Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (21) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (21) 161 Rakennusviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Hermannin rantatien alueella HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL Helsingin kaupunki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Juha Sorvali, puhelin , sähköposti juha.sorvali@hel.fi Alueen omistaja ja haltija Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Alue on rakennusviraston hallinnassa. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoituksessa esitetty katualue sijaitsee Kalasatamassa Helsingin 10. (Sörnäinen) ja 21. (Hermanni) kaupunginosissa Vanhan talvitien ja Tukkutorinkujan välillä. Olemassa olevaa Hermannin rantatietä parannetaan Tukkutorinkuja ja Vanhan talvitien välillä, kiinteistöillä , , , , ja Kadun rakennekerrokset ja vesihuoltolinjat uusitaan ja alueen etelä- ja pohjoisosiin rakennetaan paalutetut laatat linjojen tukirakenteeksi. Pilaantuneen maaperän kunnostus toteutetaan kadunrakentamisen yhteydessä. Alueen pohjoisosissa haitta-ainepitoisuudet ovat pääosin peräisin meritäytöistä, jotka on tehty ja 1950-lukujen välisenä aikana. Maaperän pilaantumista on aiheutunut myös vanhan satamaradan ympäristössä 1950-luvulle saakka sijainneesta teollisuus- ja varastointitoiminnasta. Nykyinen Hermannin rantatie on rakennettu 1980-luvulla. Alueen

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (21) läheisyydessä on puhdistettu tai puhdistetaan parhaillaan pilaantunutta maaperää. Ilmoitusalueen pituus on noin 400 metriä ja katualueen tuleva leveys on metriä. Kaivusyvyydet nykyisestä maan pinnasta vaihtelevat kadunrakentamisen vaatimasta metristä paalulaatan kaivutasoon noin kolmeen metriin nykyisestä maanpinnasta. Hermannin rantatien lisäksi alueeseen sisältyy viiden metrin etäisyydelle ulottuva vyöhyke kadun tulevasta idänpuoleisesta reunalinjasta. Tämä vyöhyke on nykyisin joutomaata, jolle on esikuormitustarpeen vuoksi kasattu louhetta painopenkaksi. Reunalinjan läheisyyteen on kaavoitettu asuinkortteleita ja katualueita. Länsipuolella alue rajautuu pääosin toimitilarakennuksiin. Alueen maaperän pilaantuneisuus Alueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, PAH-yhdisteitä (polyaromaattisia hiilivetyjä) ja öljyhiilivetyjä sekä syanideja ja polykloorattuja dibentso-para-dioksiineja ja dibentsofuraaneja (PCDD/F-yhdisteet). Aiemmat kunnostukset alueella Vuonna 2011 ilmoitetun alueen pohjoisosassa on kunnostettu maaperää pienellä alueella Vanhan talvitien kunnostuksen yhteydessä. Samalla teiden risteysalueella kunnostetaan maaperää 110 kv:n kaapelityömaan yhteydessä ympäristönsuojelupäällikön tekemän päätöksen mukaisesti. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (21) Ilmoituksen sisältö - Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, Hermannin rantatie välillä Tukkutorinkuja-Vanha talvitie, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ilmoitusta on täydennetty sähköpostitse aluerajauksen osalta. Täydennys peruttiin Ilmoitusta on täydennetty sähköpostitse aluerajauksen osalta. Ilmoituksessa on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja - tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Kunnostettava alue on pääosin päällystettyä katualuetta. Maanpinnantaso laskee pohjoisesta etelään Tukkutorinkujalle vaihdellen tasolla +3,7 +2,5 metriä. Nykyisen katualueen rakennekerrosten alapuolella on pääosin hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata tai luonnonmaata tasolle +2-4 metriä. Alueen pohjoisosa on entistä merialuetta, noin nykyisestä Hermannin rantatie 14:sta pohjoiseen. Tällä alueella täyttömaan alla on savea, silttiä ja liejusavea. Kallion pinnan taso vaihtelee metriin. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vuosina alueen itälaidalla sijaitsevista havaintoputkista tehtyjen havaintojen perusteella pohjavedenpinta vaihtelee +0,17 +0,74 metrissä. Päällystämättömillä alueilla hulevedet imeytyvät maastoon. Tulevassa käytössä hulevedet johdetaan hulevesiviemäreihin. Meri sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä alueesta itään. Alueella havaitut haitta-aineet Hermannin rantatien kunnostettavalta alueelta on tutkittu maaperänäytteitä vuoteen 2016 mennessä yhteensä 48 näytepisteestä. Lisäksi tämän ilmoitusalueen pohjoisosassa vuonna 2011 toteutetun pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannosta otettiin 12 jäännöspitoisuusnäytettä. Vuoden 2016 kairauksissa näytteenotto ulotettiin 6 8 metrin syvyyteen 27 näytepisteessä. Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (21) Edellä mainituissa näytteissä on todettu korkeimmillaan vaarallisen jätteen ohjeellisten raja-arvojen ylittävänä pitoisuutena kuparia, sinkkiä ja PAH-yhdisteitä (summapitoisuus). Ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin elohopeaa, öljyhiilivetyjen keskitisleitä, antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia ja fluoranteenia. Korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksia on havaittu lyijyä, raskaita öljyhiilivetyjakeita ja naftaleenia. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksia havaittiin antimonia, arseenia, kadmiumia, kromia, syanideja, PCDD/F-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjen jakeita C10-C40. Ilmoitusalueella on sijainnut vuoteen 2016 asti viisi kappaletta Kalasataman pohjoisten osien pohjaveden ja huokoskaasun seurantaohjelmaan kuuluvia havaintoputkia. Vuonna 2016 asennettiin vielä yksi havaintoputki, josta tehdyt havainnot tai näytteiden tutkimustulokset eivät olleet vielä saatavilla kunnostussuunnitelmaa laadittaessa. Osasta uusimpia putkia näytteet on otettu yhden kerran. Havaintoputkista otetuissa pohjavesinäytteissä on havaittu metalleja ja PAH-yhdisteitä epäsäännöllisesti ja pitoisuudet ovat olleet alhaisella tasolla. Vinyylikloridia todettiin vuoden 2016 näytteenotossa alueen eteläosassa ja naftaleenia vuonna 2013 pohjoisosassa yksittäisellä näytteenottokerralla. Pohjavesinäytteiden haitta-ainepitoisuuksia on verrattu ympäristölaatunormeihin (VNA 341/2009) ja talousveden laatuvaatimuksiin (STM asetus 442/2014), kun aineelle on annettu vertailuarvo. Kalasataman alueella on seurattu huokoskaasussa esiintyvien haittaaineiden pitoisuuksia vuodesta 2013 lähtien. Lisäksi ilmoitusalueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvista havaintoputkista suunnitelmaa laadittaessa on analysoitu mm. BTEX-yhdisteet (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), oksygenaatit, klooratut hiilivedyt, styreeni, naftaleeni sekä TVOC (haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus) yhteensä neljästä putkesta. Kaikkia näitä havaittiin jossain pisteessä määritysrajan ylittävä pitoisuus. Kaasuista ei ole analysoitu vinyylikloridia. Analyysien tuloksia kohteelta on verrattu koko Kalasataman alueen seurantapisteiltä mitattuihin maksimiarvoihin. Kolmesta putkesta havaittiin kertaluokkaa suuremmat haitta-aineen pitoisuudet; TVOC-pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/m³, kun alueen maksimiarvo on ollut 75 µg/m³. Kloorattuja hiilivetyjä ei ole alueellisessa seurannassa todettu lainkaan, mutta tätä kohdetta edustamaan valituista putkista havaittiin kaikissa vähäisiä määriä joko dikloorieteeniä, trikloorieteeniä tai tetrakloorieteeniä. Lisäksi havaittiin alueellisiin maksimeihin nähden lievästi kohonneina pitoisuuksina BTEX-yhdisteitä ja styreeniä, yleensä yksittäisillä näytteenottokerroilla.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (21) Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kokonaisuudessaan massoja tullaan poistamaan rakentamisen takia noin m³ktr, josta noin m³ktr on haitta-ainepitoista maata, jossa kynnysarvo ylittyy. Massamääräarvioissa on mukana noin viiden metrin levyinen vyöhyke tulevasta katualueen reunasta itään. Alueelta poistetaan arviolta 300 m³ktr massoja, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ja ilmoitusalueelle jää 600 m³ktr näitä massoja. Vastaavasti alueelta poistetaan 1200 m³ktr massoja, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat ylemmän ohjearvon ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välillä, ja näitä massoja jää alueelle 2400 m³ktr. Vastaavasti poistetaan 900 m³ktr massoja, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välillä, ja näitä massoja jää alueelle 1800 m³ktr. Alueelle jää edelleen erityisesti 1 3 metrin syvyydelle pilaantunutta maa-ainesta, jossa haitta-aineiden havaitut maksimipitoisuudet ylittivät ekologisen ja/tai terveysriskeihin perustuvan SHP-arvon (suurin hyväksyttävä pitoisuus). Terveysriskeihin perustuvat SHP-arvot ylittyivät antimonin, lyijyn ja bentso(a)pyreenin maksimipitoisuuksien osalta. Ekologiset SHP-arvot ylittyivät elohopean, kromin, kuparin, nikkelin, sinkin, bentso(a)antraseenin ja PAH-yhdisteiden summan maksipitoisuuksien osalta. Pohjaveden ympäristölaatunormit ylittyivät useiden metallien, bentso(a)pyreenin, naftaleenin ja vinyylikloridin osalta yksittäisissä näytteissä. Kohteessa todettujen huokoskaasujen haitta-aineiden pitoisuuksia verrattiin hengitysilman vertailuarvoihin TCA (sallittu hengitysilman enimmäispitoisuus). Ainoastaan bentseenin pitoisuus yhdessä huokoskaasunäytteessä ylitti vertailuarvon ollen noin puolitoistakertainen. Tarkennetussa riskinarviossa tarkasteltiin, tulisiko alueelta poistaa haitta-ainepitoisia maamassoja ympäristö- tai terveysriskien vuoksi enemmän kuin rakennustekninen kaivu edellyttää. Hermannin rantatien itäpuolelle rakennettavien asuinrakennusten tonttien ja katualueiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan myöhemmin alueen rakentamisen käynnistyessä. Vinyylikloridi, naftaleeni ja bentseeni valittiin kriittisiksi aineiksi kohdekohtaisessa riskitarkastelussa niiden kulkeutuvuuden ja haitallisuuden vuoksi. Syanidien ja öljyhiilivetyjen C10-C40 aiheuttamaa kohdekohtaista riskiä arvioitiin erikseen, koska näille yhdisteille ei ole esitetty SHP-arvoja. Kriittisten haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreitit on arvioitu kvalitatiivisesti ja vinyylikloridin osalta myös kvantitatiivisesti. Ekologista haitta-aineille altistumista ei pidetty kohteen ympäristön tulevassa, tii-

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (21) visti rakennetussa kaupunkiympäristössä merkittävänä. Ihmisten altistumisreiteistä selvitettiin tarkemmin pilaantuneen sisäilman hengittämistä tulevissa Hermannin rantatietä reunustavissa asuinkerrostaloissa. Haitta-aineiden kulkeutuminen pölyämällä, pintavalunnan mukana ja pohjaveden mukana vesistöön arvioitiin merkityksettömäksi. Tulevassa maankäytössä maan pintakerrokset muodostuvat vähintään noin yhden metrin syvyydelle täyttöhiekasta tai katualueen rakenteista, joten ihmisten suoraa altistumista maaperän haitallisille aineille ei voi tapahtua. Lisäksi tulevassa käytössä maaperään imeytyvän veden määrää ja samalla kulkeutumista rajoittavat pinnoitettujen ja rakennettujen alueiden suuri osuus sekä sadevesien viemäröinti. Alueen pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä eikä sille pääse altistumaan suorassa kosketuksessa maanrakennustöiden jälkeen. Pohjavedellä ei ole myöskään merkitystä ekologisten arvojen suojelussa. Pohjavesi ja mahdollinen orsivesi toimivat kuitenkin kulkeutumisreittinä helposti kulkeutuville, haitallisille aineille. Kohteen lounaispuolella käynnissä oleva pohjaveden pumppaus vaikuttaa nykytilassa pohjaveden virtaussuuntaan. Muutoin pohjaveden mukana kulkeutuminen suuntautuu alueella itään kohti merta, joka sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä. Maaperästä voi kulkeutua rakennusten hengitysilmaan haitallisia yhdisteitä kaasujen ja vesien mukana ensin rakennusten alle ja sieltä huokoskaasun mukana sisälle. Maaperästä ei arvioida tapahtuvan haittaaineiden haihtumista ulkoilmaan terveysriskien kannalta merkittävässä määrin. Bentseenin, syanidien, naftaleenin ja öljyhiilivetyjen kulkeutuminen veden mukana taikka huokoskaasujen mukana rakennusten sisäilmaan asti arvioitiin merkityksettömäksi näiden aineiden ominaisuuksien ja pitoisuushavaintojen perusteella. Syanideja ja naftaleenia todettiin yksittäisissä näytteissä. Lisäksi bentseenin ja naftaleenin havaitut pitoisuudet ovat melko pieniä. Vapaata syanidia ei havaittu yli laboratorion luotettavan määritysrajan. Öljyhiilivetyjen jakeet C10-C40 ovat käytännössä kulkeutumattomia. Vinyylikloridin kulkeutumista sisäilmaan sekä mahdollista altistumista tarkasteltiin laskennallisen mallin avulla. Vinyylikloridia ei ole mitattu huokoskaasuista, mutta muita kloorattuja hiilivetyjä oli havaittu vähäisiä määriä huokoskaasunäytteissä. Laskennassa käytettiin RISC Work- Bench (RISC WB) 5.0 -ohjelmaa. Ohjelma antaa tässä riskinarviossa käytetyllä tavalla terveysriskin arvioinnin tulokset laskennallisena ylimääräisenä syöpäriskinä sekä muun terveysriskin nk. riskisuhteena HQ. Laskennassa käytettiin konservatiivisia parametrien arvoja, jotka lisäävät laskennan tuloksena saatua riskiä ja näin ollen myös lisäävät laskennan tuloksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin ylimääräistä var-

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (21) muutta. Toisaalta ne saattavat myös liioitella laskennan tuloksena saatua riskiä. Tulevien asuinrakennusten rakenteista ei ollut riskinarvion laadintahetkellä käytössä tarkentavia tietoja, joten laskennassa on käytetty niiltä osin yleistyksiä. Vinyylikloridin pitoisuustasosta oli tietoa yhdestä pohjavesinäytteestä (2,7 µg/l). Riskitulokset laskettiin myös ed. mainittua lähtöpitoisuutta kymmenkertaisesti suuremmalla pitoisuudella. Laskennan mukaan vinyylikloridi ei kulkeudu rakennusten sisäilmaan riskiä aiheuttavana pitoisuutena pohjavesinäytteestä mitattu lähtöpitoisuus huomioiden, mutta aineen kymmenkertainen pitoisuus nostaisi syöpäriskitason vähän yli hyväksyttävän tason. Kymmenkertaisen pitoisuuden esiintyminen arvioitiin kuitenkin epätodennäköiseksi. Laskennan epävarmuutta aiheuttaa mm. pohjaveden kulkeutumista yksinkertaistava oletus: virtaussuunta itään merelle päin. Todellisuudessa suunnitellut maanalaiset rakenteet ja heterogeeniset täytöt voivat johtaa vesiä poikkeaviin suuntiin. Riskinarvion perusteella alueella todetuista haitta-aineista ei tähän mennessä todetuilla pitoisuuksilla aiheudu merkittävää kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä kohteessa, kun rakentamisen edellyttämät massojen vaihdot on toteutettu. Yli ohjeellisen vaarallisen jätteen rajaarvon ylittävä summapitoisuus PAH-yhdisteitä havaittiin vain yhdessä maaperän näytteenottopisteessä pintamaassa (0 1 m), josta massat tullaan vaihtamaan laajalta alueelta. Toisaalta kohteessa ei arvioitu olevan altistumisreittejä PAH-yhdisteille tai metalleille, joiden kautta voisi syntyä haitallisia terveysvaikutuksia. Korkeimmat havaitut metallien pitoisuudet eli kuparin ja sinkin ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät pitoisuudet alittavat maaperän terveysperusteiset SHP-arvot. Vesihuoltolinja on suunniteltu kulkemaan pohjaveden pinnan yläpuolella vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa. Mikäli vesihuoltolinja päätyy kulkemaan myös vedellä kyllästyneessä maakerroksessa, tulee läpäisykykyisten haitta-aineiden pitoisuuksiin kiinnittää huomiota ja varmistaa, että niitä ei jää maaperään merkittävinä pitoisuuksina. Suunnittelualueeseen kuuluu Hermannin rantatien lisäksi viiden metrin etäisyydelle ulottuva vyöhyke tien idänpuoleisesta reunalinjasta. Kunnostustoimenpiteet ulotetaan tälle vyöhykkeelle, jos sille on jäämässä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, joista aiheutuu riskejä alueen tulevalle käytölle ja joiden poistaminen ei katurakentamisen jälkeen ole teknisesti mahdollista. Puhdistustavoitteet Rakentamisen vuoksi poistettavat pintamaat sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, joten kaivumaita on käsitel-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (21) tävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. Muita kunnostustavoitteita ei ole tarpeen asettaa. Mikäli työn yhteydessä todetaan uusia haitta-aineita tai huomattavasti korkeampia pitoisuuksia, arvioidaan niiden riskit ja kunnostustarve työn aikana. Pitoisuuksista jää kuitenkin alueelle käyttörajoite. Mikäli kohteen haitta-ainepitoisia massoja joudutaan kaivamaan myöhemmin, kaivu edellyttää asianmukaisen valvonnan ja yhteydenoton viranomaiseen. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla alueen maanrakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Kadunrakentamisen vaatima kaivusyvyys on noin yksi metri, vesihuoltolinjojen kohdalla kaivusyvyys on noin kaksi metriä ja paalutetun alueella kaivutaso on noin kolme metriä nykyisestä maan pinnasta. Alueelta poistetaan maamassoja noin m³ktr, joista haitta-ainepitoista maata on noin m³ktr. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna. Suuret kivet ja jätejakeet erotellaan maasta. Muuta esikäsittelyä ei tehdä työmaalla. Eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään kaivun ja kuormauksen aikana. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset maat toimitetaan esimerkiksi maankaatopaikalle. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta laadittava siirtoasiakirja pidetään mukana kuljetuksen aikana. Puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kaivutöitä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Näytteet otetaan erikseen orsiveden pinnan ala- ja yläpuolelta. Pilaantuneen maan kaivua ohjataan XRF-, PetroFlag- ja PID-mittauksilla ja laboratorioanalyyseillä. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteinä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti. Kaivu-

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (21) seinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 20 metrin matkaa kohden. Näytteet otetaan erikseen orsivedenpinnan ala- ja yläpuolelta alueilla, missä kaivanto ulottuu orsiveden pinnan alapuolelle. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Maaperään jää haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, alemmat ohjearvot tai ylemmät ohjearvot. Maa-ainekset sijaitsevat pääosin Hermannin rantatien rakennekerroksen ja osin rakennettavien paalulaattojen alapuolella. Paalulaatan alapuolelle ei asenneta huomiotai erotusrakenteita. Kaivannon reunoille voidaan asentaa huomiorakenne yleisesti maarakennuksessa käytettävistä materiaaleista poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä verkosta. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja kyltein. Jos kaivualue kuuluu jo aidattuun työmaa-alueeseen, jolle sivullisten pääsy on estetty, ei erillistä aitaamista tehdä. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi ja puhdistetaan ajoneuvojen renkaat alueelta poistuttaessa. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työmaalla varaudutaan mittaamaan kenttämittareilla metaani-, hiilidioksidi-, happi-, rikkivety- ja vetysyanidipitoisuudet. Syanidien tai syanideja sisältävän jätteen esiintymistä maaperässä ei voida varmuudella sulkea pois tällä alueella. Veden tutkiminen ja käsittely Paalulaattojen asentamisen vaatiman kaivannon kaivu ulotetaan orsiveden pinnan alapuolelle. Rakennustyöt tehdään kuivaksi pumpatussa kaivannossa. Pilaantuneen maan kaivannoista pumpattavasta vedestä otetaan näyte ennen pumppauksen aloittamista. Kaivantovesien pitoisuuksia tarkkaillaan kaksi kertaa viikossa kahtena ensimmäisenä viikkona ja sen jälkeen kerran viikossa.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (21) Vedestä erotetaan kiintoaines ja tarvittaessa käytetään esikäsittelyä esimerkiksi öljynerotusta. Vedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriin. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ovat liian korkeita viemäriin johtamiselle, vesien käsittelylle laaditaan suunnitelma ja vesi käsitellään siten, että pitoisuusrajat alittuvat. Vesien jätevesiviemäriin johtamiselle haetaan lupa HSY:ltä. Vedet johdetaan HSY:n määräysten mukaan. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Alueella ei harjoiteta varsinaista pilaantuneiden maiden välivarastointia. Tarvittaessa välivarastointiin käytetään esimerkiksi Kyläsaaren välivarastokenttää. Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää alueella kasalla lyhytaikaisesti, noin viikon ajan, esimerkiksi laboratorioanalyysien tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Säilytyksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä. Tarvittaessa kasoja kostutetaan tai ne peitetään. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteessa voidaan käyttää rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöihin soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Hyödynnettävästä maa-aineksesta tutkitaan kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet joko kenttätesteillä tai laboratorioanalyyseillä. Tutkimuksia tehdään noin yksi analyysi 100 m³:ä kohden. Toteutunut sijoitusalue ja syvyys mitataan. Ko. maa-aineksia ei hyödynnetä orsivedenpinnan alapuolella. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Maassa havaittavien tynnyrien, värillisen maan ja/tai epämääräisen tai pistävän hajun esiintymisen varalle on toimintasuunnitelma. PAH-yhdisteillä hajukynnys on haitallista pitoisuutta alempi. Kaivu toteutetaan siten, että mahdollinen PAH-yhdisteiden haju ei leviä kunnostusalueen ulkopuolelle. Maaperässä aiemmin havaitsemattomat haitta-aineet, joita todetaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan tai vaihtoehtoisesti arvioidaan riskit ja mahdollisuudet jättää haitta-aineet maaperään. Jos jätevesiviemäriin pumpattavassa vedessä todetaan HSY:n määräykset ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumppaus keskeytetään ja ve-

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (21) Ilmoituksen käsittely Tarkastukset sien esikäsittely suunnitellaan ja otetaan käyttöön ennen pumppauksen jatkamista. Jälkiseuranta Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen päätyttyä. Lähiympäristön pohjavesi- ja huokoskaasuseurantaa on tarkoitus jatkaa. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista ja otetuista näytteistä ja analyysituloksista, maaperään jätettyjen maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, rakennetut huomio- ja eristerakenteet, tiedot hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista, tiedot mahdollista pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä sekä havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen toteutus ja aikataulu, pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, asennetut huomio- ja eristerakenteet, mahdolliset työnaikaiset riskinarviot, tiedot suunnitelman mukaan hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista sekä vesien käsittely. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Puhdistustyön ajankohta Maanrakennustöiden arvioidaan käynnistyvän lokakuussa on tehnyt alueelle tarkastuksen Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin mahdollisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto ei ole maanomistajan edustajana jättänyt muistutusta.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (21) Ratkaisu Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Aluerajausten päällekkäisyys Ympäristökeskukseen on saapunut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Capellan puistotien kortteleiden alueella. Ilmoituksessa esitetty puhdistettava alue on osittain sama kuin tässä ilmoituksessa esitetty alue. Päällekkäinen alue on noin 5 metrin levyinen kaistale Hermannin rantatien reunassa Capellan puistotien kortteleiden asemakaava-alueella. Alueen asemakaavan mukaan tälle alueelle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja. Asiasta on neuvoteltu ilmoitusten tekijöiden kanssa. Kyseinen 5 metrin levyinen vyöhyke sisällytetään Capellan puistotien kortteleiden ilmoituspäätökseen. on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hermannin rantatien alueella Vanhan talvitien ja Tukkutorinkujan välillä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Alueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vuoksi ja rakentamisen laajuudessa. Puhtaan täyttökerroksen paksuus on suunnitellussa käytössä vähintään noin metri, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007). Hermannin rantatien reunassa sijaitsevalla viiden metrin levyisellä alueella, joka sisältyy myös Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tekemään ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Capellan puistotien kortteleiden alueella, on noudatettava kiinteistövirastolle annettua päätöstä. (VNA 214/2007) Rakennettavan verkoston, esimerkiksi putkien ja kaapelien asennus tulee toteuttaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät kasvien juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (21) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. Mahdolliset arvioinnit on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Pilaantuneen maaperän kaivutöitä on ohjattava mittausten ja muun seurannan avulla ilmoituksen mukaisesti siten, että vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratoriomittauksin. Lisätutkimuksia on tehtävä alueella, missä yhdessä näytepisteessä on havaittu PCDD/F-yhdisteitä. Näytteitä on otettava riittävästi, jotta PCDD/F-yhdisteiden esiintymisalue voidaan rajata. (JhL 32, YSL 6 ) Kunnostuksen lopputulos on varmennettava jäännöspitoisuusnäytteiden avulla ilmoituksen mukaisesti. (JhL 32, YSL 6 ) Toisin kuin ilmoituksessa on esitetty, pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittausmenetelmien ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja dokumentointi Kaivuualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jokin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Paalulaatan alapuolelle ei tarvitse asentaa huomiorakennetta. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172, JhL 32, YSL 139 )

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (21) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi Pilaantuneiden maiden varastokasat on peitettävä. (JL 13 ) Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivannoista otettavista vesinäytteistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseessä olevan kaivualueen maaperässä on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155 ) HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien jätevesiviemäriin johtamiselle on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteesta kaivettuja haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia saa käyttää kohteessa hyödyksi orsivesipinnan yläpuolella. Kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita, PCDD/F-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia tai haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä yksityiskohtainen jätelain vaatimukset täyttävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristökeskukseen tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. (YSL 136, 220, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8,) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 8. Jälkiseuranta

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (21) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Jos alueelle jää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita, on kunnostuksen loppuraportissa arvioitava jälkiseurannan tarve. (YSL 6, JL 13 ) Myös orsivedessä olevien orgaanisten haihtuvien haitta-aineiden seurantatarve on tällöin arvioitava. (YSL 6, JL 13 ) 9. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueella tehdyistä täytöistä ja aiemmasta toiminnasta.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (21) Määräysten perustelut Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. 1. Puhdistustavoitteet

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (21) Alueella on tarve kaivaa pilaantunutta maata katualueiden kunnostuksen ja paalulaattojen rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kaivettu maa korvataan puhtailla rakennekerroksilla kadunrakentamisen ja yhdyskuntateknisen verkoston asentamisen edellyttämässä laajuudessa, kuten ilmoituksesta ilmenee. Hermannin rantatien reunassa sijaitsevalla 5 metrin levyisellä alueella on noudatettava kiinteistövirastolle annetussa päätöksessä esitettyjä kunnostustavoitteita, koska alueen hyväksytyn asemakaavan mukaan tälle alueelle rakennetaan asuinkerrostaloja. Tämän kaistaleen sisällyttämiseen kiinteistövirastolle annettuun päätökseen ei katsota vaikuttavan ratkaisuun muulla tavoin. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua. Määräyksessä on edellytetty poistettavaksi maa-ainekset, joista saattaa aiheutua hajuhaittaa. Hermannin rantatien jalankulkuväylän reunaan kiinni on suunniteltu asuinrakennuksia, joihin voi aiheutua hajuhaittaa myös katualueelle jäävistä haitta-aineista. Alueella on havaittu paikoin jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Nyt kunnostettavaan katualueeseen rajautuu itäpuolella rakentamaton alue, jolle on suunniteltu asuinrakennuksia. Rakennusten on suunniteltu sijoittuvan kiinni katualueeseen. Pilaantuneen maaperän esiintyminen suunnitelluissa asuinkortteleissa on tutkimusten mukaan todennäköistä ja rakennusten sijoittaminen edellyttää maaperän puhdistamista, mahdollisesti kohteena olevaan katualueeseen asti. Tämän vuoksi kunnostuksen laajuuteen kohteen rajalla kiinnitetään huomiota. Tarkoituksena on välttää valmiin katurakenteen rikkomista tulevan rakentamisen yhteydessä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuu-

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (21) den ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Arviointi on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Haitta-aineet voivat sijaita pistemäisesti maaperässä, sillä alueen maaperässä on laajalti täyttömaata. Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan hyödyntää alueella tai toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Dioksiineja tai furaaneja sisältävät, kaivetut maa-ainekset tulee käsitellä EU:n POPasetuksen (EY N:o 850/2004) mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa säädetään. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan alueelle jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää. 3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Tiedot huomiorakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (21) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivannosta pumpattavien vesien haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää, että vesi voidaan tarvittaessa esikäsitellä ennen jätevesiviemäriin johtamista, mikäli HSY:n sallimat pitoisuusrajat ylittyvät. Vedessä on havaittu sellaisten haitta-aineiden pitoisuuksia, joita alueen maaperässä on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF - yhdisteet tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haittaaineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Jälkiseuranta Alueelle mahdollisesti jäävät kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat tiedossa kunnostuksen jälkeen. Tämän vuoksi jälkiseurannan tarve on arvioitava kunnostuksen päätyttyä, kuten ilmoituksessa on esitetty. Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta. Tämän vuoksi myös haihtuvien orgaanisten haitta-aineiden seurantatarve on arvioitava. 9. Tiedottaminen ja raportointi Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20 (21) Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 220, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Lisätiedot Heli Lehtinen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: heli.k.lehtinen(a)hel.fi Liitteet 1 Pilaantuneen maaperän kunnostusilmoitus , Hermannin rantatie 2 FCG, Hermannin rantatie pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma Sörnäinen Hermannin rantatie_kartta_ Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote Rakennusvirasto Kiinteistövirasto Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 3 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 3

21 . Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21 (21) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös ja ympäristökeskus Liite 3 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Liite 3 HSY:n vesihuollon liittymispalvelut Liite 3 Liite 3