Ympäristölautakunta Dnro 24/ /2016

Transkriptio

1 LIITE 1/YMPLTK (22) Ruoveden kunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dnro 24/ /2016 Ruovedentie 30 Annetaan julkipanon jälkeen RUOVESI I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA ASIA Ympäristösuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa soran murskausta varten. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesta hakemuksesta päätöksen täytäntöönpanoon mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA YHTEYSHENKILÖ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI MAANOMISTAJA Landlady Oy Ahteentie 1 C Orivesi Liike- ja yhteisötunnus: Jukka Pykäläinen p jukka.pykalainen@kvl-tekniikka.fi Lupaa haetaan siirrettävän kivenmurskaamon toimintaan toistaiseksi voimassaolevana. Toimintapaikka sijaitsee Ruoveden kunnassa Pohjan kylässä kiinteistöllä Mäkelän sora-alue Landlady Oy LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULOAIKA Ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 1 momentin perusteella (liite 1, kohta 7 c ja e). Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojelulain 37 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 6) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Ruoveden kunnassa on ympäristölautakunta. Hakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 (hyväksytty , voimaantulo päätetty ) alueelle on merkintä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Merkinnän

2 LIITE 1/YMPLTK (22) suunnittelumääräyksessä on todettu, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. Lisäksi alueella on merkintä teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan. Alueelle ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa alueen vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia vedenhankintaan. Ruovedellä merkintään liittyy Siikanevan Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em22: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Siikanevan Natura-alueen läheisyydessä suoritettvat toimenpiteet yksin tain yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura2000-verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asema- tai muuta detaljikaavaa. Landlady Oy:n omistamalla ottoalueella on toiminnassa oleva soranottoalue, jolta otetaan soraa voimassa olevan maa-ainesten ottoluvan sekä päivätyn ottosuunnitelman mukaisesti. Ottosuunnitelmassa on yhdistetty toimintakiinteistön aiemmin lohkotut ottoalueet yhtenäiseksi alueeksi. Ruoveden ympäristölautakunnan antaman ottoluvan ( , 83) kokonaisottomäärä 4,29 ha kokoiselta ottoalueelta on m 3 ja vuotuinen ottomäärä keskimäärin m 3. Ottamattomia aineksia on ympäristölupahakemuksen mukaan jäljellä m 3. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunnitelma-alue sijaitsee Ruoveden kunnan Pohjan kylässä Mäkelän sora-alue tilalla ( ). Soranottoalue ja murskauslaitos sijaitsee Ruoveden kunnan Siikakankaan alueella noin 5 km päässä Jäminkipohjan kylästä kaakkoon. Alueella on useita maa-ainesten ottoalueita, joiden ympärillä on metsätalousalueita. Ottamisalueen puusto ja pintamaat on poistettu pääosin koko toimintakiinteistön alueelta, sen pohjoiskulmalla noin hehtaarin kokoisella alueella kasvaa vielä harvaa puustoa. Alue rajautuu etelässä toiseen maa-ainesten ottoalueeseen (Maansiirto Väinö Tenkanen Ky), muuten aluetta ympäröi eri metsänhoidollisissa vaiheissa olevat havu- ja sekapuumetsät. Alue on harvaan asuttua, lähin asuinrakennus sijaitsee pohjoisessa noin 1,4 km päässä ottoalueen reunasta ja lomarakennuksia 1,6 km päässä lännessä ja 1,85 km päässä koillisessa. Kuljetuksiin käytetään olemassa olevia tieyhteyksiä. Alueelta on noin 1,6 km pituinen soratie kantatielle 66 (Siikakankaantie). Alueen kasvillisuus on tyypillistä mäntykangasta, jossa paikoin pieniä kuusia alikasvoksena. Kenttäkerroksessa on puolukkaa ja kanervaa.

3 LIITE 1/YMPLTK (22) Pohjakerros on sammalvaltainen, jossa paikoin jäkäliä laikkuina. Länsija koillispuolella puusto on tiheämpää ja korkeampaa, n metristä ja luoteis- ja itäpuolella matalampaa, harvempaa ja lehtipuuvaltaisempaa. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Näräkistönnevan rämealue. Ottoalueen maaperä on soraa. Mäkelän tilasta lounaaseen noin 1,6 km etäisyydellä sijaitsee Siikanevan soidensuojelu- ja Natura 2000-alue, jolla on virkistyskäyttöarvoja. Siikaneva on Pirkanmaan suurin yhtenäinen suoalue ja maakunnan tärkein soidensuojelualue. Siikaneva on merkittävä lintusuo ja tärkeä opetus-, tutkimus- ja matkailukohde. Soranottoalueen läheisyydessä sijaitsevat Siikakangas ja Ryövärinkuoppa on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi harjualueiksi. Ottoalue rajautuu arvokkaiksi määriteltyjen harjualueiden ulkopuolelle. Etäisyys Ryövärinkuopan rajaukseen on noin 100 metriä ja Siikakankaan rajaukseen 700 metriä. Siikakankaan harjualue on geologisesti erittäin arvokas ja sillä on merkitystä myös lähiympäristön kannalta (Siikanevan suoalue ja Natura 2000-alue). Ryövärinkuoppa käsittää Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvän harjujakson jatkeella sijaitsevatn, loivahkomuotoisen selänteen, reunatasanteita sekä tasanteeseen uurtuneen purolaakson ja siihen liittyvän lähteikköpainanteen (POSKIhanke). Alueella tai sen lähistöllä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita eikä arvokasta rakennusperintöä. Se ei ole myöskään luokiteltu suojeltavaksi tai arvokkaaksi kulttuuri- tai maisema-alueeksi. Lähimmät luonnonsuojelukohteet ovat lähimmillään ottoalueen rajasta 680 metriä pohjoiseen sijaitseva Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue (YSA ) ja kaakon suunnassa 1,4 km päässä oleva Siikanevan soidensuojelu- ja Natura 2000-alue (FI ). Alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueen (35) Pärjänojan valumaalueeseen (35.325). Ottoalueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa. Pintavedet eivät kulkeudu pois alueelta vaan imeytyvät maaperään. Lähimmät vesistöt ovat 1,5 km päässä lounaassa olevat Kilpilammit sekä 1,9 km päässä koillisessa oleva Pirttijärvi. Tiedot pohjavesiolosuhteista Landlady Oy:n Mäkelän soranottoalue sijaitsee Siikakankaan II-luokan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ( ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 15,8 km 2 ja sen pohjaveden varsinainen muodostumisalueen pinta-ala on 12,3 km 2. Alueen antoisuudeksi on arvioitu n m 3 /d (tiedot Ruoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2002). Siikakangas on Sisä-Suomen reunamuodostumaan kuuluva sandurdelta. Muodostuman proksimaaliosa luoteessa on ulottunut muinaisen itämeren pinnan yläpuolelle. Muodostuman pinnalla on jäätikön sulamisvesien aiheuttamaa uomastoa. Proksimaaliosan (sandur-delta) pinnalla on kumpu-kuoppamaastoa. Muodostuman luoteisosassa aines on soravaltaista ja sen seassa on kiviä. Proksimaaliosassa on myös vallimaisia moreenimuodostumia. Keski- ja eteläosan aines on pintaosassa soravaltaista, mutta syvemmällä hiekkaa-hienoa hiekkaa.

4 TOIMINTA JA SEN LAAJUUS LIITE 1/YMPLTK (22) Maapeitteen paksuus keskiosassa kangasta on suurimmillaan 40 metriä. Maa-aines hienonee kohti distaaliosaa eli kohti kaakkoa. Lajittuneen aineksen kerrokset jatkuvat vielä pitkällä suon alla. Siikakankaan syöttöharjuina ovat toimineet Ruoveden harjujakso sekä Jäminginselän pohjasta Jäminkipohjan kohdalla nouseva harjujakso. Muodostuma rajoittuu kalliomoreenimaastoon sekä suoalueisiin. Pohjavettä purkautuu etenkin muodostuman itäreunoilla lähteistä (Ryövärinkuoppa, Pookin lähteet ja Näräkistönnevan reunalta lähteistä) sekä suotautuu ympäröiville soille. Siikakankaan pohjavesialueen käyttökelpoisuudesta lisävedenhankinaan on tehty alustava pohjavesiselvitys Ruoveden kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena vuonna Pohjavedenpinnan korkeusasema on Siikakankaan pohjavesialueen etelä- ja länsiosissa tasolla +164 m. Pohjavedenpinta viettää pohjoiseen laskien kohti Ryövärinkuoppaa, missä pohjaveden purkautumistaso on +128,90 m. Ilmeisesti pohjavettä purkautuu myös suoraan lähteen alapuoliseen puroon. Koillisessa olevan Matkamiehen lähteen purkautumistaso on +154,88 m. Matkamiehen lähteen pohjoispuolella olevan Pärjänlähteen purkautumistaso on +148,18 m. Kilpilampien vedenpinnan korkeus on selvästi ylempänä pohjavedenpintaa. Merkittävän osan Siika- ja Pirttikankaan alueilla muodostuvista pohjavesistä voidaan olettaa purkautuvan pohjoisessa Ryövärinkuopan ja Pärjänlähteiden alueilta. Pirkanmaan POSKI-hankkeen yhteydessä tehdyissä maaperätutkimuksissa 2013 Siikakankaan keskiosan todettiin soveltuvan alueesta parhaiten maa-aineksen ottoon. Alueella aines on hyvää hiekkaa ja pohjaveden yläpuolisen maa-aineksen kerrospaksuus on parhaimmillaan yli 15 metriä. Siikakankaalla GTK:n teki neljä kairausta, joista yhteen asennettiin pohjavesiputki. Alueelle tehtiin myös 11 painovoimamittauslinjaa ja viisi maatutkalinjaa. Suunnitellulla toiminta-alueella kulkee painovoimalinja nro 50. Soranottoalueella ja sen läheisyydessä on useita pohjaveden korkeuden havaintopaikkoja ja pohjaveden korkeutta on seurattu säännöllisesti. Pohjavesiputkissa P2, P3 HP600 ja HP601 ei ole tarkkailuaikana (v ) havaittu vettä. Mäkelän sora-aluetta lähimpänä sijaitsevat pohjavesiputket P4 ja HP 105, joista on korkeustietoja. Hakemuksen tietojen mukaan HP 105 putken yläpää on tasossa +167,74 m (mpy) ja putkessa vedenkorkeus on ollut +155,19 m. Hertassa on tieto, että HP 105 putkessa veden korkeus ollut +155,98 m (N2000). Pohjavesiputken P4 yläpää on +156,45 m ja havaintojakson ylin pohjavedenkorkeus on ollut ,05 m. Yleiskuvaus toiminnasta Landlady Oy:llä on Ruoveden Siikakankaalla toiminnassa oleva soranottoalue, jossa maaperästä kaivetusta sorasta jalostetaan eri lajitteita murskaamalla soraa siirrettävässä, C-luokan murskauslaitoksessa (Tielaitoksen luokitus). Murskeita säilytetään varastokasoissa ja ne kuljetetaan käyttökohteisiin kuorma-autolla. Ympäristölupaa haetaan alueelta otetun soran murskaamiselle.

5 Toiminta-ajat LIITE 1/YMPLTK (22) Vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin tonnia, maksimissaan tonnia. Murskausta tehdään urakkaluonteisesti kysynnän mukaan 1-3 jaksossa vuodessa, noin 4-8 viikkoa kerrallaan. Murskausta tehdään urakkajakson aikana ma-pe klo välisenä aikana. Valmiit murskeet varastoidaan alueella varastokasoissa, joita kastellaan tarvittaessa puhtaalla vedellä pölyämisen estämiseksi. Alueella sijaitsee tukitoiminnoille varattu alue, jolle sijoitetaan toiminnan kulloinkin tarvitsemat sosiaali- ja toimistotilat sekä jätehuoltopiste. Soran murskausta suoritetaan jaksoissa 1-3 kertaa vuodessa, noin 4-8 viikkoa kerrallaan. Kuljetuksia suoritetaan kysynnän mukaan ympäri vuoden. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Toiminta-aikoja haetaan seuraavasti: Toiminto Päivittäinen toiminta-aika klo Viikottainen toiminta-aika Murskaaminen ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe , tarvittaessa la Tuotanto, raaka-aineet ja varastointi Toiminnassa tuotetaan keskimäärin kiviainesta tn/a, maksimituoton ollessa enintään tonnia vuodessa. Toiminnassa käytetään C-luokan siirrettävää murskauslaitosta sekä kauhakuormaajaa. Käytettävä raakaaine Toiminta-alueelta tuotettava kiviaines Keskimääräinen Maksimikulutus kulutus tn/a tn/a Kevyt polttoöljy 65,6 m 3 /a 82 m 3 /a Valmiita kivilajitteita sälytetään raekoon mukaisissa varastokasoissa. Murskausta tehdään jaksoittain kysynnän mukaan, joten varastokasojen määrä pyritään pitämään pienenä. Pölyämisen estämiseksi varastokasoja kastellaan tarvittaessa puhtaalla vesijohtovedellä. Varastokasojen sijainti muuttuu ottamistoiminnan edetessä, mutta ne sijoitetaan murskaimen kulloisenkin sijainnin mukaan siten, että ne estävät melun ja pölyn leviämistä häiritsevimpään suuntaan ottoalueesta pohjoiseen. Sosiaalitilojen käsienpesuvedet ja pölyämisen estämiseen tarvittaessa käytettävä puhdas vesi tuodaan säiliössä alueen ulkopuolelta. Sähkö hankitaan aggregaatista. Murskauksen ja kuormauksen energiankulutus on noin 5,5 kwh/t. Talviaikana tarvittaessa valaistukseen ja sosiaalitilojen lämmitykseen kuluu n. 100 kwh/vrk. Polttoaineita ei säilytetä alueella, tankkaus tapahtuu säiliöautosta.

6 Liikenne ja liikennejärjestelyt LIITE 1/YMPLTK (22) Tuotannosta syntyy kuljetusliikennettä alueelle ja sieltä pois 0-50 ajoa päivässä. Kuormausta ja kuljetuksia tehdään kysynnän mukaan ympäri vuoden. Liikenteen määrä riippuu kiviaineksen kysynnästä ja on arvioidusti vilkkaimmillaan kesäaikana, jolloin rakentamista on enemmän. Kuljetukset tehdään Siikakankaantielle n. 1,6 km pituista sorapäällysteistä metsätietä pitkin. Siikakankaantie (kantatie 66) on päällystetty. 1,6 km pitkä yhdystie ottamisalueelle on soratie. Ottoalueelle muotoutuu sorapäällysteisiä kuljetusreittejä toiminnan etenemisen mukaan. Tarvittaessa pölyyntymistä ehkäistään kastelemalla puhtaalla vedellä. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Soranoton aiheuttaman pohjaveden pilaantumisriski on huomioitu ottosuunnitelmassa ja toimintojen järjestämisessä. Ottamissuunnitelmassa pohjaveden pinnan ja ottamisen alimman tason väliin jätetään riittävä suojakerrospaksuus. Pohjaveden pinnankorkeuden mittausta jatketaan neljännesvuosittain. Ottoalueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita. Työkoneet tankataan alueella säiliöautosta. Toimintaan käytettyä kuormauskonetta, jota säilytetään ja tankataan tukitoiminta-alueen pysäköintialueella, joka on suojattu mahdollisten vuotojen varalta. Koneita ei huolleta eikä pestä alueella. Tukitoiminta-alueen pysäköintialueelle rakennetaan paikka työkoneiden tankkaukselle ja säilytykselle. Pysäköintialueen ja murskaimen alusta suojataan polttoaineita läpäisemättömällä kalvolla (esim. HDPEmuovikalvo), jonka päälle tiivistetään huolellisesti vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hienoa maa-aineista (silttiä, hienioa hiekkaa tai vastaavaa). Mahdollisten öljy- ja polttoainevuotojen varalta tankkauspaikan ja murskainten yhteydessä säilytetään turvetta tai muute öljynimeytysainetta, 1 turvepaali/kone. Jätteet ja jätevedet Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätenimike Arvioitu määrä kg/a Toimituspaikka Saniteettijäte 300 kunnallinen jätehuolto Yhdyskuntajäte 3000 kunnallinen jätehuolto Rautaromu 500 metallin kierrätys Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (mm. akut, öljytiset rätit ja trasselit) lajitellaan ja varastoidaan tukitoiminta-alueella asianmukaisissa tiiviissä ja suljettavissa astioissa. Jätteistä pidetään kirjaa ja ne toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Sosiaalijätevedet johdetaan umpisäiliöihin, joista vedet kuljetetaan

7 LIITE 1/YMPLTK (22) kunnallisen jätevesihuollon käsiteltäväksi. Tarvittaessa mm. pölyämisen ehkäisemiseksi käytetään vain puhdasta vettä, joka imeytyy maahan. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristönkannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Murskauksessa käytetään Tielaitoksen luokitusten mukaista C-luokan siirrettävää laitosta. Tielaitoksen ohjeiden mukaan pölyn sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2h) alitetaan 300 m etäisyydellä laitoksesta. Pölyn haitallista leviämistä estetään tarvittaessa pölyn sidonnalla sekä tuuli- ja leviämisesteillä. Kuivana aikana pölyämistä estetään pumppaamalla vettä murskauslaitteistoon ja tarvittaessa kastelemalla varastokasoja sekä kuljetusteitä. Melupäästöjä rajoitetaan toimintojen sijoittelulla, suojaavien rakenteiden hyödyntämisellä sekä kaluston kunnossapidolla. Murskauslaitoksen melu laskee Tielaitoksen tutkimuksen mukaan päiväajan ohjearvon 55 db alapuolelle esteettömässä tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin ja kovalla noin 610 metrin etäisyydellä. Sijoittamalla murskain ottoalueen pohjalle sekä sijoittamalla varastokasat kulloisenkin sijainnin kannalta häiritsevämpään suuntaan saadaan melupäästöjä vähennettyä entisestään. Toiminnan vaikutus ympäristöön Hakija on arvioinut, että toiminnasta ei aiheudu pysyviä haitallisia vaikutuksia lähialueen ympäristölle. Merkittävimmät vaikutukset ovat murskausjaksojen aikaiset ajoittaiset melu- ja pölyvaikutukset sekä onnettomuus- tai häiriötilanteessa tapahtuvat öljy- ja polttoainevuodot. Näitä vaikutuksia voidaan estää ja rajoittaa toimintojen suunnittelulla ja sijoittelulla. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Toimintaalueen läheisyydessä ei sijaitse vakituista asutusta. Murskausjaksojen aikaiset melu- ja pölypäästöt voivat ajoittain vaikuttaa negatiivisesti viihtyisyyteen ottoalueen välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset ovat hetkittäisiä. Luontovaikutukset kohdistuvat lähinnä ottoalueeseen, jonka alueelta kasvupaikat ja elinympäristöt väliaikaisesti menetetään ottotoiminnan ajaksi. Ottoalueen puusto- ja pintamaat on jo pääosin poistettu eikä sen läheisyydessä sijaitse harvinaisia tai uhanalaisia luontokohteita. Toiminnalla ei arvioida olevan pysyviä vaikutuksia luontoon eikä luonnon monimuotoisuuteen. Toiminnan loputtua kasvupaikat palautetaan ottosuunnitelman mukaisilla jälkihoitotoimenpiteillä (muotoilu ja metsittäminen). Toiminnan normaaliolosuhteissa ei synny haitallisia päästöjä vesistöön. Pohjaveden pilaantumisriski poikkeus- ja onnettomuustilanteissa on huomioitu jättämällä riittävä suojakerros ottamisen pohjan ja pohjaveden väliin, suojaamalla tankkauspisteet sekä varautumalla poikkeustilanteisiin. Vaikutukset ilmaan ovat lähinnä pöly- ja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja ja leviämisalueen laajuuden kannalta rajallisia.

8 LIITE 1/YMPLTK (22) Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen Hakemuksessa on esitetty ilmapäästöjen määriksi seuraavat tiedot: Päästö (tn/a) Hiukkaset (sis. pöly) 0,48 Typen oksidit (NOx) 0,53 Rikkidioksidi (SO2) 0,06 Hiilidioksidi (CO2) 187,87 Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa työkoneissa ja murskaimissa. Laitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja ne pidetään huollettuina. Melu ja tärinä Melua syntyy soran kuljetuksesta murskauslaitokselle ja syötöstä, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melupäästöjä tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminnan aikana. Murskauksesta johtuvaa melua syntyy jaksottaisesti n. 2-4 kuukautena vuodessa. Murskausjaksojen aikana murskausta tehdään arkisin ma-pe klo välisenä aikana. Kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheutuvaa murskausta huomattavasti vähäisempää melua voi esiintyä ympäri vuoden arkisin ma-pe klo välisenä aikana. Mahdollisesti kuljetuksia myös lauantaisin klo Melun vähentämiseksi murskain sijoitetaan ottoalueen alimmalle tasolle. Melua vähennetään koteloinnein ja meluestein. Varastokasat sijoitetaan suhteessa murskaimeen siten, että ne estävät melun leviämisen ottoalueesta pohjoisen suuntaan. Varastokasojen lisäksi ympäröivän alueen pinnanmuodot kuten Näräkistönmäki pohjoisessa sekä ottoaluetta ympäröivä kasvillisuus vaimentavat melua. Tärinää aiheutuu murskauksesta ja kuljetuksesta. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen. Kuljetuksen tärinä ulottuu n m etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Laitoksen käyttäjä tarkkailee toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai mun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Pohjaveden pinnan korkeuden mittausta jatketaan neljännesvuosittain. Pöly- ja melupäästöjä tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminnan aikana. Merkittävistä ympäristövahingoista tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesottoa valvovalle viranomaiselle. Käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat toiminnasta ovat lupaviranomaisen saatavilla ja toiminnasta raportoidaan lupaehtojen mukaisesti.

9 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen LIITE 1/YMPLTK (22) Toiminnan riskit liittyvät pääosin poikkeustilanteissa tapahtuviin öljy- tai polttoainevuotoihin, joiden yhteydessä haitallisia aineita voi päästä maaperään ja pohjaveteen. Alueella säilytetään vuotojen varalta turvetta ja muuta öljynimeytysainetta, 1 turvepaali/kone. Tuotantoalueella imeytysainetta säilytetään tankkausautojen ja murskainten yhteydessä. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittömästi. Merkittävistä ympäristövahingoista annetaan tieto palo- ja pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaseksi tuloa Landlady Oy hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutokenhausta huolimatta. Perusteluna on esitetty, että toiminnalla on maa-aineslain mukainen ottamislupa, jonka lupamääräysten noudattamiseksi on asetettu vakuus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Ruoveden kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Ruovesi-lehdessä on julkaistu ilmoitus kuulutuksesta Hakemuksesta on lähetetty ilmoitus postitse lähimmille naapureille. Hakemuksen johdosta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnot. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Toiminta-alue sijaitsee hakemuksen mukaan noin 1,4 kilometrin päässä lähimmästä asutusta kiinteistöstä. Toimintapäiviä vuodessa on melko vähän. Väliin jäävä vyöhyke on metsäinen, eikä siten ole syytä olettaa, että toiminnasta aiheutuisi merkittävää terveydellistä haittaa lähialueen asukkaille. Koska ottamisalue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella, tulee alueella tapahtuva toiminta toteuttaa siten, että sillä aiheutetaan mahdollisimman vähän vahingollisia vaikutuksia pohjaveden muodostumiselle. Koneiden tankkaus ja polttoaineiden käyttö tulee suorittaa huolellisesti siten, että siitä ei aiheudu maaperän ja sitä kautta pohjaveden pilaantumista. Öljynimeytystarvikkeet tulee olla jatkuvasti saatavilla ja niitä tulee käyttää asianmukaisesti ja välittömästi mahdollisen vuodon poiskorjaamiseen. Jätteet on kerättävä lukittaviin säiliöihin ja toimitettava asianmukaisesi keräyspisteisiin. Tarvittavista pohjavesinäytteiden otosta tulee sopia asianomaisten viranomaisten kanssa. Lupahakemuksessa on otettu huomioon alueen sijainti ja esitetty, miten alueella tapahtuva ottamistoiminta toteutetaan

10 asianmukaisesti. LIITE 1/YMPLTK (22) Pirkanmaan ELY-keskukselta on saatu lausunto Lausunnossaan (PIRELY/) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa mm. seuraavaa: Luonnonsuojelualueella keskiäänitasolle meluarvo on 45 db. Tämä ei täyty hakemuksen mukaan. Hakijan tulee tarkentaa tietoa ja tarvittaessa selvittää. Selvityksestä voi tarvittaessa pyytää ELY-keskuksen arvion. Murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Mikäli alueella seulotaan aineksia, tulee toiminta ottaa mukaan ympäristöluvan käsittelyyn. Alueelle on tarpeen asentaa näytteenottoon soveltuva näytteenottoputki. Putki tulee asentaa ottamisalueen pohjoisosaan pohjaveden virtaussuunnassa alimpaan kohtaan. Putki tulee asentaa heti ja putkesta tulee ottaa pohjavesinäyte ennen toiminnan aloittamista. Pohjavedestä tulee analysoida alla mainitut parametrit. Runsaasti poltto- ym. öljyä ja niiden varastointia, käsittelyä ja kuljetustoimintaa tärkeällä pohjavesialueella vaativa toiminta aiheuttaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 :n mukaisen pohjaveden pilaantumisvaaran. Yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa ovat varovaisuus- ja huolellisuusperiaate sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (YSL 20 ). Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa, mikäli lupaharkinnassa otetaan huomioon seuraavaa: Siirrettävän murskauslaitoksen sekä seulan polttoainesäiliöt, mahdolliset aggregaatit ja niiden tarvitsemat polttoainesäiliöt ja putket, työkoneiden polttoainesäiliöt ja putket sekä tankkausalue on sijoitettava alueella käytettäviä kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Alueen reunan tulee ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään tai joilla varastoidaan polttoainetta. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet ym., jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelta kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon (veden alueelta pois kuljettamista varten) tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee seurata pohjaveden laatua kerran vuodessa. Putkesta otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani,

11 Muistutukset ja mielipiteet LIITE 1/YMPLTK (22) sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt. Lisäksi tulee huomioida, että määritysrajat mineraaliöljyille ja polttoainehiilivedyille ovat vastaavia kuin pohjaveden ympäristölaatunormit (VNa 341/2009). Pohjaveden laatutulokset tulee toimittaa Pirkanmaan ELYkeskukselle sähköisessä muodossa (siirtotiedosto vyh dat muodossa) ympäristöhallinnon sähköiseen pohjavesitietojärjestelmään liitettäväksi. ELY-keskuksen tietojen mukaan suunnitellun ottamisalueen lähiympäristössä esiintyy kangaskiuru sekä voi esiintyä kehrääjää. Edellä mainittujen lajien elinolosuhteiden turvaamiseksi häiritsevää toimintaa (mm. kiviainesten jalostus) alueella ei tule tehdä välisenä aikana. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiaan ja antaa vastineensa lausuntoihin. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa ( ) huomioitiin, että hakemuksessa esitettyjen melutietojen perusteella luonnonsuojelualueilla keskiäänitasolle asetettu meluarvo on 45 db ei täyty ja että tietoja tulee tarkentaa. Landlady Oy antoi vastineensa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon : Täydennys melutietoihin: Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue on lähimmillään 690 metriä ottoalueen rajasta Siikakankaantien (keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL 1710 ajoneuvoa/vrk) pohjoispuolella. Ryövärinkuoppa on Siikakankaan suppa, jonka ympärillä on runsasta lähdekasvillisuutta ja laskupurossa majavanpato. Ottotoiminta aloitetaan ottoalueen jo kaivetulta alueelta, jolloin suojelualueen ja murskaimen välinen etäisyys on n. 850 m murskaimesta. Lähimmillään murskain on n. 750 metrin päässä lsalueen rajalta. Hakemuksessa arvioitiin murskauksen melun vaimenevan alle asuinalueen päiväohjearvon 55 db noin metrin päässä murskauslaitoksesta. Arvio perustui Tielaitoksen tutkimuksiin, joiden mukaan murskauslaitoksenmelutaso laskee arvon 55 db alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin ja kovalla noin 610 metrin etäisyydellä (Tielaitos 1994: Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, liite C8). Haetun ottoalueen ja Ryövärinkuopan välinen maasto on puustoltaan kasvun eri vaiheissa olevaa metsämaastoa, akustiselta laadultaan kasvipeitteinen maanpinta on ns. pehmeää. Edellä mainitun ohjekirjan mukaan pehmeällä maanpinnalla melutaso laskee alle 55 db noin 410 metrin ja alle 45 db noin 1000 metrin päässä melulähteestä. Puusto vaikuttaa melutasoihin siten, että alle 45 db:n päästään noin 750 metrin etäisyydellä tasaisessa maastossa. Mäkelän sora-alueen ja

12 LIITE 1/YMPLTK (22) Ryövärinkuopan maasto on metsäpeitteistä. Heti ottoalueen pohjoispuolella puusto on tiheämpää ja korkeampaa, noin metristä. Edellä esitetyt tiedot maanpinnan ja kasvillisuuden vaikutuksista melun leviämiseen kuvaavat tilannetta, jossa melulähteen ja melun mittauspisteen välinen maasto on tasaista. Mäkelän sora-alueella soranotto aloitetaan alueen lounaiskulmasta, jolloin murskain saadaan sijoitettua montun pohjalle tasoon+ 160, ,0. Tällöin murskaimen etäisyys Ryövärinkuopasta on vähintään 850 metriä ja murskaimen pohjoispuolelle Ryövärinkuopalle päin jää 7 10 metrin rintaus. Ottamisen edetessä murskain pidetään pohjan tasolla, jolloin suojaava rintaus säilyy. Lähimmillään luonnonsuojelualuetta murskain on ottotoiminnan loppuvaiheessa ottoalueen luoteiskulmassa n. 750 metrin päässä. Tällöin suojaavan rintauksen korkeus on 3 7 metriä. Lisäsuojaa melulta antaa ennen soranottoa kuorituista pintamaista läjitetty maavalli ottoalueen pohjoisrajalla. Tielaitoksen tutkimusten mukaan 10 metriä korkea este 50 metrin etäisyydellä melulähteestä alentaa melutason alle 45 db:n alle 400 metrin etäisyydellä melulähteestä. Vastaavasti 100 metrin etäisyydellämelulähteestä oleva 10 metriä korkea este alentaa melun alle 45 db:n noin 500 metrin etäisyydellä. Lisäksi varastokasat pyritään sijoittelemaan murskaimen kulloisenkin sijainnin suhteen siten, että ne suojaavat melun leviämisen kannalta häiritsevimpään suuntaan. Edellä esitettyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että murskauksen keskiäänitasot eivät tule ylittämään 45 db:n tasoa Ryövärinkuopan lsalueella. Hakija ei katso melun mallintamista tarpeellisena, ottotoiminnan loppuvaiheessa melutasoja voidaan tarvittaessa todentaa mittaamalla. Murskauslaitoksen tarvitseman sähköenergian ottaminen sähköverkosta: ELY-keskuksen lausunnossa esitetään, että murskauslaitoksen energia on otettava ensisijaisesti sähköverkosta ja tämä vaihtoehto tulee selvittää. Hakija viittaa MH-Kivi Oy:n tekemään vertailulaskelmaan, jossa on selvitetty murskauslaitoksen energian ottamista sähköverkosta. Laskelman perusteella tämän tyyppisessä murskaustoiminnassa valtakunnan verkosta hankitulla energialla tuotettujen lajitteiden murskauskustannus on (linjanrakennusinvestoinnin lisäksi) n. 50 % kalliimpaa kuin polttoöljyllä tuotettujen lajitteiden. Käytännössä tämä tekee toiminnasta liiketaloudellisesti mahdotonta. Vaatimus asettaa hakijan eriarvoiseen asemaan alueen muiden soranottoa harjoittavien toimijoiden kanssa, joiden lupamääräyksiin ei vastaavaa velvoitetta ole sisällytetty. Esimerkiksi Mäkelän sora-alueen eteläpuolella sijaitsevalle kiinteistölle Soraneva on myönnetty ympäristölupa samalle toiminnalle Maansiirto Väinö Tenkanen Ky:lle Lupa hakemuksesta Pirkanmaan ELY-keskuksen antamassa lausunnossa selvitystä murskauslaitoksen energian ottamisesta sähköverkosta ei ole edellytetty eikä sitä lupaehdoissa ole määrätty.

13 Tarkastukset LIITE 1/YMPLTK (22) Landlady Oy:n hakemuksessa on kuvattu (hakemuksen kohdat 9 ja 17, hakemuksen liite 8) polttoaineiden käsittelyyn tarkoitetulle alueelle rakennettava suojaus, joka on vastaava kuin mitä ELY-keskus lausunnossaan edellyttää. Hakemuksessa esitetyillä toimintatavoilla (kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella, koneiden yhteyteen varataan imeytystarvikkeita) ja rakenteilla (polttoaineiden säilytys valumaaltaallisessa kaksoisvaippasäiliössä/maaperän suojaus HPDE-kalvolla) voidaan toiminta toteuttaa siten, ettei haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Esimerkiksi Vaasan hallinto-oikeus kumosi antamassa päätöksessään Pirkanmaan ELY-keskuksen vaatimuksen murskauksen tarvitseman sähkön ottamisesta verkosta. Oikeus totesi, että lupamääräyksillä, mukaan lukien niiden tarkkailuja raportointivelvollisuuksilla, voidaan varmistaa luvan myöntämisedellytysten täyttyminen. Lisäksi hakija ehdottaa, että ELY-keskuksen lausunnossa esitetty kiviainesten toiminnan rajoitus välisenä aikana kohtuullistettaisiin välille , mikä vastaa alueen lupakäytäntöä (mm. edellä mainittu Maansiirto Väinö Tenkanen Ky:n ympäristölupa). Keurusselän ympäristön-ja terveydensuojelutoimiston lausunto : Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon asiakohtiin. Alueelle ei tehty tarkastusta ympäristölupahakemukseen liittyen. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Landlady Oy:lle kiviaineksen (hiekan ja soran) murskaukseen Ruoveden kuntaan Pohjan kylään kiinteistölle Mäkelän sora-alue ( ) Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena seuraavin lupaehdoin: 1. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Toiminta-ajat 2. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika on vuosittain enintään 120 päivää (24 viikkoa). Kuormausta ja kuljetusta voi tehdä ympäri vuoden. Murskaamista ja kiviaineksen jalostusta ei saa tehdä välisenä aikana. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana.

14 LIITE 1/YMPLTK (22) Kuljetus ja kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin klo välisenä aikana. Kuormauksia ja kuljetuksia saa tehdä tarvittaessa lauantaisin klo välisenä aikana. Murskaamon kunkin toimintajakson aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melu, pöly ja tärinä 3. Toiminta ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää melutason päiväohjearvoa 55 db (LAeq) klo Loma-asutukseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla tai virkistysalueena käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 ja klo 22-7 tasoa 40 db (Laeq). Toiminnanharjoittajan on varmistuttava, etteivät meluraja-arvot ylity alueen olosuhteiden muuttuessakaan. Lupaviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa toiminnanharjoittajan selvittämään melutason mittauksin häiriintyvässä kohteessa, mikäli toiminnassa epäillään aiheutuvan meluhaittaa. Mittauksen tekijä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. 4. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Maa-ainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. 5. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimintaalueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla meluntorjuntatoimilla. 6. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle on estettävä. Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 8. Maan pinnan ja pohjaveden välisen suojakerrospaksuuden on oltava murskaamon sekä tukitoiminta-alueen kohdalla vähintään 4 metriä. Alin ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun pohjavedenkorkeuden mukaan. 9. Aggregaatti ja aggregaatin tarvitsema polttoainesäiliö ja putket, liikkuvan murskauslaitoksen polttoainesäiliöt sekä työkoneiden polttoainesäiliöt ja putket ja tankkausalue on sijoitettava alueella käytettäviä kemikaaleja kestävällä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty vähintään 30 cm paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Alue tulee varustaa reunakorokkeella tai

15 Jätteet LIITE 1/YMPLTK (22) vastaavalla. Suoja-alueen alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet, jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelle kertyvät sadevedet tulee johtaa eristeen päältä öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai pumpata riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon tai alue on katettava. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Luvan saajan on toimitettava valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma suojausrakenteiden tekemisestä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmasta on käytävä ilmi maaperäsuojauksen tekotapa ja suunnitelmaan tulee liittää asemapiirros, johon suojatut alueet on merkitty. Maaperän suojarakenteiden tekemisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle ennen niiden rakentamista. Suoja-alueen rakentaminen tulee dokumentoida ja suoja-alueen tulee olla tarkastettavissa ennen toiminnan aloittamista. Jos luvan voimassaoloaikana suoja-alueen sijaintia muutetaan, tulee luvan saajan toimia edellä esitetyllä tavalla. 10. Murskausaseman öljyä tai polttoainetta sisältävät alueet tulee suojata 50 cm paksulla savesta tai siltistä rakennetulla tiiviillä maakerroksella tai 1mm vahvuisella muovilla, jonka päälle tulee vähintään 30 cm paksuinen maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne. 11. Työkoneiden sekä murskauslaitteiston tankkaamiseen käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoaineiden jakelulaitteissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 12. Työkoneiden säilytys ja ajoneuvojen pysäköintialue tulee varustaa vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla (esim. vähintään 50 cm:n paksulla savi-silttisellä maakerroksella tai vastaavalla rakenteella). Säilytys- ja pysäköintialueen pintavesien kulkeutuminen toiminta-alueen suuntaan on estettävä kallistuksin tai reunakorokkeella. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Mikäli alueella joudutaan poikkeuksellisesti tekemään huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia suojaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty. 13. Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. 14. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminta ja varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Alueelle ei saa sijoittaa sinne kuulumattomia materiaaleja ja jätteitä.

16 LIITE 1/YMPLTK (22) 15. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan sille, jolla on oikeus ottaa jätettä vastaan. Toiminta-alueen jätehuollossa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä. 16. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt ja käytetty imeytysmateriaali, tulee varastoida lukittavassa ja tiivispohjaisessa tilassa omissa astioissaan niin, että pakkausten rikkoutuessakin aineiden leviäminen ympäristöön on estetty. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Ne on pakattava ja merkittävä jätelainsäädännön mukaisesti. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai varastointipaikkaan jokaisen toimintakerran jälkeen. 17. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimituspaikka- ja aika. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee olla siirtoasiakirja. Onnettomuus ja häiriötilanteet 18. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävästi alkusammutus- ja vuotojentorjuntakalustoa. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuksien tai häiriötilanteiden edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Öljyvuotojen varalta alueella on oltava käytössä imeytysainetta, keräysvälineitä ja säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle. Mahdollisiin häiriötilanteisiin tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. 19. Mahdollisista häiriötilanteista (poikkeukselliset päästöt, vahingot, onnettomuudet), joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja öljyntorjuntaviranomaiselle (palo- ja pelastusviranomainen), jos kyse on öljyvahingosta. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 20. Kunkin toimintajakson aloittamisesta ja arvioidusta kestosta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut aseman laitteineen sekä maaperäsuojaukset. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Toiminnanharjoittajalle tulleista toimintaa koskevista valituksista tulee ilmoittaa lupaa valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkastettava koneiden kunto säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että korkeusmerkinnät ovat merkitty maastoon siten, että maan pinnan tasot toiminta-alueella voidaan tarkistaa. 22. Alueelle tulee laatia pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuohjelma, joka toimitetaan ennen toiminnan aloittamista valvovalle viranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Pohjavesiputkista, joista tarkkailua tehdään, tulee toimittaa pohjavesiputkikortit tarkkailuohjelman yhteydessä.

17 LIITE 1/YMPLTK (22) Pohjaveden laadun seuranta tulee tehdä siihen soveltuvasta muovisesta tarkkailuputkesta. Ennen toiminnan aloittamista alueelle tulee asentaa uusi muovinen pohjaveden laaduntarkkailuputki, joka asennetaan tukitoiminta-alueen ja murskauslaitoksen alapuolelle pohjaveden virtaussuunnan mukaan. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana, sekä toiminnan loputtua. Pohjaveden laatunäytteistä tulee määrittää: haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja öljyhiilivedyt (öljyjakeet C10-40 määritysraja 50 µg/l). 23. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraava asiat: murskauslaitoksen käyttövuorokaudet ja toiminta-ajat tuotetun kiviaineksen määrä ja laatu syntyvien jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat polttoaineiden laatu ja käyttömäärä ympäristön kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä mahdolliset vesinäytetulokset ja ympäristöselvitykset. Paras käyttökelpoinen tekniikka 24. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen 25. Toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 26. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toimintaan liittyvät rakenteet poistaa alueelta. Näiden määräysten lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia voimassa olevien lakien ja säädösten mukaisesti. TOIMINNAN ALOITTAMINEN ENNEN PÄÄTÖKSEN LAINVOIMAISUUTTA Ympäristölautakunta myöntää Landlady Oy:le ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tuloa. Hakijan tulee asettaa 5000 euron vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

18 LIITE 1/YMPLTK (22) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonotumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perineistä saamelaiselinkeinoja---. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on noudatettava mitä 11 :ssä säädetään. Eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaan mm. kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esim. pölystä, hajusta tai melusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia kohteita. Toiminta sijoittuu II-luokan pohjavesialueelle. Murskaustoiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjavedelle, kun menetellään lupamääräysten mukaisesti. Luvassa on annettu määräykset maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevat määräykset. Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseen. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttavia aineita, tai joilla murskauslaitoksen öljyä tai polttoainetta sisältävät osat sijaitsevat, suojataan öljyä pidättävillä rakenteilla. Murskauslaitoksen toiminta vuosittain on lyhytaikaista. Maaperän suojaukset pienentävät merkittävästi mahdollisten vuotojen aiheuttamaa riskiä. Toimittaessa

19 LIITE 1/YMPLTK (22) lupamääräysten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. Saadut lausunnot on otettu lupapäätöksessä huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten perustelut 1. Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. 2. Toiminta-aikojen rajoittamisella on ehkäisty melurasitteen määrää. Kesäaika on rajattu murskauslaitoksen toiminta-ajasta pois harvinaistuneiden lajien elinolosuhteiden turvaamiseksi. (YSL 16, 17, 52, VNa 800/2010 8, Vnp 993/1992, NaapL 17 ) 3. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteessa melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksellä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 11, 46, 49, 52, NaapL 26/1920, 17, Vnp 993/1992, Vna 800/2010) 4. Määräys on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi ja laitoksen toiminnasta tulevan melun ja pölyn aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. (Vna (800/2010), YSL 52, NaapL 17 ) 5. Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laitteiden kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden melupäästöjä. (Vna 800/2010 4, YSL 52 ) 6. Pölyn leviämistä koskeva määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Vna 800/2010 4, YSL 49, 52, NaapL 17 ) 7. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16, 17, 52, Vna 800/2010, 9 ) 8. Suojakerros vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan mukaan. (YSL 16, 17, 52, Vna 800/ ) 9. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Suoja-alue tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta