Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) 187 Helen Sähköverkko Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Töölön sähköaseman alueella HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helen Sähköverkko Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy Sörnäistenkatu Helsinki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Mika Heinonen, puhelin (09) , sähköposti mika.heinonen@helen.fi Alueen omistaja ja haltija Alueen omistaja on Helsingin kaupunki ja alueen haltija on Helen Sähköverkko Oy. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin 14. kaupunginosassa (Taka- Töölö), osoitteessa Töölönkatu 38. Tontin kiinteistötunnus on Tontin koko on 2500 m². Pilaantuneeksi arvioidun alueen pinta-ala on noin 200 m². Alueella on toiminut sähköasema 1900-luvun alkupuolelta asti. Rakennuksen alla ja kiinteistön länsireunalla kulkee tunneli. Sähköasemalla on ollut useita muuntajia betonikaukalossa nykyisellä piha-alueella. Muuntajat on poistettu, mutta betonikaukalo on yhä maassa. Betonikaukalon alueella maan on havaittu pilaantuneen polyklooratuilla bifenyyleillä (PCB-yhdisteet) ja öljyhiilivedyillä. Sähköaseman toiminta jatkuu. Kohteeseen on suunniteltu piha-alueen ja rakennuksen kunnostustöitä. Naapurikiinteistön tukimuurin korjaus sisältyy kunnostustöihin. Pilaantunutta maata joudutaan kaivamaan kunnostustöiden vuoksi.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Pilaantumisen syy Kohdetta ympäröivät asuin- ja liikerakennukset. Kiinteistön kaakkoisreuna on pisararadan kaavamuutosalueella. Maaperä on pilaantunut muuntajaöljystä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Helen Sähköverkko Oy, Töölön sähköasema, ENV448, , päivitetty ja , Vahanen Environment Oy. Ilmoitusta on täydennetty ja kunnostuksen yleissuunnitelman päivityksillä. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Alueen maaperä on hiekkaa noin 0,3 2,9 metrin syvyyteen. Kiinteistön maanpinta on pääosin asfaltoitu. Länsi- ja eteläreunoilla on nurmi- ja sorapintaisia alueita. Asfaltin alapuolella on betonikaukalo ainakin entisten muuntajien kohdalla. Tutkimuksen perusteella ainakin heti betonilaatan alapuolella on soraa. Myös muualla todettiin betonia maaperässä.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole pintavesialueita. Hulevedet ohjautuvat pääosin asfaltoitujen alueiden kaatojen mukaisesti viemäriverkkoon. Haitta-ainetutkimukset Kohteessa tutkittiin maaperän haitta-ainepitoisuuksia Alueelta otettiin porakonekairauksella yhteensä 11 maanäytettä viidestä tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteet pyrittiin sijoittamaan pihaalueelle mahdollisimman kattavasti siten, että maaperässä olevat kaapelit, viemärit ja kiinteistön läpi kulkeva maanalainen tunneli otettiin huomioon. Yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin todennäköisesti kallio 2,9 metrin syvyydessä. Neljän tutkimuspisteen kohdalla tutkimukset rajautuivat noin 0,1 metrin paksuiseen betonilaattaan noin 0,3 0,8 metrin syvyydessä. Betonilaatta läpäistiin timanttiporalla entisellä muuntajien sijoitusalueella ja laatan alapuolisesta maasta otettiin maanäyte. Maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia kenttämittausmenetelmällä. Laboratoriossa määritettiin metallipitoisuudet yhdestä näytteestä. Helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä tutkittiin PID-kenttämittarilla ja öljyhiilivetyjä tutkittiin PetroFlag-kenttätesteillä. PCB-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia tutkittiin laboratorioanalyyseillä. Tutkimuksissa todettiin muuntajien betonikaukalon alueella yhdessä tutkimuspisteessä ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät pitoisuudet PCB-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden jakeiden pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Näytteessä havaittiin myös alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Näytepisteen vierestä betonikaukalon alapuolelta otetussa näytteessä havaittiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet PCB-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjen keskitisleitä ja raskaita jakeita. Näytteenoton aikainen vesisade on voinut vaikuttaa tuloksiin. Samassa muuntajakaukalossa sijaitsevassa toisessa näytepisteessä havaittiin kenttätestillä öljyhiilivetyjä. Tuloksen perusteella arvioidaan näytepisteessä olevan PCB-yhdisteitä ja/tai öljyhiilivetyjä vähintään alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet. Muualla kiinteistön alueella havaittiin kenttämittausmenetelmällä mitattu kynnysarvon ylittävä lyijypitoisuus. Pilaantuneeksi arvioidulla noin 200 m²:n alueella betonilaatan yläpuolella arvioidaan olevan yhteensä noin 160 m³ pilaantunutta maaainesta. Haitta-ainepitoisuuksiltaan vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävästi pilaantunutta maata on arviolta noin 80 m³.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Kohteeseen on suunniteltu maanrakennustöitä, jolloin joudutaan kaivamaan pilaantuneita maita. Kohteeseen tehtiin valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukainen arviointi maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittavista puhdistustavoitteista ja suosituksista muiksi riskinhallintatoimiksi. Riskinarvion pohjana on käytetty alueen nykyistä maankäyttömuotoa, johon ei ole tiedossa muutoksia. Toiminnan perusteella kohde luokitellaan epäherkän maankäytön kohteeksi. Kiinteistö on merkitty asemakaavassa YTalueeksi. Riskinarviossa valittiin kriittisiksi haitta-aineiksi PCB-yhdisteet, öljyhiilivetyjen keskiraskaat ja raskaat jakeet sekä sinkki. Kriittisten haitta-aineiden ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia käsiteltiin arviossa. Altistusreittitarkastelun perusteella haitta-aineilla ei ole kulkeutumisriskiä tai merkittäviä altistusreittejä. Haitta-aineista ei aiheudu terveysriskejä. Alue ei ole ekologisesti merkittävä elinympäristö ja eliöt ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin. Kohteessa ei arvioida olevan muita erityisiä riskejä, kuten sosiaalista riskiä. Epävarmuutta kunnostustarpeeseen aiheuttaa se, että pilaantuneeksi havaitulta alueelta on otettu näytteitä vain kahdesta pisteestä, joista vain toisesta on tutkittu haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Lisäksi betonilaatan alapuolelle on saattanut päästä haitta-aineita pintamaasta tutkimusaikaisen vesisateen takia. Laatan alapuoliset haittaainepitoisuudet voivat olla pienempiä. Pilaantuneisuuden rajaus alueen pohjois- ja länsipuolella on epävarma. Arvion perusteella kohteen haitta-aineista ei nykyisessä eikä tulevassa käytössä aiheudu riskiä ihmiselle tai ympäristölle. Jos kohteen käyttötarkoitus muuttuu nykyistä herkemmäksi, kohteeseen jäävien haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnys- tai ohjearvot ylittävien maiden ympäristö- tai terveysriskit tulee arvioida uudelleen. Kunnostustavoitteena on poistaa tontilta haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset, jotka joudutaan kaivamaan kohteen kunnostustöiden takia. Lisäksi kohteesta poistetaan kaikki haitta-ainepitoisuuksiltaan vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävät maat. Mikäli kunnostuksen aikana kohteessa ei todeta betonilaatan alapuolella vaarallisen jätteen ohjeellisia raja-arvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata, betonikaukalo jätetään maahan. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Kunnostus tehdään massanvaihtona siten, että kunnostustavoitteet saavutetaan. Pilaantuneen maan kaivutarve on tutkimusten perusteella piha-alueella muuntajakaukalon kohdalla. Eriasteisesti pilaantuneet maat pidetään erillään kaivutyön aikana. Haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävät kaivumaat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantunutta maata. Vastaanottopaikka vastaa maiden jatkokäsittelystä. Jos kunnostuksen aikana havaitaan jätteensekaista maata, jäte pyritään erottelemaan kaivutyön yhteydessä ja ensisijaisesti kierrättämään. Muuten jäte toimitetaan jätteenkäsittelyyn. Jätteensekainen maa toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kohteessa noudatetaan jätelaissa esitettyä etusijajärjestystä mahdollisuuksien mukaan. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Kuormat annetaan kuljetettavaksi jätehuoltorekisteriin kuuluvalle yritykselle. Ympäristötekninen valvoja laatii kaikille pilaantuneen maan kuormille siirtoasiakirjat. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maan kaivua. Pilaantunutta maata kaivettaessa maamassojen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Metallien pitoisuudet tutkitaan Niton XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt PetroFlagkenttäanalyyseillä. Noin 10 % kenttämittauksista varmennetaan laboratorioanalyysein. PCB-yhdisteiden pitoisuudet määritetään laboratorioanalyysein. Jos kaivu ei rajoitu betonikaukalon pintaan, otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon seinämistä korkeintaan metrin paksuisista kerroksista siten, että yksi näyte edustaa enintään 20 metrin matkaa. Pohjanäytteet otetaan siten, että yksi näyte edustaa noin 100 m²:n aluetta. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kohteessa todetut haitta-aineet. Betonikaukalon alapuolisen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet varmistetaan. Näytteestä tutkitaan haitta-aineet, joita on havaittu kohteessa alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Maaperään saattaa jäädä haitta-ainepitoisuuksiltaan ohjearvot ylittävää maata. Pilaantuneisuuden jatkumisesta muuntajakaukalon pohjois- tai länsipuolelle ei ole varmuutta. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) rajojen ulkopuolelle, jatkotoimenpiteistä sovitaan työn tilaajan ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Jos kaivuseinämiin jää haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävää maata, rajapinnat merkitään esimerkiksi huomioverkoilla tai kalvorakenteilla. Rakenne valitaan maaperään jäävien haitta-aineiden ominaisuuksien mukaan. Maaperään jäävien haitta-aineiden ja haitta-ainepitoisten maiden määrien arvio esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Loppuraportissa esitetään tarvittaessa riskinarvio maaperään jääneistä haitta-aineista. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Alueella entuudestaan olevat aidat varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä ja järjestää tarvittaessa kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden. Valvoja avustaa tarvittaessa tilaisuuden toteuttamisessa. Kaikilla kunnostukseen osallistuvilla on henkilökohtaiset suojavarusteet. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaaleilla maanrakennustyön toimenpiteillä. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos vesi havaitaan aistinvaraisesti haitta-aineita sisältäväksi tai vesi joudutaan pumppaamaan kaivannosta. Vedestä analysoidaan haitta-aineet, joita maa-aineksessa on todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantoveden käsittelytavasta päätetään tulosten perusteella. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Pieniä pilaantuneen maan eriä voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti alueella. Pidempiaikaista pilaantuneiden maiden välivarastointia pyritään välttämään. Välivarastoitavat maat peitetään tarvittaessa haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi, jos varastointi kestää yli vuorokauden. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Tontilla voidaan käyttää hyödyksi haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavia kaivumaita, jos maat geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat hyödynnettäviksi. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maiden sijoituspaikat dokumentoidaan kunnostuksen toimenpideraportissa.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Ilmoituksen käsittely Tarkastus Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Jos pilaantuneisuutta esiintyy oleellisesti nykyistä tietoa laajemmalla alueella tai kohteessa todetaan muita kuin kunnostussuunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Tiedottaminen ja raportointi Ennen kunnostuksen aloittamista Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen toimitettavassa aloitusilmoituksessa esitetään valvojan yhteystiedot sekä kunnostuksen aloitusajankohta. Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Näytteenotosta pidetään kirjaa. Helen Sähköverkko Oy tai sen edustaja vastaa tiedotuksesta. Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään kunnostusperusteet, analytiikka, kunnostuksen toteutus, lopputulos ja johtopäätökset, piirustus kunnostetusta alueesta, kuormakirjanpito, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorioanalyysitodistukset. Loppuraportissa esitetään lisäksi jälkiseurannan tarve, jos kohteessa on tarvetta jälkiseurannalle ja tarvittaessa riskinarvio maaperään jääneistä haitta-aineista. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Puhdistustyön ajankohta Pilaantunut maaperä kunnostetaan suunniteltujen korjaustöiden yhteydessä keväällä on tehnyt alueelle tarkastuksen Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle varattiin maanomistajan edustajana tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Kiinteistöviraston tonttiosasto on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa ilmoituksesta. Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Ratkaisu on tarkastanut Helen Sähköverkko Oy:n ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Töölön sähköaseman alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi kiinteistön alueelta on poistettava maa-aines, jossa sinkkipitoisuus ylittää ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon 2500 mg/kg tai öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus ylittää öljyhiilivetyjen ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon mg/kg. PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaista ylempää ohjearvoa 5 mg/kg maaperän ylimmässä 0,5 metrin paksuisessa kerroksessa. Yli 0,5 metrin syvyydellä PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus ei saa ylittää ohjeellisen vaarallisen jätteen rajaarvoa 50 mg/kg. Jos maaperään on jäämässä maa-ainesta, jossa jonkin edellä mainitun haitta-aineen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisen alemman ohjearvon alle kolmen metrin etäisyydellä kiinteistön rajasta, tulee esitettyä riskinarviota täydentää siten, että riskit arvioidaan kiinteistön viereisen alueen käyttötarkoituksen mukaan. (VNA 214/2007, VNA 179/2012) Kunnostustavoitteena lyijylle on valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukainen ylempi ohjearvo, jos riskinarviolla ei muuta osoiteta. Riskinarviolla määritetty kunnostustavoite ei kuitenkaan saa ylittää ohjeellista vaarallisen jätteen raja-arvoa. (VNA 214/2007, VNA 179/2012) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007)

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Täydentävät tutkimukset Kiinteistön alueelta on otettava riittävästi lisänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden selvittämiseksi. Näytteistä on tutkittava vähintään ne haitta-aineet, joita kohteessa on aiemmin havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Betonikaukalon alapuolelta otettavista maanäytteistä on tutkittava vähintään ne haitta-aineet, joita kohteessa on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä kyseisellä kaivualueella havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maaainekset voidaan ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 )

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 ) Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maaainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovesien poistamisesta muualle kuin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristökeskukselle suunnitelma tarkastettavaksi ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haittaaineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haittaaineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristöja terveysvaikutuksista. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Puhdistustyöstä laadittava loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportti on liitettävä kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen huoltoasiakirjoihin. (JL 120, YSL 172 ) Ympäristökeskukselle tulee tiedottaa puhdistustyön aikana esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristökeskuksella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ää, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maalla tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maa-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Määräysten perustelut ainesta, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Sinkkiä, öljyhiilivetyjä tai PCB-yhdisteitä sisältävälle maaperälle on asetettu puhdistustavoitteeksi ohjeelliset vaarallisen jätteen rajaarvot riskinarvion perusteella. PCB-yhdisteiden kunnostustavoitteeksi pintamaan osalta on päätöksessä asetettu ilmoituksessa esitetystä poiketen ylempi ohjearvo PCB-yhdisteiden haitallisten ominaisuuksien vuoksi. Suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että alueen rakentamisen tai kunnostuksen yhteydessä hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet (PBT-aineet, joihin PCByhdisteet kuuluvat) sekä erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin biokertyvät orgaaniset aineet (vpvb) ensisijaisesti hävitetään ylemmän ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa. Suositus koskee tilanteita, joissa pitoisuuden lisäksi myös aineiden kokonaismäärää voidaan pitää riskipotentiaalin kannalta merkittävänä. Merkittävä kokonaismäärä arvioidaan tapauskohtaisesti ja siinä on otettava huomioon näytteenoton edustavuus. Ko. kohteessa pilaantuneisuuden arvioidaan rajautuvan vain muuntajakaukalon alueelle. Tämän alueen ulkopuolelta ei kuitenkaan ole tutkittu pilaantuneisuutta. PCB-yhdisteiden kokonaismäärän arviointi on vaikeaa ennen lisätutkimusten tekemistä. Kestävän kunnostuksen tavoitteen mukaisesti on kuitenkin suositeltavaa poistaa haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävästi PCB-yhdisteitä sisältävät maa-ainekset koko kiinteistön alueelta. Esitetyssä haitta-aineiden riskien arvioinnissa ei ole otettu huomioon kohteen ulkopuolisen alueen mahdollista herkempää maankäyttöä, tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty riskinarvion täydentämistä kunnostusalueen rajojen läheisyydessä.

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Kiinteistöllä on havaittu kynnysarvon ylittävä lyijypitoisuus, mutta lyijyä ei ole todettu kriittiseksi haitta-aineeksi, eikä sille ole esitetty kunnostustavoitetta. Tämän vuoksi kunnostustavoitteeksi on asetettu ylempi ohjearvopitoisuus maankäytön perusteella. Puhdistustavoite voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. Kiinteistön alueella on maaperässä paljon kaapeleita tms. kaivua mahdollisesti haittaavia esteitä. Haitallisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Lisätutkimukset ovat tarpeen aiemmin pilaantuneeksi havaitun alueen laajuuden selvittämiseksi. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuva vaara tai haitta. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. 5. Veden tutkiminen ja käsittely arvioi esitetyn suunnitelman avulla, ettei veden toimittaminen muualle kuin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Tiedottaminen ja raportointi Aloitusilmoituksen tiedot, tiedotus kunnostustyön aikana ja kunnostuksen loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 163 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1470,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helen Sähköverkko Oy:lle. Lisätiedot Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: virpi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Kartta_Töölönkatu38 2 ilmoitus PIMA Töölönkatu 38 3 Töölön sähköasema kunnostussuunnitelma_rev2_ Otteet

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 56/ (17) Ote Helen Sähköverkko Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelu HSY Vesihuollon liittymispalvelut Liite 1 Liite 1 Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 1 Liite 1