kysyttiin Jos käytit Lippupisteen tekstiviestipalvelua, oliko palvelu mielestäsi toimiva? Kysymykseen saatiin vastauksia 21, joista ainoastaan 1 ei ollut tyytyväinen tekstiviestipalvelun toimivuuteen. 4.3 Saapuminen paikkakunnalle ja Olavinlinnaan Kysyttäessä Millä kulkuneuvolla saavuit paikkakunnalle? (n=136) 82 % vastasi saapuneensa Savonlinnaan henkilöautolla. 7 % saapui tilausbussilla, 6 % junalla ja 2 % reittiliikenteen linja-autolla. 2 % ilmoitti saapuneensa paikkakunnalle veneellä ja 1 % lentokoneella. Kysymykseen Miten saavuit Olavinlinnaan? (n=245) suurin osa, 78 %, vastasi saapuneensa henkilöautolla. 12 % saapui kävellen, 2 % taksilla ja 8 % muulla tavalla. Kohtaan Muulla, millä? oli kirjoitettu vastauksia kuten Linja-autolla, Veneellä, Pyörällä, Yhteiskyyti.

31 27 Kyselyllä haluttiin selvittää myös, oliko Olavinlinna Balettijuhlien kävijöiden mielestä helppo löytää. Jokainen kysymykseen vastannut (n=132) oli sitä mieltä, että Olavinlinna oli helppo löytää. 4.4 Osallistuminen tapahtumaan Kyselyyn vastanneista 59 % oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa (n=245). 41 % oli aiemmin osallistunut tapahtumaan kerran tai useammin. 5 % oli osallistunut tapahtumaan aikaisemmin kerran, 51 % kaksi kertaa, 33 % kolme kertaa ja 11 % neljä kertaa (n=169). Kysymykseen Kuinka monena päivänä aiotte osallistua tapahtumaan? 89 % vastanneista (n=244) kertoi osallistuvansa tapahtumaan yhtenä päivänä. Vajaa 7 % aikoi osallistua tapahtumaan 2 päivänä ja loput kolmena tai neljänä päivänä. Kyselyllä selvitettiin myös Olavinlinnassa juhlien aikaan olleen väliaikatarjoilun käyttöä ja tyytyväisyyttä siihen. Väliaikatarjoilua oli vastanneista (n=235) käyttänyt 55 %, ja vastaavasti 45 % ei ollut käyttänyt väliaikatarjoilua. Kysyttäessä tyytyväisyyttä väliaikatarjoilun palvelun toimivuuteen 63 % vastanneista (n=123) oli tyytyväinen palvelun toimivuuteen. 19 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväinen, kun taas 7 % oli hiukan pettynyt ja 3 % erittäin pettynyt. Loput vastanneista eivät osanneet sanoa mielipidettään palvelun sujuvuudesta. 4.5 Kävijöiden tyytyväisyys Savonlinnan Balettijuhliin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kysymykseen Kuinka tyytyväinen olet Savonlinnan Balettijuhliin kokonaisuutena? (n=221) 69 % vastasi olevansa tapahtumaan tyytyväinen. Erittäin tyytyväisiä tapahtumaan kokonaisuutena oli 25 %. 2 % vastanneista oli tapahtumaan hieman pettynyt, ja loput eivät osanneet arvioida tyytyväisyyttään tapahtumaan. Tyytyväisyydestä tapahtumaan kertoo myös se, että kysyttäessä aikomusta osallistua ensi vuoden Balettijuhlille 50 % vastanneista (n=236) aikoo osallistua ensi vuoden

32 juhlille. 49 % ei osannut sanoa, osallistuuko juhlille, ja vain 1 % ilmoitti, ettei aio osallistua tuleville Balettijuhlille. 28 Kysymykseen Kuinka arvioisit Savonlinnan Balettijuhlien hinta-laatusuhdetta? (n=224) 51 % vastasi laadun olevan hintoihin nähden hyvä ja 19 % vastasi hintalaatusuhteen olevan erinomainen. 16 % piti hinta-laatusuhdetta tyydyttävänä ja 2 % välttävänä. Loput vastaajista eivät osanneet kertoa mielipidettään tapahtuman hintalaatusuhteesta. Toiveet ja palautteet Kyselylomakkeen lopussa vastaajille tarjottiin mahdollisuus kertoa toiveistaan, mitä esityksiä ja minkä tyylisuunnan balettia tulevina kesinä haluaisi nähdä. Vastaajien oli mahdollista kirjoittaa myös vapaata palautetta siitä, mikä jäi Balettijuhlilta parhaiten mieleen ja jäikö jokin asia harmittamaan. Tulkitsin vastaajien palautteita ja toiveita käyttäen hyväksi sisällönanalyysia. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteissä 2 ja 3. Vastauksissa korostuu selkeästi toiveet perinteisestä, klassisesti baletista. Modernia tanssia kaivataan myös tapahtuman ohjelmaan, mutta ei läheskään niin runsaasti kuin klassista. Kommentteja saatiin laidasta laitaan: Ihan jotain perinteistä ja kaunista Ei liian modernia!; Uutta ja räväkkää. (Liite 2.) Monet palautteet koskivat lippuja: Eläkeläisliput olisi tarpeen. Pienellä eläkkeellä oleville liput puoleen hintaan. Meitä kulttuurinnälkäisiä pieneläkeläisiä on paljon; Erityisen positiivinen yllätys oli perheliput (2 aik., 2 lasta 100 eur), sellainen mahdollistaa koko perheen osallistumisen tapahtumaan. Esitykseen oltiin pääosin tyytyväisiä: Upea esitys!; Mahtava orkesteri. Väliaika ja väliaikatarjoilu herättivät melko negatiivisia ajatuksia: Väliaika menee helposti vain poistumisjonossa ja WC-jonossa seisomiseen; Väliaikatarjoilua hoitamassa liian niukasti porukkaa. Henkilökunta kuitenkin erittäin ystävällistä suuresta paineesta huolimatta. Palautetta annettiin myös säästä: Vettä satoi turhan paljon. Juhlista kokonaisuudessaan annettiin paljon positiivista palautetta: Hyvä fiilis; Toivottavasti juhlat saavat jatkoa tulevina kesinä!. Kyselylomake koettiin kaikissa saaduissa palautteissa liian pitkäksi: Liian pitkä kysely; Miten

33 29 näin pitkä kysely tehdään kulttuuritapahtumassa? Tässä kyselyssä ei ollut mahdollisuutta vastata totuudenmukaisesti, jos on työmatkalla ja baletti on sivujuonne. (Liite 3.) 4.6 Muutokset Balettijuhlien kävijäprofiilissa Seuraavassa vertailen vuoden 2008 Balettijuhlien kävijäkyselyn tuloksia taustatietojen osalta vuosien 2002 ja 2003 kyselyiden tuloksiin niiltä osin, kuin niissä on havaittavissa eroa. Edellisissä tutkimuksissa on joidenkin asioiden kohdalla käytetty erilaisia tutkimusmenetelmiä ja asioita on mitattu eri mittareilla kuin omassa tutkimuksessani, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2003 kyselyyn vastanneista 70 % oli naisia. Tänä vuonna määrä nousi 82 prosenttiin. Keski-ikä on ollut aiempina vuosina hieman matalampi, vuonna vuotta ja vuotta. (Eteläinen & Ikonen 2002, 28 29; Heikkinen 2003, 43.) Vuonna 2008 keski-ikä oli 52 vuotta (kuvio 1). Aiempien tutkimusten tulokset (Eteläinen & Ikonen 2002, 29; Heikkinen 2003, 44) osoittivat, että 54 % on tullut Itä-Suomen alueelta (Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Imatra ja Lappeenranta) ja 33 % lähiseudulta (Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Rantasalmi). Vaikka kysymyksen asettelu ja aluejaot ovat erilaiset kuin omassa tutkimuksessani, voidaan niistä johtaa samansuuntaisia johtopäätöksiä. Tutkimustulosteni perusteella 54 % saapui Etelä-Savon alueelta, joka siis kattaa osan aiemmassa tutkimuksessa Itä-Suomeksi luokitelluista alueista sekä lähiseudun. (Kuvio 2.) Vuonna 2002 Helsingin, Lahden ja Hämeenlinnan alueelta saapui 28 % vastanneista. Tutkimustuloksissa ei ole eritelty, kuinka paljon tästä määrästä tulee Uudenmaan alueelta. Vuonna 2008 Uudeltamaalta tulijoita oli 10 % mutta Lahden ja Hämeenlinnan alueelta eli Päijät-Hämeestä ja Kanta-Hämeestä saapui vain noin 2 % vastanneista (kuvio 2). Vuonna 2008 Etelä-Savon alueelta siis saapui saman verran kävijöitä kuin aikaisempina vuosina, mutta Etelä-Suomesta tulleiden kävijöiden määrä laski jonkin verran.

34 30 Vuoden 2002 kyselyssä (Eteläinen & Ikonen 2002, 30) oli kysymykseen seurasta annettu vain vastausvaihtoehdot Yksin, Perheen kanssa, Työkaverit ja Muu. 45 % oli saapunut Balettijuhlille perheen kanssa, ja tähän kohtaan olivat vastanneet varmasti myös puolisoiden kanssa tapahtumaan saapuneet. Vuonna 2008 perheen kanssa ilmoitti saapuneensa 24 % ja puolison kanssa 27 %, joten vuoden 2002 jaottelun mukaan perheen kanssa saapui 51 %. 30 % oli saapunut juhlille muussa seurassa. Uskon, että tähän kategoriaan lasketaan esimerkiksi ryhmän tai ystävien seurassa saapuneet, jonka osuus minun tutkimukseni tuloksissa oli 36 %. Aiempina vuosina työkavereiden kanssa saapui 16 %, nyt vain 5 %. Yksin saapuneiden määrä on laskenut yhdeksästä neljään prosenttiin. Aikaisemmin (Eteläinen & Ikonen 2002, 29; Heikkinen 2003, 45) tehdyissä tutkimuksessa on käytetty erilaisia kategorioita kysyttäessä korkeinta suoritettua tutkintoa, mutta yhteneväisyyksiä voidaan tästä huolimatta löytää % kertoi suorittaneensa yliopisto- tai korkeakoulututkinnon, vuonna 2003 luku oli 44 % ja vuonna %. Ammattikoulun oli aikaisempien tutkimustulosten mukaan suorittanut 36 % (2002) ja 32 % (2003), vuonna % (kuvio 4). Vuonna 2002 (Eteläinen & Ikonen 2002, 29) 35 % vastaajista oli toimihenkilöitä ja 21 % oli johtavassa asemassa, eli työssä olevia oli 56 %. Tänä vuonna määrä on 50 % (kuvio 5). Eläkeläisten määrä nousi vuonna prosentista 32 prosenttiin. Vuonna 2002 Balettijuhlien kävijöiltä on tiedusteltu tuloja kuukausitasolla, joten luokitus on tässäkin kohtaa ollut erilainen kuin omassa tutkimuksessani. Enemmistö (39 %) on ilmoittanut aiemmissa tutkimuksissa kuukausituloikseen yli 2 800, joka siis karkeasti laskettuna tekee yli vuositasolla. Omassa tutkimuksessani 71 % ylittää euron vuositulojen rajan (kuvio 6), joten tulokset eivät ole kovin vertailukelpoisia. Aiemmista tutkimuksistahan ei voi tietää, kuinka paljon yli % vastanneista ansaitsi. Yhteistä tuloksissa kuitenkin on se, että keskituloisia on eniten.

35 5 POHDINTA 31 Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Savonlinnan Balettijuhlien kesän 2008 kävijäprofiili ja analysoida mahdolliset muutokset vuosina 2002 ja 2003 tehtyjen tutkimusten tuloksiin verrattuna. Lisäksi selvitin Balettijuhlien kävijöiden lippujen hankkimistapaa, saapumista paikkakunnalle, osallistumista tapahtumaan sekä tyytyväisyyttä tapahtumaan. Tutkimuksessani käytin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja puolistrukturoitua kyselylomaketta, jota jaettiin 600 kappaletta Olavinlinnassa Balettijuhlien aikaan. Lomakkeita palautui 253 kappaletta. Tein tutkimusta yhteistyössä Joensuun yliopiston ESS -hankkeen kanssa. Yhdistämällä kyselymme Balettijuhlien kävijöiden ei tarvinnut vastata kahteen eri kyselyyn, jossa olisi kysytty monia samoja asioita. Tulokset analysoin SPSS -ohjelmalla. 5.1 Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset Savonlinnan Balettijuhlien kävijäkyselyyn vastasi 253 henkilöä. Nuorin vastaaja oli 15 ja vanhin 83 vuotta. Kävijäprofiilissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Naisten sekä eläkeläisten määrä on hieman noussut. Myös kävijöiden keski-ikä nousi muutamalla vuodella. Kyselyni tulosten perusteella voidaan sanoa, että Savonlinnan Balettijuhlien yleisin kävijä on keski-ikäinen, korkeasti koulutettu nainen, joka tulee Etelä-Savon alueelta. Yllättävää tuloksissa oli, että noin 20 % tapahtuman kävijöistä oli vuotiaita (kuvio 1). Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että tapahtumaan oli tarjolla opiskelijalippu. Suurin osa kyselyyn vastanneista elää parisuhteessa, jossa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, 22 % elää yksin. 16 % elää parisuhteessa, jossa ei ole lapsia. 27 % vastasi elävänsä lapsiperheessä (kuvio 3), joten tarjolla ollut perhelippu kannattaa ehdottomasti säilyttää tapahtuman lippuvalikoimassa.

36 32 Puolet tapahtuman kävijöistä on työelämässä, reilu kolmannes eläkkeellä. Loput ovat yrittäjiä, opiskelijoita ja työttömiä. Eläkeläisten suuri määrä yllätti hieman, sillä Balettijuhlilla ei ollut myynnissä eläkeläislippua. Kesän 2009 tapahtumaan on tarjolla edullinen eläkeläislippu, jolloin eläkeläisten määrä lisääntyy varmasti. Suurin osa vastanneista on keskituloisia. Tapahtumaan tultiin useimmiten ystävien, puolison tai perheen kanssa. Ryhmän kanssa ilmoitti saapuneensa vain 9 henkilöä. Ryhmän kanssa on varmasti saapunut enemmän kävijöitä. Balettijuhlille saapui lukuisia ryhmiä, muun muassa lukijamatkaryhmiä. Kyselyni ei jostain syystä ole tavoittanut kyseisiä henkilöitä. Liput tapahtumaan hankittiin suurimmaksi osaksi joko itse tai jonkun perheenjäsenen toimesta. Liput hankittiin yleisesti Lippupisteen Internet ja -puhelinmyynnin sekä Balettijuhlien toimiston kautta. Lippujen hankkimista pidettiin vaivattomana. Tämä positiivinen tulos yllätti, sillä suorittaessani syventävää työharjoitteluani ja lippuja myydessäni sain todella usein hyvinkin negatiivista palautetta Balettijuhlien toimiston huonosta sijainnista. Lippujen myynnistä ja myyntipaikkojen sijainnista olisi varmasti täytynyt informoida enemmän. Moni oli yrittänyt ostaa lippuja Savonlinnan Matkailusta, jossa niitä myytiin edellisinä vuosina. Ensi vuoden juhlien järjestäjien täytyy ehdottomasti saada näkyvämmällä paikalla oleva toimisto ja informoida asiakkaita tarkasti mistä toimisto löytyy. Aiempien vuosien tapahtuman peruuntumiset herättävät ihmisissä edelleen negatiivisia tunteita, joten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pelkästään se, että toimisto on hankala löytää voi johtaa siihen, että asiakas menettää mielenkiintonsa tapahtumaa kohtaan. Kyselylomakkeella selvitettiin Lippupisteen tekstiviestipalvelun käyttöä ja tyytyväisyyttä palvelun toimivuuteen. Kysymykseen vastasi 21 henkilöä, joista yksi oli tyytymätön palveluun. En kuitenkaan usko, että todellisuudessa 21 henkilöä on käyttänyt Lippupisteen tekstiviestipalvelua, vaan kysymys on ymmärretty väärin. Moni on todennäköisesti luullut, että kysymyksellä tarkoitetaan Lippupisteen toimivuutta yleisesti, koska kysymys tekstiviestipalvelun käytöstä ja toimivuudesta oli pienellä kysymyksen Jos hankit lipun itse, mistä hankit sen? vastausvaihtoehdon Lippupisteen kautta alla.

37 33 Sekä Savonlinnaan että tapahtumapaikalle Olavinlinnaan saavuttiin useimmiten henkilöautolla. Osa vastaajista oli ymmärtänyt kysymyksen Millä saavuit Olavinlinnaan? väärin, koska kysymykseen oli vastattu Lentokoneella ja Junalla. Näissä tapauksissa on todennäköisesti luultu, että kysymys koski saapumista Savonlinnaan. Olavinlinna oli vastanneiden mielestä helppo löytää. Yli puolet vastaajista oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Suurin osa osallistui tapahtumaan vain yhtenä päivänä. Hieman yli puolet vastaajista oli käyttänyt väliaikatarjoilua ja palveluun oltiin tyytyväisiä, mutta negatiivista palautetta saatiin esimerkiksi pitkistä jonotusajoista. Balettijuhliin kokonaisuutena ja tapahtuman hinta-laatusuhteeseen oltiin myös hyvin tyytyväisiä. Savonlinnan Balettijuhlat hyötyy varmasti kyselyni tuloksista. Kun tiedossa on tapahtuman nykyinen kävijäkunta, voidaan tätä tietoa käyttää hyväksi esimerkiksi markkinoinnin suuntaamisessa oikeille kohderyhmille ja asiakkaita voidaan palvella entistä paremmin ja yksilöllisemmin. Kyselyllä kerättyjen toiveiden ja palautteiden avulla saatiin esille niin tapahtuman onnistumiset kuin kehittämisen kohteetkin. Näiden palautteiden avulla tapahtuma voi keskittyä säilyttämään hyvät puolensa ja parantamaan heikkoja puoliaan. 5.2 Oma työskentely Aloitin opinnäytetyöprosessini alkuvuodesta Kirjoitin opinnäytetyöni teoriaosuuden suurimmaksi osaksi valmiiksi jo keväällä, koska tiesin harjoittelujaksoni Balettijuhlilla olevan niin kiireinen, etten ehtisi ja jaksaisi ajatella opinnäytetyötäni. Toki kesällä kävimme joitain neuvotteluja opinnäytetyöni ohjaajan, Balettijuhlien ja Joensuun yliopiston kanssa. Näissä tapaamisissa muokkasimme kyselyä ja pohdimme tapoja toteuttaa kysely. Heti tapahtuman jälkeen aloimme syöttää kyselylomakkeiden tietoja e-lomakkeelle, josta ESS vaikuttaa hankkeessa mukana oleva Katja Pasanen teki SPSS-tiedoston.

38 Parin viikon kuluttua minulla olikin jo hallussani aineisto, jota ryhdyin analysoimaan niiltä osin, kuin tutkimukseni kannalta oli järkevää ja tarpeellista. 34 Alun perin minun oli tarkoitus tutkia opinnäytetyössäni pääasiassa ryhmämatkustajien tyytyväisyyttä ja heidän kokemaansa elämystä, työni nimi oli alun perin Elämys kulttuuritapahtumassa. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että tätä osaa tutkimuksesta ei olekaan mahdollista toteuttaa, joten otin kävijäkyselystä tarkasteluun enemmän tietoja kuin aikaisemmin suunnittelin. Lisäksi jouduin muuttamaan työni teoriaosuutta. Yhteistyöstä Joensuun yliopiston ESS-hankkeen kanssa oli minulle todella paljon hyötyä. Kun en saanutkaan tutkittua ryhmämatkustajien tyytyväisyyttä ja elämyskokemuksia, Joensuun yliopiston kysely auttoi minua paljon. Sen lisäksi, että kyselyyn liitettiin minun kysymyksiäni, sain vapaasti käyttää muitakin lomakkeen tietoja tutkimuksessani. Yhteistyö toi minulle myös varmuutta, kun apunani oli ihmisiä, joilla on todella kokemusta tutkimuksen tekemisestä. Näin sain arvokasta tietoa ja oppia tutkimustyöstä. Jos olisin toteuttanut tutkimukseni alusta loppuun itse, en olisi varmasti oppinut näin paljoa. Lisäksi varmuutta toi se, että sain käyttää tutkimuksessani jo moneen kertaan testattua kyselylomaketta. Päätin tehdä opinnäytetyöni yksin, koska halusin työskennellä oman aikatauluni mukaan. Toki aina olisi hyödyllistä ja avartavaa pohtia tällaisessa tutkimuksessa esille nousevia asioita jonkun toisen kanssa, mutta mielestäni onnistuin hyvin yksinkin. Lisäksi harjoittelustani Savonlinnan Balettijuhlilla oli todella paljon hyötyä opinnäytetyöni kannalta. Minulla oli mahdollisuus nähdä, miten tapahtumaa rakennettiin, millaisia ihmisiä tapahtumaan tuli ja millaista palautetta tapahtumasta annettiin. Lisäksi toimeksiantaja oli lähes joka päivä tavoitettavissa, ja näin hänen kanssaan oli helppo keskustella yleisökyselyä koskevista asioista. 5.3 Jatkotutkimusehdotuksia Minun aikomukseni tutkia ryhmämatkustajien tyytyväisyyttä epäonnistui, joten tässä voisi olla hyvä aihe seuraavaa tutkimusta varten. Ryhmille tarjotaan paljon erilaisia oheispalveluita ja matkapaketit kootaan ryhmän tarpeiden mukaan. Olisi hyvä tutkia ryhmien tyytyväisyyttä näihin palveluihin ja matkaan kokonaisuudessaan. Lisäksi

39 35 matkanjohtajilta voisi tiedustella, kuinka helpoksi he kokivat eri oheispalveluiden hankkimisen. Näin saataisiin hyvää palautetta ja kehittämisehdotuksia ja palveltaisiin erilaisten ryhmien tarpeita entistä paremmin. Tarkoitukseni oli alun perin tutkia myös elämyksen syntymistä ryhmämatkustajien kohdalla. Tarkoituksena oli tutkia saadaanko erilaisilla oheispalveluilla ja tietysti baletilla tarjottua kokonaisvaltainen elämys. Itse koin ajatuksen elämyksestä todella mielenkiintoiseksi ja harmittelen sitä, ettei minun ollut mahdollista toteuttaa tätä tutkimusta. Ehkä tässä olisi tutkimusaihe jollekin toiselle. Yksi mahdollinen tutkimuksen aihe voisi olla mielikuvatutkimus. Savonlinnan Balettijuhlat on jouduttu perumaan muutamaan kertaan, ja tämä herättää ihmisissä edelleen negatiivisia tunteita. Nyt voisi olla hyvä tutkia, millaisia mielikuvia ja asenteita Balettijuhlia kohtaan ihmisillä on. Tästä voisi olla hyötyä organisaation imagon kohottamiseksi, jos sellainen on tarpeen. Vuonna 2008 tutkimustulokset osoittivat, että Balettijuhlien hinta-laatusuhteeseen oltiin pääasiassa erittäin tyytyväisiä. Tulevissa tutkimuksissa kannattaisi kiinnittää huomiota, laskeeko tämä tyytyväisyys, koska lippujen hintoja tullaan nostamaan.

40 LÄHTEET 36 Cantell, Timo Musiikkijuhlien yleisöt. Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari. Tilastotietoa taiteesta n:o 7. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Cantell, Timo Kaupunkifestivaalien yleisöt. Kuopio Tanssii ja Soi, Tampereen Teatterikesä, Turun Musiikkijuhlat, Ruisrock. Tilastotietoa taiteesta n:o 19. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Cantell, Timo Yleisöfestivaalien yleisöt. Helsingin juhlaviikot, Joensuun Laulujuhlat. Tilastotietoa taiteesta n:o 19. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Eteläinen, Heini & Ikonen, Maria Kulttuuritapahtuman markkinoinnin suunnittelu. Case: Savonlinnan Balettijuhlat. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Finland Festivals Järjestön WWW-sivut. Ei päivitystietoa. Luettu Getz, Donald Event management & event tourism. Cognizant Communication Corporation, New York. Getz, Donald Event studies theory, research and policy for planned events. Oxford Elsevier-Butterworth-Hein. Heikkilä, Tarja Tilastollinen tutkimus. 5.uudistettu painos. Helsinki: Edita. Heikkilä, Tarja Tilastollinen tutkimus painos. Helsinki: Edita. Heikkinen, Heli Asiakastyytyväisyydestä asiakasuskollisuuteen. Case: Savonlinnan Balettijuhlat. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

41 37 Hentinen, Liisa Kulttuurimatkailu mitä se on?. Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti kevät Verkkolehti. Luettu Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Holopainen, Martti & Pulkkinen, Pekka Tilastolliset menetelmät. Vantaa: Dark Oy. Kainulainen, Kimmo Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Akateeminen väitöskirja. PDF-dokumentti pdf. Luettu Latva-Rasku, Esa Esipuhe. Julkaisussa: Suutari, Timo Etelä-Pohjanmaan matkailun ja kulttuurin asiakastutkimus. Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisuja B:21. Seinäjoki. Luettu Matkailun edistämiskeskus Kulttuurimatkailun määritelmä. cument&np=c Päivitetty Luettu Matkailun ohjelmapalvelujen normisto Kulttuuritapahtumat kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina-käsikirja. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Matkailun opetus- ja tutkimuslaitos Joensuun yliopisto Ei päivitystietoa. Luettu Mikkonen, Jenni Savonlinna kulttuurimatkakohteena. Muuttuva matkailu 1/2008. Verkkolehti. Luettu

42 38 Mikkonen, Jenni, Ristolainen, Katja & Taskinen, Heidi ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Selvitys Ballet Mikkelin alueellisesta vaikuttavuudesta. Luettu Mikkonen, Jenni, Ristolainen, Katja & Taskinen, Heidi 2008a. Pienet kulttuuritapahtumat matkailun vetureina. Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti kevät Verkkolehti. Luettu Mikkonen, Jenni, Ristolainen, Katja & Taskinen, Heidi 2008b. Ess vaikuttaa tapahtumien arviointihankkeen tutkimusraportti Itäsuomalaisten tapahtumien asiakasprofiilit ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. Luettu Mikkonen, Jenni, Pasanen, Katja & Taskinen, Heidi 2008c. Itäsuomalaisten tapahtumien vaikutukset tapahtumien vaikutusten arviointityökalun kehittäminen Muuttuva Matkailu 1/2008. Verkkolehti. Luettu Santala, Pauli Kulttuurimatkailu tietoyhteiskunnassa Kulttuurimatkailun tulevaisuus ja työnkuvat. Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy. Helsinki. Tilastokeskus Kulttuuritapahtumat täyttävät Suomen kesän. Päivitetty Luettu Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus.

43 39 Viherkoski, Päivi Pirkanmaan matkailun teemaselvitys Maaseudun Kehittämisverkosto ry. keskus.fi/new/pir/maaseutu/matkohj.htm. Luettu Valli, Raine Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS -kustannus. Vanni Mikko Kulttuurielämykset sponsorointikohteina. Teoksessa Niinikoski, Marja-Liisa & Sibelius, Kaisa (toim.) Kulttuuribusiness. Vantaa: Dark Oy. Vilkka, Hanna Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus. Watt, David C., Event management in leisure and tourism. Addison Wesley Longman Publishing, New York.

44 LIITE 1(1). Kyselylomake

45 LIITE 1(2). Kyselylomake

46 LIITE 1(3). Kyselylomake

47 LIITE 1(4). Kyselylomake

48 LIITE 1(5). Kyselylomake

49 LIITE 1(6). Kyselylomake

50 LIITE 1(7). Kyselylomake

51 LIITE 2(1). Kävijöiden toiveet Tyylilaji Klassinen ja perinteinen - Klassista Jorma Uotista - Ihan jotain perinteistä ja kaunista Ei liian modernia! - Klassinen baletti. - Klassinen baletti, Prinsessa ruusunen, Pähkinänsärkijä. - Klassinen ok, myös kansallisoopperan baletti. - Klassisen baletin ja säveltäjien produktioita. - Klassista. - Klassista baletti. - Klassista, perinteistä balettia, ei uusi modernisoituja. Vanhoja, ihastuttavan kauniita baletteja. Modernit ja modernisoidut teokset eri iltoina, ei sotkettuja! - Klassista, korkeatasoista balettia. Mieluiten venäläistä, ei moderneja tanssiteoksia. Suuret tähdet tervetulleita. - Perinteistä vanhaa balettia - Perinteistä. - Perinteistä balettia. - Perinteistä, kaunista tanssia. Moderni - Modernia balettia. - Modernia tanssia. - Myös modernia. - Nykybalettia/modernia tanssia - Uutta ja räväkkää. Moderni ja klassinen - Modernia balettia ja klassinen baletti aina hyvää. - Samaa klassista ja moderniakin balettia jatkossa, pidän tarkasta työskentelystä. - Uutta uutta (myös vanhaa klassista). Nuoria taitavia tulevia baletin tekijöitä ja muusikoita. - Klassista ja modernia balettia

52 - Perinteistä sekä modernia. LIITE 2(2). Kävijöiden toiveet Balettiesitykset - Carmen Gajaneh. ym. reippaat kuviot. - Giselle. - Hatsaturjama - Joutsenlampi - Joutsenlampi aina uudelleen. - Vastaavaa kun tämä (Joutsenlampi 7.8.) - Kansainvälisiä, Venäläisiä Giselle, oppia Mikkelistä - Kirill Simonovin raikkaita versioita klassikoista, esim. Tuhkimo. V.Vasiljevin Anjuta, en ole koskaan nähnyt, mutta Janin esityksellään herätti nälän. Puolen minuutin pätkä mainokseen, niin lippuja menisi. - Lisää Tsaikowskia! Esim. Pähkinänsärkijä. - Pähkinänsärkijä. - Pähkinänsärkijä, klassista balettia. - Pähkinänsärkijä. - Jokin perinteinen (Pähkinänsärkijä tms.) - Romanttisia baletteja, esim. Les Sylphides, Giselle. - Romeo ja Julia - Romeo ja Julia, Giselle, Lumikki - Spartacus - Spartacus, Romeo ja Julia - Stravinsky, Tulilintu - Taikahuilu, klassista, Prinsessa ruusunen - Uusia lasten baletteja/vanhojen uusia sovituksia kuten Prinsessa Ruusunen, ei kuitenkaan Pähkinänsärkijää. Tasokkaita, moderneja baletteja. - Jotain latinalaista, Etelä Amerikkalaista - Ryhmäesiintymisiä, joukkokohtauksia - Parhaita maailmankappaleita

53 LIITE 2(3). Kävijöiden toiveet Balettiryhmät - Bolshoi - Olisi mielenkiintoista nähdä ryhmiä muualtakin kuin Venäjältä. - Kiinasta tulevia ryhmiä, vanhoja klassikoita. Muut - Ei raskaita Baletteja. - En osaa kommentoida. - Kaikki käy!!!? - Edullista ja laadukasta, kuten nyt.

54 LIITE 3(1). Kävijöiden palautteet Liput - Eläkeläisliput olisi tarpeen. Pienellä eläkkeellä oleville liput puoleen hintaan. Meitä kulttuurinnälkäisiä pieneläkeläisiä on paljon. - Erityisen positiivinen yllätys oli perheliput (2 aik., 2 lasta 100 eur), sellainen mahdollistaa koko perheen osallistumisen tapahtumaan. - Kiitos ilmaisista lipuista - Älkää nostako lippujen hintoja, lasten lippu 20e ok. - Kohtuuhintaiset liput. Perhelipun ostaminen netin kautta (kuten muidenkin lippujen) olisi suotavaa ja laskisi kynnystä ostaa niitä. Esitykset - Erinomaiset esitykset, erinomainen musiikki, ihana fiilis -> hyvä mieli!!! - Esityksessä oli turhia teknisiä virheitä. Esim. pikkujoutsenten tanssi. - Esityksessä samanaikaisuuspuutteita hieman. - Esitysten miehillä saisi olla komeemmat vaatteet. - Hieno esitys Kyllä harmitti tavattomasti kauniin, puhtaan Joutsenlammen baletin toteutus näkemälläni tavalla. Mielestäni vanhat, ihastuttavat baletit tulisi esittää perinteisellä koreografialla. En voinut edes katsoa kaikkea! Valkoinen osuus oli ihanaa ja orkesteri mahtava. Sateelle ei mitään mahda. Toivoisin kuitenkin, että vedet WC-tiloihin pystyttäisiin poistamaan maasta käytäviltä. Lehden tilaama eväspaketti bussiin oli todella hyvä. - Lauantain tähtien gaalan Ilze Liepan fantastinen mies/nainen Gennadi Janinin esittämä variaatio Anjutasta. Olen vakuuttunut, että jos esim. stadiollinen urheilufaneja joutuisi näkemään ko.numerot, puolet heistä tappelisi seuraavan vuoden balettilipuista! - Nuoret osaavat ihmiset, ihana vanha klassinen baletti silti uutta erikoista puvut ja korkokengät. - Mahtava esitys! - Mahtava orkesteri! - Odotan kovasti Romeo ja Julia esitystä. Mahtava esitys ja loistavat puitteet. Ihana tunnelma.

55 LIITE 3(2). Kävijöiden palautteet - Hurmaava esitys. Nautin tosi paljon. - Upea esitys!!! Tervetuloa ensi kesänä?! - Upea esitys! - Upea, harvinainen Olavinlinna ja sen sijainti sekä naispääosan esittäjä + 4 pikkujoutsenta. Erittäin tasokas esitys ja orkesteri. Olen nähnyt esityksen aikaisemmin sekä Moskovassa että Mariinskin Tampereen vierailulla, joissa oli laajemmat lavasteet, nyt tämä linna! - Upeat esiintyjät! Sää harmitti, mutta sille ei kukaan voi mitään. Ponttonisillan aukaisu silloin, kun porukka lähti linnasta. - Uusi koreografia ei miellyttänyt. - Mikkelin Balettijuhlien esitykset ja tanssijoiden taidot ovat hiotumpia. Vaatikaa samaa tässä! - Huvitti, kun B-katsomosta näki ballerinojen pikkupöksyt, jos sopivasti sattui katse (vaihtoivat vaatteita sermin takana) Harmitti, kun paikannäyttäjätytöt istuivat maksavien asiakkaiden eteen, jolloin näkyvyys huononi. Hieno esitys! - On kiva, että istuimet on hyvät ja että katsomossa on katto. Ei ollut kun ensimmäistä kertaa olin täällä. Miksei täällä voisi esiintyä Ruotsista rhapsody in rock vai onko oopperalle tämä pyhitetty? Väliaika ja väliaikatarjoilu - Pitkä miinus: väliaikatarjoilussa liian vähän myyjiä, porukka kävi vähän kuumana. Itse palvelu hyvää ja ystävällistä. - Täytin ennen väliaikatarjoilua, enkä osaa varmaksi sanoa, mutta erityisruokavaliot, esim. gluteeniton toivottavasti otettu huomioon. - Väliaika menee helposti vain poistumisjonossa ja WC-jonossa seisomiseen. - Väliaika tungos, ei mihinkään istuimme ja odotimme. Pitkät raajat ja jouhevat liikkeet harmittavaa. Tuuletus kohta. - Väliaikatarjoilua hoitamassa liian niukasti porukkaa. Henkilökunta kuitenkin erittäin ystävällistä suuresta paineesta huolimatta. - Väliaikatarjoilua käyttäisi, mutta jonojen vuoksi ei ehdi. Useampi piste kenties? Kannattaisiko siirtää joku piste vastakkaiselle seinälle?

56 - Väliaikatarjoilussa isot jonot ja hidas palvelu. LIITE 3(3). Kävijöiden palautteet Sää - Sade! - Satoi kovasti... - Vettä satoi turhan paljon. Juhliin liittyvät positiiviset palautteet - Toivon, että balettijuhlat jäävät pysyvästi. Uskottavuus on hieman kärsinyt, sillä kaksi edellistä kertaa peruttu ja liput oli jo ostettu! - Toivottavasti Balettijuhlat säilyvät Savonlinnassa. - Toivottavasti juhlat saavat jatkoa tulevina kesinä. - Toivottavasti saamme jatkossakin nauttia balettijuhlista Savonlinnassa. - Tulkaa uudelleen Savonlinnaan. - - Ensi kertaa Baletissa, ihanaa! - Ensi kesänä tullaan. Hyvä! - Erittäin hyvä! - Hienoa on! - Hyvä fiilis. - Hyvä ilmapiiri Rankka sade - Hyvä! - Hyvät bileet! - Hyvät esiintyjät. - Hyvää nautinnollista työtä. - Kaikki oli onnistunutta ja hyvää. - Onnistuneet juhlat. - Upeata! - This Ballet show is nice and I enjoy watching the show. This research is also good in terms of cultural development. The Ballet show is the best. Nothing irritated me. Everything is fine. I enjoy the stay here.

57 LIITE 3(4). Kävijöiden palautteet Juhliin liittyvät negatiiviset palautteet - Liian lyhyet juhlat. - Missä ohjelmalehtinen? - Olisimme käyneet museokaupassa, mutta se oli suljettu. Samoin kahvila. Kysely - Kyselylomake oli liian pitkä. - Liian pitkä kysely. - Liikaa kysymyksiä tässä. - Miten näin pitkä kysely tehdään kulttuuritapahtumassa? Tässä kyselyssä ei ollut mahdollisuutta vastata totuudenmukaisesti, jos on työmatkalla ja baletti on sivujuonne. - Tämä kysely on liian laaja. Muut - Olen hyvin kiinnostunut oopperasta ja vierailevista baleteista ja konserteista. Kesä on Savonlinnassa hyvin informoitu kaikista tapahtumista. - Haluaisin balettia samaan aikaan oopperoiden kanssa. Perustelu: sama yleisö osittain, lisäisi oopperajuhlien mielenkiintoa. - Toivoisin balettiryhmien tuovan esim. DVD:itä ja kirjoja mukanaan. Myös tutustumiset taiteilijoihin suotavaa. Ilmaiset teosesittelyt. Rakastan balettia sen kaikissa muodoissa. Toki muualta tulleet ryhmät tervetulleita. Esitelkää balettitapahtumaa enemmän TV:ssä. Ohjelmat tähdistä TV:ssä olisivat mukavia. Pieni miinus: väliaikatarjoilu kallista.

58 LIITE 4(1). Lehtiartikkeleita ja mainoksia