Ympäristölautakunta Dnro 44/ /2016

Transkriptio

1 LIITE 1/YMPLTK (22) Ruoveden kunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dnro 44/ /2016 Ruovedentie 30 Annetaan julkipanon jälkeen RUOVESI I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA ASIA HAKIJA Ympäristösuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa siirrettävän kivenmurskaamon toimintaa varten. Rudus Oy Karvaamokuja 2 A PL Helsinki Liike- ja yhteisötunnus: YHTEYSHENKILÖ Sakari Järvi puh , sähköposti: sakari.jarvi(at)rudus.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI MAANOMISTAJA Lupaa haetaan siirrettävän kivenmurskaamon toimintaan. Toimintapaikka sijaitsee Ruoveden kunnassa Pohjan kylässä kiinteistöillä Jussinaho 2 ja Jussinaho 3 ( , ). Kiinteistön Jussinaho 2 omistajat ovat Eero ja Tuija Mikkola. Kiinteistön Jussinaho 3 omistaja on Petri Mikkola. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULOAIKA Ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 1 momentin perusteella (liite 1, kohta 7 c ja e). Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojelulain 37 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 6) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Ruoveden kunnassa on ympäristölautakunta. Hakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Alueelle ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (hyväksytty , voimaantulo päätetty ) alueelle on merkintä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Merkinnän

2 LIITE 1/YMPLTK (22) suunnittelumääräyksessä on todettu, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. Lisäksi alueen kohdalla on merkintä yhdysvesijohdon yhteystarve. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Alueella on voimassa Ruoveden ympäristölautakunnan myöntämä maa-ainesten ottamislupa kyseisille tiloille Jussinaho 2 ja Jussinaho 3 ( , ). Maa-ainesten ottamislupa on siirretty Ruoveden ympäristölautakunnan päätöksellä Eero Mikkolalta Rudus Oy:lle. Maa-ainesten ottamislupa on voimassa asti. Maa-ainesluvan mukainen kokonaisottomäärä on 3,09 ha kokoiselta ottamisalueelta m 3. Ottamista ei ole vielä aloitettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Soranottoalue sijaitsee Ruovedellä, Jäminkipohjan kylätaajamasta noin 3 km etäisyydellä Oriveden suuntaan kantatietä nro 66. Alue jää noin 200 metriä tien 66 eteläpuolelle. Ottoalueen ympärillä olevat maa-alueet ovat metsätalousmaata. Alueen sijainti on asutukseen nähden syrjäinen. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metrin päässä ottoalueesta. Ottoalue on kokonaisuudessaan metsätalousmaata ja on päätehakkuun jäljiltä hakkuuaukiota. Alueesta on tehty lajistoselvitys, josta käy ilmi, että alueen kasvilajisto on tyypillistä ja tavallista kangasmetsien lajistoa. Harvinaisia tai uhanalaisia lajeja ei havaittu. Alueen itäpuolelle noin kilometrin päässä kantatie 66:n toisella puolella sijaitsee Ryövärin kuopan luonnonsuojelualue ja arvokas harjualue. Siikanevan soidensuojelu- ja Natura 2000-verkostoon kuuluva SCI-alue FI Siikaneva sijaitsee ottoalueesta noin 2 km etäisyydellä etelään. Alue sijoittuu Kuuroharju-Tuomelanharjun paikallisesti arvokkaan harjualueen eteläpäähän. Kuuroharju-Tuomelanharjun alue on ollut mukana Pirkanmaan harjuluontoselvityksessä (Tampereen seutukaavaliitto 1988). Kuuroharju-Tuomelanharju liittyy maaseudun kulttuurimaisemaan ja tienvarsimaisemaan. Se kuuluu pääsuunnaltaan luode-kaakkoissuuntaisen, Sisä-Suomen reunamuodostuman proksimaalivyöhykkeen harjujaksoon. Alue käsittää keskikokoisia ja pienehköjä harjuselänteitä sekä osan harjulaajentumasta, joka keskimmäisestä osastaan on maa-ainesten ottamisalueena. Alueen eteläpäässä on reunamuodostuman proksimaalimaastoa, rinnakkaisia kumpuja ja harjanteita sekä näiden välisiä suppia. Lisäksi kallioperäkohoumien väliseen laaksoon on kerrostunut harjanne, suppajono ja laaksontäytemäinen tasanne. Alue on ympäristöstään erottuva-selvästi erottuva, maisemallisesti merkittävä sekä geologisesti, biologisesti ja monikäytön kannalta jokseenkin merkittävä. Soranottoalueen läheisyydessä sijaitsevat Ryövärinkuoppa ja Siikakangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi harjualueiksi. Ottoalue rajautuu näiden harjualueiden ulkopuolelle. Etäisyys

3 LIITE 1/YMPLTK (22) Ryövärinkuopan rajaukseen on noin 530 metriä ja Siikakankaan rajaukseen noin 2,1 kilometriä. Ryövärinkuoppa käsittää Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvän harjujakson jatkeella sijaitsevan, loivahkomuotoisen selänteen, reunatasanteita sekä tasanteeseen uurtuneen purolaakson ja siihen liittyvän lähteikköpainanteen (POSKIhanke 2014). Alueella tai sen lähistöllä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita. Se ei ole myöskään luokiteltu suojeltavaksi tai arvokkaaksi kulttuuri- tai maisema-alueeksi. Alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueen (35) Pärjänojan valumaalueeseen (35.325). Lähimmät vesistöt ovat kaksi pientä lampea, joista toinen Kullilammi on noin 220 metrin ja toinen on noin 450 metrin päässä ottamisalueesta lounaaseen. Tiedot pohjavesiolosuhteista ja maaperän laadusta Alue sijaitsee Jäminkipohjan I-luokan ( ) pohjavesialueella. Pohjaveden pinnankokeus on maatutkaluotauksen mukaan noin tasolla 126 m mpy. Jäminkipohjan vedenottamo sijaitsee noin 3,4 km etäisyydellä ottoalueesta. Jäminkipohjan pohjavesialueen pinta-ala on 4,68 km 2, josta pohjaveden muodostumisalue on 2,73 km 2. Alueen kokonaisantoisuus on noin 2800 m 3 /vrk. Vedenhankinnan kannalta muodostuma on hyvä. Alueen veden määrällinen ja kemiallinen laatu on hyvä eikä se ole pohjavedensuojelun riskialue eikä selvityksiä vaativa kohde (Ympäristötietojärjestelmä Hertta). Jäminkipohjan pohjavesialueelle on tehty pohjaveden suojelusuunnitelma vuonna Jäminkipohjan pohjavesialue on Sisä-Suomen reunamuodostumaan kuuluvan Siikakankaan sandur-deltan ns. syöttöharjua, joka kattaa Siikakangasta syöttäneen, Ruovedelle suuntautuvan harjujakson alun sekä Heiniharjusta Jäminginselälle kääntyvän harjun. Alueella yhtyvät Virroilta tuleva harjujakso, johon kuuluvat Jäminkipohjan itäpuolella Tuomelanharju ja Kuuroharju, sekä länsipuolella Jäminginselän ruhjeeseen muodostunut Myllyojan kohdalla kärven pohjasta nouseva harju, johon kuuluu mm. Heiniharju. Alue rajautuu pohjoisessa Pärjänojaan, joka on uurtanut uomansa harjujakson poikki. Lännessä alue rajautuu Myllojaan ja etelässä alue Siikakankaaseen. Kuuroharjun pääharjanne on arvioitu soraksi ja harjun reunaosat hiekka- ja hietavaltaisiksi. Heiniharjun kohdalla pääjaksoon yhtyy Jäminkiselältä tullut harjujakso. Se on osaksi hiesupeitteinen. Harjusta on jälkiä myös Jäminginselän pohjassa. Lähellä rantaa on useita lähteitä, jotka aiheuttavat talvisin avantoja jäähän (Ruoveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2002). Jäminkipohjassa harjualuetta ympäröivät siltti- ja savialueet. Alueella sijaitsee Jäminkipohjan vedenottamo, joka on tehty Alapohjan lähteeseen. Vedenottamo on yksi Ruoveden kunnan vesilaitoksen neljästä vedenottamosta. Ottamon vesi kertyy Heiniharjun ja Kuuroharjun alueilta ja vesi on laadultaan hyvää talousvettä. Jäminkipohjan verkossa on liittynyt 330 asukasta. Lisäksi ottamolta toimitetaan vettä Jarkon vesiosuuskunnalle. Jäminkipohjan vedenottamolla on lupa ottaa vettä 300 m 3 /vrk ja vuonna 2013 sitä otettiin 65 m 3 /vrk. Vedenottamon kohdalla lajittunutta ainesta on pohjaveden pinnan alapuolella ainakin 15 metriä. Ottamo sijaitsee alueella, jossa hiekkavaltainen lajittunut aines on ohuen (<1m) savikerroksen peittämä. Kairauksissa on todettu aineksen

4 LIITE 1/YMPLTK (22) vaihtelevan hiekkaisen soran ja soraisen hiekan välillä. Muodostumassa esiintyy myös hienaineksisia välikerroksia. Harjun ydinosa on kivistä soraa. Aines on vain kohtalaisesti lajittunutta. Paikon muodostumassa on ruosteisia kerroksia. Harjun reunaosat rajoittuvat pääasiassa silttisavimaastoon. Lounaispuolella Heiniharju rajoittuu kalliomoreenimaastoon. Jäminkipohjan kylän alue on kokonaan savipeitteinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Mahdollisesti pohjavettä virtaa ottamolle myös Kuuroharjun alueelta. Tuomelanharju lienee yhteydessä Kuuroharjuun. Pohjaveden pinta on selvästi järvenpintaa korkeammalla, joten pintavettä (järvivettä) ei suotaudu muodostumaan. Sen sijaan pohjavettä purkautuu järveen useasta lähteestä lähellä rantaa. Pohjavesi ottoalueella Alueelle asennettiin kaksi uutta pohjaveden tarkkailuputkea (HP3 ja HP4). Lisäksi pohjaveden virtaussuunnan määrittämiseksi käytettiin itäpuolella olevalla kiinteistöllä jo olemassa olevan pv-putken tietoja. HP3 asennettiin ottoalueen pohjoispuolella sijaitsevaan notkelmaan ottoalueen alapuolelle. Kairauksessa hiekka- ja sorakerroksia oli 21 metriä kalliopinnan yläpuolella. Pohjaveden korkeus oli +122,66 ( ). HP4:n asennuskohdassa hiekkakerros ennen kalliota oli 8 metrin paksuinen. Purki kairattiin kallioon. Pohjavesi tuli vastaan tasolla +125,35. Noin 200 metrin päässä ottoalueen itäpuolella sijaitsevassa putkessa HP, veden korkeus oli +131,33 (mitattu ). Pohjavesihavaintojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen kohdalla kaakosta luoteeseen. Haetun soranoton pohja on tasolla +135,00, joten pohjaveteen nähden jää yli 10 metrin suojakerrospaksuus. Maatutkaluotaus TOIMINTA JA SEN LAAJUUS Jussinaho 2 ja 3 tiloilla on tehty maatutkaluotaus Geo-Work Oy:n toimesta tarkoituksena selvittää maa-aineksen laatua, pohjaveden pinnan tasoa ja kallion syvyyttä. Alueelle mitattiin 5 linjaa, joiden yhteispituus on 764 m. Maatutkaluotausraportin mukaan hyvin karkeaa maa-ainesta on ydinharjussa, joka sijaitsee keskellä luodattua aluetta. ydinharjun kohdalla maa-aines on paikoin kivistä. Ydinharjun reunoilla on karkeaa hiekkaa ja sen lounaispuolella jopa hienoa hiekkaa ja silttiä. Lähimpänä Lamminkallioita on todennäköisesti hiekkaista moreenia ja silttivalleja. Alueen koillisreunassa on kaksi suppaa, joiden läheisyydessä on suppien syntytavasta johtuen hiekkaista moreenia. Luodatun alueen lounaispuolella oleva Kullilammi on n mpy tasolla. Pohjavesi erottuu suppien läheisyydessä omana rajapintana, jossa se näyttäisi olevan n. 126 mpy tasolla. Suppien pohjalla on kuvia pohjavesiputkia, jotka ulottuvat n. 130 mpy tasolle. Luodatulla alueella ei ole avokallioita mutta alueen lounaispuolella on Lamminkalliot. Kallio näyttäisi olevan kaikilla luodatuilla linjoilla pohjavesitason alapuolella. Yleiskuvaus toiminnasta Alueella valmistetaan murskaamalla sorasta erilaisia kivituotteita, joilta vaadittavat ominaisuudet määräytyvät mm. käyttökohteiden mukaan. Murskausta tehdään urakkaluonteisesti, eikä toiminta-alueella ole

5 Toiminta-ajat LIITE 1/YMPLTK (22) jatkuvaa. Murskausta tehdään vuosittain enintään 12 viikkoa. Murskausjaksojen pituus määräytyy markkinatilanteen mukaan. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu sekä leijuvan ja laskeutuvat pölyn päästöt. Alueen muista toiminnoista aiheutuu ympäristövaikutuksia lähinnä työkoneiden liikennöinnistä sekä tuotteiden myyntikuljetuksista, jotka hoidetaan pääsääntöisesti ajoneuvoyhdistelmillä. Ympäristöhaittojen torjunnassa keskeistä on murskauslaitoksen tarkoituksenmukainen sijoituspaikan järjestäminen. Melu- ja pölyhaittoja ehkäistään sijoittamalla laitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden ja varastokasojen suojaan siten, että ympäröivät maaston muodot muodostavat luonnollisen meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa murskauslaitoksen ohjeelliselta sijoituspaikalta n. 500 m. Lisäksi raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla voidaan estää tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauksessa ja kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan ehkäistä kastelulla. Laitoksen pölyävät kohteet kastellaan tarvittaessa vedellä. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä säännöllisellä kunnostuksella. Laitos on toiminnassa vuosittain ottamisluvan päättymiseen asti. Laitos on vuosittain toiminnassa maksimissaan 12 viikkoa. Murskaaminen tehdään urakkaluonteisesti. Toiminta-aikoja haetaan seuraavasti: Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika h/a Päivittäinen toiminta-aika klo Viikottainen toiminta-aika Murskaaminen ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe , satunnaisesti lauantai Tuotanto, raaka-aineet ja varastointi Toiminnassa tuotetaan keskimäärin kiviainesta tn/a, maksimituotannon ollessa enintään tn/a. Käytettävä raakaaine Toiminta-alueelta tuotettava kiviaines Keskimääräinen Maksimikulutus kulutus tn/a tn/a Kevyt polttoöljy 82 m 3 /a 123 m 3 /a Öljyt 0,1 tn/a 0,2 tn/a Voiteluaineet 0,05 tn/a 0,1 tn/a

6 LIITE 1/YMPLTK (22) Käytettävä vesi tuodaan tarvittaessa säiliöllä tai käytetään alueelta kerättyä sadevettä. Polttoaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään tukitoiminta-alueella niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Varastokasat tullaan sijoittamaan toiminnan aloitusvaiheessa tukitoiminta-alueen läheisyyteen ja toiminnan edetessä alueen pohjatasolle niin, että kasoja on eniten lähellä sen hetkistä toimintaaluetta. Murskauslaitoksen ympärille muodostuu eri raefraktioita olevia tuotekasoja. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään murskauksen pölyja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Murskauksen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät melu- ja pölyhaittoihin. Vaikutuksia aiheutuu murskauksesta, työmaaliikenteestä ja kuljetuksia. Tuulisella säällä pölyä voi syntyä myös varastokasoista ja hienoainesta sisältävistä seinämistä. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä vain ottamisalueelle. Tukitoimintoalueen ohjeellinen sijainti on esitetty asemapiirroksessa. Kun ottotoiminta on edennyt, saatetaan tukitoiminta-alue siirtää tarpeen mukaan turvallisemmalle alueelle. Tukitoiminta-alueen pohjamaa tasoitetaan ja sen päälle levitetään hiekka/murskekerros, jonka päälle asennetaan tiivis HDPE-kalvo tai muu vastaava öljytuotteita kestävä kalvo. Kalvon päälle levitetään vähintään noin 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Suojatun alueen reunat korotetaan, jotta mahdolliset haitta-ainevuodot eivät kulkeudu tukitoiminta-alueen ulkopuoliselle maaperään. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä tai valuma-altaallisessa kontissa. Öljysäiliössä on ylitäytönestimet. Tukitoiminta-alueella ei pääsääntöisesti tehdä laajamittaisia työkoneiden huoltoja. Alueella varaudutaan kuitenkin ongelmajätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat kiireellistä huoltoa. Murskauslaitos toimii sähkövirralla, johon sähkö tuotetaan polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Polttoöljykäyttöinen aggregaatti sijoitetaan tukitoiminta-alueelle tai vastaavalla suojarakenteella tehtävälle sijoituspaikalle lähemmäksi murskauslaitosta. Aggregaatti on sijoitettu konttiin, mikä toimii myös polttoaineen suoja-altaana. Aggregaattikontti on alueella vain murskausajankohtina. Polttoainemäärät korkeintaan: ajoneuvojen tankkaussäiliö 3000 l ja aggregaatti 9000 l. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kiviaineskuljetukset tapahtuvat pääosin ajoneuvoyhdistelmillä. Kuljetukset suuntautuvat olemassa olevaa metsätietä pitkin kantatielle

7 LIITE 1/YMPLTK (22) nro 66 ja siitä edelleen käyttökohteisiin. Kantaie 66:lle on ottamisalueelta etäisyyttä noin 0,5 km. Arvioitujen vuotuisten tuotantomäärien perusteella kuljetuksia olisi vuorokaudessa arkisin keskimäärin noin kpl (käyntejä, tulo-meno). Todellisuudessa kuljetusmäärät vaihtelevat huomattavasti. Alueelle johtaa Ruhasen metsäautotie on murskepintainen. Tuotantoalueen tiet ovat murskepintaisia. Teiden pölyämistä estetään kunnossapidolla. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Tulevassa soranottotoiminnassa noudatetaan kaikilta osin varovaisuutta, jotta öljyjä ja muita pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään eikä pohjaveteen. Polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueilla. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Toiminnasta ei aiheudu hulevesiä. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa paikallisen jäteyhtiön toimesta. Kaikki soranottoalueella työskentelevät Rudus Oy:n ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristö- ja maa-ainesten ottolupaehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Rudus Oy:n työntekijät ja sen aliurakoitsijat on koulutettu ympäristövastuulliseen toimintaan. Rudus Oy on antanut ympäristöön liittyvää koulutusta henkilöstölleen tehostetusti vuodesta 2012 lähtien. Koko Rudus Oy:n henkilökunta on suorittanut 5 vuotta voimassa olevan ympäristöturvakorttikoulutuksen vuoden 2012 jälkeen. Rudus Oy on laatinut sisäisen ympäristöohjeistuksen, jota noudatetaan myös soranottopaikoilla. Koulutuksen yhteydessä jaetaan Rudus Oy:n ympäristöohjeet, joita noudatetaan yhtiön kaikilla toimipisteillä. Ohjeissa käsitellään koko henkilökuntaa koskevat työohjeet ja muut huomioitavat asiat, mukaan lukien pinta- ja pohjavesien suojeluun ja öljyn ja polttonesteiden käsittelyyn liittyvät asiat. Materiaalia ympäristöasioista, työohjeista, tarkkailutuloksista sekä voimassa olevista luvista on dokumentoitu yrityksen sisäiseen verkkoon irunet:iin. Alueelle rakennetaan tukitoiminta-alue, missä polttoaineet ja kemikaalit säilytetään ja koneiden säilytys ja tankkaus tehdään. Tukitoiminta-alue suojataan vuotojen pääsyn maaperään estämiseksi: pohjamaan päälle asetetun muovin (esim. HDPE-kalvo) päälle tiivistetään 30 cm:n vahvuinen kerros hienoa maa-ainesta (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Alue on reunoiltaan korotettu. Vastaavanlainen suojaus rakennetaan murskaimen aggregaatin alle. Rakenteiden laitteiden ja ajoneuvojen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja havaitut viat korjataan. Alueella ei suoriteta ajoneuvojen pesua eikä huoltoa. Polttoaineet säilytetään tyyppihyväksytyissä kaksoisvaippa- /valuma-altaallisissa säiliöissä, joiden jakelulaitteet ovat lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Mahdollisten polttoainevuotojen ja muiden poikkeustilanteiden vuoksi alueelle varataan öljynimeytysturvetta työkoneiden ja tukitoiminta-alueen yhteyteen. Jos alueella tapahtuu öljyvahinko, vahingon leviämisen estämiseksi ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin. Saastuneet maa-ainekset poistetaan ja toimitetaan niiden käsittelyyn valtuutettuun laitokseen. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitoksella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

8 LIITE 1/YMPLTK (22) Pohjaveden muodostumisolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset minimoidaan poistamalla pintamaita vaiheittain ottamisen edetessä vain sen verran, kuin se kulloisenkin ottojakson kannalta on tarpeellista. Maisemointityöt aloitetaan mahdollisimman pian ottoalueen niissä osissa, joissa ottaminen on saatu päätökseen. Jätteet ja jätevedet Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätenimike Arvioitu määrä kg/a Toimituspaikka Sekajäte 200 Paikallinen jätehuoltoyritys Metallijäte 1000 Paikallinen metallinkierrätys Vaaralliset jätteet 50 Vaarallisten jätteiden käsittelyyn hyväksytty toimija Sosiaalitilojen jätevedet 3000 Paikallinen lokapalveluyritys Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt säilytetään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa, tukitoiminta-alueella. Öljynsuodattimet, strasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristönkannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Erityisiin pölyämisen torjuntatoimenpiteisiin ei ole tarvetta, sillä häiriintyvät kohteet (asutus) sijaitsevat riittävän kaukana murskausalueesta. Nykyaikaisten murskauslaitosten pölypäästöt ovat varsin vähäiset. Murskauslaitoksen pölyämistä vähennetään käyttämällä vettä murskausprosessissa. Lisäksi voidaan pölyämistä tarvittaessa vähentää koteloinneilla ja myös muulla tavoin käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Meluhaittoja vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta ja työkoneita. Meluhaittoja voidaan ehkäistä sijoittamalla laitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden. Lisäksi raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Toiminnan vaikutus ympäristöön Hakijan arvion mukaan, lähimpien häiriintyvien kohteiden sijaitessa riittävällä etäisyydellä, ei toiminnalla ole vaikutuksia yleiseen

9 viihtyisyyteen. LIITE 1/YMPLTK (22) Keväällä ja kesällä 2011 tehdyn luontoselvityksen mukaan alue on kokonaan käsiteltyä talousmetsää tai hakkuualuetta. Erityisiä luontoarvoja ei löytynyt eikä suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja havaittu. Toiminnan vaikutukset luonnolle ovat hyvin paikallisia, eikä toiminnasta aiheudu laajalle ulottuvia vaikutuksia. Maisemoinnin yhteydessä huomioidaan mm. luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat Lumoperiaatteiden mukaisesti. Toiminnasta ei aiheudu haittaa lähialueen vesistöille ja niiden käytölle. Soranoton mahdolliset suorat vaikutukset pohjavesiin syntyvät muutoksissa pohjaveden muodostumisolosuhteissa, kuten pintamaiden poiston vaikutukset haihtumiseen ja pohjaveden suotautumiseen. Epäsuoria vaikutuksia ovat poltto- ja voiteluaineiden käyttöön ja varastointiin liittyvät vuoto- ja vahinkoriskit. Tulevassa soranottotoiminnassa noudatetaan kaikilta osin varovaisuutta, jotta öljyjä ja muita pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään eikä pohjaveteen. Polttoaineiden varastoinnista ei aiheudu huolellisen toiminnan, sijoituspaikkojen valinnan ja suojaustoimenpiteiden vuoksi vaikutuksia eikä riskiä pohjavedelle. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tarkkaillaan viranomaisen kanssa sovitun tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen Hakemuksessa on esitetty ilmapäästöjen määriksi seuraavat tiedot: Päästö (tn/a) Hiukkaset (sis. pöly) 0,46 Typen oksidit (NOx) 3,9 Rikkidioksidi (SO2) 0,08 Hiilidioksidi (CO2) 257 Ilmapäästöjen osalta ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia pölyn torjuntatoimien ollessa käytössä. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään päiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, ja lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Laitoksen melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi. Pohjaveden tarkkailua tehdään sovitun tarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjaveden määrään sekä riittävän suojakerrospaksuuden säilyttämiseksi pohjaveden korkeus mitataan alueelle asennetuista pohjavesiputkista neljä kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Pohjaveden laatua tarkkaillaan alueelle asennetusta, ottoaluetta alempana olevasta havaintoputkesta HP3 otetuista vesinäytteistä. Näytteet otetaan kerran vuodessa samana ajankohtana. Ennen ottamistoiminnan aloittamista ja sen jälkeen kerran kolmessa

10 LIITE 1/YMPLTK (22) vuodessa näytteestä tehdään laajempi analyysi, jossa tutkitaan haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoainehiilivedyt (öljyjakeet C10-40). Välivuosina näytteistä analysoidaan haju, maku sameus, väri, ph, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus ja alkaliniteetti. Määritykset tehdään akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Jos pohjaveden laadun todetaan muuttuneen voi valvontaviranomainen tarkistaa tarkkailuohjelmaa, määrätä näytteitä otettavan useammin tai tarkentaa analyysivalikoimaa. Pohjaveden pinnan korkeus- ja laatutiedot toimitetaan valvontaviranomaiselle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Ympäristöriski voi aiheutua työkoneiden polttoaine- tai hydrauliikkaöljyvuodoista. Mikäli letkurikko tapahtuu, pilaantunut maa kaivetaan välittömästi ylös ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Alueelle rakennetaan tukitoiminta-alue, jossa työkoneet tankataan. Tukitoiminta-alue on tiivisalustainen paikka, josta mahdolliset vuodot maaperään eivät pääse leviämään. Kaikki suunnitelma-alueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristö- ja maa-ainesten ottolupaehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan alueelle rakennettavalla tukitoiminta-alueella. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä paikalliselle pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Rudus Oy kouluttaa henkilöstöään aliurakoitsijat mukaan lukien ympäristövastuulliseen toimintaan ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksella. Koulutuksen yhteydessä henkilöstölle jaetaan Rudus Oy:n ympäristöohjeet, joita noudatetaan kaikissa Rudus Oy:n toimipisteillä. Lisäksi kaikki alueella työskentelevät perehdytetään alueella voimassa olevien lupien lupaehtoihin. Edellä mainitun toimintatavan mukaisesti toimittaessa esitetään ympäristövahingot ja niiden sattuessa osataan toimia asianmukaisella tavalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ruoveden kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Ruovesi-lehdessä on julkaistu ilmoitus kuulutuksesta Hakemuksesta on lähetetty ilmoitus postitse lähimmille naapureille.

11 Lausunnot LIITE 1/YMPLTK (22) Hakemuksen johdosta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnot. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Koska ottamisalue sijaitsee Jäminkipohjan I-luokan pohjavesialueella, tulee kaikki alueella tapahtuva toiminta toteuttaa erityisen huolellisesti siten, että sillä ei aiheuteta vahingollisia vaikutuksia pohjaveden muodostumiselle ja laadulle. Pohjaveden suojaksi tulee jättää hakemuksessa esitetty 4 metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailua tulee suorittaa lupapäätöksen mukaisesti. Öljynimeytystarvikkeet tulee olla jatkuvasti saatavilla ja niitä tulee käyttää asianmukaisesti ja välittömästi mahdollisen vuodon poiskorjaamiseen ja vahingosta tulee ilmoittaa valvontaviranomaisille. Toiminta-alue sijaitsee hakemuksen mukaan noin 500 metrin päässä lähimmästä asutusta kiinteistöstä. Toimintapäiviä vuodessa on melko vähän. Väliin jäävä vyöhyke on metsäinen, eikä siten ole syytä olettaa, että toiminnasta aiheutuisi merkittävää terveydellistä haittaa lähialueen ihmisille. Mikäli lähimpien asuinrakennusten käyttäjiltä tulisi valituksia melun tai pölyn aiheuttamasta haitasta, tulisi toiminnanharjoittajan selvittää haitan määrä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Pölynsidonnassa tulee käyttää puhdasta vettä. Lupahakemuksessa ja sen liitteissä on otettu riittävästi huomioon alueen sijainti ja esitetty, miten alueella tapahtuva ottamistoiminta toteutetaan asianmukaisesti siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Pirkanmaan ELY-keskukselta on saatu lausunto Lausunnossaan (PIRELY/3565/2017) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa mm. seuraavaa: Murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Selvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa hakemuksessa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellista lisätietoja ja tässä tapauksessa tiedot tulee olla ainakin pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista sekä suojaustoimenpiteistä (asetuksen kohdat 3 ja 4). Alueella tulee olla riittävä määrä pohjavesikerrokseen asti asennettuja pohjavesiputkia, joiden perusteella voidaan määrittää luotettavasti pohjaveden virtaussuunta. Suojaustoimenpiteistä tulee käydä ilmi suojauksen tiiveys, rakenne sekä tarkempi vesienjohtaminen tai vesien kuljetus pohjavesialueelta pois. Tiedot tulee esittää toiminnan sijoittumispaikalta ja toiminnan mahdolliselta vaikutusalueelta. Lisätietoja koskeva selvitys tulee olla asiantuntevasti laadittu. Lisäksi pyydetään toimittamaan hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma. Hakemuksen liitteenä oleva selvitys on puutteellinen, eikä sen pohjalta voida harkita luvanmyöntämisen edellytyksiä. Lupahakemusta tulee täydentää tältä osin. Täydennetystä ympäristölupahakemuksesta tulee pyytää uusi lausunto. Pirkanmaan ELY-keskus antoi täydentävän lausunnon ympäristölupahakemuksen täydennyksestä , jossa todetaan

12 mm.: LIITE 1/YMPLTK (22) Runsaasti poltto- ym. öljyä ja niiden varastointia, käsittelyä ja kuljetustoimintaa tärkeällä pohjavesialueella vaativa toiminta aiheuttaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 :n mukaisen pohjaveden pilaantumisvaaran. Yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa ovat varovaisuus- ja huolellisuusperiaate sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (YSL 20 ). Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa, mikäli lupaharkinnassa otetaan huomioon seuraavaa: Siirrettävän murskauslaitoksen sekä seulan polttoainesäiliöt, mahdolliset aggregaatit ja niiden tarvitsemat polttoainesäiliöt ja putket, työkoneiden polttoainesäiliöt ja putket sekä tankkausalue on sijoitettava alueella käytettäviä kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Alueen reunan tulee ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään tai joilla varastoidaan polttoainetta. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet ym., jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelta kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon (veden alueelta pois kuljettamista varten) tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee seurata pohjaveden laatua kerran vuodessa. Putkesta otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt. Lisäksi tulee huomioida, että määritysrajat mineraaliöljyille ja polttoainehiilivedyille ovat vastaavia kuin pohjaveden ympäristölaatunormit (VNa 341/2009). Pohjaveden laatutulokset tulee toimittaa Pirkanmaan ELYkeskukselle sähköisessä muodossa (siirtotiedosto vyh dat muodossa) ympäristöhallinnon sähköiseen pohjavesitietojärjestelmään liitettäväksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiaan ja antaa vastineensa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon sekä pyydettiin täydentämään lupahakemusta lausunnossa esitetyillä tiedoilla. Hakija toimitti pyydetyn täydennyksen ja esitti vastineessaan mm. seuraavaa (tekstiä lyhennetty): ---Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että

13 Tarkastukset LIITE 1/YMPLTK (22) murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupakäsittelyn yhteydessä. Sähköverkkoa hallinnoivan Elenia Oy:n antaman tarjouksen mukaan pysyväisliittymä murskaamolle tulee maksamaan n (alv 0%) ja tilapäisliittymä enintään kahdeksi vuodeksi (alv 0%). Elenian mukaan kaksi vuotta on tilapäisliittymälle pisin annettava aika, mikä ei riitä haetulle toiminnalle. Tällöin murskauksen energian ottamiselle sähköverkosta pysyväisliittymä on ainoa vaihtoehto. Sähköliittymän ja siihen soveltuvan murskauskaluston aiheuttamat kustannukset nostavat soran jalostuksen hintaa niin paljon, että haetun toiminnan liiketaloudelliset mahdollisuudet katoavat. Lisäksi vaatimus sähköenergian käytöstä asettaa hakijan eriarvoiseen asemaan alueen muiden soranottoa harjoittavien toimijoiden kanssa, joiden lupamääräyksiin ei vastaavaa velvoitetta ole sisällytetty. Esitetyillä suojaustoimenpiteillä, oikeilla työtavoilla ja varustautumalla riittävästi vahinkotilanteisiin voidaan toiminta toteuttaa siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastineensa Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston lausuntoon ja ELY-keskuksen täydentävään lausuntoon. Hakija toimitti vastineen, jossa on todettu seuraavaa (tekstiä lyhennetty): Rudus Oy toteaa vastineena Keuruun kaupungin lausuntoon, että toiminta toteutetaan siten, että lausunnossa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Rudus Oy antaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta vastineen ja tarkentaa pohjaveden suojelemiseksi esitettäviä suojaustoimia. Alueelle sijoitettavan työkoneiden tankkauspaikan maaperän suojaus toteutetaan HDPE-kalvolla tai vastaavalla tiiviillä kalvorakenteella, kuten ely-keskus lausunnossaan edellyttää. Tankkauspaikka katetaan kevytrakenteisella suojalla sadevesien pääsyn estämiseksi. Tankkauspaikalla säilytetään kevyttä polttoöljyä kaksoisvaippasäiliössä, mikä on varustettu ylitäytön estimellä ja laponestolla. Säiliö pidetään lukittuna tankkaustapahtumisen ulkopuolella. Säiliön tankkaus ja säiliöstä tankkaus tapahtuu kalvotetulla ja katetulla alueella valvotusti. Tankkauspaikalla säilytetään öljyntorjuntavälineet ja jäteastia mahdollisten pienten roiskeiden välittömän siivoamisen tekemiseksi. Sähkötoimisen murskauslaitteiston käyttämä sähköenergia tuotetaan aggregaatilla. Aggregaatti ja siihen liittyvä polttoainesäiliö sijoitetaan teräsrakenteiseen konttiin. Kontti toimii samalla polttoainesäiliön ja putkien tiiviinä suojarakenteena ja vastaa lausunnossa esitettyä muovikalvoa tai muuta yhtä tiivistä rakennetta. Polttoaineen tankkaus tapahtuu aina valvotusti suoraan säiliöautosta. Polttoainesäiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolla ja sen täyttöaukko sijaitsee kontin sisällä allastetussa tilassa. Aggregaattikontti pidetään lukittuna ja se on ottoalueella ainoastaan murskausjaksojen aikana. Pohjavesitarkkailu toteutetaan ely-keskuksen lausunnon mukaisesti ja tulokset toimitetaan pyydetyllä tavalla. Alueelle ei tehty tarkastusta ympäristölupahakemukseen liittyen.

14 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA LIITE 1/YMPLTK (22) YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy:lle kiviaineksen (hiekan ja soran) murskaukseen Ruoveden kuntaan Pohjan kylään kiinteistölle Jussinaho 2 ja Jussinaho 3 ( , ) Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena seuraavin lupaehdoin: 1. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Toiminta-ajat 2. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika on vuosittain enintään 60 päivää (12 viikkoa). Kuormausta ja kuljetusta voi tehdä ympäri vuoden. Murskaamista ja kiviaineksen jalostusta ei saa tehdä välisenä aikana. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana. Kuljetus ja kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana. Kuormauksia ja kuljetuksia saa tehdä tarvittaessa lauantaisin klo välisenä aikana. Murskaamon kunkin toimintajakson aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melu, pöly ja tärinä 3. Toiminta ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää melutason päiväohjearvoa 55 db (LAeq) klo Loma-asutukseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla tai virkistysalueena käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 ja klo 22-7 tasoa 40 db (Laeq). Toiminnanharjoittajan on varmistuttava, etteivät meluraja-arvot ylity alueen olosuhteiden muuttuessakaan. Lupaviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa toiminnanharjoittajan selvittämään melutason mittauksin häiriintyvässä kohteessa, mikäli toiminnassa epäillään aiheutuvan meluhaittaa. Mittauksen tekijä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. 4. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Maa-ainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. 5. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimintaalueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla meluntorjuntatoimilla.

15 LIITE 1/YMPLTK (22) 6. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle on estettävä. Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 8. Aggregaatti ja aggregaatin tarvitsema polttoainesäiliö ja putket, liikkuvan murskauslaitoksen polttoainesäiliöt sekä työkoneiden polttoainesäiliöt ja putket ja tankkausalue on sijoitettava alueella käytettäviä kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Alue tulee varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelle kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Luvan saajan on toimitettava valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma suojausrakenteiden tekemisestä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmasta on käytävä ilmi maaperäsuojauksen tekotapa ja suunnitelmaan tulee liittää asemapiirros, johon suojatut alueet on merkitty. Maaperän suojarakenteiden tekemisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle ennen niiden rakentamista. Suoja-alueen rakentaminen tulee dokumentoida ja suoja-alueen tulee olla tarkastettavissa ennen toiminnan aloittamista. Jos luvan voimassaoloaikana suoja-alueen sijaintia muutetaan, tulee luvan saajan toimia edellä esitetyllä tavalla. 9. Murskausaseman öljyä tai polttoainetta sisältävät alueet tulee suojata 50 cm paksulla savesta tai siltistä rakennetulla tiiviillä maakerroksella tai 1mm vahvuisella muovilla, jonka päälle tulee vähintään 30 cm paksuinen maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne. 10. Työkoneiden sekä murskauslaitteiston tankkaamiseen käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoaineiden jakelulaitteissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 11. Työkoneiden säilytys ja ajoneuvojen pysäköintialue tulee varustaa vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla (esim. vähintään 50 cm:n paksulla savi-silttisellä maakerroksella tai vastaavalla rakenteella). Säilytys- ja pysäköintialueen pintavesien kulkeutuminen toiminta-alueen suuntaan on estettävä kallistuksin tai reunakorokkeella.

16 Jätteet LIITE 1/YMPLTK (22) Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Mikäli alueella joudutaan poikkeuksellisesti tekemään huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia suojaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty. 12. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. 13. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminta ja varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Alueelle ei saa sijoittaa sinne kuulumattomia materiaaleja ja jätteitä. 14. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan sille, jolla on oikeus ottaa jätettä vastaan. Toiminta-alueen jätehuollossa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä. 15. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt ja käytetty imeytysmateriaali, tulee varastoida lukittavassa ja tiivispohjaisessa tilassa omissa astioissaan niin, että pakkausten rikkoutuessakin aineiden leviäminen ympäristöön on estetty. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Ne on pakattava ja merkittävä jätelainsäädännön mukaisesti. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai varastointipaikkaan jokaisen toimintakerran jälkeen. 16. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimituspaikka ja aika. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee olla siirtoasiakirja. Onnettomuus ja häiriötilanteet 17. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävästi alkusammutus- ja vuotojentorjuntakalustoa. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuksien tai häiriötilanteiden edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Öljyvuotojen varalta alueella on oltava käytössä imeytysainetta, keräysvälineitä ja säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle. Mahdollisiin häiriötilanteisiin tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. 18. Mahdollisista häiriötilanteista (poikkeukselliset päästöt, vahingot, onnettomuudet), joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja öljyntorjuntaviranomaiselle (palo- ja pelastusviranomainen), jos kyse on öljyvahingosta.

17 Toiminnan tarkkailu ja raportointi LIITE 1/YMPLTK (22) 19. Kunkin toimintajakson aloittamisesta ja arvioidusta kestosta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut aseman laitteineen sekä maaperäsuojaukset. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Toiminnanharjoittajalle tulleista toimintaa koskevista valituksista tulee ilmoittaa lupaa valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkastettava koneiden kunto säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että korkeusmerkinnät ovat merkitty maastoon siten, että maan pinnan tasot toiminta-alueella voidaan tarkistaa. 21. Pohjaveden tarkkailu on tehtävä esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti, joka tulee kuitenkin päivittää seuraavasti: Pohjaveden laadun seuranta tulee tehdä alueella sijaitsevasta muovisesta pohjavedentarkkailuputkesta. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa mikäli toimintaa on vuoden aikana ollut), sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden laatunäytteistä tulee määrittää: haju, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja öljyhiilivedyt (öljyjakeet C10-40 määritysraja 50 µg/l). Tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. 22. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraava asiat: murskauslaitoksen käyttövuorokaudet ja toiminta-ajat tuotetun kiviaineksen määrä ja laatu syntyvien jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat polttoaineiden laatu ja käyttömäärä ympäristön kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä mahdolliset vesinäytetulokset ja ympäristöselvitykset. Paras käyttökelpoinen tekniikka 23. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen 24. Toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18 RATKAISUN PERUSTELUT LIITE 1/YMPLTK (22) 25. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toimintaan liittyvät rakenteet poistaa alueelta. Näiden määräysten lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia voimassa olevien lakien ja säädösten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonotumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perineistä saamelaiselinkeinoja---. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on noudatettava mitä 11 :ssä säädetään. Eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaan mm. kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esim. pölystä, hajusta tai melusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia kohteita. Toiminta sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle. Alueelta pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen kohdalla kaakosta luoteeseen. Jäminkipohjan vedenottamo sijaitsee noin 3,4 km etäisyydellä ottoalueesta. Murskaustoiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjavedelle, kun