PAKASTE/Poske Marjaana Seppänen.

Transkriptio

1 Gerontologinen sosiaalityö Alustus PAKASTE/Poske Marjaana Seppänen Lapin yliopisto

2 Mistä puhumme? Gerontologinen sosiaalityö, y, vanhussosiaalityö, y, sosiaalityö vanhusten tai ikäihmisten kanssa vai vanhustenhuollon sosiaalityö? Vanhus, seniori, ikääntyvä, ikääntynyt, ikäihminen vai? Kolmasikäläinen, neljäsikäläinen?

3 Käsitteet ikälaissa Ikääntynyt= vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva henkilö Iäkäs= henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan k ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. 3

4 Väestö 1910 ja 2050

5

6 Syntyvyys (Tilastokeskus 2012)

7 Väestöllinen huoltosuhde Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].

8 Gerontologisen sosiaalityön määritelmä Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen l t ksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuuntietoon, tietoon, ammatillis tieteelliseen tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja vanhusten toimintakykyisyyttä. i t k i ttä Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä, joka perustuu yksilöjen, perheiden, ryhmienjayhteisöjen yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin. (vrt. SosNetin määritelmä)

9 Kysymyspatteri hyvinvoinnista (Ikihyvä P H tutkimus) Suhteet perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Kuuluminen johonkin yhteisöön Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Hyvä sukupuolielämä Varallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudet Itsensä tunteminen rakastetuksi Uskonnollisuus Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita Kulttuuriharrastukset Osallistuminen järjestö tai asukastoimintaan Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Asunnon koko Asunnon laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

10 Elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille

11 Hyvinvoinnin peruspilareita ovat ikääntyneiden itsensä mukaan Läheiset ihmissuhteet Terveys Koti ja ympäristö Palvelut (Ikihyvä Päijät Häme tutkimusaineisto)

12 Gerontologisen sosiaalityön paikka kuntien organisaatiossa Sosiaalihuollon avo ja laitospalvelut Vanhusten avopalvelut (esim. oma yksikkö, kotihoidon yhteydessä) y Vanhusten pitkäaikaishoiva (vanhainkodit) Aikuissosiaalityö (sosiaalitoimistot) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sosiaalityö (avo ja laitospalvelut) Tällä hetkellä parhaiten gerontologisen sosiaalityön palveluja on saatavilla erityisesti suuremmissa kunnissa (erikoistuneet työntekjät) Pienissä kunnissa osana muuta sosiaalityötä (Pajunen, Seppänen & Kuusinen James 2009)

13 Tulevina vuosina gerontologisen g sosiaalityön paikkaa määrittävät Ikäpolitiikan painopisteet i t Kotona asumisen tukeminen Hyvinvoinnin i i ja terveyden edistämien i Yhteiskunnallinen konteksti laajemminkin Demografiset muutokset Kunta ja palvelurakenteen muutokset Hyvinvointivaltion uudelleen muotoutuminen Vastuiden uudelleen määrittely NG NPM

14 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ

15 Gerontologisen sosiaalityön tietopohja Tulkitsemme tietoa ja perustamme interventiomme tietoisesti tai tiedostamatta johonkin selitysmalliin/tapaan ymmärtää ilmiö Teoriat toimivat viitekehyksenä sosiaaligerontologisille interventioille ja tutkimukselle Gerontologisen sosiaalityön tietoperusta pohjautuu sosiaalityön yleisiin teorioihin sekä sosiaaligerontologiseen tietoon (+ geriatrisen tiedon merkitys)

16 Kehittämishankkeita Pääkaupunkiseudun Gero hanke Tampereen kehittämishanke Kaakkois Suomen kehittämishanke

17 Tampereen hankkeen tavoitteet Gerontologisen sosiaalityön paikan määrittäminen i vanhustyön moniammatillisessa ja monitoimijaisessa palveluketjussa Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen monipuolistamalla kotiin ja kotihoidon tueksi tuotettavien palvelujen kokonaisuutta Työn eettisen pohjan jatkuva arviointi ja työn arviointimenetelmien kehittäminen. Vanhustyön uusien painopisteiden, osa-alueiden ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen sekä sosiaalityön ja kotihoidon yhteisten työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Palvelujärjestelmien ja niiden välisten suhteiden, toimintatapojen ja kustannusvaikutusten tuntemuksen lisääminen. Palvelujen ja niiden toiminta- ja tuotantotapojen kehittäminen ja jatkuva arviointi. Herättää mielenkiintoa vanhus- ja sosiaalityöhön sekä työskentelyyn vanhusten parissa yleisemminkin.

18 Pääkaupunkiseudun hankeen tavoitteet Tavoitteena oli selkeyttää gerontologisen sosiaalityön sisältöä, tehtäviä, työnjakoa ja yhteistyötä vanhuspalveluissa pääkaupunkiseudulla. Hankkeen avulla haluttiin lisätä gerontologisen sosiaalityön osaamista ja tiedon hyödyntämistä käytännön työssä Lisäksi tavoitteena oli menetelmien kehittäminen jaennalta ehkäisevän työn lisääminen

19 Toimenpiteet Gero hankkeessa 1. Käynnistetään gerontologisen sosiaalityön opintopiirit 2. Käynnistetään kehittämisryhmät ja määritellään niille tavoitteet t 3. Organisoidaan tutor toiminta ryhmien tueksi 4. Kootaan gerontologisen sosiaalityön malleja 5. Järjestetään koulutusta tukemaan kehittämistä 6. Kokeillaan uusia yhteistyötapoja sosiaalityöntekijöiden ja lähityöntekijöiden kesken 7. Kehitetään tää tiedontuotannon t t apuvälineitä itä 8. Tuotetaan tietoa valtakunnalliseen käyttöön

20 Gerontologisen sosiaalityön ulottuvuuksia sosiaalityöntekijöiden määrittäminä yksilö ja perhekohtainen työ yhteisöllinen työ: esim. ryhmät rakenteellinen työ: vaikuttaminen oman työnkehittäminen jatutkiminen yhteistyö (Liisa Viljaranta & Johanna Koli)

21 Yhteydenottaja vanhussosiaalityöntekijään vanhus itse omainen, sukulainen naapuri, isännöitsijä kotihoidon työntekijä, lääkäri sosiaalipäivystys sairaala, poliisi, edunvalvoja tms.

22 Kotihoidon rooli Keskeinen ongelmien havaitsemisessa niiden vanhusten kohdalla, jotka ovat kotihoidon asiakkaita Tärkeä myös työprosessissa sosiaalisten ongelmien lieventämiseksi Tärkeää uskaltaa nähdä ja ottaa puheeksi

23 Minkälaisia kysymyksiä kohdataan asiakastyössä? Eil Erilaiset i sairauksiin ii ja toimintakykyyn i k liittyvät ongelmat (mm. muistisairauden aiheuttamat) Köyhyys Päihdeongelmat Mielenterveysongelmat; mm. masennus Yksinäisyys ja turvattomuus Erilaiset perheiden ongelmat ja kriisitilanteet Kaltoin kohtelu Puutteellinen asuminen

24

25 Yksinäisyys Yksinäisyyttä on tutkittu varsin paljon kansainvälisesti, pääasiassa kvantitatiivisinmenetelmin Suomessa 2000 luvulla on ilmestynyt useita ikääntyneiden yksinäisyyteen liittyviä tutkimuksia, mm. kaksi väitöskirjaa (Tiikkainen 2006 ja Savikko 2008) Yksinäisyys liittyy myös erilaisiin tilannetekijöihin kuten terveyden ja toimintakyvyn muutokset sekä ihmissuhteiden menetykset, mm. leskeytyminen (Tiikkainen ym. 2004, Tiikkainen 2006; Victor ym. 2005) Yksinäisyys voi olla pitkäaikaista tai tilapäistä Yksinäisyydellä on tilastollinen yhteys kuolleisuuteen

26 Mittaaminen haasteellista, tulokset riippuvat paljon käytetyistä asteikoista Erilaisia esiintymisosuuksia eritutkimuksissa, karkeasti ottaen: 2 6 % kärsii jatkuvasti yksinäisyydestä ki ä noin kymmenesosa kärsii yksinäisyydestä usein noin kolmasosa kärsii yksinäisyydestä joskus reilu puolet ei kärsi juuri koskaan yksinäisyydestä (huomioi kulttuurisen kontekstin vaikutukset (vrt. Jylhä & Jokela 1990) Tutkimuksen perusteella tunnetaan yksinäisyyteen yhteydessä oleviatekijöitä tekijöitä, joskinhavainnot ovat joiltakinosin osin myös ristiriitaisia (ks. esim. Routasalo ym.2003, Tiikkainen 2006)

27 Kaltoinkohtelu Vaikeasti hahmotettava ilmiö; liittyy fyysiseen ja psyykkiseen väkivaltaan, hoidon li laiminlyöntiin, ilö ii oikeuksien k i rajoittamiseen i ja seksuaaliseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön Riskiryhminä muistisairaat ja masentuneet Sosiaalityön haasteena kaltoinkohtelun tunnistaminen (ks. Esim. Yinen & Rissanen 2005; Tenkanen 2007)

28 Päihteet Eläkeikäisten alkoholin käyttö lisääntynyt ja arkipäiväistynyt Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä huoli ikääntyvien päihdeongelmasta kasvanut Vanhukset päihdepalveluille uusi asiakasryhmä Päihteiden vaikutus ikääntyneen elimistölle erilainen kuin nuoremmilla Sosiaalityön haasteena tavoittaminen, hoidon piiriin saaminen, yhteistyö ja kokonaistilanteen hahmottaminen (ks. Esim. Karlsson 2009; Suhonen 2005; Haarni & ( ; ; Hautamäki 2008)

29 Perhetilanteeseen liittyvät ongelmat Hyvinvointia suuresti vähentävä tekijä Parisuhdekriisit, sukupolvien väliset konfliktit, hoivakysymysten kriisiytyminen, perhesuhteiden monimuotoistuminen Toistaiseksi sosiaalityön katvealue (ns. hallinnollisten toimenpiteiden perinne) Sosiaalityön haasteena tunnistaminen ja puuttuminen

30 Mielenterveyskysymykset Persoonallisuus ja ikääntyminen: persoonallisuuteen voi liittyviä seikkoja, jotka haittaavat sopeutumista ikääntymismuutoksiin (joustamattomuus, ulkoisten tekijöiden varaan rakentuva itsetunto, jne.) Persoonallisuushäiriöt: pysyviä, usein jonuoruusiällä vakiintuneita piirteitä, jotka ilmenevät ongelmina kanssakäymisessämuiden muiden kanssa ja tunne elämänelämän ongelmina (esim. paranoidia, eristäytyminen, riippuvaisuus)

31 Masennus Usein vaikea tunnistaa Altistavia tekijöitä: Aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyvät traumat Aikaisempi masennushistoria Biologiset tekijät Fyysiset sairaudet Menetykset Ajankohtainen stressi Yksinäisyys Kaltoin kohtelu Eksistentiaaliset tekijät

32 Masennuksen seurauksia Ongelmia ravitsemuksessa Puutteita sairauksien hoidossa Alkoholin liikakäyttöä Itsemurhariskin lisääntymistä Terveyspalvelujen liikakäyttöä Ym. (Saarenheimo 2010; Saarenheimo & Pietilä 2011)

33 Köyhyys Historiallisesti vanhusten taloudellinen asema parantunut Äärimmäinen äi köyhyys vanhuksilla harvinaista i Köyhyysriski suurin yli 75 vuotiailla naisilla Paljon pienituloisia eläkeikäisiä lk k Pienituloisten haavoittuvuus (äkilliset menot, taloudellinen hyväksikäyttö, kk kykenemättömyys taloudellisten lli t asioiden id hoitamiseen) Kohtuuttomat tilanteet palvelumaksuista johtuen Asumiskulut, terveysmenot ja varallisuus tärkeitä köyhyyskokemusta selittäviä tekijöitä Toimeentulotuen alikäyttö (Haapola, Karisto & Seppänen 2012)

34 Vanhussosiaalityöntekijän tehtävät: neuvonta ja ohjaus tilannearviointi laaja alainen palvelutarpeen arviointi selvittelytyö tukeminen, psykososiaalinen työ palveluohjaus kriisitilanteessa auttaminen lausunnot (Viljaranta & Koli)

35 Arviointi Nousemassa keskeiseksi sosiaalityön tehtäväksi palvelujärjestelmän ideologisten ja rakenteellisten muutosten myötä Teknisestä mittaamisesta kokonaisvaltaiseen arviointiin Asiakkaan osallisuus Käytettävät menetelmät Toimintakyvyn moniulotteisuus Elämäntilanteen kokonaisuus Uusi ikälaki: toimintakyvyn kaikkia osa alueita arvioitava!

36 Sosiaalinen toimintakyky Yksi toimintakyvyn osa alue Ulottuvuus, joka on usein näkymätön ätö (Engström 2009) Vaikea määritellä tarkasti Kietoutuu yhteen toimintakyvyn muiden ulottuvuuksien kanssa Ei ole olemassa laajasti käytettyjä arviointivälineitä

37 Sosiaalinen toimintakyky: kyky ja taito toimia ja selviytyä menestyksellisesti arjen sosiaalisissa tilanteissa ylläpitää ja kehittää sosiaalisia suhteita toisiin ihmisiin ylläpitää ja rakentaa osallisuutta ja läsnäoloa koko yhteiskunnassa vaikuttaa jasaada aikaan haluamiansa seurauksia (Jyrkämä 2008) 37

38 Sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa tavoitteena 1) Sosiaalisen tuen tarpeen identifiointi > tarpeen huomioiminen työssä, asiakkaan ohjaaminen tuen piiriin (ammattihenkilö, jonka työn pääasiallinen tavoite ei ole sosiaaliseen tukeen liittyvä) 2) Puheeksi ottaminen > syvällinen perehtyminen, työntekijäntuki tuki, tarvittaessa ohjaamineneteenpäin eteenpäin (ammattihenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu sosiaalisen tuen kysymysten käsitteleminen) (Seppänen ym.2009)

39 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointilomake Kysymykset: Sosiaalisten suhteiden kartoitus (1) Tapaamistoiveiden toteutuminen (2) Tuen saanti (3) Yhteisöön kuuluminen (4) Yhteydenpidon useus ja tavat (5 6) Tyytyväisyys tukeen (7) Ristiriitatilanteet (8) Turvattomuuden tunne (9) Kyky ilmaista itseä läheisille ja vieraille (10) Yksinäisyys (11 12) Kauppa asioiden id hoitaminen i (13) Kotona asumisen todennäköisyys (14) Lisäavun tarve (15) (

40 Vastuutyöntekijä Uudessa, voimaantulevassa laissa keskeinen rooli Koulutuksesta/osaamisesta ei säädetä Merkittävä tehtävä myös vanhussosiaalityön kannalta Sosiaalityön tärkeä tehtävä on tarkastella ikääntyneen elämäntilannetta kokonaisuutena sekä hahmottaa yksilötason ja yhteiskunnallisen tason dynamiikkaa

41 Gerontologisen sosiaalityön menetelmien kehittämistä Gero hankkeessa Gerossa kokeiltuja menetelmiä ja työvälineitä voimavara ja huolikartta kuvastin malli ehkäisevät kotikäynnit biograafinen haastattelu toiminnalliset ryhmät muistelutyö asiakasneuvonpito palveluohjaus (Liikanen ym. 2007)

42 Vanhussosiaalityön haasteita tänään Vanhussosiaalityön palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain, ei aina kiinni kunnan koosta Keskittyminen arviointiin japalvelujen koordinointiin, sosiaalisten ongelmien havaitseminen ja työskenteleminen niiden ratkaisemiseksi usein vähäistä tai puuttuu Aikuissosiaalityö ei tunne omakseen ikääntyneiden kysymyksiä

43 Vanhussosiaalityön tulevaisuuden näkymiä 1 Asiakaskunnassa tapahtuvat muutokset uudet vanhussukupolvet vanhusväestön heterogeenistyminen maahanmuuttajavanhusten tilanne, monikulttuurinen vanhustyö miesten osuuden ja pariskuntien ik osuuden lisääntyminen vanhusväestössä omaishoitajuuden lisääntyminen Palvelurakenteen muutokset: laitoshoidosta palveluasumiseen, kotona hoitamisen vahvistaminen Vuonna 2013 voimaan tulevan lain vaikutukset

44 Vanhussosiaalityön tulevaisuuden näkymiä 2 edelleenkin gerontologisen sosiaalityön näkyväksi tekemistä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön suhde työn tuloksellisuus ja vaikuttavuus pohdinnat asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen (esim. hyvinvointia tukevat kotikäynnit)

45 Vanhussosiaalityön rooli ennaltaehkäisevässä työssä? Hyvinvoinnin tukeminen Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, sosiaalisen näkökulman asiantuntijuus Neuvontapalveluissa, terveystarkastuksissa ja hyvinvointia tukevissa kotikäynneissä yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa, sosiaalisen näkökulman tuominen, sosiaalisen toimintakyvyn asiantuntijuus

46 Lue lisää vanhussosiaalityöstä Andersson (red.) Socialgerontologi. Studentlitteratur; Lund 2002 Kananoja, Aulikki ym. (toim.)(2011) Sosiaalityön käsikirja. Art House. Koskinen, Simo (1993) Sosiaalityö vanhusten parissa. Rovaniemi: Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraporttejaja selvityksiä 17. Koskinen, Simo (1994) Gerontologinen sosiaalityö vanhuspolitiikan mikrorakenteena. Rovaniemi: Acta universitatis lapponiensis 3, Lapin yliopisto. Koskinen, Simo (2008) Gerontologinen sosiaalityö. Teoksessa Heikkinen, Eino & Rantanen, Taina (toim.) Gerontologia. Tampere: Duodecim. Liikanen, Hanna Liisa & Susanna Kaisla & Liisa Viljaranta (2007) Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 12 Lymbery, Mark (2007) Social Work with Older People. Sage. Marin, Marjatta & Hakonen, Sinikka (2003) (toim.) Seniorityö arjen kulttuurissa. Juva: PS kustannus. Ray, Mo & Phillips, Judith (2012) Social Work with Older People. Palgarve Macmillan. Salonen, Kari (2002) Vanhussosiaalityö ammattina. Turku: Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 2. Seppänen, Marjaana (2006) Gerontologinen sosiaalityö. Helsinki: Yliopistopaino Seppänen, Marjaana & Antti Karisto & Teppo Kröger (2007) (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. PS kustannus. Ylinen, Satu (2008) Gerontologinen sosiaalityö tiedonmuodostus ja asiantuntijuus. Kuopion yliopisto.