Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (24) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (24) 75 Rakennusviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta sähkökaapelin asentamisalueella Hermanninrannassa ja Kyläsaaressa HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto katu- ja puisto-osasto PL Helsingin kaupunki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Juha Sorvali, puhelin , sähköposti juha.sorvali@hel.fi Alueen omistaja ja haltija Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Alue on rakennusviraston hallinnassa. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 21. (Hermanni) ja 10. (Sörnäinen) kaupunginosissa kiinteistöillä ja Pääosin vanhan satamaradan penkereelle Hermannin rantatien itäpuolelle ja osittain Hermannin rantatien katualueelle rakennetaan paalulaatta, jonka päälle asennetaan 110 kv:n sähkökaapeli ja painevesiviemäri. Pilaantunut maaperä kunnostetaan välillä Vanha Talvitie - Haukilahdenkatu. Alueen pituus on noin 900 metriä ja leveys noin viisi metriä. Kaivannon pinta-ala on noin 4500 m². Alueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Tulevaisuudessa kaapeli tulee sijaitsemaan Hermannin rantatien katualueen itälaidalla. Asennettavan kaapelin ja viemärin yläpuolelle ja välittömään läheisyyteen rakennetaan ajokaista ja koroke sekä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Katua-

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (24) lueen itäpuolelle rakennetaan todennäköisesti jalankulkuväylään rajautuvia asuinrakennuksia. Asuinrakennukset on suunniteltu rakennettavaksi noin viiden metrin etäisyydelle kaapelista ja viemäristä. Tässä vaiheessa asennetaan vain paalulaatta, viemäri ja kaapeli. Alueen maaperän pilaantuneisuus Alueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja, bentseeniä, kloorattuja hiilivetyjä, syanidia, polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB) ja polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) sekä öljyhiilivetyjä. Alueen maaperä on pilaantunut alueelle tehdyistä täytöistä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: - Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, Hermanninranta, Kyläsaari, 110 kv kaapelin asentaminen, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Kunnostettava alue on pääosin päällystämätöntä vanhaa ratapohjaa ja etelä- ja pohjoispäissä on päällystettyä katualuetta. Alue on entistä merialuetta. Pääosa täytöistä on tehty Nykyinen maanpinta on tasolla noin +1,6 +2,6 metriä. Kallionpinta on tasolla noin -16,1-34,2 metriä. Maaperä on pääasiassa hiekasta ja sorasta koostuvaa

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (24) täyttömaata noin 2 7 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Täyttömaan alapuolella on savi- ja silttikerros. Entisen rautatielinjauksen kohdalla maanpinnan ylin kerros on ratasepeliä. Täyttömaassa on todettu paikoin rakennusjätettä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Orsivedenpinta on kaakkoisosassa noin 1,0 1,7 metrin ja luoteisosassa noin 1,7 2,7 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Orsivesi virtaa pääasiassa itään kohti merta. Hulevedet imeytyvät maastoon. Etelä- ja pohjoisosassa päällystetyillä katualueilla hulevedet johdetaan viemäriin. Alueella havaitut haitta-aineet Kaapelin linjauksen ja sen lähialueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuoteen 2016 mennessä yhteensä 48 näytepisteestä. Maaperänäytteitä on otettu yhteensä 221 kappaletta. Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kaapelilinjalla ja sen läheisyydessä on todettu korkeimmillaan kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kobolttia, syanidia, bentseeniä, dikoorieteeniä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina on havaittu antimonia, nikkeliä ja PCB-yhdisteitä. Ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin elohopeaa, kadmiumia, kromia, lyijyä, öljyhiilivetyjä, antraseenia, bentso(a)antraseeniä, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia, fluoranteenia ja naftaleenia. Korkeimmillaan vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävinä pitoisuuksina havaittiin kuparia, sinkkiä ja PAH-yhdisteitä. Liukoisuustestien perusteella metallit eivät ole erityisen liukoisessa muodossa. Öljyhiilivetyjen fraktioinnin perusteella suurin osa öljystä on alifaattisia jakeita C16-C35 tai aromaattisia jakeita C16-C21. Tulevalla kaapelilinjalla ja sen lähialueella on kolme huokoskaasun havaintoputkea. Vuosina otetuissa näytteissä on havaittu bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleenejä, styreeniä, propyylibentseeniä, 2-etyylitolueenia, 3-etyylitolueenia, naftaleenia, MTBE:a, trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä ja 2-etyyli-1-heksanolia. Korkein havaittu pitoisuus on ksyleenien pitoisuus 6,45 µg/m³. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat olleet µg/m³. Korkeimmat huokoskaasun haitta-ainepitoisuudet on havaittu alueen eteläosassa. Kaapelilinjan lähiympäristössä on kuusi orsiveden havaintoputkea, joista on otettu vesinäytteitä vuosina Näytteissä havaittiin yleisesti metalleja, bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleenejä,

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (24) PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Eniten haitta-aineita todettiin kaapelilinjan keskivaiheilla sijaitsevasta orsivesiputkesta otetuissa näytteissä, jossa veden joukossa todettiin kreosoottifaasia. PAH-yhdisteiden korkein pitoisuus (7,1 mg/l) mitattiin tästä havaintoputkesta. Orsivedessä todetut useiden aineiden korkeimmat haitta-ainepitoisuudet ylittivät ympäristölaatunormit. Keskiarvopitoisuudet jäivät huomattavasti pienemmiksi. Alueella arvioidaan olevan nykytilanteessa noin 7200 m³ maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välistä maa-ainesta arvioidaan olevan noin 3100 m³. Ylempien ohjearvojen ja vaarallisten jätteiden ohjeellisten raja-arvojen välisesti pilaantunutta maata on arviolta 5400 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot ylittävästi pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan noin 330 m³. Rakennusteknisistä syistä arvioidaan poistettavan noin 2500 m³ maata, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välistä maata arvioidaan poistettavan noin 300 m³ ja ylempien ohjearvojen ja vaarallisen jätteen ohjeellisen rajan välisiä maita arvioidaan poistettavan noin 500 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan vaarallisen jätteen rajan ylittäviä maita arvioidaan poistettavan noin 200 m³. Kokonaisuudessaan massoja tullaan poistamaan noin 9000 m³. Massamäärät on arvioitu 15 metrin levyiseltä alueelta kaapelikaivannon kohdalla. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tulevassa käytössä alueen maanpinta tulee olemaan noin metrin nykyistä pinnantasoa korkeammalla. Puhtaan täyttökerroksen paksuudeksi kaivulinjan kohdalla arvioidaan noin 2 3 metriä. Kohteeseen suunnitellaan asuinrakennuksia, jolloin pilaantuneisuuden arvioinnissa voidaan asetuksen mukaisesti soveltaa alempaa ohjearvoa. Toisaalta alueelle tulee myös katu- ja liikennealueita, jolloin ylemmän ohjearvon soveltaminen on perusteltua. Tämän vuoksi haitta-ainepitoisuuksia ja mahdollisia kunnostustavoitteita arvioidaan tarkemmin riskinarviossa. Kohteessa havaittuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin ekologisiin ja terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin. Mikäli todettu korkein pitoisuus ei ylitä SHPeko/ter -arvoja, pitoisuuden ei katsota olevan ekologista tai terveysriskiä aiheuttavalla tasolla. Öljyhiilivedyille ja syanideille ei ole olemassa luotettavia SHP-arvoja. SHPter-arvon ylittivät antimoni, kadmium, kupari, lyijy, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, naftaleeni ja PCB-yhdisteet. Alueen pohjavettä ei käytetä, eikä sille pääse altistumaan suoran kosketuksen välityksellä maanrakennustöiden jälkeen.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (24) Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin syanidi, öljyhiilivetyjen jakeet C10-C40, naftaleeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentseeni, dikloorieteeni, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni. Kriittisten haitta-aineiden valinnassa otettiin kohdekohtaiset tekijät huomioon, mm. kaikilla SHPter-arvot ylittäneillä aineilla ei ole kohteen olosuhteissa altistumisreittiä tai liukoisuustestin perusteella aine ei ole helposti liukenevassa muodossa, eikä kulkeudu kohteen ulkopuolelle. Tarkasteluun lisättiin varmuuden lisäämiseksi kevyemmät PAH-yhdisteet. Riskinarvioinnilla arvioidaan, onko rakennustekninen massojen poisto riittävä riskinhallinnallinen toimenpide vai onko kriittisille haitta-aineille tarvetta määrittää myös muita kunnostustavoitteita. Arvioinnin ulkopuolelle rajataan suunniteltujen asuinrakennusten tonttien mahdollisten haitta-aineiden riskit. Riskinarviossa otetaan huomioon alueen tuleva asuinkäyttö. Rakennusten seinälinjan etäisyys kaivannosta on viisi metriä. Rakennuksiin tulee tuulettuva alapohja. Alapohjarakenteet tulee rakentaa radon-ohjeistuksen mukaisesti tiiviiksi. Kriittisten haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreitit on arvioitu. Öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21, naftaleenin, fenantreenin, fluoranteenin, bentseenin, dikloorieteenin, trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin kulkeutuminen orsiveden mukana asuinrakennusten alueelle ja kaasufaasina sisäilmaan voi olla merkittävää ja kulkeutumista tarkastellaan laskennallisesti. Altistuminen sisäilman välityksellä voi muodostua merkittäväksi ja sitä tarkastellaan laskennallisesti. Kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia riskejä. Laskennassa käytetään RISC WorkBench 5.0 -ohjelmaa. Ohjelma antaa tuloksena laskennallisen ylimääräisen syöpäriskin sekä muun terveysriskin niin kutsutun riskisuhteen. Laskennallinen arvio on aina yksinkertaistus todellisesta tilanteesta maaperässä. Laskennalliseen riskinarvioon liittyy myös parametrien oletusarvojen epävarmuus. Laskennassa käytettiin konservatiivisia parametrien arvoja, jotka lisäävät laskennan tuloksena saatua riskiä ja näin ollen myös lisäävät laskennan tuloksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin ylimääräistä varmuutta. Toisaalta ne saattavat myös liioitella laskennan tuloksena saatua riskiä. Suunnitelluista asuinrakennuksista ei arvion laatimishetkellä ollut saatavilla tarkkoja tietoja. Tiedossa on, että rakennuksiin tulee tuulettuva alapohja. Tuulettuvan alapohjan tuuletuksen mahdollisia poikkeamia ei otettu huomioon laskennassa. Laskennassa käytettiin haitta-aineiden todettuja korkeimpia pitoisuuksia. Haitta-aineiden levinneisyyttä ei ole rajattu tutkimuksilla kaikkiin ilmansuuntiin. Pistemäisten haitta-ainelähteiden esiintyminen Kyläsaaressa on mahdollista. Maanalaisten rakenteiden ympärystäytöt saattavat johtaa orsi- ja pohjaveden luonnontilasta poikkeaviin suuntiin. Heterogeeniset täytöt aiheuttavat paikallisia

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (24) eroja pohjaveden kulkeutumiseen. Asuinrakennusten alueen maaperän tila kaapelilinjan itäpuolella tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan myöhemmin. Haitta-aineita on kohteessa sekä orsivedenpinnan yläpuolella että alapuolella, mikä vaikuttaa haitta-aineiden kulkeutumiseen. Vedellä kyllästymättömän maakerroksen haitta-aineet voivat kulkeutua alaspäin orsiveteen ja edelleen orsiveden mukana etäämmälle kohteesta. Orsivesikerroksessa esiintyvät haitta-aineet voivat kulkeutua orsiveden mukana asuinrakennusten alapuoliseen maaperään. Haitta-aineet voivat haihtua orsiveden pinnalta edelleen maaperän huokosiin ja kulkeutua huokosissa kaasufaasina rakennuksen alapohjan alapuolelle. Haitta-aineet voivat myös läpäistä rakennuksen pohjan ja kulkeutua sisäilmaan. Orsiveden pinnan yläpuolella esiintyvät haitta-aineet voivat kulkeutua maaperän huokosissa kaasufaasina rakennuksen alapuolelle ja edelleen rakennuksen sisäilmaan. Lisäksi tarkastellaan tuulettuvan alapohjan vaikutusta riskitasoon. Kyllästyneestä maakerroksesta orsiveden mukana kulkeutumisen laskennassa tarkasteltiin haitta-aineiden kulkeutumista viiden metrin etäisyydelle kohteesta ja rakennuksen sisäilmaan kulkeutumista. Laskennan mukaan pitoisuuksista voi aiheutua merkittävä lisäsyöpäriski. Erityisesti naftaleeni ja bentseeni aiheuttavat laskennan mukaan riskiä. Myös muiden terveyshaittojen riski on koholla. Laskennan perusteella haitta-aineista voi aiheutua terveyshaittoja asuinkäytössä, mikäli rakennuksissa ei ole tuulettuvaa alapohjaa. Orsiveden pinnan yläpuolella esiintyvien haitta-aineiden kulkeutumista maaperän huokosissa kaasufaasina rakennuksen alapuolelle ja edelleen rakennuksen sisäilmaan tarkasteltiin laskennallisesti. Laskennan mukaan sisäilman laskennallisista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuu lisäsyöpäriski, joka ei ole hyväksyttävällä tasolla. Myös muiden terveysvaikutusten riskitaso ylittää hyväksyttävänä pidetyn riskitason. Haittaaineista voi laskennan mukaan aiheutua terveyshaittoja ja lisääntyneitä syöpätapauksia asuinkäytössä, mikäli rakennuksissa ei ole tuulettuvaa alapohjaa. Haitta-aineiden kulkeutumista orsiveden yläpuolisesta maaperästä huokosilmaan ja kaasufaasina sisäilmaan arvioidaan laskennallisesti olettaen, että rakennuksissa on joko ryömintätilainen tai ns. radonputkistolla toteutettu tuulettuva alapohja. Laskennan mukaan asuinrakennuksessa, jossa on radontuuletus tai tuulettuva alapohja, sisäilman kautta altistumisen riski jää hyväksyttävälle tasolle sekä aikuisella että lapsella. Haitta-aineet eivät kulkeudu merkittävinä pitoisuuksina tuulettuvan alapohjan läpi. Tuulettuva alapohja on riittävä riskinhallinnallinen toimenpide.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (24) Riskitarkastelun yhteenvedon mukaan kohteessa ei todettu merkittäviä kulkeutumis- tai ekologisia riskejä todetuilla haitta-aineilla ja niiden pitoisuuksilla. Mahdollinen terveysriski sisäilman kautta voidaan hallita tuulettuvalla alapohjarakenteella. Puhdistustavoitteet Kohteen kaivumaita on käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. On mahdollista, että pilaantuneita alueita löytyy kaivutöiden yhteydessä lisää tai pitoisuudet ovat todettuja korkeampia. Riskinarvion perusteella kohteen haitta-aineista ei todetuilla pitoisuuksilla aiheudu merkittävää riskiä, mikäli alueelle rakennettaviin rakennuksiin tulee tuulettuvat alapohjat. Maan kaivu laatan alapuolelta on teknisesti huomattavan haastavaa. Ryömintätilan tuuletus voi myös toimia tilapäisesti puutteellisesti esimerkiksi laitevian vuoksi. Tämän vuoksi kohteeseen esitetään kunnostustavoitteita orgaanisille haihtuville haitta-aineille. Kunnostustavoitteet esitetään paalulaatan tason ja orsivedenpinnan alapuolella esiintyville haitta-aineille. Jos jossain kohdassa linjaa paalulaatan tason alapuoli ei ole kyllästynyt vedellä, kunnostustavoitteiksi sovelletaan alempia ohjearvoja bentseenille, naftaleenille sekä di-, tri- ja tetrakloorieteenille. Paalulaatan tason yläpuolisen maaperän massanvaihdot tehdään tarvittaessa muiden maanrakennustöiden yhteydessä. Kunnostustavoitteet ulotetaan paalulaatan tason alapuolella laatan reunoista kahden metrin etäisyydelle kuitenkin niin, että olemassa olevia rakenteita ei vaaranneta ja kaivanto luiskataan asianmukaisesti. Suojaetäisyys mahdollistaa tarvittaessa suojaetäisyyttä kauempana olevan maaperän kunnostamisen tuetusta kaivannosta tulevaisuudessa. Kunnostustavoitteet ulotetaan kuuden metrin syvyyteen. Kunnostustavoitteet määritettiin vedellä kyllästyneessä maaperässä laskennallisesti siten, että tavoitepitoisuuksista ei laskennan mukaan muodostu merkittäviä orsiveden haitta-ainepitoisuuksia, jotka kulkeutuessaan kohteesta voisivat aiheuttaa riskejä. Kunnostustavoitteet koskevat paalulaatan ja orsivedenpinnan tason alapuolella esiintyviä haitta-aineita kuuden metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Lisäksi on esitetty laskennallinen orsivesipitoisuus, joka kunnostustavoitteen mukaisesta maaperän haitta-ainepitoisuudesta teoriassa muodostuisi.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (24) Arseenille, antimonille, elohopealle, kadmiumille, koboltille, kromille, kuparille, lyijylle, nikkelille, sinkille, vanadiinille, syanidille, antraseenille, bentso(a)antraseenille, bentso(k)pyreenille, bentso(k)fluoranteenille, fenantreenille, fluoranteenille, PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudelle, öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille sekä PCB-yhdisteille ei aseteta kunnostustavoitetta vedellä kyllästyneessä maaperässä. Bentseenin, di-, tri- ja tetrakloorieteenin laskennan mukaan orsiveteen muodostuvat pitoisuudet pienenevät nopeasti, eikä niitä todettaisi orsivedessä enää viiden vuoden kuluttua laskennan alusta. Naftaleenin pitoisuus muodostuisi veteen seitsemän vuoden kuluttua ja pysyisi samassa suuruusluokassa 20 vuotta. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole aiemmin todettu alueella, kunnostustavoitteet näille aineille arvioidaan työn aikana. Mahdollinen vapaa haitta-ainefaasi poistetaan kaivannosta riittävän etäälle paalulaatan reunasta niin, että haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen takaisin kaivetulle/puhdistetulle alueelle estyy. Jos maaperään jää esitettyjä kunnostustavoitteita korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita, tilanteesta ja mahdollisista riskeistä tehdään erillinen selvitys. Alueelle tulee jäämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joista ei riskinarvion mukaan aiheudu riskejä suunnitellussa käytössä. Haitta-ainepitoisuudet edellyttävät kuitenkin rakenteellisia riskinhallintakeinoja ja alueen rakennuksiin tulee tehdä tuulettuva alapohja. Mikäli lähialueelle halutaan ennakkotiedoista poiketen rakentaa rakennuksia, joissa ei ole tuulettuvaa alapohjaa, haitta-aineille tulee määrittää nyt esitettyjä kunnostustavoitteita tiukemmat kunnostustavoitteet. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla alueen maanrakennustöiden vaatimassa laajuudessa kunnostustavoitteet huomioiden.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (24) Alueelta kaivetaan pilaantuneet maamassat kunnostustavoitteiden edellyttämässä laajuudessa sekä kaikki rakentamistöiden edellyttämät maamassat noin kahden metrin syvyyteen. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna. Suuret kivet ja jätejakeet erotellaan maasta. Muuta esikäsittelyä ei tehdä työmaalla. Eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään kaivun ja kuormauksen aikana. Pilaantuneet maat kuljetetaan ensin Kyläsaaren välivarastointikentälle ja sieltä vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta laadittava siirtoasiakirja pidetään mukana kuljetuksen aikana. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvotason ylittävät kaivumaat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset maat toimitetaan esimerkiksi maankaatopaikalle. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kaivutöitä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Näytteet otetaan erikseen orsiveden pinnan ala- ja yläpuolelta. Pilaantuneen maan kaivua ohjataan XRF-, PetroFlag- ja PID-mittauksilla ja laboratorioanalyyseillä. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteinä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti. Kaivuseinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 20 metrin matkaa kohden. Näytteet otetaan erikseen orsivedenpinnan ala- ja yläpuolelta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Maaperään jää haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, alemmat ohjearvot tai ylemmät ohjearvot. Maa-ainekset sijaitsevat rakennettavan paalulaatan alapuolella ja kaivannon seinämissä.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (24) Paalulaatan alapuolelle ei asenneta huomio- tai erotusrakenteita. Kaivannon reunoille voidaan asentaa huomiorakenne yleisesti maarakennuksessa käytettävistä materiaaleista poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä verkosta. Alueelle jäävistä haitta-ainepitoisuuksista jää alueelle käyttörajoite. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivamisesta myöhemmin tulee ilmoittaa viranomaisille ja kaivu vaatii asianmukaisen valvonnan. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työmaalla varaudutaan mittaamaan kenttämittareilla metaani-, hiilidioksidi-, happi-, rikkivety- ja vetysyanidipitoisuudet. Veden tutkiminen ja käsittely Paalulaatan asentamisen vaatiman kaivannon kaivu ulotetaan orsiveden pinnan alapuolelle. Rakennustyöt tehdään kuivaksi pumpatussa kaivannossa. Vedestä erotetaan kiintoaines ja tarvittaessa käytetään esikäsittelyä esimerkiksi öljynerotusta. Vedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriin. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ovat liian korkeita viemäriin johtamiselle, vesien käsittelylle laaditaan suunnitelma ja vesi käsitellään siten, että pitoisuusrajat alittuvat. Vesien jätevesiviemäriin johtamiselle haetaan lupa HSY:ltä. Vedet johdetaan HSY:n määräysten mukaan. Pilaantuneen maan kaivannoista pumpattavasta vedestä otetaan näyte ennen pumppauksen aloittamista. Vesipitoisuuksia tarkkaillaan kaksi kertaa viikossa kahtena ensimmäisenä viikkona ja sen jälkeen kerran viikossa. Kaivettujen maiden varastointi alueella Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää alueella kasalla lyhytaikaisesti, noin viikon ajan, esimerkiksi laboratorioanalyysien tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Säilytyksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä. Tarvittaessa kasoja kostutetaan tai ne peitetään. Puhtaita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, varastoidaan alueella rajoituksetta.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (24) Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteessa voidaan käyttää rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöihin soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Hyödynnettävästä maa-aineksesta tutkitaan kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet joko kenttätesteillä tai laboratorioanalyyseillä haitta-aineista riippuen. Tutkimuksia tehdään noin yksi analyysi 100 m³:ä kohden. Toteutunut sijoitusalue ja syvyys mitataan. Ko. maa-aineksia ei hyödynnetä orsivedenpinnan alapuolella. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Maassa havaittavien tynnyrien, värillisen maan ja/tai epämääräisen tai pistävän hajun esiintymisen varalle on toimintasuunnitelma. Kaivu toteutetaan siten, että mahdollinen PAH-yhdisteiden haju ei leviä kunnostusalueen ulkopuolelle. Maaperässä aiemmin havaitsemattomat haittaaineet, joita todetaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan tai vaihtoehtoisesti arvioidaan riskit ja mahdollisuudet jättää haitta-aineet maaperään. Jos haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävien maiden poistaminen ei ole teknisesti mahdollista tai poistaminen olisi kohtuuttoman kallista, jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Jos jätevesiviemäriin pumpattavassa vedessä todetaan HSY:n määräykset ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumppaus keskeytetään ja vesien esikäsittely suunnitellaan ja otetaan käyttöön ennen pumppauksen jatkamista. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Jälkiseuranta Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen päätyttyä. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista ja otetuista näytteistä ja analyysituloksista, maaperään jätettyjen maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, rakennetut huomio- ja eristerakenteet, tiedot alueella hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista, tiedot mahdollista pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä, havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (24) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen toteutus ja aikataulu, pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, asennetut huomio- ja eristerakenteet, mahdolliset työnaikaiset riskinarviot, tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista sekä vesien käsittely. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Puhdistustyön ajankohta Pilaantunut maaperä kunnostetaan paalulaatan rakentamisen yhteydessä. Maanrakennustöiden arvioidaan käynnistyvän huhti-toukokuussa Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin mahdollisuus antaa muistutus ilmoituksesta. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto on maanomistajan edustajana ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa ilmoituksesta. Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hermanninrannassa ja Kyläsaaressa 110 kv:n sähkökaapelin asentamisalueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Pilaantuneen maaperän puhdistus voidaan tehdä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti seuraavin lisäyksin: Alueelta tulee lisäksi poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007) Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (24) huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille vedellä kyllästymättömään kerrokseen jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää haitta-ainekohtaisen kunnostustavoitteen tai alemman ohjearvon, on eristysrakenteen tarve arvioitava. Arvio tulee toimittaa ympäristökeskukseen ennen työn jatkamista ko. kohdassa. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Pilaantuneiden maiden varastokasat on peitettävä. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (24) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Pilaantuneen maan kaivannoista otettavista vesinäytteistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueen maaperässä on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155 ) HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien jätevesiviemäriin johtamiselle on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteesta kaivettuja haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia saa käyttää kohteessa hyödyksi orsivesipinnan yläpuolella. Kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia orgaanisia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia tai haitta-aineelta haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 591/2006) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) 8. Jälkiseuranta Jos alueelle jää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita, on kunnostuksen loppuraportissa arvioitava jälkiseurannan tarve. Myös orsiveteen muodostuvien orgaanisten haihtuvien haitta-aineiden seurantatarve on tällöin arvioitava. (YSL 6, JL 13 ) 9. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 )

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (24) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 alueen täytöistä. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdis-

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (24) Määräysten perustelut tustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet Alueella on tarve kaivaa maata paalulaatan asentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi kunnostustavoitteita on asetettu orgaanisille haihtuville haitta-aineille varmistamaan, että kohteesta ei voi kulkeutua orsiveden mukana haitta-aineita pitoisuuksina, joista voisi aiheutua riskiä lähialueelle rakennettaviin asuntoihin. Riskinarvioinnissa ei arvioitu suunniteltujen asuinrakennusten tonttien mahdollisten haitta-aineiden riskejä. Määräyksessä on edellytetty poistettavaksi maa-ainekset, joista saattaa aiheutua hajuhaittaa. Paalulaatan alueen viereen on suunniteltu asuinrakennuksia, joihin voi aiheutua hajuhaittaa. Alueen kunnostamisessa tulee noudattaa kestävän kunnostuksen periaatteita. Kestävän kunnostuksen tavoitteena on varmistaa, että kunnostamisella saavutettavat hyödyt ovat pitkän ajan kuluessa suuremmat kuin toimien aiheuttamat haitat, ja että työn lopputulos vastaa riittä-

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (24) vällä tavalla kaikkien keskeisten sidosryhmien tarpeita. Kestävä kunnostus edellyttää sosiaalisten vaikutusten arviointia. Riskilaskennassa on käytetty alueella havaittuja korkeimpia haitta-aineiden pitoisuuksia. Määräyksessä on edellytetty kunnostustoimien riittävyyden arviointia, jos työn aikana havaitaan korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai pilaantuneisuutta laajemmalla alueella. Mikäli alueella havaitaan orgaanisten yhdisteiden vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, tulee arvioida myös sosiaaliset vaikutukset. Alueella on havaittu ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävät PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet kahdessa pisteessä. Samoissa pisteissä on havaittu kunnostustavoitteen ylittävät pitoisuudet naftaleenia, joten korkeat PAH-yhdisteiden pitoisuudet eivät ole jäämässä alueelle kunnostuksen jälkeen. Alueella on havaittu paikoin jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Koska alueen maaperä on täyttömaata, haitta-aineet voivat sijaita pistemäisesti maaperässä. Tämän vuoksi jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Määräyksessä on edellytetty arviota eristerakenteen tarpeesta, koska vedellä kyllästymättömässä kerroksessa on mahdollista eristysrakenteella hallita haitta-aineiden kulkeutumista pilaantumattomalle tai puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (24) Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivannosta pumpattavien vesien haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää, että vesi voidaan tarvittaessa esikäsitellä ennen jätevesiviemäriin johtamista, mikäli HSY:n pitoisuusrajat ylittyvät. Vedessä on havaittu sellaisten haitta-aineiden pitoisuuksia, joita alueen maaperässä on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haihtuvia orgaanisia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Jälkiseuranta Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta. Alueelle mahdollisesti jäävät kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat tiedossa kunnostuksen jälkeen. Tämän vuoksi jälkiseurannan tarve on arvioitava kunnostuksen päätyttyä, kuten ilmoituksessa on esitetty. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että laskennan mukaan bentseenin ja kloorattujen eteenien pitoisuudet laskevat nopeasti, eikä niitä todettaisi orsivedessä enää viiden vuoden kuluttua laskennan alusta. Naftaleenin pitoisuus olisi korkeimmillaan seitsemän vuoden kuluttua ja pysyisi samassa suuruusluokassa 20 vuotta. 9. Tiedottaminen ja raportointi

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (24) Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Lisätiedot Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: virpi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistaminen Hermanninranta 110 kv:n kaapeli 2 Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma Hermanninranta 110 kv:n kaapeli 3 Sijaintikartta_Hermanninranta ja Kyläsaari_kaapelilinja Muutoksenhaku

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20 (24) Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote Otteen liitteet Helsingin kaupungin rakennusvirasto Liite 3 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Liite 3 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös ja ympäristökeskus Liite 3 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Liite 3 HSY Vesihuollon liittymispalvelut Liite 3 Liite 3

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21 (24) MUUTOKSENHAKUOHJEET 1 VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Pöytäkirjan 75. Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus. Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava: Sähköpostiosoite: Postiosoite: PL 204 vaasa.hao@oikeus.fi Vaasan hallinto-oikeus

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22 (24) VAASA Faksinumero: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko Vaasa Puhelinnumero: Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksena-

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23 (24) Pöytäkirja laista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta. Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat: Sähköpostiosoite: Postiosoite: Ympäristölautakunta Helsingin kaupungin kirjaamo PL HELSINGIN KAUPUNKI Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09) Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24 (24) Jari-Pekka Pääkkönen vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päätös on sähköisesti allekirjoitettu. Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13)