Akateemisen johtamisen uudet haasteet - kasvukipua vai vuorovaikutusta?

Transkriptio

1 JULKAISU 6/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Akateemisen johtamisen uudet haasteet - kasvukipua vai vuorovaikutusta? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta " Akateemisen johtamisen uudet haasteet - kasvukipua vai vuorovaikutusta?". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Tekniikan tohtori Tuomas Raivio, Gaia Professori Seppo Hölttä, Tampereen yliopisto, Johtamisen laitos Professori Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto Professori Juhani Keinonen, Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Kommenttipuheenvuoron esittivät Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, UNIFIn vpj. Professori Maarit Valo, Professoriliiton puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pirkko Viitala, Tieteentekijöiden liitto Kansanedustaja Tuula Peltonen, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Akateemisen johtamisen uudet haasteet - Kasvukipua vai vuorovaikutusta? TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Yliopistolain uudistuksen vaikutukset johtamiselle - odotukset ja toteutus? Tekniikan tohtori Tuomas Raivio, Gaia Voiko yliopisto toimia yrittäjämäisesti? Professori Seppo Hölttä, Tampereen yliopisto, Johtamisen laitos Onko meillä tulevaisuudessa innostavampi yliopisto? Professori Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto Kahvitauko Muuttiko yliopistouudistus laitoksen arkipäivää? Tulevaisuuden toiveet? Professori Juhani Keinonen, Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, UNIFIn vpj. Professori Maarit Valo, Professoriliiton puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pirkko Viitala, Tieteentekijöiden liitto Kansanedustaja Tuula Peltonen, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Keskustelu Tilaisuuden päätös

4 Yliopistolain uudistuksen vaikutukset johtamiselle - odotukset ja toteutus? Dos. Tuomas Raivio

5 Gaia Suomalainen huippuosaamisen konsultti 35 asiantuntijaa Helsingissä ja Zurichissä - 7 tohtoria Arvioinnin asiantuntija - Hätäkeskusuudistuksen arviointi Puolustushallinnon tutkimustoiminnan arviointi, MATINE:n arviointi - VTT:n arviointi SHOKien arviointi käynnissä - Kymmenien Tekes-ohjelmien arviointi - Akatemialakiuudistuksen arviointi 2011

6 Yliopistolain uudistuksen arviointi OKM tilasi yliopistolain uudistuksen arvioinnin Gaialta ja Innovus Oy:ltä Toteutus 10/2011-5/2012 Keskeiset arviointinäkökulmat - yliopistojen oikeushenkilöasemamuutokset (julkisoikeudellinen laitos, yksityisoikeudellinen säätiö) - yliopistojen henkilöstön palvelussuhteen muutos - yliopistojen siirtyminen valtion suoran budjettitalouden ulkopuolelle - yliopistojen hallintomallin muutos strategisen johtamisen vahvistamisen ja asiantuntemuksen käytön kannalta - yliopistojen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen - Aalto-yliopiston perustaminen ja uudet yliopistot

7 Lakiuudistuksen tausta ja tavoitteet Tavoitteena taloudellisen autonomian huippuosaamisen ja verkostoitumisen edellytysten parantamiseksi yliopistoissa Oikeudellisen aseman uudistamisella haluttiin laajentaa yliopistojen toimintavapautta Näin haetaan toimintaedellytyksiä ja menestystä kv. kilpailussa Avainasemassa johtamisjärjestelmien uudistaminen ja joustavampien toimintatapojen kehittäminen - Uudistus keskittyi strategiseen johtamiseen - Sisäinen uudelleenorganisoituminen oli vapaaehtoista 4

8 1. Strategisen johtamisen ote on vahvistunut yliopistoissa Yliopistokollegio/akateemisten asioiden komitea/konsistori/ - Hakee yhä rooliaan - Toimivaltarajat epäselvät Hallituskokoonpanot muuttuneet radikaalisti - Ulkopuolisia jäseniä joilla vahvistettu yliopistojen ulkopuolista ohjausta hyvät kontaktit ulkopuolelle, viriliteettiä - Isoissa yliopistoissa pääasiassa strategista toimintaa, pienemmissä rooli haussa - Roolin toivotaan kehittyvän strategisten painopisteiden määrittelyyn Rehtori - Toimitusjohtajamainen ote - Vastuu yliopistoyhteisön sisälle on korvautunut vastuulla hallitukselle - Mahdollistaa aivan uudenlaisen johtamisen - Rooli, asema ja valta vahvistuneet (mutta strategiset tehtävät siirtyneet hallitukselle) - Vastuu taloudesta; KPI 5

9 2. Sisäinen organisoituminen uudistettu melkein jokaisessa yliopistossa Laki ei tätä velvoita Pääasiassa kohti suurempia yksiköitä Dekaanit nimittää rehtori, hallitus tai tiedekuntaneuvosto Valitsemiskäytäntöjä pidetään pääosin hyvinä Johtaja- tai päällikkörekrytointeja lähes kaikissa yliopistoissa - Henkilöstöhallinto, taloushallinto, varainhankinta, viestintä, markkinointi Toiminnanohjausjärjestelmiä Ylimmän johdon mielestä johtamiseen kiinnitetään enemmän huomiota yliopistoissa Henkilöstö katsoo demokratian vähentyneen Työnantajaroolin käynnistymisestä kaksi hyvin vastakkaista näkemystä Miten sovitetaan yhteen henkilöstöhallinto, innovaatiojohtaminen ja professuuri? 6

10 3. Strategiset valinnat ja voimavarakohdennukset Laki ei edellytä suoraan, mutta taloudellista autonomiaa perustellaan strategisen tavoitteenasettelun mahdollistumisella Tehdyt strategiset voimavarakohdennukset hyvin pieniä - Nämä kuitenkin tehty valituille painopistealueille Kohdentamisen dilemma: profiloituminen edellyttää lakkauttamisia profiloitumista tapahtuu selkeästi vähemmän kuin tavoitellaan - Teknisten yliopistojen ekosysteemityö kiinnostava avaus Tutkimusrahoittajat ja yritysmaailma pitävät profiloitumista ja selkeää strategiaa tärkeänä 7

11 Henkilöstö on kuitenkin hyvin kriittistä.. 8

12 (2) 9

13 (3) 10

14 Johtopäätöksiä Uudistuksen ajajat katsovat muutoksen olleen välttämätön ja onnistunut Yliopistojen strateginen johto on tyytyväinen ja strateginen johtajuus on selvästi kehittynyt Henkilöstö on varsin kriittinen johtamista ja uudistusta kohtaan Uudistusta onkin pidettävä onnistuneena, MUTTA uudistus ei ole läpileikannut yliopistoja Operatiivinen johtaminen ja tutkimuksen mahdollistaminen kuitenkin avainasemassa tuloksellisuuden kannalta Henkilökohtainen näkemys: Yliopistojen tulokset ovat professoreiden ja ryhmien tuloksia. Siksi kaiken uudistamisen tulisi keskittyä tämän tason toimintaedellytysten palvelemiseen. 11

15 TUTKAS-seminaari Voiko yliopisto toimia yrittäjämäisesti? Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group (HEG)

16 Korkeakoulujärjestelmän matriisirakenne (Clark 1983) Tieteenaladimensio Akateeminen työ, arvot, laatu, kulttuurit Monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden lisääntyminen (tiedon tuotannon, jalostuksen ja jakelun muutos) Instituuttidimensio Edellytykset akateemiselle työlle Hallinta- ja hallintorakenteet Akateemiset perusyksiköt Ulottuvuuksien leikkauksissa

17 Yliopiston tavoitteiden moninaisuus ja ristiriitaisuus Alakohtaiset tavoitteet Yliopiston tavoitteet Rakenteellinen ristiriita

18 Toimintaympäristön muutos Valtionohjaus Markkinat Yliopiston johtamisen ja hallinnon uudet rakenteet ja mekanismit erilaisissa toimintaympäristöissä

19 Clark s Triangle Academic Profession/Academic Oligarchy State Markets Burton R Clark: The Higher Education System, 1983

20 Clark s Triangle today Unions Academe Industrial Associations Students Companies Government/ MoE Coordinating Structures European Union Sector Ministries Regional Governments Employers and their associations Student Unions Markets

21 Burton Clark Creating Entrpreneurial Universities Organizational Pathways of Transformation, 1998 Entrepreneurial University innovatiivinen uusia mahdollisuuksia etsivä valtion kontrollista eroon pyrkivä ympäristönsä kanssa tasapainossa oleva itsenäinen vastuullinen muutoskykyinen rakentanut kaikki toimintansa vahvan akateemisen ytimensä ympärille

22 Clarkin tutkimus Viisi innovatiiviseksi tunnettua eurooppalaista yliopistoa Miksi ne ovat menestyneet?

23 The strengthened steering core Vahvistettu johtamisen ydin The diversified funding base Monipuolistettu rahoitusrakenne The integrated entrepreneurial culture Yliopistoyhteisöä integroiva yrittäjämäinen kulttuuri The stimulated academic heartland Stimuloitu akateeminen ydin The expanded developmental periphery Laajennettu kehittämis-periferia Clarkin ehdot

24 Yrittäjämäisesti toimivan yliopiston kolme tasoa Institutionaalinen malli (Institutional entrepreneurship) (Clark) Akateeminen työ, organisaatio, hallinto, johtaminen Akateeminen (yksilötason) yrittäjyys (staff entrepreneurship) Spin-off yritysten synnyttäminen Yliopiston tuki (tai esteet) yrittäjyydelle Akateeminen kapitalismi (esim. Etzkowitz, Marginson, ) Opiskelijayrittäjyys (esim. Vorley) Yrittäjyysohjelmat Innovatiivinen opiskeluympäristö

25 Millaisella mallilla yliopisto voi toimia tehokkaasti markkinoilla Yritysmäinen malli? Yrittäjämäinen malli? (Julkishallinnon byrokratiamalli?)

26 Yritysmäinen vai yrittäjämäinen Yrityksen malli Keskitetyt tavoitteet (akateeminen ja taloudellinen tulos) Hallinnon ja johtamisen hierarkiat ja prosessit Olettaa että yo on rationaalinen organisaatio Korostaa vastuita ja tulosvastuuta Keskitettyjen rakenteiden ja prosessien korostus markkinoilla yliopisto? Yrittäjämäinen malli Korostaa hajautetut (tieteenalojen) tavoitteita Tiedon tuotannon hierarkiat, kollegiaalisuus & johtamisen hierarkiat Olettaa että yo on vain rajoitetusti rationaalinen Korostaa yrittäjämäistä kulttuuria ja akateemisen yhteisön sisäisiä arvoja Tieteenalojen sisäisten mekanismien tuen korostus markkinoilla

27 The strengthened steering core Vahvistettu johtamisen ydin The diversified funding base Monipuolistettu rahoitusrakenne The integrated entrepreneurial culture Yliopistoyhteisöä integroiva yrittäjämäinen kulttuuri The stimulated academic heartland Stimuloitu akateeminen ydin The expanded developmental periphery Laajennettu kehittämisperiferia Clarkin ehdot

28 Streams of Knowledge and Money Stakeholders Consultancy to Stakeholders Streams of Funding Professional Training Programmes International and National Master Programmes PhD Training Basic and Applied Research Interaction of Knowledge Processed by Different Activities National and International Partners and Networks Links to Basic Disciplines

29 Suomalaiset yliopistot yrittäjämäisesti toimivana yliopistona Strengthened Steering Core Näkevätkö yliopistot uuden lain mahdollistajana? Vai mieltävätkö yliopistot esim. ulkopuolisen edustuksen hallinnossa minimiperiaatteet maksimeina? Ollaanko yritysmallia soveltamassa kritiikittömästi yliopistoihin? Ovatko yliopistot rakentamassa entistä enemmän tieteenalojen toimia rajoittavaa sääntelyä? Tieteenalojen näkökulmasta taloushallinto ohjauksen ytimessä Extended Development Periphery Sisäisten palveluiden tuotannolle ei ennenkään esteitä mitä perusyksiköt tarvitsevat? Yhtiöittäminen mahdollisuus Kehittämisperiferia nähtävä globaalista näkökulmasta Stimulated Academic Heartland Perustutkimus ja siihen pohjautuva opetus tekevät yliopistoista ainutlaatuisia Vuorovaikutus sovellusten kanssa yliopiston jatkuvan kehityksen edellytys

30 Diversified Funding Base Kannusteet perusyksiköille olennaisia Tulojen ja kustannusten kohdattava toisensa perusyksikkötasolla Tarvitaan rahoituspuskureita organisaation eri tasoilla Investoinnit (koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen) tärkeitä Integrated Entrepreneurial Culture Akateemisen yhteisön perusarvojen kunnioitus Jatkuvaa keskustelua sekä yliopiston että yksiköiden tavoitteista tarvitaan Kulttuuria luodaan jokapäiväisessä työssä

31 Tulevaisuudessa innostavampi yliopisto? Akateemisen johtamisen uudet haasteet ka svukipua va i vuorova ikutusta? Tutkas Prof. Pirjo Ståhle Pirjo Ståhle 1

32 Yliopisto on yhteiskunta mme tä rkein tietoon ja tietä miseen erikoistunut instituutio. Yliopiston tehtä vä on ta a ta tietova rannon siirtä misen uusille sukupolville, tuotta a uutta tietoa ja yllä pitä ä tiedon itseään korjaavaa mekanismia Pirjo S tå hle 2

33 Uutta energiaa yliopistoihin! Joka kymmenes korkeakouluopiskelija on uupunut ja joka kolmas on uupumisriskissä Pirjo S tå hle 3

34 Valtaosa vastaajista kokee, ettei tulosohjaus kasvata akateemisen uran houkuttelevuutta tai että sillä on selkeä negatiivinen vaikutus akateemisen työn kiinnostavuuteen. Yllättävän moni vastaajista jopa suoranaisesti mainitsi, että tulosohjaus on syy siihen, että on päättänyt jatkaa uraansa muualla kuin yliopistomaailmassa. Kirsi-Mari Kallio & Tomi, J. Kallio: Tulosohjaus yliopistojen asiantuntijatyössä. Teoksessa Ståhle & Ainamo (toim.) Innostava yliopisto. Gaudeamus Pirjo S tå hle 4

35 Jo teorian tasolla tulosjohtaminen vaikuttaa ilmeisen väärältä johtamisdoktriinilta asiantuntijatyön johtamiseen. Kirsi-Mari Kallio & Tomi, J. Kallio: Tulosohjaus yliopistojen asiantuntijatyössä. Teoksessa Ståhle & Ainamo (toim.) Innostava yliopisto. Gaudeamus Pirjo Ståhle 5

36 Pirjo S tå hle 6

37 Opiskelijan, opettajan ja tutkija n motiva a tion tukeminen kuuluu yliopistojohtajan tärkeimpiin tehtä viin. Tämä on yliopistojohtamisen ideologinen ydin. Jos yliopisto menettä ä akateemisen työn olennaisimman piirteen eli motivaation voiman, ollaan vaarallisella tiellä. Pirjo S tå hle 7

38 Tekemisen ja tietämisen haasteet ovat muuttuneet

39 Toiminna n logiikka on muuttunut Tehokkuus Laatu Elämykset ja innovaatiot Kilpailuetu Myöhäisteollinen murrosaika Materiaaliintensiivinen Merkitysintensiivinen Tuotanto Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Verkostoyhteiskunta Yhteiskuntamalli Pirjo Ståhle Lähde: Pentti Malaska, modifioitu

40 Nyt muutokset leviävät nopeasti kaikkialle. Maailman keskinäisriippuvuus on lisä ä ntynyt ja tiedonluonnin dyna miikka muuttunut.

41 O sa a minen ka sa utuu: suuruuden ekonomia ja innovaatioekonomia sekoittuvat Innovaatiot syntyvät harvoissa keskittymissä. Kaksikymmentä johtavaa keskusta tuottaa puolet maailman taloudesta. Maailman innovaatiokeskukset ovat aina olleet fyysisesti hyvin pieniä. Antiikin Ateenassa oli vähemmän ihmisiä kuin Lahdessa, mutta siellä syntyi länsimaisen sivistyksen perusta. Source: Himanen (2010). Maps by Florida & Gulden Pirjo S tå hle 11

42 Tekeminen Kompleksisessa maailmassa kehittä minen ta pahtuu verkostojen avulla. O saamisen integrointi, suhteet ja yhteydet ratkaisevat. Yhdessä tekeminen kasvattaa tietopääomaa. Pelkkä tieto ei riitä: luotta mus, innostus ja energia ratkaisevat.

43 Tietäminen (Hakkarainen 2005) Pirjo Ståhle

44 Informaatio on visuaalisempaa kuin koskaan

45 Viime aikoina on julkaistu mielenkiintoisia tutkimustuloksia siitä, miten liike - vaikkapa käsillä tekeminen - tehostaa teoreettisten asioiden oppimista. Vaativat motoriset liikkeet ja liikesarjat ovat haastavia kognitiivisesti. Musiikin hyödyntäminen aivotutkimuksen koeasetelmissa on tuonut uusia mahdollisuuksia tutkia tunteiden ja älyn välistä liittoa. Kiti Muller: Ajattelevat aivot yliopistossa teoksessa Ståhle & Ainamo (toim.) Innostava yliopisto. Gaudeamus Pirjo Ståhle 15

46 Yliopiston haasteena on tietokäsitys sekä tiedon ja osa a misen johta minen Pirjo S tå hle 16

47 Yliopistossa tieto on tosi uskomus Akateemisessa yhteisössä tieto nä hdä ä n enimmä kseen objektina, jonka todenperä isyys perustuu a rgumentteihin. Tieteellinen tutkimus on luonteelta a n uskomusten todenta mista, perustelua ja kumoa mista. Tieto on ikä ä n kuin ihmisen ulkopuolella, ja ihminen itse on tarkkailija Pirjo S tå hle 17

48 Tiedon kolme ulottuvuutta Potential knowledge Ta cit know ledge Explicit knowledge

49 Tietojohtamisen fokus 1. Sukupolvi Explicit knowledge Informaation jakaminen IT:n avulla Tiedon paikantaminen ja hankkiminen Informaatiojärjestelmät 2. Sukupolvi Ta ci t knowledge Nonakan yhteisöllisen tiedonluonnin malli Tiedon jakaminen ja välittäminen Sosiaalinen oppiminen, Communities of practice 3. Sukupolvi Potential knowledge Itseorganisoituminen Verkostot Uuden tiedon luonti Kaaoksen, epävarmuuden ja riskien hallinta Innovaatioekosysteemit

50 Tietäminen on vuorovaikutusta Tieto a rgumentoituna totuutena on jä ä vuoren huippu, jonka perusta na ovat pinnanalaiset tietä misen ta pahtuma t. N äiden tapahtumien pohjana taas toimivat olosuhteet, jotka ma hdollista va t tietä miseen ta rvitta va n vuorova ikutuksen Pirjo S tå hle 20

51 Yliopistoa on opittava kehittämään tietoa tuottavan yhteisön näkökulmasta. Sen myötä myös tulokset paranevat Pirjo Ståhle 21

52 Yritysmaailman logiikka ei riitä M a rkkina ta lous etsii suurinta kusta nnustehokkuutta, tiede etsii totuutta. Tutkija t ja muut luova n työn tekijä t eivä t ohja udu voittoma rgina a lien perusteella, va a n työn tulokset syntyvät sisäisestä motivaatiosta ja vapaudesta ohjautua työssä itsenäisesti Pirjo S tå hle 22

53 Lisää aiheesta: Pirjo S tå hle & A ntti A ina mo (toim. ): Innosta va yliopisto kohti uudistavaa yliopistojohtamista. Gaudeamus Pirjo Ståhle & Markku W ilenius: Luova tietopääoma tuleva isuuden kestävä kilpailuetu. Edita Pirjo S tå hle 23

54 Akateemisen johtamisen uudet haasteet Kasvukipua vai vuorovaikutusta? Muuttiko yliopistouudistus laitoksen arkipäivää? Tulevaisuuden toiveet? Juhani Keinonen Fysiikan laitos

55 Sisällys 1) Johdanto 2) Hallintorakenne ja johtaminen 3) Henkilöstöjohtaminen 4) Talousjohtaminen 5) Tulevaisuuden toiveet Fysiikan laitoksen johtajan näkökulma Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

56 Yliopiston tulos tehdään laitoksissa Esimerkki tulosyksiköstä: Fysiikan laitos Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

57 Fysiikan laitos on monitieteinen kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimusja opetuslaitos arvioidusti tutkimuksen ja opetuksen terävimmässä kärjessä Euroopassa Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

58 Fysiikan laitoksen työ- ja opiskelupaikat Physicum Kiihdytinlaboratorio Kenttämittausasemat Suomessa ja maailmalla Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden laboratoriot Suuret kansainväliset infrastruktuurit, kuten CERN (hiukkasfysiikan tutkimuskeskus), ESRF (synkrotronisäteilykeskus), ESO (observatoriot), ITER ( fuusioreaktori), ICOS (ilmakehä) Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

59 oppiaineet Fysiikka aerosolit ja ympäristö, avaruus, bio- ja lääketiede, elektroniikka, alkeishiukkaset, materiaalit ja nanorakenteet, aineenopettajakoulutus, ruotsinkielinen opetus Teoreettinen fysiikka hiukkaset ja kosmologia, avaruus, kiinteä olomuoto Meteorologia dynaaminen ja fysikaalinen, mikro- ja kemiallinen, tutkameteorologia Geofysiikka vesivaippa, kiinteä maa, planetaarinen Tähtitiede avaruus, planeetat, kosmologia Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

60 tutkimuksen painoalat Materiaalifysiikka nanorakenteet, puolijohteet, biomateriaalit Ilmakehätieteet ilmastonmuutos, hiilen kiertokulku, ilmakehän ja ekosysteemien vuorovaikutukset Alkeishiukkasfysiikka aineen perusrakenne, maailmankaikkeuden kehitys Geofysiikka ja tähtitiede vesikehä, kiinteä maa, auringon ja maan välinen avaruus, planeetat Tutkimusmenetelminä kokeellinen, teoreettinen ja laskennallinen tutkimus Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

61 Yliopistouudistus muutti laitoksen arkipäivää Yliopistouudistus vaikutti suoraan hallintoon, epäsuorasti tutkimukseen ja opetukseen Hallintorakenne Henkilöstö Talous Tutkimus, opetus ja yvv Yliopistosta tuli johdetumpi organisaatio Velvoite johtaa laitosta Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

62 kasvatti johtajan valtaa ja vastuuta Yliopiston organisoituminen muuttui Ylin päättävä elin (hallitus) ja sen kokoonpano ajantasaistettiin Vapaus organisoitua tarkoituksenmukaisesti Akateemisessa johtamisessa siirryttiin linjaorganisaation suuntaan rehtori dekaani ainelaitoksen johtaja Laitoksen johtajan valta ja vastuu kasvoivat Yleinen toiminta Henkilöstöhallinto Talous Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

63 velvoittaa tutkimuksen, opetuksen, yvv:n ja hallinnon aktiiviseen johtamiseen Johtaminen näkyy laitoksen profiilissa ja tuloksessa Tutkimuksen ja opetuksen ajantasaisuus, korkea laatu ja yhteiskunnallinen relevanssi Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

64 Fysiikan laitos Tutkimus, opetus ja yvv Tutkimuksen painoalat ja kehittäminen perustuvat tieteen kehittymiseen sopivat hyvin 2000-luvun fysiikan tutkimusprofiiliin liittyvät ihmiskunnan tärkeimpien ongelmien* ratkaisemiseen Ihmiskunnan 10 tärkeintä ongelmaa seuraavan 50 vuoden aikana: 1. energy, 2. water, 3. food, 4. environment, 5. poverty, 6. terrorism & war, 7. diseases, 8. education, 9. democracy, 10. population. Monitieteinen opetusohjelma tutkimuksen kehittymisen ja yhteiskunnallisen relevanssin mukaan Erityistä: Aineenopettajakoulutus, Meteorologia, Lääketieteellinen fysiikka Yhteiskunnallinen vuorovaikutus F2k-keskus (yvv-keskus) Yhteisprofessuurit (1/3 professoreista) Sektoritutkimuslaitosyhteistyö Teollisuusyhteistyö Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

65 Fysiikan laitos Tutkimus, opetus ja yvv Juhani Keinonen: Basic research in physical sciences benefits society Publications Issue 2 Page 30 Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

66 haastaa johtamisen Strateginen suunnittelu o Tutkimuksen painoalat o Opetuksen kehittäminen o Henkilöstörakenne Toiminnan suunnittelu o Tutkimusresurssit o Opetusresurssit o Henkilöstö Operatiivinen toiminta o Päätösten valmistelu ja toimeenpano o Henkilöstöhallinto o Talouden valvonta ja kehittymisen seuranta o Tuloksen kehittymisen seuranta Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

67 näkyy laitoksen johtamisena yhteistoiminnassa useiden johtajien ja esimiesten kanssa Fysiikan laitoksen hallintorakenne laitoksen toiminnan ja johtamisen optimoimiseksi Laitosneuvosto Hallinnon johtaminen: keskitetty tutkimus-, opetus-, henkilöstö- ja taloushallinto Tutkimuksen johtaminen: painoalojen mukaan osastot, johtajat Opetuksen johtaminen: oppiaineiden mukaan, oppiainevastaavat Johtajan asettama johtoryhmä Johtajan asettamat pysyvät työryhmät Työjärjestys (johtajat, esimiehet, vastuut, tehtävät) Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

68 nosti henkilöjohtamisen laitoksen menestyksen avaimeksi Henkilöstön rakenne säilyi professorit muu opetus- ja tutkimushenkilöstö henkilöstö muiden tehtävien hoitamista varten Palvelussuhde muuttui työsuhteeksi Tehtävään ottaminen muuttui Työsopimukset tehdään laitoksessa Palkkausjärjestelmä YPJ Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

69 Fysiikan laitos Henkilöstö 320 htv 360 hlöä 30 professoria 330 henkilöä muita opettajia ja tutkijoita sekä hallinto- ja teknistä henkilökuntaa Henkilöstörakenne toiminnan tuloksen ja tavoitteiden kannalta Henkilömäärä laitoksen rahoituksen ja palkkapolitiikan perusteella 1000 opiskelijaa Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

70 Fysiikan laitos Henkilöstö 30 professoria Tutkimusavustajat Hallintohenkilökunta Tekninen 1000 opiskelijaa Tohtorikoulutettavat Yliopiston- 330 henkilöä muita opettajia Professorit ja tutkijoita sekä henkilökunta lehtorit hallinto- ja teknistä henkilökuntaa Tutkijatohtorit Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

71 Fysiikan laitos Henkilöstö Henkilöstötilinpäätöksellä vuosittain tietoa henkilöstön tilasta Ikäjakauma Esimerkiksi Ikäjakauma Määräaikaiset 81 % Osa-aikaiset 20 % Naiset 27 % Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

72 Fysiikan laitos Henkilöstö Henkilöstöhallinnon hallittava jatkuva uudistuminen Kansainvälinen rekrytointi käynnissä koko ajan Professorit: 2 vuodessa 30 professoria 1/3 yhteisiä muiden organisaatioiden kanssa 3. porras: 3 vuodessa Tutkijatohtorit: 20 vuodessa Tohtorikoulutettavat: 30 vuodessa Tutkimusavustajat: 30 vuodessa 200 työsopimusta vuodessa Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

73 nosti talousjohtamisen tuloksellisen toiminnan ja suunnitelmien toteuttamisen keskeiseksi välineeksi Talousvastuullisen yksikön (tiedekunta, ainelaitos) johtaja on vastuussa yksikön taloudenpidosta ja toiminnan taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta rehtori dekaani ainelaitoksen johtaja Taloushallinnon uudistus (SAP) Kokonaiskustannusmalli (täydentävä rahoitus) Työajan / työkustannusten seuranta ja kohdentaminen ( Soletus ) Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

74 Fysiikan laitos Talous Tulot 28,3 milj. 61 % 39 % Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Tutkimuksen ja opetuksen ajantasaisuus, korkea laatu ja yhteiskunnallinen relevanssi Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

75 Fysiikan laitos Talous Perusrahoitus 11,0 milj Varsinainen perusrahoitus Erilliset erät 22 % 78 % 2 % 3 % 19 % Täydentävä rahoitus 17,3 milj. 1 % 11 % 5 % 1 % 58 % Suomen Akatemia TEKES Muu julkinen Muu kotimainen Yliopiston omat varat EU-rahoitus Tutkimuksen ajantasaisuus, korkea laatu ja yhteiskunnallinen relevanssi Muu ulkomainen Liiketoiminta Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

76 Fysiikan laitos Talous Menot 28,3 milj. 9 % 25 % 11 % 55 % Palkat ja palkkiot Tilat Aineet, tarvikkeet, koneet, laitteet, poistot Ostopalvelut ja muut menot Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

77 Fysiikan laitos Talous Talousjohtamisella vakautetaan suunnitelmallinen toiminta ja henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Perusrahoituksen ja täydentävän rahoituksen yhteensovittaminen Perusrahoitus 39% vs. täydentävä rahoitus 61%: Esim. Akatemian projekteissa laitos 20% Akatemia 80% Perusrahoituksen pienuus rajoittaa laitoksen kilpailukyvyn täysimittaista hyödyntämistä! Projekteja kaikkiaan 195 Projekteja päättyy ja alkaa koko ajan 4 5 miljoonan arvosta vuodessa 50 projektia vuodessa Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

78 Tulevaisuuden toiveet Päällekkäistä hallintoa pois yliopistossa Laitoksen asema taloushallinnossa selkeämmäksi Selkeyttä yliopiston taloushallinnon prosesseihin Lyhyiden määräaikaisten työsopimusten hallinto- ja palkkahallintokäytäntö helpommaksi Kansainvälisyys paremmin hallintaan opetuksessa Tutkinnot ajallaan Fysiikan laitos / Juhani Keinonen

79 Laitoksen johtaminen on haasteellinen tehtävä... mutta se ei saa olla kokopäivätyö Fysiikan laitos / Juhani Keinonen