Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) 71 Kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Länsisataman Saukonlaiturin itäisellä asemakaava-alueella HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt kiinteistöviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto PL 2214, Helsingin kaupunki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, puhelin , sähköposti johanna.hytonen@hel.fi Alueen omistaja ja haltija Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Alue sijaitsee Helsingin 20. kaupunginosassa (Länsisatama) Jätkäsaaressa käsittäen Saukonlaiturin itäisen asemakaava-alueen (AK2, itä). Alueen rakentuessa asemakaavan mukaiseen käyttöön suunnittelualueelle muodostuvat korttelin tontti 1 ja korttelin tontit 1 ja 2. Lisäksi suunnittelualueelle tulevat Saukonkadun, Atlantinkadun, Saukonkujan, Bahamankujan ja Karibiankadun katualueet. Suunnittelualueen koko on 2,74 hehtaaria. Suunnittelualueesta noin puolet sijaitsee alkuperäisen Saukon saaren alueella. Lähes koko alue on täytetty vuoteen 1936 mennessä ja vain pieni osa etelärajalla on täytetty 1960-luvulla. Alue on ollut toimintahistoriansa aikana pääosin satamakäytössä. Alue on sijainnut suurelta osin 1925 toimintansa aloittaneen hiilisataman alueella, jonka toiminta laajentui uusien täyttöalueiden valmistumisen myötä. Hiilisataman toiminta siirtyi Sörnäisiin 1950-luvulla, jonka

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Pilaantumisen syy jälkeen Länsisatama toimi lähinnä kappaletavarasatamana luvun alusta lähtien suunnittelualue oli konttiliikenteen käytössä. Satamatoiminnan päätyttyä vuonna 2008 alue on ollut osa Jätkäsaaren välivarastointialuetta ja osa Staran varastokäytössä. Suunnittelualueen asemakaava, Saukonlaituri itä, on saanut lainvoiman Asemakaavassa alueelle on kaavoitettu kortteli toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1) ja kortteli erityisasumisen korttelialueeksi (AKS) sekä katualueita ja vesialue (W). Asemakaavan mukaan toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY-1) saa rakentaa veneiden korkeasäilytysrakennuksen. Lisäksi kaavan mukaan kadunvarsirakennusten ensimmäisiin kerroksiin tulee myös liike-, myymälä-, näyttely- tai muita asiakaspalvelutiloja. AKS-korttelialueen pihamaalle sijoitetaan kaavan mukaan mm. leikki- ja oleskelutiloja sekä istutusalueita. Tulevan korttelin rakentamisen on arvioitu vaativan vain vähäisiä kaivuja Bahamankujan puoleisella autohallin kohdalla. Atlantinkadun puolella ei ole maanalaisia tiloja. Korttelin rakennusten kohdilla arvioitu kaivutarve on korkeintaan metrin, mutta rakennuksesta ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. Atlantinkadun rakenteet tulevat pääsääntöisesti nykyisen maanpinnan yläpuolelle, joten kaivua tulee lähinnä putkikanaalien kohdalle. Saukonkadun kohdalla leikataan paikoin nykyistä maanpintaa ja kaivetaan putkikanaaleja. Karibiankadun ja Saukonkujan kohdilla tehdään kaivutöitä putkikanaalien kohdalla. Saukonlaiturin keskiosaan tehdään veneiden laskupaikka, jossa yleiskaivutarpeeksi on arvioitu noin kaksi metriä ja muualla 0,5 1 metriä sekä johtokanaalien kohdalla 2,5 3 metriä. Kunnostettava alue sijaitsee Saukonpaaden uuden kerrostaloalueen läheisyydessä ja alueen ympärille rakennetaan Jätkäsaaren asuinalue. Alueen pohjoispuolella on Saukonlaiturin satama-allas. Maaperä on pilaantunut pääosin täyttömaasta ja alueen aiemmasta toiminnasta. Täyttötyöt on alueella tehty pääosin ennen vuotta Alueen maaperässä on todettu muun muassa metalleja, öljyhiilivetyjä ja polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH-yhdisteet). Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Saukonlaiturin (AK2) itäosa, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, , Ramboll Finland Oy. Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Alueen maanpinta on noin tasolla +2,6 metriä. Maanpinta on tasainen ja kauttaaltaan asfaltoitu. Alueen maaperä koostuu sekalaisesta täyttömaasta, joka on lähinnä hiekkaa ja soraa. Alkuperäisen Saukon saaren alueella suunnittelualueen keskiosassa täyttökerroksen paksuus on noin 1 3 metriä. Saaren ulkopuolisella alueella täyttökerroksen paksuus on vähintään neljä metriä. Luonnontilainen pohjamaa on tavoitettu porakonekairauksissa täytetyillä alueilla 8 10 metrin syvyydessä. Pohjamaa on ollut hiekkaa ja moreenia. Syvissä kairapisteissä ei ole tavoitettu kalliota. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjaveden pinta noudattaa meren läheisyyden vuoksi pääpiirteissään merenpinnan tasoa (+/-0 metriä). Suunnittelualue rajautuu mereen luoteiskulmasta. Haitta-ainetutkimukset Suunnittelualueelle on tehty 19 porakonekairaustutkimuspistettä ja 44 koekuoppaa, joista on otettu noin 170 maanäytettä vuosina Maanäytteitä on tutkittu sekä kenttä- että laboratoriomenetelmillä.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Analyysitulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja. Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä alkuainepitoisuuksia vain 14 näytepisteessä. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylityksiä ei todettu. Kuparilla kynnysarvo ylittyi kahdessa, alempi ohjearvo yhdessä ja ylempi ohjearvo viidessä pisteessä. Lyijyllä kynnysarvo ylittyi 18, alempi ohjearvo viidessä ja ylempi kahdessa pisteessä. Sinkillä kynnysarvo ylittyi kahdessa, alempi ohjearvo yhdeksässä ja ylempi ohjearvo viidessä pisteessä. Yksittäisiä alempien ohjearvojen ylityksiä todettiin antimonilla, elohopealla ja vanadiinilla sekä ylempien ohjearvojen ylityksiä arseenilla ja nikkelillä. Orgaanisista haitta-aineista todettiin alemman ohjearvon ylityksiä PAHyhdisteiden kokonaispitoisuuksilla neljässä pisteessä, bentso(a)pyreenillä yhdessä pisteessä ja fluoranteenilla yhdessä pisteessä sekä raskailla öljyhiilivetyjakeilla yhdessä pisteessä. Lisäksi yhdessä pisteessä ylittyi öljyhiilivetyjen raskailla jakeilla ylempi ohjearvo. PAH-yhdisteistä todettiin yleisimmin yli alemman ohjearvon bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluoranteenia. Lisäksi osassa näytteistä todettiin erilaisia jätejakeita, kuten puuta, betonia, metallia, tiiltä ja tuhkaa. Jätehavaintoja oli pääasiassa pohjaveden pinnan yläpuolisessa maassa, mutta paikoin myös pohjaveden pinnan alapuolella olevassa täyttökerroksessa havaittiin jätteitä. Yhtenäistä jätetäyttöaluetta ei kuitenkaan havaittu. Myöskään yhdyskuntajätettä ei todettu alueella. Tutkimustulosten perusteella pohjaveden pinnan yläpuolisessa täyttömaakerroksessa alemman ohjearvotason ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältävän alueen pinta-alaksi on arvioitu noin 2800 m², jossa kyseisiä pilaantuneita maa-aineksia on noin 3500 m³ktr, ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia noin 2000 m²:n alalla noin 2500 m³ktr. Pohjaveden pinnan alapuolisessa täyttökerroksessa arvioidaan olevan alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maaaineksia noin 650 m²:n alueella ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia noin 700 m²:n alueella. Tutkimuspisteet ulottuivat syvimmillään tasolle -7-9 metriä. Arviolta pohjavedenpinnan alapuolella on noin 2000 m³ktr haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Riskinarviointi Kunnostustarpeen arvioinnissa kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin elohopea, öljyhiilivetyjakeet C10-C21 ja C21-C40, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni ja fluoranteeni sekä ylemmän ohjearvotason ylittäneet alkuaineet arseeni, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki. Suunnittelualueella todetut öljyhiilivedyt ovat pääosin raskaita jakeita C21-C40, jotka ovat hyvin niukkaliukoisia ja korkeintaan kohtalaisen haihtuvia ja kulkeutuvia. Suunnittelualueella öljyhiilivetyjä on maaperässä todettu pistemäisesti pääosin pohjavedenpinnan yläpuolella. Siten niiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää kulkeutumisriskiä. Metallipilaantuneisuutta on alueella hajanaisesti pääasiassa pohjavedenpinnan yläpuolella mutta myös sen alapuolella. Niukkaliukoisuuden, todettujen pitoisuuksien ja sijainnin perusteella metalleja sisältävistä maa-aineksista ei arvioida aiheutuvan kulkeutumisriskiä pohjaveteen. Suunnittelualueella todetut PAH-yhdisteet ovat korkeintaan niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia ja siten käytännössä maaperässä kulkeutumattomia. Maan pölyämisen ja suoran kosketuksen pilaantuneen maa-aineksen kanssa ei arvioida olevan alueella merkittävä kulkeutumis- tai altistumisreitti, koska alueen tuleva rakentamistaso on kauttaaltaan nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Todennäköisimmät altistujat ovat alueen asukkaat ja alueella työskentelevät ihmiset. Koska suunnittelualueen pilaantuneisuus on vanhaa, arvioidaan alueen mahdollisten maaeliöiden sopeutuneen siihen. Pohja- ja pintaveden pilaantumisriskiä ei arvioida muodostuvan haittaaineiden niukkaliukoisuuden ja sijainnin takia. Maaperän haitta-ainepitoisuuksia on verrattu suurimpiin terveysperusteisesti hyväksyttäviin pitoisuuksiin asuinalueella (SHPter) ja suurimpiin ekologisiin riskeihin perustuviin hyväksyttäviin pitoisuuksiin (SHPeko). Laboratorioanalyysien perusteella todettiin lyijyn SHPter-arvon ylitys yhdessä tutkimuspisteessä. Lyijyn SHPter-arvon määrittämisessä tärkeimpänä altistumisreitteinä on pidetty maan syöntiä ja altistumista ravintokasvien kautta. Altistumista maan syönnin tai ravintokasvien

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) kautta ei ole suunnittelualueella mahdollista. Bentso(a)pyreenillä todettiin vastaavan arvon tasolla oleva pitoisuus yhdessä pisteessä syvällä täyttömaakerroksessa, joten terveysriskiä ei arvioida aiheutuvan. Kun otetaan huomioon alueen tuleva käyttömuoto, alueella todetut haitta-aineet ja alueen tuleva rakentamistaso, aluetta voidaan pitää herkkyydeltään tavanomaisena. Laboratorioanalyysien perusteella kuparin SHPeko-arvo ylittyi neljässä tutkimuspisteessä, lyijyn yhdessä ja sinkin 16 tutkimuspisteessä. Suunnittelualueella ei kuitenkaan arvioida olevan ekologista suojeluarvoa, koska alue on ollut asfaltoituna kymmenien vuosien ajan ja mahdolliset maaeliöt ovat vuosien kuluessa sopeutuneet maaperän haitta-aineisiin. Lisäksi todetut öljyhiilivedyt ovat pääosin raskaita jakeita, joiden biosaatavuus on huono. Epävarmuustarkastelussa todettiin, että suunnittelualueella tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tutkimuspistetiheys (noin yksi piste/435 m²) on arvioitu riittäväksi. Epävarmuutta aiheuttaa lähinnä täytön sekalaisuus, koska ei ole tiedossa, mitä haitta-aineita vuosikymmeniä sitten tehty täyttö on sisältänyt. Tutkimuspisteitä on kuitenkin kohtuullisen tiheästi, ja todennäköisimmät haitta-aineet on tutkittu. Suunnittelualueella todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittävää kulkeutumisriskiä. Todennäköisimmäksi altistumisreitiksi on arvioitu maanrakennustöiden yhteydessä maan pölyäminen ja suora kosketus pilaantuneen maa-aineksen kanssa, mutta riskiä ei pidetä merkittävänä, ja se voidaan hallita työsuojelun keinoin. Alueen rakennustöiden valmistuttua suora kosketus haittaaineita sisältävän maa-ainesten kanssa ei ole mahdollista, koska alueen tuleva rakentamistaso on nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Kunnostustarve Riskitarkastelun perusteella suunnittelualueella ei todettu suoranaista maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvaa kunnostustarvetta. Alueen rakentamiseen liittyvät kaivutyöt voivat kuitenkin aiheuttaa maaperän kunnostustarpeen. Suunnittelualueen maaperä kunnostetaan alueen rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Maaperästä poistetut maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Kunnostuksen tavoitteet

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella on kohteen maaperälle asetettu seuraavat kunnostustavoitteet: - Suunnittelualueelta poistetaan vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät maa-ainekset pohjaveden pinnan (+/-0 metriä) yläpuolelta. - Pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa putkikaivannot mukaan lukien. Putkikaivannoissa suojaetäisyys putkien ja pilaantuneen maa-aineksen välillä on 30 cm. - Rakennusten alle tehdään normaalit, rakentamisen vaatimat rakenteet tai puhtaasta maa- tai kiviaineksesta koostuvat rakennekerrokset. Rakenteilla tai rakennekerroksella estetään suora kosketus mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten kanssa. - Piha-alueille tehdään puhtaista maa-aineksista vähintään 0,5 metrin kerros. Kerroksella estetään suora kosketus mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten kanssa. - Tulevien asuinrakennusten alta 1,5 metrin syvyyteen poistetaan maaainekset, joissa öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot lukuun ottamatta pysäköintitiloja. Pysäköintitilojen alta em. maa-ainekset poistetaan vain alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen saakka. Öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet poistetaan niiden aiheuttaman mahdollisen lievän hajuhaitan takia. - Mikäli työn aikana havaitaan muita haitta-aineita alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan maa-ainekset pohjavedenpinnan tason yläpuolelta, tai niiden osalta tehdään uusi puhdistustarpeen arviointi. Kunnostustavoitteissa esitetty 1,5 metrin syvyys rakennuksen alla lasketaan alapohjan yläpinnasta. Kunnostustavoitteet ovat pääosin samat, kuin viereisen asemakaavaalue 1:n ympäristölupapäätöksessä (Uudenmaan ympäristökeskus YS 674, ). Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Kunnostus tehdään massanvaihdolla alueen rakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamisen tai kunnostuksen tavoitetasojen edellyttämiin syvyyksiin asti. Alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi pilaantuneita maa-aineksia yhteensä arviolta noin m³ktr. Korttelin alueelta

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) poistetaan noin m³ktr, korttelin alueelta noin 200 m³ktr ja katualueilta m³ktr. Suunnittelualueella ei lähtökohtaisesti tehdä pohjavedenpinnan alapuolista kaivua ja myös valtaosa pohjavedenpinnan yläpuolisista haitta-ainepitoisista maa-aineksista jää kaivamatta, joten maaperään jää todennäköisesti noin m³ kunnostustavoitteen alittavia mutta alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovilla kylteillä. Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja kohteen naapurikiinteistöille. Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan kuorma-autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia ja mahdollista esikäsittelyä varten. Kaivun aikana maa-aineksesta erotellaan suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet. Kaivu- ja maa-ainesten pilaantuneisuusluokitus tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulosten perusteella. Työn aikana pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan tarvittaessa kaivannon seinämistä, pohjista ja kasoille läjitetyistä massoista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Mikäli suunnittelualueella todetaan kaivutyön aikana poikkeavaa jätettä tai viitteitä tutkimuksista poikkeavasta pilaantuneisuudesta, jätetään kyseinen maa-aines kaivamatta, tai massa siirretään välivarastokasaan, kunnes sen laatu on selvitetty. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu suunnittelualueen rajojen ulkopuolelle, asennetaan mahdollisuuksien mukaan tähän rajapintaan huomio- ja erotusrakenne tai eristysrakenne pilaantuneisuuden mukaisesti. Suunnittelualueella ei tehdä maa-ainesten seulontaa. Kaivun yhteydessä kaivumaista pyritään erottelemaan suuret kivet ja yksittäiset jätejakeet. Mikäli kaivumaissa on runsaasti jätejakeita tai kiviä, tehdään niiden erottelu tarvittaessa seulomalla massat Jätkäsaaren välivarastointialueella. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä massoja. Alueelta kaivettavat

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, käytetään tarvittaessa alueen täyttöihin. Alueen maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, lukuun ottamatta kuljetuksia Jätkäsaaren välivarastointi- tai hyötykäyttöalueelle. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet ja mahdolliset huomio-, erotus- ja eristysrakenteet on tehty. Puhdistustyön laadunvalvonta Työmaille nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta. Työnaikainen ympäristötekninen laadunvalvonta tehdään kenttä- ja laboratorioanalyyseillä. Näytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita on todettu alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina. Ympäristötekninen valvoja tekee työnaikaisen mahdollisten jätejakeiden laatuarvioinnin aistinvaraisesti sekä tarvittaessa näytteenotolla ja analyyseillä. Kaivutyön aikana tai sitä ennen otetaan alueelta riittävästi näytteitä poistettavien massojen laadun varmistamiseksi. Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia, otetaan maaperänäytteitä yksi näyte jokaista kaivettua 200 m²:n alaa kohden. Näytemäärissä otetaan huomioon tutkimusvaiheessa jo analysoidut näytteet. Näytteistä analysoidaan vähintään haitta-aineet, joita kaivannossa on todettu yli alemman ohjearvotason. Vähintään 10 % öljyhiilivetyjen kenttätesteistä varmennetaan laboratoriomenetelmillä. Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi näyte kaivannon pohjasta alkavaa m² kohden ja kaivannon seinämästä yksi näyte alkavaa metriä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan noin 4 6 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään haitta-aineet, joita on kyseisessä kaivannossa todettu yli alemman ohjearvotason. Jos kunnostustyön aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita yli alemman ohjearvotason, analysoidaan myös nämä haitta-aineet jäännöspitoisuusnäytteistä. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Suunnittelualueelle jäävä yli alemman ohjearvotason maa-aines erotetaan puhtaasta maa-aineksesta huomiorakenteella, esimerkiksi huomioverkolla. Lisäksi em. maa-aines erotetaan maanpinnasta puhtaalla täyttömaakerroksella, joka on paksuudeltaan vähintään 0,5 metriä ja/tai rakenteilla, kuten asfaltilla, kiveyksellä tms. Huomiorakenteita ei tehdä rakennusten, paalulaattojen tai vastaavien alapuolelle. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle ja kaivannon seinämään jää pilaantunutta maa-ainesta, asennetaan rajapintaan tarvittaessa erottava rakenne, esimerkiksi suodatinkangas tai huomiorakenne. Eristysrakennetta käytetään silloin, kun kaivannon seinämään jää orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa kulkeutumisriskiä. Eristysrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella. Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomioja eristysrakenteet sekä esitetään niistä havainnepiirustus. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Työnaikaisten terveyshaittojen ehkäisy toteutetaan työsuojelullisin keinoin. Normaalien maanrakennustöihin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle tai mahdollisille jätteille. Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla ja tarvittaessa hengityssuojaimilla. Tarvittaessa laaditaan erillinen työmaan turvallisuussuunnitelma. Sivullisten pääsyä kunnostusalueelle rajoitetaan aitaamalla työmaaalue, ja merkitsemällä aita pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovilla kylteillä. Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat kuljetusten ajaksi, jotta pilaantuneet maa-ainekset eivät leviä ympäristöön, sekä tarvittaessa keskeyttämällä työt voimakkaalla tuulella ja sateella. Vesien tutkiminen ja käsittely Alueella ei tule olemaan suurta tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, koska pilaantuneen maan kaivu ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle ja täyttömaa on pääsääntöisesti melko karkeaa ja epähomogeenista, joten sadeveden ei arvioida merkittävästi kertyvän kaivantoihin. Suunnittelualueen pohjaveden pinta noudattelee ympäröivän meren pinnan tasoa, joten poikkeuksellisen korkea

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) meriveden pinta saattaa aiheuttaa tilapäistä veden nousua kaivantoihin. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kuitenkin kertyy vettä kunnostusta haittaavassa määrin, vedestä otetaan näyte ja teetetään tarvittavat analyysit veden laadun selvittämiseksi. Vedestä tutkitaan ko. kaivualueella yli alemman ohjearvotason pitoisuuksina todettujen haitta-aineiden ja kiintoaineksen pitoisuudet. Kaivannon kuivatusvedet johdetaan pitoisuuksien perusteella joko sadevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Sadevesiviemäriin ja edelleen mereen johdettavien vesien pitoisuusrajoina käytetään samoja raja-arvoja kuin Jätkäsaaren välivarastointialueen ympäristölupapäätöksessä (Nro 75/2014/1, dnro ESAVI/66/04.08/2013) on annettu vesien johtamisesta mereen. Kaivantovesien johtamisessa viemäriin noudatetaan HSY:n viemäröitävän veden laatukriteereitä. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Kohteen alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Kohteen alueella voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti ottaa kasalle maa-aineksia niiden laadun varmentamiseksi tehtävien tutkimusten ajaksi. Kasat peitetään tarvittaessa, esimerkiksi maa-aineksen pölytessä voimakkaasti. Vaihtoehtoisesti maat viedään tutkittavaksi Jätkäsaaren välivarastointialueelle. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Alueelta kaivettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, käytetään tarvittaessa alueen täyttöihin. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ilmoituksessa on esitetty kunnostustyön yhteydessä mahdollisesti esiin tulevia odottamattomia tilanteita ja niiden hoitamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Odottamattomina tilanteina on esitetty pilaantuneisuuden jatkuminen alueen ulkopuolelle, haihtuvien yhdisteiden toteaminen merkittävinä määrinä ilmassa kaivun tai näytteenoton yhteydessä, tunnistamattomien jätejakeiden löytyminen maaperästä merkittävinä määrinä ja voimakkaan hajun leviäminen ympäristöön kaivun yhteydessä. Tiedottaminen ja raportointi

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastukset Kunnostustyön aloituksesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kirjallisesti viikkoa ennen kunnostustöiden aloitusta. Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan myös naapurikiinteistöille. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot alueelta pois viedyistä pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, hajuhavainnot, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista ja syyt poikkeamiin sekä mahdolliset pumpatut vesimäärät ja vesien käsittelytoimenpiteet. Toteutuneet kaivualueet ja kaivutasot sekä mahdollisten huomiorakenteiden kulma- ja taitepisteiden sijainti mitataan ja esitetään kartalla. Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. kirjanpitotiedot, mahdollisesti rakennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijaintitiedot ja tyyppipiirustukset, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta tai päätöksestä sekä kartta kunnostetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot. Puhdistustyön ajankohta Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyöt alkavat keväällä on tarkastanut kunnostusalueen Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Länsisataman Saukonlaiturin itäisellä asemakaava-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Ilmoitusalueelta on ilmoituksen mukaisesti poistettava pohjaveden pinnan yläpuolelta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot. (VNA 214/2007) Tulevien rakennusten alta on ilmoituksen mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007) Tulevien asuinrakennusten alta ja vähintään kolmen metrin etäisyydelle asuinrakennusten seinälinjasta on 1,5 metrin syvyyteen poistettava maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 tai C21-C40 tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007) Pysäköintitilojen alta alapohjarakenteiden vaatimaan syvyyteen asti on ilmoituksen mukaisesti poistettava maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 tai C21-C40 tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. (VNA 214/2007) Kunnostusalueelta on poistettava rakennusten ulkopuolisilta alueilta 0,5 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, kuten ilmoituksessa on esitetty. Piha-alueille rakennettavilla pinnoittamattomilla lasten leikkialueilla on maan pintakerroksessa oltava vähintään yhden metrin kerros maaaineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. (VNA 214/2007) Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävän paksu mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan suojakerros, jossa ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelle mahdollisesti tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haittaainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (VNA 214/2007, JhL 32) Ilmoitusalueen rajalta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin jatkaa ilmoitusalueen rajalle rakennettavien katualueiden rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 )

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä kyseisellä kaivualueella yli kynnysarvojen havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haittaainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Jokaiselta kaivualueelta on otettava riittävä määrä maaperänäytteitä. Maa-ainesten haittaainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella aiemmissa tutkimuksissa yli kynnysarvojen todettujen epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32, YSL 6, 209, JL 12, 13 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkistetaan maaperänäytteillä. Korttelin kaivualueella maaperästä tulee ottaa jäännöspitoisuusnäytteitä jokaista 200 m²:n alaa kohti. Muilta kaivualueilta jäännöspitoisuusnäytteet on otettava jokaista 100 m²:n alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta erillisestä kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Kaivuseinämistä jäännöspitoisuusnäytteet tulee ottaa jokaista alkavaa 30 metrin pituista aluetta kohden korkeintaan metrin paksuisista kerroksista. Näytteet on otettava ilmoituksen mukaisesti edustavina kokoomanäytteinä. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) kaivualueella niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita tutkimuksissa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Rakennuksien, laattojen tai vastaavien alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13, YSL 139 ) Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristerakenteen tarve. Kyseinen arvio tai suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32, YSL 139 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely ja kuljetus Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 ) Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. Jätkäsaaren välivarastointi- tai hyötykäyttöalueelle kuljetettavia kuormia ei tarvitse peittää. (JL 13, VNA 179/ )

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, JA 24 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) 5. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettyinä puhdistusalueella maaainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 ) 6. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tutkittava niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kyseisessä kaivannossa on havaittu kynnysarvojen ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantovedet voidaan käsitellä ja johtaa, kuten ilmoituksessa on esitetty. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 ) 7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haittaaineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haittaaineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristöja terveysvaikutuksista. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 9. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. (JhL 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. (JL 120, YSL 172 ) Puhdistustyön aikana ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014)

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääosin ennen vuotta 1994 tehdyistä meritäytöistä ja aiemmasta toiminnasta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteina, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maalla tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. Käyttörajoitteet Määräysten perustelut Alueelle jäävät haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävät maaainekset aiheuttavat maa-ainesten käyttörajoite -merkinnän ympäristöministeriön valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tällöin alueelta kaivettua maata ei saa kuljettaa alueen ulkopuolelle ilman yhteydenottoa viranomaisiin. Muutoin alueen maankäyttöä ei ole rajoitettu kyseisessä käyttötarkoituksessa.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Osa ilmoitusalueesta on kaavoitettu asuinalueeksi. Esitetyn riskitarkastelun perusteella alueella ei ole varsinaista maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvaa kunnostustarvetta, mutta alueen rakentaminen edellyttää jonkin verran maaperän kaivua. Alueen maaperä kunnostetaan rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet on määritetty alueen käyttötarkoituksen ja riskinarvioinnin perusteella. Poistamalla kunnostusalueelta pohjaveden pinnan yläpuolelta voimakkaimmin pilaantuneet maa-ainekset, joissa haittaainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot, vähennetään alueen maaperään jäävien haitta-aineiden kokonaismäärää. Samalla varmistetaan, että kyseisistä voimakkaimmin pilaantuneista massoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä. Pohjaveden pinnan tasona pidetään +/-0 metriä. Tulevien rakennusten alta ja vähintään kolmen metrin etäisyydelle asuinrakennusten seinälinjasta tulee 1,5 metrin syvyyteen saakka poistaa maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 tai C21- C40 tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, jotta orgaanisista haitta-aineista ei aiheudu haittaa rakennusten sisäilmalle. Ilmoituksen mukaisesti kunnostustavoitteissa esitetty 1,5 metrin syvyys rakennuksen alla lasketaan alapohjan yläpinnasta. Lasten leikkialueiden pintakerroksissa tulee olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, jotta lapset eivät leikkiessään voi altistua haitta-aineille. Asuinalueilla leikkialueet ovat läpi vuoden yleensä kovassa käytössä, jolloin maaperän eroosio on voimakasta, joten riittävän paksulla suojakerroksella suojellaan lapsia altistumiselta. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia tai laatoitusta, joka estää maan kulumista. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, että työntekijät eivät mahdollisten putkien ja kaapeleiden korjaus- ja muutostöiden yhteydessä kaiva esille ja joudu käsittelemään haitta-ainepitoisia maaaineksia ja samalla vahingossa altistu maaperän haitta-aineille tai haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Istutusalueilla kasvualustan haitta-ainepitoisuuksien rajoittamisella estetään työntekijöiden altistumista haitta-aineille istutusten muutos- ja

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) huoltotöiden yhteydessä ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviämistä esimerkiksi lasten leikkialueille. Ilmoitusalue rajautuu pääosin katualueisiin. Mikäli maaperän pilaantuneisuus jatkuu ilmoitusalueen ulkopuolelle, tulee pilaantuneet maa-ainekset mahdollisuuksien mukaan poistaa myös alueen ulkopuolelta niin pitkälle kuin mahdollista, jotta kunnostusta voidaan siellä myöhemmin jatkaa katualueiden rakenteita rikkomatta tai vaarantamatta. Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus. Määräyksessä on jäännöspitoisuusnäytteiden ottamisessa tarkennettu ilmoituksessa esitettyä näytteenottotiheyttä. Ilmoituksen perusteella korttelin alueella tehdään yksi yhtenäinen laajahko kaivanto, joten jäännöspitoisuusnäytteitä voidaan ottaa harvemmin, kuin muulta alueelta, jonne tehdään useampia pieniä kaivantoja. Erillisistä pienistä kaivannoista on kuitenkin syytä ottaa omat jäännöspitoisuusnäytteensä, koska alue on vanhaa täyttöaluetta ja täyttömateriaalin laatua ei tunneta. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristerakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi ympäristökeskukselle varataan mahdollisuus arvioida eristysrakenteen tarpeellisuus ja riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely ja kuljetus Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset. Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa. Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. 6. Veden tutkiminen ja käsittely Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (25) 7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Koska hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle alueen tulevassa käytössä, saa vain kunnostuskohteesta kaivettuja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia hyödyntää alueella. Tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Maa-ainesten rajoitetulla hyötykäytöllä myös varmistetaan, että haittaaineiden kokonaismäärä alueella pienenee maaperän kunnostuksen myötä. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. Poikkeuksellisesta tilanteesta on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 9. Tiedottaminen ja raportointi Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista sekä massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.