Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (18) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (18) 230 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Vuosaaren entisen jätevedenpuhdistamon alueella, Pallokuja 3 ja 5 sekä Itäreimarintie 9 HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tonttiosasto PL Helsingin kaupunki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Kati Valkama, puhelin (09) , sähköposti kati.valkama@hel.fi Alueen omistaja ja haltijat Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Osalla tonttia 2 on haltijana Cityremcon Oy ja osalla Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 54. kaupunginosassa (Vuosaari), osoitteissa Pallokuja 3 ja 5 sekä Itäreimarintie 9. Alueen koko on noin 1,7 hehtaaria. Alueeseen kuuluvat kiinteistöt , ja Alueella on toiminut vuosina mekaanis-biologinen jätevedenpuhdistamo. Alueella on sijainnut kolme betonista ilmastusallasta ja kaksi esiselkeytysallasta. Osa alueesta on toiminut kuivatun lietteen läjitysalueena. Jätevedenpuhdistamon rakennukset ja rakenteet on purettu. Kiinteistöä on käytetty noin vuodesta 2005 vuoteen 2015 varasto- ja koneiden huoltoalueena. Kiinteistöllä on harjoiteltu tulipalojen sammutusta mahdollisesti vain betonialtaissa tontilla 4.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (18) Pilaantumisen syy Kunnostusalueella on voimassa asemakaava numero Kiinteistö on kaavoitettu autopaikkojen korttelialueeksi ja kiinteistöt ja yleisten rakennusten korttelialueiksi. Vuosaaren vanhan vedenpuhdistamon alue on merkitty kohtalaisen arvokkaaksi lintualueeksi. Kiinteistölle rakennetaan Helsingin kaupungin Staran ja liikuntaviraston varasto- ja korjaamotiloja. Osa alueesta tulee asfaltoiduksi piha-alueeksi, kulkuväyläksi sekä pysäköintialueeksi. Alueen maaperässä on havaittu öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja. Haitta-aineet ovat todennäköisesti peräisin jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Alueen aiemmat kunnostukset Jätevedenpuhdistamon altaista poistettiin vuonna 2015 yhteensä 137,3 tonnia öljyhiilivetyjen raskailla jakeilla pilaantunutta maa-ainesta altaiden purkamisen yhteydessä. Ympäristökeskuksen päivätyssä tarkastusmuistiossa on esitetty työn periaatteet. Työtä ei ole raportoitu ympäristökeskukseen. Pallokujan katualueen pilaantunutta maaperää on kunnostettu vuonna 2005 katualueen rakentamisen yhteydessä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Asian vireilletulo Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (18) Ilmoituksen sisältö Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Vuosaaren vanha jätevedenpuhdistamo, kiinteistöt , ja , , Vahanen Environment Oy. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Maanpinta on keskimäärin tasolla +2 +2,5 metriä alueen keskiosassa, itäosassa tasolla +1 +2,5 metriä ja länsiosassa tasolla metriä. Maaperätutkimusten perusteella alueen maaperä on täyttömaata 1 3,5 metrin syvyydelle. Täyttömaakerroksen alapuolella on länsiosassa silttiä ja savea ja itäosassa kallio. Kallion pinta on tutkimusten perusteella noin 1 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen länsiosassa on paksuimmillaan noin 2,5 metriä paksu lietekerros. Itäreunassa lietekerroksen paksuus on noin 0,35 metriä. Täyttömaassa on hiekkaa, kiviä ja paikoitellen rakennusjätettä lietteen lisäksi. Pohjavedenpinta todettiin noin 1,6 metrin syvyydellä vuonna Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on länteen. Pohjavedet purkautuvat todennäköisesti avo-ojiin kohteen länsi- ja itäpuolilla. Avo-ojat yhdistyvät Vuosaarenlahteen laskevaksi ojaksi. Pintavedet imeytyvät maahan. Vuosaaren pohjavesialue sijaitsee noin 100 metrin päässä kohteesta länteen. Pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita. Alueella havaitut haitta-aineet Alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina Maaperää on tutkittu yhteensä 47 tutkimuspisteestä. Kohteen itä- ja kaakkoisreunassa on öljyhiilivetypitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ja ylempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia 550 m²:n alueella 0 2 metrin syvyydellä yhteensä noin 560 m³. Kohteen länsiosassa on noin 2280 m³ maa-ainesta, jossa kuparin, sinkin, vanadiinin ja kadmiumin pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Maa-aines on noin 2500 m²:n alueella 0,5 2,5 metrin syvyydellä. Suurin osa haitta-aineista on todettu lietteessä. Lyijyn, nikkelin, kromin ja arseenin kynnysarvopitoisuudet ylittyvät pääosin samoissa tutkimuspisteissä. Kynnysarvon ylittävä syanidipitoisuus havaittiin yhdessä pisteessä. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittäviä mutta alemman ohjearvon alittavia maita arvioidaan olevan noin 2200 m³.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (18) Tehtyjen tutkimusten perusteella haitta-ainepitoisuudeltaan alempien ohjearvojen ylittävän maa-aineksen määräksi arvioidaan yhteensä noin 4200 m³, joista noin 2300 m³:ssä haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Maa-ainekset sijaitsevat noin 4500 m²:n alueella. Rakentamisen vuoksi arvioidaan kaivettavan haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä mutta ylemmät ohjearvot alittavia massoja noin 560 m³ ja ylemmät ohjearvot ylittäviä massoja noin 810 m³. Kaivettavaa lietettä arvioidaan olevan noin 1210 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävää lietettä on noin 420 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välistä lietettä ei kaiveta. Vuonna 2001 asennetuissa kahdessa pohjavesiputkessa ei havaittu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Kuparin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät viitearvot. Vuonna 2015 koekuopasta otetussa vesinäytteessä havaittiin pieniä pitoisuuksia metalleja sekä perfluorioktaanisulfonaattiyhdisteitä (PFOS-yhdisteitä). PFOS-yhdisteitä ei todettu maanäytteessä. Pohjavesinäytteessä havaittiin öljyhiilivetyjä ja pieniä pitoisuuksia polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH-yhdisteitä). Öljyhiilivetypitoisuudet voivat osittain johtua näytteessä olevan kiintoaineksen öljyhiilivedyistä. Vuonna 2001 huokoskaasunäytteissä havaittiin öljyhiilivetyjen C7-C12- jaetta. Vuonna 2015 otetussa huokoskaasunäytteessä ei havaittu laboratorion määritysrajan ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Vuonna 2015 havaittiin kaatopaikkakaasuista rikkivetyä ja syaanivetyä lietealueen tutkimuspisteissä. Alueella tehtiin vuonna 2002 tutkimus, jossa selvitettiin öljyhiilivetyjen luontaista biohajoamista. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin tavoitteena on arvioida maaperän puhdistustarve ja esittää tarvittaessa puhdistustavoitteet sekä suositukset muista riskinhallintatoimenpiteistä. Riskinarviointi tehdään kohteen tulevalle käytölle työpaikka-, varasto-, varikko- ja pysäköintialueena. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita. Rakentamistasoon kaivun jälkeen alueelle jää vain vuosina todettuja öljyhiilivetypitoisuuksia. Näytteiden tuloksia pidetään epäluotettavina luvun alun analyysimenetelmät ovat olleet nykymenetelmistä poikkeavia. Analyysilaboratorion mukaan pitoisuudet

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (18) voivat olla peräisin luontaisista hiilivedyistä. Puhdistustarve arvioidaan öljyhiilivetyjen osalta vuoden 2015 tutkimustulosten perusteella. Lietekerroksen ja pohjaveden öljyhiilivetypitoisuudet tarkastetaan ennen kunnostuksen aloittamista. Raskasmetalleista valittiin kriittisiksi haitta-aineiksi kupari, sinkki, vanadiini, nikkeli ja koboltti. PFOS-yhdisteitä ei todettu maanäytteissä, joten niitä ei tarkastella riskinarviossa. Haitta-aineiden kulkeutuminen pintavalunnan mukana tulevaisuudessa kunnostusalueella tai kulkeutuminen pölyämällä ei tule olemaan mahdollista. Haitta-aineiden kulkeutumista vajoveden mukana syvemmälle ei arvioida tapahtuvan merkittävässä määrin. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveden mukana pitkän ajan kuluessa kohteen ulkopuolelle ja avo-ojaan on teoriassa mahdollista. Öljyhiilivetypitoisuudet ovat kohtuullisen pieniä, sen vuoksi kaivantovedet ovat ohjattavissa maastoon. Kulkeutumisriskiä ei nykytiedoilla arvioida merkittäväksi. Kulkeutumisriski arvioidaan uudelleen, jos näytteenotossa havaitaan korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia. Maan pintakerrokset vaihdetaan ja maanpinta päällystetään, joten alueella työskentelevien ei arvioida altistuvan maan pintaosassa oleville haitta-aineille. Altistumista haihtuville yhdisteille hengittämällä ulkona tai sisätiloissa ei arvioida tapahtuvan, koska kohteen maaperässä ei ole merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä. Koko alueelle tulee pilaantumattomat rakennekerrokset ja alue päällystetään. Pilaantuneet maaainekset poistetaan rakennusten alta. Mahdollisesti maaperään jäävien pienien haitta-ainepitoisuuksien kulkeutumista hidastavat rakennusten alle tulevat rakennekerrokset ja pohjalaatta. Öljyhiilivetyjen kulkeutumisen kautta tapahtuvat ekologiset riskit arvioidaan merkityksettömän pieniksi. Kohde tulee jatkossakin olemaan työpaikka- ja varikkokäytössä. Arvion perusteella haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamat riskit ovat hyväksyttävällä tasolla eikä haitta-aineista aiheudu haittaa alueella työskenteleville tai oleskeleville ihmisille, eikä alueen kasveille tai eliöstölle. Riskinarvioon aiheuttaa epävarmuutta se, että kohteen maaperää on täytetty sekalaisella aineksella ja haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella alueittain. Aiemmin todettuja suuria öljyhiilivetypitoisuuksia ei todettu viimeisimmässä tutkimuksessa. Koekuoppatutkimukset pyrittiin tekemään kattavasti, mutta on mahdollista, että kaikkia haitta-ainepitoisuuksia ei ole havaittu. Riskinarviossa on oletettu, että aiempien tutkimusten öljyhiilivetypitoisuudet ovat todellisia pitoisuuksia merkittävästi kor-

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (18) keampia. Ennen kunnostuksen aloittamista alueen länsiosassa lietteessä todetut öljyhiilivetypitoisuudet tarkastetaan näytteillä. Rakentamisen vuoksi poistettavien maiden jälkeen alueelle jää tutkimustulosten perusteella ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja. Kunnostustavoitteena ovat pysäköinti- ja muilla piha-alueilla orgaanisille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Epäorgaaniset haitta-aineet poistetaan pysäköinti- ja piha-alueilta rakentamisen vaatimaan tasoon saakka. Tulevien rakennuksien kohdilta poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemman ohjearvon ylittävät maamassat. Mikäli maaperässä todetaan jätettä, poistetaan ne jätteet, jotka ovat näkyvissä, kun kaivutaso saavutetaan. Mikäli muualla alueella havaitaan aistivaraisesti arvioituna haitta-aineilla pilaantunutta maaperää tai merkittävä määrä jätejakeita, myös kyseisten alueiden kunnostustarve tutkitaan. Mikäli kohteen maankäyttö muuttuu herkemmäksi, maaperään jääneiden haitta-aineiden ympäristö- ja terveysriskit sekä kulkeutuminen tulee riskinarvion mukaan arvioida uudelleen. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Kunnostus tehdään massanvaihtona. Alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi maamassoja noin kaksi metriä. Muualta alueelta poistetaan maamassoja 0 2 metriä. Kiinteistön pohjois- ja keskiosassa kaivutaso on noin +2,15 metriä. Kiinteistöllä kaivutaso on noin +0,5 +1,5 metriä. Kiinteistön alueelta poistetaan vain pilaantuneiksi todetut maat. Työ tehdään rakentamisen vaatimassa järjestyksessä. Työssä pyritään noudattamaan jätelaissa esitettyä etusijajärjestystä. Alueen rakentaminen määrittelee kunnostusaikataulun, eikä in situ - kunnostustekniikkaa voi soveltaa. Kaivumaiden seassa mahdollisesti olevat jätteet sekä kivet erotellaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi välppäämällä. Eroteltuja kiviä käytetään hyödyksi kaivantojen täytöissä. Jätteet ensisijaisesti kierrätetään tai toissijaisesti toimitetaan jakeittain jätteidenkäsittelyyn. Maa-ainekset lajitellaan haitta-ainepitoisuuksien mukaan. Lietemassat kaivetaan ja kasataan erilleen. Lietteet pyritään kaivamaan mahdolli-

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (18) simman kuivana. Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä pilaantuneita maa-aineksia. Alueelta kuljetettavien maakuormien mukana toimitetaan pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Kuorma- ja siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan. Kunnostus päätetään, kun kohteen maaperä on puhdistettu kunnostustavoitteisiin tai kunnostusalueen reuna saavutetaan. Puhdistustyön laadunvalvonta Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä. Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6 10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä analysoidaan XRF-kenttämittarilla metallit ja PID-kenttäanalysaattorilla haihtuvat hiilivedyt. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet analysoidaan PetroFlag-kenttätestillä muista kuin lietenäytteistä. Kaatopaikkakaasuanalysaattorilla mitataan mahdollisia kaatopaikkakaasuja. Noin 10 %:sta näytteitä analysoidaan laboratoriossa haitta-aineet, joita tutkimuksissa on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Mikäli kunnostuksen aikana aistinvaraisesti havaitaan maaperässä aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, kyseisistä maamassoista otetaan erilliset näytteet laboratorioanalyysejä varten. Kunnostuksen tavoitteiden saavuttaminen varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivannon seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä siten, että yksi näyte edustaa enintään 20 metrin matkaa kaivuseinämästä. Näytteet otetaan seinämästä maalajeittain korkeintaan metrin paksuisista kerroksista. Kaivannon pohjalta jäännöspitoisuusnäytteet otetaan siten, että yksi pohjanäyte edustaa noin 200 m²:n aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella todetut haittaaineet, joiden pitoisuudet ovat ylittäneet ylemmän tai alemman ohjearvon. Kunnostusalueilta kaivetuista maa-aineksista, joita on tarkoitus hyödyntää kaivualueilla, otetaan näytteitä siten, että maiden haitta-ainepitoisuudet saadaan selvitettyä luotettavasti. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Mikäli jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella havaitaan alemman ohjearvon ylittävien haitta-ainepitoisuuksien jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle, rajapinnat merkitään huomiorakentein esimerkiksi huomio-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (18) verkolla. Asiasta informoidaan ympäristöviranomaisille välittömästi. Kaivualueiden pohjalle jäävät alemman ohjearvon ylittävät haitta-ainepitoisuudet merkitään myös huomiorakentein. Maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden riskit arvioidaan loppuraportissa, jos niitä ei ole arvioitu aiemmin. Piirustus huomiorakenteiden sijainneista esitetään loppuraportissa. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Alue varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä ja järjestää tarvittaessa perehdyttämistilaisuuden. Kaikilla kunnostukseen osallistuvilla on oltava henkilökohtaiset suojavälineet. Kaatopaikkakaasuanalysaattoria käytetään henkilösuojaimena mahdollisten kaatopaikkakaasujen havainnointiin. Kunnostustyön melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyön toimenpiteillä. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos vesi aistinvaraisesti arvioituna sisältää haitta-aineita tai jos vettä muodostuu alueella, jossa maaperän haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon ja vettä joudutaan pumppaamaan. Näytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella tutkimuksissa maaperässä todetut haitta-aineet ja kiintoainepitoisuus. Veden käsittelytavasta päätetään tulosten perusteella. Mahdolliseen viemäröintiin pyydetään HSY Vedeltä lupa. Kaivettujen maiden ja jätteiden varastointi ja esikäsittely alueella Kunnostusalueelta kaivettuja pilaantuneita ja pilaantumattomia maa-aineksia voidaan varastoida tilapäisesti kohteessa esimerkiksi viikonlopun yli tai odottamassa täyden kuorman muodostumista tai analyysitulosten valmistumista. Varastoitavien maiden pölyämistä seurataan ja tarvittaessa kasat peitetään tai niitä kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot alittavia massoja voidaan käyttää hyödyksi kohteen täytöissä, mikäli massat täyttävät rakennustekniset vaatimukset. Täyttöihin pyritään käyttämään mahdollisimman

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (18) paljon hyötykäytettävissä olevia maamassoja, koska haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot ylittävien maiden hyötykäyttö muissa kohteissa vaatii ympäristöluvan. Hyödyksi käytettävät maamassat voivat sisältää alle 5 % tiiltä ja betonia. Alueelle tuotavia maa-aineksia ja mahdollisesti hyötykäytettäviä maita käytetään suunnitelmallisesti rakentamisen vaatimalla tavalla täyttöihin. Pysäköintialueella täytöissä voidaan käyttää hyödyksi rakennusteknisesti soveltuvia massoja, joiden epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pinnoittamattomiksi jäävien alueiden täytöissä käytetään 0 0,5 metrin syvyydellä massoja, joiden haittaainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. Hyödynnettyjen maiden käyttökohteet dokumentoidaan kunnostuksen loppuraportissa. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan uusia haitta-aineita tai pilaantuneisuus on huomattavasti arvioitua laajempaa, asiasta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Jälkiseuranta Jälkiseurannan tarve määritellään kunnostuksen loppuraportissa. Tiedottaminen ja raportointi Työmaavalvoja kirjaa toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Kunnostustyön aikana kirjataan muun muassa kaivutyön päivittäinen toteutus, työn aikaiset maaperä- ja vesitutkimukset, kaivetun pilaantuneen maa-aineksen sekä mahdollisten jätteiden laatu ja määrä, käsiteltyjen maa-ainesten määrät ja laatu sekä sijoituskohteet, eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden määrät ja laatu sekä sijoituspaikat, hyödynnettyjen maa-ainesjätteiden ja ylijäämämaa-ainesten määrä ja laatu sekä sijoituspaikat, mahdollisesti pumpatun veden sekä HSY Veden viemäriin johdetun veden määrä ja laatu sekä poikkeukselliset tilanteet. Kontrollinäytteistä pidetään kirjaa. Kirjanpito esitetään loppuraportissa. Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään muun muassa kaivutyön toteutus, toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet karttapiirustuksena, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja jätteistä osa-alueittain, tiedot alueella hyö-

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (18) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastus dynnetyistä maa-ainesjätteistä ja ylijäämämaa-aineksista, alueelle jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuustiedot ja karttapiirustus näytteenottopaikkojen sijainneista, kartat kunnostusalueelle jääneistä pilaantuneista alueista ja alueista, joissa on hyödynnetty maa-ainesjätettä, yhteenveto mahdollisesta haitta-ainepitoisen veden käsittelystä ja poistamisesta, yhteenveto siirtoasiakirjoista sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen toimitetaan aloitusilmoitus, jossa esitetään kunnostustyön aloitusajankohta sekä kunnostustyötä valvovan henkilön yhteystiedot. Puhdistustyön ajankohta Kunnostuksen arvioitu toteutusajankohta on vuonna Kunnostus toteutetaan rakentamisen yhteydessä. Tontin 2 eteläosa rakennetaan myöhemmin. on tehnyt alueelle tarkastuksen Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vuosaaren vanhan jätevedenpuhdistamon alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Pysäköinti- ja muilta piha-alueilta on poistettava maa-ainekset, joissa ylittyvät orgaanisten haitta-aineiden valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmän ohjearvot. Epäorgaanisia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset on poistettava pysäköinti- ja muilta piha-alueilta rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Tulevien rakennusten kohdilta on poistettava maa-aines, jossa ylittyvät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007)

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (18) Alueelta tulee poistaa jätejakeet ja lietteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Täydentävät tutkimukset Länsiosan lietealueelta on otettava lisänäytteitä öljyhiilivetypitoisuuksien selvittämiseksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (JhL 32, YSL 6 ) PFOS-yhdisteiden esiintymistä maaperässä on tutkittava lisäksi vähintään yhdestä maanäytteestä sen koekuopan läheltä, josta otetussa vesinäytteessä havaittiin aiemmin PFOS-yhdisteitä. (JhL 32, YSL 6 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset Kunnostustyötä ohjaavien näytteiden kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä on analysoitava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. ( JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (18) Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Jos kunnostusalueelle jää maa-ainesta, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon tai alemman ohjearvon ylittävä haittaainepitoisuus jatkuu kunnostusalueen rajauksen ulkopuolelle, tulee ko. paikalle asentaa soveltuva eriste- tai huomiorakenne. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä huomio- ja eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristökeskukselle erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi. Pysäköintialueilla voidaan lisäksi käyttää hyödyksi epäorgaanisia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot, ei kuitenkaan maaperän

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (18) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut ylimmässä 0,5 metrin paksuisessa pintakerroksessa. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 591/2006) Pinnoittamattomilla piha-alueilla hyötykäytetyn maa-aineksen yläpuolisissa vähintään 0,5 metrin paksuisissa pintakerroksissa maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 591/2006) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi myös kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (18) (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 todennäköisesti aiemmasta toiminnasta alueella. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoite-

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (18) Määräysten perustelut taan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Kunnostustavoitteet on määritelty riskinarviolla. Alueella on havaittu täytössä jätejakeita. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Alueella on havaittu toiminnasta syntynyttä lietettä. Lietealueella sijaitsevissa tutkimuspisteissä on havaittu kaatopaikkakaasuja. Kaatopaikkakaasujen haitallisuudesta havaituilla pitoisuuksilla ei ole esitetty arviota ilmoituksessa. Jätejakeiden ja lietteen poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. Ilmoituksessa on esitetty, että rakentamistasoon kaivamisen jälkeen alueen maaperään jää todettuja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia vain niiden näytepisteiden alueelle, joista vuosina otettujen näytteiden tuloksia pidetään epäluotettavina. Nämä tulokset tarkastetaan näytteenotolla ennen kunnostuksen aloittamista. Lisäksi kohteen maaperää on täytetty sekalaisella aineksella, joten mahdollisten haitta-aineiden pitoi-

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (18) suudet voivat vaihdella alueittain. Riskinarviointi ja kunnostustavoitteiden määrittely on tehty tiedossa olevilla haitta-ainepitoisuustasoilla, joten päätöksessä on edellytetty kunnostustoimien riittävyyden arviointia, mikäli haitta-aineita havaitaan laajemmalla alueella tai aiempaa huomattavasti korkeampina pitoisuuksina. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Aiemmin kynnysarvopitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina havaittujen haitta-aineiden tutkiminen on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Jäännöspitoisuusnäytteistä tulee analysoida haitta-aineet, joita on havaittu kynnysarvopitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Suunnitelmien toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristys- tai huomiorakenteen tarve ja riittävyys. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (18) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. HSY Vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33

18 . Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (18) Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle. Lisätiedot Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: virpi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta 2 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma_ Vuosaaren vanha jätevedenpuhdistamo_vahanen Environment Oy_ Vuosaaren jätevedenpuhdistamo_kartta Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote Otteen liitteet Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto Liite 3 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös ja ympäristökeskus Liite 3 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Liite 3 HSY Vesihuollon liittymispalvelut Liite 3 Liite 3