Ympäristölautakunta Dnro 18/ / RUOVESI

Transkriptio

1 LIITE 4 / YMPLTK (19) Ruoveden kunta PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dnro 18/ /2018 Ruovedentie 30 Annetaan julkipanon jälkeen RUOVESI ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa siirrettävän kivenmurskaamon toimintaa varten. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hervannan Kaivin Oy Asunvainionkatu Tampere Liike- ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Matti Grönfors, p , matti.gronfors@hervannankaivin.fi Lupaa haetaan siirrettävän kivenmurskaamon toimintaan toistaiseksi voimassaolevana. Toimintapaikka sijaitsee Ruoveden kunnassa Pohjan kylässä tilalla Kiuru 2 ( ) ja Kiuru 3 ( ) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULOAIKA Ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 1 momentin perusteella (liite 1, kohta 7 c ja e). Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojelulain 37 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 6) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Ruoveden kunnassa on ympäristölautakunta. Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (tullut voimaan KHO:n päätöksen jälkeen) alueelle on merkintä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Merkinnän suunnittelumääräyksessä on todettu, aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Hervannan Kaivin Oy:lla (entinen Tampereen Kaivin Oy) on alueelle

2 LIITE 4 / YMPLTK (19) voimassa Ruoveden ympäristölautakunnan myöntämä maa-ainesten ottamislupa ( , 13) kokonaisottomäärä 7,1303 ha kokoiselta ottoalueelta on m 3 ja vuotuinen ottomäärä keskimäärin m 3. Maa-aineslupa on tullut lainvoimaiseksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden antaman päätöksen jälkeen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunnitelma-alue sijaitsee Ruoveden kunnan Pohjan kylässä tilalla Kiuru 2 ( ) ja Kiuru 3 ( ) palstalla 2. Soranottoalue ja murskauslaitos sijaitsevat Ruoveden kunnan Lamminkallioiden alueella noin 4,5 km päässä Jäminkipohjan kylästä kaakkoon. Alue on haja-asutusaluetta, lähin loma-asutus sijaitsee lounaassa noin 485 metrin päässä ja lähin asuinrakennus koillisessa noin 925 metrin päässä suunnitellusta ottamisalueesta. Suunnitelma-alueen lähimmät suojellut alueet ovat Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue noin 660 metrin päässä kaakkoon sekä Siikanevan soidensuojelu- ja Natura 2000-alue on alueesta lounaaseen noin 1,7 km päässä. Siikaneva on Pirkanmaan suurin yhtenäinen suoalue ja maakunnan tärkein soidensuojelualue (FI ). Siikaneva on merkittävä lintusuo ja tärkeä opetus-, tutkimus- ja matkailukohde. Lähin muinaisjäännöskohde on 3,5 km päässä sijaitseva Jokirannan kivikautinen asuinpaikka. Alue sijoittuu Kuuroharju-Tuomelanharjun paikallisesti arvokkaan harjualueen eteläpäähän. Suunnitelma-alueen läheisyydessä noin 216 metrin päässä on Ryövärinkupan maakunnallisesti arvokas harjualue. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkaista soraa ja hiekka- ja soramoreenia. Alue rajoittuu koillisen ja kaakon puolelta kallioon. Alueen eteläosa on kallioista ja korkeussuhteiltaan alueen korkeinta osaa. Alueen kaakkoisreunassa sijaitsee soistuma. Nämä alueet on rajattu pois maaainesten ottamissuunnitelman ottoalueesta. Alueelta on noin 200 m pituinen yksityistie sen pohjoispuolitse kulkevalle kantatielle 66 (Siikakankaantie). Alue on pääosin havupuuta kasvavaa tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Mäntyvaltaisten metsien aluskasvillisuus on varpuvaltaista ja ruohokasveja kasvaa varpujen joukossa vain vähän. Suunnittelualueelta on laadittu luontoselvitys kesällä Luontoselvitys Alueen yleinen luonnehdinta Selvitysalueen luonnonarvoja havainnoitiin keväällä ja kesällä, toukokuussa ja heinäkuussa Valtaosassa Ruoveden Siikakangasta maasto on ylävää ja laakeata selännettä, sorapohjaista kangasta. Siikakankaan pohjoisosassa, Lamminkallioiden luona, maastoa ja luontoa rikastavat paitsi kalliopaljastumat myös supat. Näitä jääkauden muovaamia omansalaisia kuoppia on Lamminkallioiden lähellä länsi- ja pohjoispuolella muutamia ja yhden supan pohjalla on lammi. Selvitysalueella maasto on loivan kumpuilevasti mäkistä. Alue on valtaosin sorapohjaista kuivahkoa kangasta ja kangasmetsiä, mutta lounaisosassa on

3 LIITE 4 / YMPLTK (19) myös kalliota, eteläosassa suota, keskellä pieni korpinen notkelma ja pohjoiskärjessä suppa. Kuivahkot kankaat ja kuusikot Pääosa selvitysalueesta on kuivahkon kankaan mäntymetsiä, joissa valtapuuston ikä vaihtelee kuvioittain, mutta vanhaksi metsää ei voi kutsua millään kohdalla. Mäntyjen joukossa näissä metsissä kasvaa seka- ja aluspuina vähän kuusta, koivua ja pihlajaa. Mäntyvaltaisten metsien aluskasvillisuus on varpuvaltaista ja ruohokasveja kasvaa varpujen joukossa vain vähän. Selvitysalueella on myös edellä kuvatuista mäntymetsistä poikkeavia metsiköitä ja maastoja. Alueen pohjoiskärjessä sijaitsee suppa, jossa puusto on kuusikkoa. Supan kuusikossa puut ovat hidaskasvuisia, vanhan näköisiä, mutta eivät kookkaita. Aluskasvillisuus supassa on samanlaista ja yhtä niukkaa kuin läheisillä tasamaillakin. Vanhan ja hidaskasvuisen näköistä kuusikkoa kasvaa myös selvitysalueen itäisimmässä osassa, selvitysaluetta sivuavan metsäautotien vieressä. Osa kuusista on varttuneita ja melko kookkaita puita, suuri osa pienempikokoisia. Kuusissa kasvaa paljon pintajäkäliä, etenkin harmaaluppoa ja harmaaröyhelöä, vähemmän sormipaisukarvetta ja ihan vähän riippunaavaa. Kuusikon aluskasvillisuus on samankaltaista, mutta kuusten varjostusten vuoksi vielä niukempaa kuin viereisillä mäntyvaltaisilla mailla. Kuusikossa kasvaa vähän kangaskeltaliekoa, jota ei tavattu muualla selvitysalueella. Selvitysalueen itäkaakkoisella reunalla, edellä kuvaillun kuusikon lounaispuolella ylempänä rinteessä, kasvaa varttunutta kuusivaltaista sekapuustoa. Tällä sekapuustoisella alalla aluskasvillisuus on suhteellisen rehevää omaten paikoin tuoreen kankaan piirteitä. Hyväkasvuisen mustikan ohella aluskasvillisuudessa esiintyy nuokkutalvikkia, metsäimarretta, metsämaitikkaa ja lillukkaa. Myös vanhan metsän kasvina tunnettua pienikokoista kämmekkää, yövilkkaa, löytyi pieni kasvusto. Soistuma ja korpinotko Selvitysalueen eteläosassa on reilun kahden hehtaarin alalla soistunutta rämeistä maastoa, mutta vain osa tästä soistumasta kuuluu varsinaiseen selvitysalueeseen. Soistuma on ojitettu, mikä sitä kuivattaa ja kutistaa. Soistuman ojituksesta on kulunut jo pitemmän aikaa ja ojat ovat kasvipeitteisiä. Soistuman ojituksen keräämä vesi valuu soistuneen alueen luoteiskolkasta pieneen matalaan itäkoilliseen viettävään notkelmaan. Korpisen ja kostean notkelman eteläreunalla on muutama kookas ikivanhan näköinen kanto, joissa näkyy vanhoja metsäpalon jälkiä. Notkelman aluskasvillisuudessa esiintyy muutamia kasvilajeja, joita ei juuri muualla selvitysalueella esiinny tai esiintyy vain vähän ja paikallisesti. Notkelmassa kasvaa mm. metsäalvejuurta, metsäkortetta, korpikastikkaa, maariankämmeköitä, juola- ja harmaasaraa sekä lakkaa. Notkelman pohja on soistunut kasvaen etenkin korpikarhunsammalta, mutta myös korpirahkasammalta. Notkelmassa tavattiin kyykäärme, joka oli väriltään epätavallisen sinisen ja mustan kirjava. Suppa Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseva suppa on ainakin kymmenen metriä syvä ja ympäröivän maanpinnan tasassa sen halkaisija on noin 50 metriä. Supan rinteillä ja pohjalla kasvava puusto on kuusta, keski-ikäisiä ja hidaskasvuisia puita. Kasvillisuuden pohjakerroksena esiintyy tavallisia metsäsammalia maata peittävänä kerroksena. Kasvillisuudeltaan suppa on tavanomainen ja vaatimaton, mutta geologisena muodostumana kiinnostava

4 LIITE 4 / YMPLTK (19) ja harjuille ominainen. Siikakankaalla suppia on vain vähän. Linnut Siikakangas tunnetaan kehrääjän merkittävimpänä esiintymisalueena Pirkanmaalla. Toukokuussa kehrääjä havaittiin Lamminkallion puoliavoimella kalliorinteellä selvitysalueen lounaisosassa, jossa se lauloi. Kehrääjän suosimia elinympäristöjä ovat harvapuustoiset kalliomänniköt ja puoliavoimet kangasmaat. Selvitysalueella havaittiin myös useita teeriä ja Siikakankaan teerikanta vaikuttaa olevan vahva, vaikka laji on taantunut laajoilla alueilla Etelä-Suomessa. Edellä mainittujen lisäksi selvitysalueella havaittiin seuraavat lintulajit: hömötiainen, kanahaukka, keltasirkku, kirjosieppo, kulorastas, käki, laulurastas, metso, metsäkirvinen, peippo, pikkukäpylintu, punakylkirastas, punarinta, puukiipijä, räkättirastas, sepelkyyhky, töyhtötiainen ja vihervarpunen. Luultavasti kaikki havaituista lintulajeista ei pesi alueella, mutta useampien kohdalla pesiminen on ilmeistä. Havainto metsosta perustuu Lamminkalliolta löytyneeseen jätökseen. Myös havainto kanahaukasta, joka tehtiin Lamminkallion koillisrinteellä, on epäsuora ja hieman epävarma: kanahaukalle ominaisesta saaliin kynimispaikasta, kookkaan kannon päältä, löytyi paljon teeren sulkia. Yhteenveto Lamminkallioiden lähiympäristö on maastoltaan ja elinympäristöltään monipuolista. Siikakankaalla suppia on vain vähän ja yksi niistä sijaitsee selvitysalueella. Selvitysalueella tavattu lajisto ja luonnon ympäristöt ovat verraten tavanomaisia eikä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja tai elinympäristöjä esiinny. Kuitenkin selvitysalueen eteläkärjessä havaittu alueellisesti uhanalaisen linnun, kehrääjän, esiintyminen ja pesimiseen viittaava käytös on huomionarvoista. Kehrääjä oli vuoden 2000 lajien uhanalaisuustarkasteluissa arvioitu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta uusimmassa arvioinnissa sillä ei tätä statusta enää ole. Kehrääjä on kuitenkin arvioitu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi eteläboreaalisen vyöhykkeen koillispuoliskossa eli Järvi-Suomessa (vyöhyke 2b), johon Siikakangaskin kuulunee. Suunnitelma-alueella luontoselvityksessä ja maastokäynneillä havaituista lintulajeista uhanalaisuusarvioinnin, Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 selvityksen, mukaan hömötiainen ja töyhtötiainen on luokiteltu vaarantuneeksi (VU), kehrääjä on keskiboreaalisella alueella alueellisesti uhanalainen (RT), mutta muuten elinvoimainen (LC), sekä varpuspöllö ja kanahaukka silmälläpidettäviä (NT). Metso on nostettu edellisestä arviosta silmälläpidettävä takaisin elinvoimaiseksi (LC). Kehrääjä ja varpuspöllö ovat myös lintudirektiivin liitteen I mukaisia lintulajeja. Tiedot pohjavesiolosuhteista Suunnitelma-alue sijaitsee Jäminkipohjan vedenhankintaa varten tärkeällä I- luokan pohjavesialueella sen eteläosassa. Pohjavesialue kattaa Siikakangasta syöttäneen, Ruovedelle suuntautuvan harjujakson alun sekä Heiniharjusta Jäminginselälle kääntyvän harjun. Pohjavesialue rajautuu pohjoisesta Pärjänojaan, joka on uurtanut uomansa harjujakson poikki. Lännessä alue rajautuu Myllyojaan, joka sijaitsee koillis-kaakkosuuntaisessa ruhjeessa. Jäminkipohjan vedenottamo sijaitsee harjun luoteispäässä ja matkaa sinne on suunnitelma-alueelta noin 3,5 km. Vedenottamo saa vetensä kauempaa

5 TOIMINTA JA SEN LAAJUUS LIITE 4 / YMPLTK (19) Heiniharjun ja Kuuroharjun alueelta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,68 km 2, josta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 2,73 km 2. Alueen arvioitu antoisuus on 2800 m 3 /d. Jäminkipohjan vedenottamosta on vuonna 2013 otettu vettä 65 m 3 /d. Täydennyksessä toimitetut uusimmat pohjavesitiedot on mitattu ottoalueen pohjois-/koillisrajalla sijaitsevasta putkesta ja alueen itäpuolella olevan toisen ottoalueen tarkkailuputkista. Harjualueen pohjaveden pinnan taso vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa, mikä johtunee sorakerroksen alla olevan kallion pinnanmuodoista. Ottoalueelta katsottuna luoteessa olevan Kuuroharjun alueella pohjavesi on tasolla noin +117, ,75 m. Ottoalueen läheisyydessä pohjavesi on alempana Siikakankaantien pohjoispuolella kuin tien eteläpuolella. Suunnitellun ottoalueen koillisrajalla sijaitsee pohjavesiputki, josta mitattu pohjaveden pinnan korkeus oli + 131,33 m (N2000). Pohjavesiputken sijainti on merkitty liitekarttoihin. Ottamissuunnitelmassa ottamisen alin taso on + 135,5 m. Tällöin alimman tason ja pohjaveden pinnan väliin jää vähintään 4 m paksuinen suojakerros. Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta koostuu soran murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta ja kuljetuksista. Murskaukseen käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Vuosittain käsiteltävän soran määrä on keskimäärin tonnia/vuosi. Kiviaineksen kuljetus murskaamoon ja varastointialueelle suoritetaan kuorma-autoilla ja pyöräkuormaajalla. Murskeita säilytetään alueella varastokasoissa ja ne kuljetetaan käyttökohteisiin kuorma-autoilla. Murskausta suoritetaan kysynnän mukaan 1-3 jaksossa vuodessa, noin 1-4 kuukautena vuodessa. Kuljetuksia tehdään tarpeen mukaan ympäri vuoden. Toiminta-ajat Soran murskausta suoritetaan 1-4 kk vuodessa 1-3 jaksossa. Kuljetuksia suoritetaan kysynnän mukaan ympäri vuoden. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Toiminta-aikoja haetaan seuraavasti: Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika Päivittäinen toiminta-aika klo Viikottainen toiminta-aika Murskaaminen 1-4 kk/v ma-pe Kuormaaminen ma-pe ja kuljetus 22.00, tarvittaessa la Tuotanto, raaka-aineet ja varastointi Toiminnassa tuotetaan keskimäärin kiviainesta tn/a, maksimituoton ollessa enintään tonnia vuodessa. Toiminnassa käytetään C-luokan murskauslaitosta (tielaitoksen luokitus). Käytettävä raakaaine Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus

6 Sora tn/a tn/a Kevyt polttoöljy 10 tn/vk 25 tn/vk LIITE 4 / YMPLTK (19) Varastokasat sijoitetaan soramonttujen ulkopuolelle niille varatuille alueille sekä mahdollisuuksien mukaan soramonttujen pohjalle tilan niin salliessa. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla puhtaalla vedellä (ph vähintään 6,5). Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan autojen ja työkoneiden P-alueet sekä työkoneiden polttoainevarasto ja työn aikaiset sosiaalitilat. Kalustoa ei huolleta eikä pestä alueella. Sosiaalitilojen käsienpesuvedet tuodaan säiliössä alueen ulkopuolelta. Sähkö hankitaan aggregaatista. Talviaikana tarvittaessa valaistukseen ja sosiaalitilojen lämmitykseen kuluu n. 100 kwh/vrk. Liikenne ja liikennejärjestelyt Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne on käyntiä vuorokaudessa. Liikenne on toiminta-aikana vilkkaimmillaan, muulloin vähäistä. Soranottoalueelta on tieyhteys Siikakankaantielle. Yhdystie on 200 m sorapäällysteinen tie. Pölyämisen estämiseksi tietä kastellaan tarvittaessa. Siikakankaantie on kestopäällystetty. Soranottoalueella kuljetustiet muotoutuvat toiminnan etenemisen mukaan. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen Hakemuksessa on esitetty ilmapäästöjen osalta seuraavat tiedot: Päästö (tn/a) Hiukkaset (sis. pöly) 0,60 Typen oksidit (NOx) 0,56 Rikkidioksidi (SO2) 0,06 Hiilidioksidi (CO2) 200 Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa työkoneissa ja murskaimissa. Melu ja tärinä Melua syntyy soran kuljetuksesta murskauslaitokselle ja syötöstä, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Murskauksesta syntyvä melu on jaksottaista. työjaksojen aikana melua esiintyy arkisin ma-pe klo sekä kuormauksesta ja kuljetuksen aikana klo välisenä aikana. Tarvittaessa kuljetuksia tehdään myös viikonloppuisin. Asuinalueella melun päiväohjearvo on 55 db. Tielaitoksen tutkimusten ja ohjekirjan mukaan murskauslaitoksen melu vaimenee suunnitelma-alueen kaltaisissa oloissa alle 55 db noin 400 metrin etäisyydellä melulähteestä ja varastokasat vaimentavat melua oleellisesti. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Toimintaan liittyvät riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä

7 LIITE 4 / YMPLTK (19) murskaamon öljy- tai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Vuotojen varalta murskauslaitos, aggregaatti ja sen polttoainesäiliö, koneiden polttoainesäiliö ja tankkauspaikat sekä paikoitusalue sijoitetaan rakennettavalle alustalle, joka estää öljyn tai polttoaineen pääsyn maaperään: pohjamaan päälle asetetaan polttoaineita läpäisemätön kalvo (esim. HDPE-muovikalvo, paksuus vähintään 1 mm). Kalvon päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros maaaineista (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Polttoainetta säilytetään kaksoisvaippasäiliössä. Alueella säilytetään myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, yksi turvepaali/kone. Tuotantopaikalla imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja murskauslaitosten yhteydessä. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu. Jätteet ja jätevedet Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätenimike Arvioitu määrä Toimituspaikka /vuosi Saniteettijäte 300 kg kunnallinen jätehuolto Yhdyskuntajäte 3 m 3 kunnallinen jätehuolto Sosiaalijätevedet johdetaan umpisäiliöihin, joista vedet kuljetetaan kunnallisen jätevesihuollon käsiteltäväksi. Prosessivesien osalta tarvittaessa mm. pölyämisen ehkäisemiseksi käytetään vain puhdasta vettä, joka imeytyy maahan. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristönkannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Murskauslaitos ei kuulu IPPC-direktiivissä liitteessä 1 mainittuihin toimialoihin. Murskauslaitoksessa käytetään kuitenkin viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Melua vähennetään tarvittaessa koteloinnein ja meluestein sekä varastokasojen sijoittelulla. Alueelta poistettavat pintamaat läjitetään ottoalueen ulkolaidoille ja ne osaltaan estävät melun leviämistä. Tielaitoksen tutkimusten ja ohjekirjan mukaan murskauslaitoksen melu vaimenee suunnitelma-alueen kaltaisissa oloissa alle melun päiväohjearvon 55 db noin 400 metrin etäisyydellä melulähteestä. Toiminnan vaikutus ympäristöön Hakija on arvioinut, että toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pölyja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja ja leviämisalueen laajuuden kannalta rajallisia. Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaavat tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole suojelua vaativia kohteita. Toiminnan loputtua alue maisemoidaan ympäristöön sulautuvaksi ja metsitetään metsätalouskäyttöön. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Laitoksen käyttäjä tarkkailee toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai

8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY LIITE 4 / YMPLTK (19) työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai mun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Tarvittaessa suoritetaan melu- ja/tai pölymittauksia. Merkittävistä ympäristövahingoista tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesottoa valvovalle viranomaiselle. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ruoveden kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Ruovesi-lehdessä on julkaistu ilmoitus kuulutuksesta Hakemuksesta on lähetetty ilmoitus postitse lähimmille naapureille. Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnot. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto toteaa lausunnossaan Lausunto on annettu myös samaan aikaan hakijalla vireillä olleeseen toiseen alueeseen liittyen. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Emme suosittele toiminnan sijoittamista I-luokan pohjavesialueelle. Koko toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Polttoaineiden, voitelu- ja jäteöljyjen, vaarallisten jätteiden sekä muiden haitallisten kemikaalien käyttö ja varastointi on suoritettava siten, ettei niiden varastoinnista ja käsittelystä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle. Pirkanmaan ELY-keskukselta on saatu lausunto Lausunnossaan (PIRELY/1171/2016) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa mm. seuraavaa: Murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Selvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten. VNa 713/2014 mukaan vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa hakemuksessa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellisia lisätietoja mm. pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista. Tiedot tulee esittää toiminnan sijoittumispaikalta ja toiminnan mahdolliselta vaikutusalueelta. --- Hakemuksen liitteenä oleva selvitys on puutteellinen, eikä sen pohjalta voida harkita luvanmyöntämisen edellytyksiä. Lupahakemusta tulee täydentää tältä osin. Lausunnossaan Pirkanmaan ELY-keskus toteaa: Hakija on laatinut vastineen, mutta pyydettyjä selvityksiä ei ole tehty. ELY-keskus uudistaa vaatimuksensa hakemuksista. Lausunnossaan hakemuksen täydennyksestä ( ) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa mm., että ympäristöluvan hakemuksen täydennyksestä puuttuu edelleen selvitys sähkön käytöstä.

9 LIITE 4 / YMPLTK (19) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiaan ja antaa vastineensa lausuntoihin. Hakijan vastineessa ( ) todetaan mm (tekstiä lyhennetty).: Murskauslaitoksen tarvitseman sähköenergian ottaminen sähköverkosta Pirkanmaan ELY-keskus esittää lausunnossaan, että murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakija viittaa MH-Kivi Oy:n tekemään vertailulaskelmaan, jossa on selvitetty murskauslaitoksen energian ottamista sähköverkosta. Laskelman perusteella tämän tyyppisessä murskaustoiminnassa valtakunnan verkosta hankitulla energialla tuotettujen lajitteiden murskauskustannus on (linjanrakennusinvestoinnin lisäksi) n. 50 % kalliimpaa kuin polttoöljyllä tuotettujen lajitteiden. Käytännössä tämä tekee toiminnasta liiketaloudellisesti kannattamatonta. Hakemuksessa esitetään, että kuormaus- ja kuljetuskaluston huolto suoritetaan pohjavesialueen ulkopuolella. Lisäksi polttonesteiden varastointi voidaan siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle siten, että polttoneste tuodaan alueelle tankkausta varten tankkiautolla. Kaikki tankkaukset suoritetaan tarkoitusta varten rakennetulla nesteitä läpäisemättömällä alustalla. Kun toiminnot järjestetään näin, ovat mahdolliset vuodot rajallisia ja helposti puhdistettavissa. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta tai muuta imeytysainetta, 1 turvepaali/kone. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueella toimijat tarkastavat silmämääräisesti päivittäin tukitoiminta-alueen ja murskauslaitoksen toimiessa sen sijoitusalueen puhtauden. Tarvittaessa likaantunut maa-aines poistetaan ja varastoidaan ongelmajätteiden tapaan tukitoiminta-alueelle ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelijälle. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta ilmoitetaan pelastuslaitokselle, ympäristöviranomaiselle sekä toiminnan lupaviranomaiselle. Ongelmajätteet kerätään erikseen kukin jätelaji omaan astiaan ja sijoitetaan lukittuun varastokonttiin. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa ja jätteet toimitetaan jatkokäsittelijälle, jolla on jätelupa. Näillä toimenpiteillä hakija esittää, että ottotoiminnan koneissa ja laitteissa käytettävien poltto- ja voiteluaineiden käsittelystä pohjavesiin kohdistuva likaantumisriski on tarpeellisessa määrin huomioitu toiminnassa. Tiedot pohjavedestä Lupahakemuksessa on käytetty olemassa olevia tietoja pohjaveden pinnan korkeudesta, joiden mukaan ottamisen alin taso +133,00 m on määritelty. Ottoaluetta lähimpien pohjaveden tarkkailuputkien viimeisimmät seurantatiedot ja pohjaveden arvioitu virtaussuunta on esitetty liitteessä. Hakijan käsityksen mukaan olemassa oleva tarkkailutieto on riittävä pohjaveden pinnan korkeuden, virtaussuunnan ja siten myös ottamisen

10 LIITE 4 / YMPLTK (19) alimman tason määrittelyyn. Tarpeellisten suojaustoimenpiteiden avulla sekä pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailulla ennen ottotoiminnan aloittamista ja sen aikana voidaan varmistaa, ettei suunniteltu soran otto aiheuta muutoksia pohjaveden määrässä tai laadussa. Mikäli lupaviranomainen sitä edellyttää, on hakija valmis asentamaan ottoalueelle uuden pohjavesiputken ennen ottotoiminnan aloittamista pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua varten. Keurusselän ympäristön-ja terveydensuojelutoimiston lausunto Hakija näkemyksen mukaan polttoaineiden käsittely ja varastointi tulee tarpeellisessa määrin huomioitua lupahakemuksessa, tässä vastineessa esitetyissä täydennyksissä sekä jos ympäristölupa myönnetään, sen toimintaa ja sen tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä. Lamminkalliolle suunnitellulla soranottoalueella etäisyydet lähimpiin loma- ja asuinrakennuksiin ovat 485 m (lomarakennus lounaassa) ja 925 m (asuinrakennus idässä) ottoalueen rajasta. Muuten asutukseen on etäisyyttä yli 1 km. Ottamisen suunnitellussa melun ja pölyn leviäminen on huomioitu toimintojen sijoittelulla ja teknisillä ratkaisuilla. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman pian ottotoiminnan alettua ottoalueen pohjan tasolle. Pintamaista läjitettävät maavallit sekä varastokasat sijoitetaan siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämistä häiritsevimpiin suuntiin. Lisäksi ottoalueen ja asuinrakennusten väliin jäävät metsävyöhykkeet sekä ottoalueen eteläpuolella olevat Lamminkalliot estävät melu- ja pölypäästöjen leviämistä. Tarvittaessa murskauslaitteistoa suojataan koteloinnein. Murskausprosessia, pintamaa- ja varastokasoja sekä kuljetusteitä kastellaan tarvittaessa puhtaalla vedellä pölyämisen ehkäisemiseksi. Lähimmille asukkaille voidaan ilmoittaa ennakkoon murskausjaksojen ajankohdasta ja kestosta ja suorittaa melu- ja pölymittauksia lupaviranomaisen katsoessa sellaiset tarpeelliseksi. Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastine ELY-keskuksen täydennyksestä antamaan lausuntoon. Hakija antoi vastineen , jossa todetaan mm.: Ottoalueelle on haettu ympäristölupaa murskaukselle siirrettävällä murskauslaitoksella, jonka energia tuotetaan dieselkäyttöisellä aggregaatilla. Nykyisessä kalustossa aggregaatti on yleensä kiinteästi asennettuna. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa edellytetään, että murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakija on jo esittänyt näkemyksensä päivätyssä vastineessaan. Haetulta ottoalueelta otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa, jota tarvittaessa murskataan kiviainesten kysyntää vastaaviksi lajitteiksi. Murskausta suoritetaan jaksoittain 1 4 kuukautena vuodessa. Soran ja hiekan ottamisessa murskauksen osuus toiminta-ajasta on vain n. 5%. Riskitasoa arvioitaessa on huomioitava, että tämän tyyppistä murskaustoimintaa ei voi suoraan rinnastaa esim. kalliokiven ottotoimintaan liittyvään murskaukseen. Vaatimus murskauslaitoksen liittämisestä sähköverkkoon on tällaisessa tapauksessa liiketaloudellisesti kestämätön. Murskattavien massojen määrä on vähäinen ja se pyritään toiminnassa vielä minimoimaan markkinoimalla mm. seulanpääkivet ympäristörakentamisen tarpeisiin. Sähköverkon investointi- ja murskauskustannukset vähäistä ainesmäärää kohti nostaisivat kustannuksia niin paljon, että se estäisi murskaustoiminnan. Tämä asettaisi myös hakijan markkinoilla eriarvoiseen

11 LIITE 4 / YMPLTK (19) asemaan alueen muiden toimijoiden kanssa, joilla vastaavaa lupaedellytystä ei ole. Hakemuksessa on jo esitetty ne suojaustoimenpiteet, joita ELY-keskus nyt edellyttää. Tämän lisäksi hakija on valmis rakentamaan kevytrakenteisen katoksen polttoaineen säilytys- ja tankkauspaikalle. Se ohjaa sadevedet polttoaineiden käsittelypaikan ulkopuolelle ja vähentää osaltaan pintavesien likaantumisriskiä. Hakijan esittämät maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteet (polttoaineen säilytys- ja tankkauspaikan suojaus, kaksoisvaippasäiliöt, suojakerrospaksuus pohjaveteen nähden) täyttävät Valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (800/2010) vaatimukset. Aggregaatin käyttö murskauslaitoksen käyttöenergian tuotannossa ei aiheuta sellaista riskiä, jota ei hallittaisi em. toimenpiteillä. Tarkastukset Alueella käytiin tarkastuksella maa-aines- ja ympäristölupahakemuksiin liittyen. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Ruoveden kunnan ympäristölautakunta on tarkastanut Hervannan Kaivin Oy:n ympäristölupahakemuksen ja päättää seuraavaa: Ympäristölautakunta myöntää Hervannan Kaivin Oy:lle ympäristöluvan kiviaineksen (hiekan ja soran) murskaukseen Ruoveden kuntaan Pohjan kylään tiloille Kiuru 2 ( ) ja Kiuru 3 ( ). Toiminta tulee toteuttaa hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Yleiset lupamääräykset 1. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. Toiminta-ajat 2. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika on vuosittain enintään 80 päivää (16 viikkoa). Kuormausta ja kuljetusta voi tehdä ympäri vuoden. Murskaamista ja kiviaineksen jalostusta ei saa tehdä välisenä aikana. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana Kuljetus ja kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana. Kuormauksia ja kuljetuksia saa tehdä tarvittaessa lauantaisin klo välisenä aikana. Murskaamon kunkin toimintajakson aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 LIITE 4 / YMPLTK (19) Melu, pöly ja tärinä 3. Toiminta ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää melutason päiväohjearvoa 55 db (LAeq) klo Loma-asutukseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla tai virkistysalueena käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 ja klo 22-7 tasoa 40 db (LAeq). Lupaviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa toiminnanharjoittajan selvittämään melutason mittauksin häiriintyvässä kohteessa, mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa. Mittauksen tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. 4. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Maa-ainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. 5. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla meluntorjuntatoimilla. 6. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä tai tärinästä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 8. Maan pinnan ja pohjaveden välisen suojakerrospaksuuden on oltava murskaamon sekä tukitoiminta-alueen kohdalla vähintään 4 metriä. Alin ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun pohjavedenkorkeuden mukaan. 9. Aggregaatti ja aggregaatin tarvitsema polttoainesäiliö ja putket, liikkuvan murskauslaitoksen polttoainesäiliöt sekä työkoneiden polttoainesäiliöt ja putket ja tankkausalue on sijoitettava alueella käytettäviä kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Alue tulee varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelle kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Luvan saajan on toimitettava valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma suojausrakenteiden tekemisestä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmasta on käytävä ilmi

13 Jätteet LIITE 4 / YMPLTK (19) maaperäsuojauksen tekotapa ja suunnitelmaan tulee liittää asemapiirros, johon suojatut alueet on merkitty. Maaperän suojarakenteiden tekemisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle ennen niiden rakentamista. Suoja-alueen rakentaminen tulee dokumentoida ja suoja-alueen tulee olla tarkastettavissa ennen toiminnan aloittamista. Jos luvan voimassaoloaikana suoja-alueen sijaintia muutetaan, tulee luvan saajan toimia edellä esitetyllä tavalla. 10. Murskausaseman kohdalle, alueille, joiden kohdalla asemassa on öljyä tai polttoainetta, tulee suojata 50 cm paksulla savesta tai siltistä rakennetulla tiiviillä maakerroksella tai 1mm vahvuisella muovilla, jonka päälle tulee vähintään 30 cm paksuinen maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne. 11. Alueella käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliötä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Ne on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla. Säiliöiden täyttöputkien ja jakelulaitteiden tulee olla lukittavia ja ne on pidettävä lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 12. Työkoneiden säilytys ja ajoneuvojen pysäköintialue tulee varustaa vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla (esim. vähintään 50 cm:n paksulla savi-silttisellä maakerroksella tai vastaavalla rakenteella). Säilytys- ja pysäköintialueen pintavesien kulkeutuminen toiminta-alueen suuntaan on estettävä kallistuksin tai reunakorokkeella. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Mikäli alueella joudutaan poikkeuksellisesti tekemään huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia suojaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty. 13. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. 14. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminta ja varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Alueelle ei saa sijoittaa sinne kuulumattomia materiaaleja ja jätteitä. 15. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan sille, jolla on oikeus ottaa jätettä vastaan. Toiminta-alueen jätehuollossa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä. 16. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt ja käytetty imeytysmateriaali, tulee varastoida lukittavassa ja tiivispohjaisessa tilassa omissa astioissaan niin, että pakkausten rikkoutuessakin aineiden leviäminen ympäristöön on estetty. Ne on pakattava ja merkittävä jätelainsäädännön mukaisesti. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai varastointipaikkaan jokaisen toimintakerran jälkeen.

14 LIITE 4 / YMPLTK (19) 17. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimituspaikka- ja aika. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee olla siirtoasiakirja. Onnettomuus ja häiriötilanteet 18. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävästi alkusammutus- ja vuotojentorjuntakalustoa. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuksien tai häiriötilanteiden edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Öljyvuotojen varalta alueella on oltava käytössä imeytysainetta, keräysvälineitä ja säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle. Mahdollisiin häiriötilanteisiin tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. 19. Mahdollisista häiriötilanteista (poikkeukselliset päästöt, vahingot, onnettomuudet), joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljy- tai kemikaalivahingosta on ilmoitettava myös öljyntorjuntaviranomaiselle (paloja pelastusviranomainen). Toiminnan tarkkailu ja raportointi 20. Kunkin toimintajakson aloittamisesta ja arvioidusta kestosta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut aseman laitteineen sekä maaperäsuojaukset. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Toiminnanharjoittajalle tulleista toimintaa koskevista valituksista tulee ilmoittaa lupaa valvovalle viranomaiselle. 21. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkastettava koneiden kunto säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että korkeusmerkinnät ovat merkitty maastoon siten, että maan pinnan tasot toiminta-alueella voidaan tarkistaa. 22. Alueelle tulee laatia pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuohjelma, joka toimitetaan ennen toiminnan aloittamista valvovalle viranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Pohjavesiputkista, joista tarkkailua tehdään, tulee toimittaa pohjavesiputkikortit tarkkailuohjelman yhteydessä. Pohjaveden laadun seuranta tulee tehdä siihen soveltuvasta muovisesta tarkkailuputkesta. Ennen toiminnan aloittamista alueelle tulee asentaa uusi muovinen pohjaveden laaduntarkkailuputki, joka asennetaan tukitoiminta-alueen ja murskauslaitoksen alapuolelle pohjaveden virtaussuunnan mukaan. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana, sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden laatunäytteistä tulee määrittää: haju, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja öljyhiilivedyt (öljyjakeet C10-40 määritysraja 50 µg/l). Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. 23. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Ruoveden

15 LIITE 4 / YMPLTK (19) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraava asiat: murskauslaitoksen käyttövuorokaudet ja toiminta-ajat tuotetun kiviaineksen määrä ja laatu syntyvien jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat polttoaineiden laatu ja käyttömäärä ympäristön kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä vesinäytetulokset ja mahdolliset ympäristöselvitykset. Paras käyttökelpoinen tekniikka 24. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT 25. Toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 26. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toimintaan liittyvät rakenteet poistaa alueelta. Näiden määräysten lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia voimassa olevien lakien ja säädösten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonotumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perineistä saamelaiselinkeinoja---. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on noudatettava mitä 11 :ssä säädetään. Eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaan mm. kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esim. pölystä, hajusta tai

16 LIITE 4 / YMPLTK (19) melusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia kohteita. Toiminta sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle. Murskaustoiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjavedelle, kun menetellään lupamääräysten mukaisesti. Luvassa on annettu määräykset maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevat määräykset. Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseen. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttavia aineita, tai joilla murskauslaitoksen öljyä tai polttoainetta sisältävät osat sijaitsevat, suojataan öljyä pidättävillä rakenteilla. Murskauslaitoksen toiminta vuosittain on lyhytaikaista. Maaperän suojaukset pienentävät merkittävästi mahdollisten vuotojen aiheuttamaa riskiä. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. Lupamääräysten perustelut 1. Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. 2. Toiminta-aikojen rajoittamisella on ehkäisty melurasitteen määrää. Kesäaika on rajattu murskauslaitoksen toiminta-ajasta pois harvinaistuneiden lajien elinolosuhteiden turvaamiseksi. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/2010 8, VNp 993/1992, NaapL 17 ) 3. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteessa melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksellä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että

17 LIITE 4 / YMPLTK (19) mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 11, 46, 49, 52, NaapL 26/1920, 17, VNp 993/1992, VNa 800/2010) 4. Määräys on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi ja laitoksen toiminnasta tulevan melun ja pölyn aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. (Vna (800/2010), YSL 52, NaapL 17 ) 5. Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laitteiden kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden melupäästöjä. (VNa 800/2010 4, YSL 52 ) 6. Pölyn leviämistä ja tärinää koskeva määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (VNa 800/2010 4, YSL 49, 52, NaapL 17 ) 7. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/2010, 9 ) 8. Suojakerros vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan mukaan. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/ ) 9. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Suoja-alue tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta työkoneiden ja aggregaatin tankkaaminen on mahdollista sen sisäpuolella, sekä siksi, että vahinkotilanteissa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Suojarakenteiden tulee olla dokumentoituja ja viranomaisen tarkistettavissa ennen toiminnan aloittamista (YSL 16, 17, 52, VNa 800/ ) 10. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/2010, 9 ) 11. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/2010, 9 ) 12. Määräys on tarpeen maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (YSL 16, 17, 49, 52, VNa 800/2010, 9 ) 13. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta-alueen sade- ja sulamisvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toiminta-alueelta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön laadulle. Laskeutusaltaan tarve ratkaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/ ) 14. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvä jäte hyödynnetään. Määräykset ovat tarpeellisia asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 16, 52, 58, JäteL 646/2011 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, , Jäteasetus VNa 179/ , 11, 17, 20, VNa 800/2010, 11 ) 15. Toiminnassa muodostuvat jätteet tulee toimittaa jätelain mukaisesti asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 52, JäteL 646/2011 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, , VNa 179/ , 11, 17, 20, VNa 800/2010, 11 )

18 KÄSITTELYMAKSU LIITE 4 / YMPLTK (19) 16. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 45, JäteL 646/2011 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, , Jäteasetus 7-9, 11, 17, 20, VNa 800/2010, 11 ) 17. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 45, JäteL 646/2011 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, , Jäteasetus 7-9, 11, 17, 20, VNa 800/2010, 11 ) 18. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaitat on estettävä ennalta, tai jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja torjuntatoimet aloitettava mahdollisimman joutuisasti. (YSL 16, 17, 49, 52, VNa 800/2010, 9 ) 19. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (YSL 52, 123 ) 20. Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. (YSL 52, JäteL 72 ) 21. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen laitteistojen huollosta ja kunnosta sekä korkeusmerkinnöistä siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen riski lisääntyy. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän suojakerrospaksuuden säilymisestä alueella. (VNa 800/2010, 12, YSL 52 ) 22. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti pohjaveden laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja - riskeistä. 23. Määräyksen antaminen on tarpeen luvan valvonnan kannalta. 24. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 20, 52 ) 25. ja 26. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku muutoksista viranomaiselle. (YSL 52, 94, JäteL 72 ) Vastaus lausuntoihin Saadut lausunnot on otettu lupapäätöksessä huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristöluvan käsittely 1800,00 Hakemuksen ilmoituskulut Ruovesi-lehdessä 139,77