Turun Seudun TST ry. toimintatavat Kuluttaja- ISO ja jäsenasiat Yhteisön. Yhteiskuntavastuustandardi
|
|
- Antero Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän Turun Seudun TST ry kehityksen Työtä edistäminen Sosiaalisuutta Oikeuden - Terveyttä mukaiset toimintatavat Kuluttaja- ISO ja jäsenasiat Yhteisön Yhteiskuntavastuustandardi toimintaan osallistuminen Luomme työpaikkoja ja kehitämme TST ry:n henkilöstön yhteiskuntavastuullisuuden valmiuksia Koulutuksen ja kulttuurin kehitys merkitys yhteisössä Vaurauden luominen ihmisten toimeentulon v mahdollis Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja Harri Laaksonen turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän kehityksen edistäminen Oikeudenmukaiset toimintatavat Kuluttaja- ja jäsenasiat Yhteisön toimintaan osallistuminen Luomme työpaikkoja ja kehitämme henkilöstön valmiuksia Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vaurauden luominen Ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien parantaminen Perusoikeudet työssä Heikossa asemassa olevat väestöryhmät
2 ISO yhteiskuntavastuustandardi ja TST ry Standardi on kansainvälisesti kehitetty organisaatioiden yhteiskuntavastuun mittaamismenetelmä, jota voivat hyödyntää yritykset ja muut organisaatiot kuten yhdistykset - eri aloilla. Järjestelmä on luotu asiantuntijayhteistyönä, jossa ovat olleet edustettuina mm. kansalaisjärjestöt, kuluttajat, julkinen sektori, markkinasektori sekä tutkijat yli 90 maasta. Taustajärjestönä on ISO, maailmanlaajuinen kansallisten standardoimisjärjestöjen liitto. Riippuen organisaatiosta standardin osa-alueita painotetaan kulloinkin eri tavalla. Kansainvälinen yhtiö tai järjestö jo toimintansa laajuuden ja monipuolisuuden takia kohtaa erilaisia vaatimuksia ja yhteiskuntavastuun osa-alueita kuin vain alueellisesti toimiva paikallisyhdistys. Yhteiskuntavastuun rooli mielletään riippuen mm. siitä, onko kysymyksessä yksityinen yritys tai esim. yleishyödyllinen yhdistys. Seuraavassa eritellään standardin sisältäviä yhdistyksen vastuita, ja käsitellään Turun Seudun TST ry:ssä toteutettujen arviointikyselyjen tuloksia yhdistyksen yhteiskuntavastuun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi. Kehityksen vertailua suoritetaan vuosilta 2010, 2012 ja Vuonna 2010 arviointeja teki 30, vuonna 2012 jo 61 ja vuonna 2014 yhteensä 56 TST ry:n työntekijää ja jäsentä. Arviointiraportin tarkoituksena on tuoda esille ne asiat, joita jäsenkunta ja työntekijät (usein myös jäseniä) pitävät arvossa yhdistyksen toiminnan jatkoa ajatellen. Itsearviointi ohjaa yleishyödyllisen yhdistyksen hallintaa ja toiminnan kehittämistä suuntaan, joka edistää toiminnassa ja toiminnan kohteena olevien etuja TST ry:n sääntöjen ja yhdessä sovittujen TST ry:n arvojen määräämin muodoin. Vuonna 2014 asiaa tarkasteltiin myös SOSTE-kyselyn pohjalta, josta on laadittu oma raporttinsa (Työtä- Sosiaalisuutta- Terveyttä, Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry, Harri Laaksonen 2014). Sisältö 1. Organisaation hallintotapa 3 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät 2 3. Työelämän käytännöt Perusoikeudet työssä Työntekijöiden terveys ja turvallisuus 6 4. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen 8 5. Oikeudenmukaiset toimintatavat 9 6. Kuluttaja- ja jäsenasiat Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen Yhteisön toimintaan osallistuminen Luommeko vaurautta, työpaikkoja ja kehitämmekö henkilöstön valmiuksia? Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Johtopäätökset ja yhteenveto 18 Lähteet 2
3 1. Organisaation hallintotapa Kohteena on yhdistyksen päätöksentekoprosessin ja hallinnon yhteiskuntavastuullisuus. Arvioijien tehtävä on pohtia miten yhdistyksen johtamisjärjestelmä ohjaa noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita, ja mitä vastuita sen tulee omaksua ja missä laajuudessa yhteiskuntavastuullisena pitää esiintyä. Vastuita voivat olla: - vastuu yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön - avoimuus vastuistaan - eettisyys eli rehellisyys, tasapuolisuus ja kunniallisuus - sidosryhmien intressien kunnioittaminen - oikeusjärjestyksen kunnioittaminen - kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen TST ry:n hallintotapaan liittyy kaikki luetellut. Mielenkiinto kohdistuu etenkin vastuuseen yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan, yhteisöön ja myös ympäristöön. Toisena painottuu sidosryhmien intressien kunnioittaminen, eli muiden järjestöjen ja myös viranomaistahojen, rahoittajien ottaminen huomioon. Hallintotapaa tukee avoimuus, läpinäkyvyys ja laaja jäsenistö, joka käy aktiivisesti toimintakeskuksessa ja yhdistyksen vuosikokouksissa, myös viikko-palavereissa. Kaavio 1. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Vuonna 2010 TST ry:n vastaajista 87 % piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä sitä, että yhdistyksen johtamisjärjestelmä eli hallitus ja muu johto toiminnallaan ohjaavat noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita. Vastaajista 27 % arvioi, että johtamisjärjestelmä ohjaa yhteiskuntavastuullisuuteen melko paljon tai paljon, kun taas 10 % katsoi ohjailun olevan melko vähäistä. Tulevaisuuden tavoite oli selkeä, järjestelmältä edellytettiin ohjailun lisäämistä (kaavio 1). 3
4 Kaavio 2. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuosina 2010, 2012 ja Pystyakselilla prosentit vastaajista, vaaka-akselilla vuodet. Kahdessa vuodessa kehitys johti tavoiteltuun suuntaan, mutta ei vielä riittävästi (kaavio 2). Vuonna 2014 tilanne oli jo parempi. Standardin käyttöönotto oli jo sinänsä osoitus johdon sitoutumisesta asiaan. Yhteiskuntavastuullisuuden siirtäminen koko organisaatioon edellyttää pitkäjännitteisyyttä sekä oppivaan prosessiin kuuluvaa kertausta. Hallitus ja esimiestaso ovat avainasemassa ja velvollisia levittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ja ajattelua läpi työyhteisön. TST ry:n tapauksessa jatkuva työ ja informointi korostuu jo siksikin, että aktiiviset toimijat ja etenkin työntekijät vaihtuvat usein. 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät TST ry ei voi sallia missään olosuhteissa ihmisoikeuksien loukkauksia toimintansa piirissä. Ihmisoikeudet tulee olla selviö. Toiminta häiriintyy ja rampautuu oleellisesti, jos tällä saralla on puutteita. Ihmisoikeudet määritellään yleensä melko kattavasti. Kun lähtökohtana on kansainvälinen ISOstandardi, Suomen oloissa ihmisoikeustilanne on luonnollisesti parempi kuin esim. kehitysmaissa. TST ry:ssä tarkastelu ja arviointi kohdennetaan esim. työn perusoikeuksien noudattamiseen, syrjintään ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohteluun yhdistyksen sisällä (ks. jäljempänä). TST ry:n arviointiin osallistujista kukaan ei ollut sitä mieltä, että ihmisoikeuksien noudattamisessa ja oikeudenmukaisten toimintatapojen toteuttamisessa olisi vakavia puutteita. Vuonna 2010 tilanteelle annettiin asteikolla 1-5 arvosanaksi 3,6. Tavoitteeksi asetettiin keskiarvo 4,3 (kaavio 3). 4
5 Kaavio 3. Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Yleishyödyllinen yhdistys pitää huolen siitä, ettei se syrji jäseniä, työntekijöitä, asiakkaita, sidosryhmiä yms. tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. TST ry työllistää erilaisia ja eri kulttuurin omaavia ihmisiä ja harjoittaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kuuluvat syrjittyihin tai unohdettuihin ryhmiin. Koska kysymyksessä on erityisryhmän perustama yhdistys, ensisijaisesti kumppaneina ja kohteina ovat heikompiosaiset, työttömät ja työttömien perustamat yhdistykset. 3. Työelämän käytännöt 3.1. Perusoikeudet työssä Työelämän käytäntöihin kuuluu laaja skaala työnantajan ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä, kuten työsuhteen aloittaminen ja päättäminen, työaika, työhygienia, kurinpito- ja valitusmenettelyt, koulutus, turvallisuus, työolosuhteet yms. Käytännöt ovat usein sidottu lakiin, kuten työsuojelu. TST ry kouluttaa itse vapaaehtoisesti työntekijöitään ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ensiapukurssi). Se on välttämätöntä työsuhteen tai siihen rinnastettavan toiminnan onnistumisen mahdollistumiseksi. TST ry:n kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteen tai työn tapaisen suhteen päättäminen perustuu vain työn vaatimuksiin tai palkkauksen, työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan määräaikaisuuteen. Yhdistys tarjoaa työolosuhteet, jotka ovat verrattavissa samanlaisten kyseisellä alueella toimivien työnantajien työolosuhteisiin ja ne tarjoavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. 5
6 Ensimmäisenä tarkasteluvuonna 2010 työolosuhteiden ja ehtojen sekä työnormien suhteen nähtiin TST ry:ssä parantamisen varaa, joskin tilanne koettiin jo tyydyttäväksi tai melko hyväksi. Selvä enemmistö vastaajista uskoo, että työolosuhteet ja ehdot ovat tärkeä osa yhdistyksen uskottavuuden ja toiminnan kehittämistä myös jatkossa. Merkittävä työolosuhteisiin vaikuttava tekijä on toimintakeskuksen tilojen käyttö ja kunto. Kaavio 4. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä 2010, 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. Kun kysymys uusittiin kahden vuoden kuluttua 2012, jäsenet ja työntekijät arvioivat tilanteen pysyneen samankaltaisena (kaavio 4). Toimintakeskuksen pitkittynyt tilaratkaisu oli edelleen tekemättä, mikä osaltaan jätti vanhoja tiloja rasittaneet puutteet arvioinnissa päällimmäisiksi. Muuton tuomat ratkaisut ja parannukset näkyivät vasta viiveellä vuoden 2013 aikana. Uudet tilat mahdollistavat mm. paremmat sosiaalitilat ja väljemmät, käyttökelpoisemmat työskentelyolosuhteet, minkä takia vuoden 2014 vastaukset painottuivat tavoitteiden ja odotusten mukaisesti. Palkkatukeen oikeutettujen työttömien työehtojen parantaminen on yksi TST ry:n kaltaisen edunvalvojan tärkeimmistä tehtävistä. Työllistämisen ehdot on valtion tuella palkattavien henkilöiden tapauksessa kirjattu lakiin. Niiden muuttaminen on hallituspoliittinen kysymys ja kiinni Eduskunnan tahdosta, johon työttömien järjestöt omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa Työntekijöiden terveys ja turvallisuus TST ry tähtää työntekijöiden, työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja palauttamiseen. Yhdistys järjestää liikuntaa, sosiaalista toimintaa sekä koulutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Työpaikan terveysriskien minimoiminen luo turvallisuutta. Työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen ja seuraaminen kuuluu työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisille elimille jo lain mukaan. Arviointi tilanteesta on aiheellista toteuttaa säännöllisesti työntekijätasolla kyselyin. Vaikka suurin 6
7 osa arvioijista vuonna 2012 (kaavio 5) piti tilannetta kohtuullisena tai melko hyvänä, yli 10 prosenttia katsoi tilanteen olevan melko huono tai jopa huono. Kaavio 5. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. Vuoden 2014 kysely osoitti, että tilanne oli muuttunut parempaan suuntaan (kaavio 6). Kun terveyden ja turvallisuuden huomiointi oli 2012 hyvää tai melko hyvää runsaassa 40 prosentissa vastauksista, kahta vuotta myöhemmin saman arvion ilmoitti jo runsas 70 prosenttia vastaajista. Kaavio 6. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. Koska melkein kaikki TST ry:n uudet työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole olleet aikoihin työterveydenhuollon piirissä, työntekijöiden kunnon ja terveyden nykytaso on usein kartoittamatta. Julkinen sektori ei ole kyennyt 7
8 järjestämään työttömille järjestelmällisesti terveystarkastuksia työttömyysaikana. Yhdistyksen harkintaan jää, onko sillä resursseja järjestää esim. työhöntulotarkastuksia tapauksissa, jossa laki ei sitä eritoten vaadi. 4. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen Yhdistykset, kuten muutkin organisaatiot, ovat sidoksissa ympäristöön ja luontoon. Myös laki velvoittaa toimimaan mahdollisimman yhteiskunta- ja luontovastuullisesti. Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla vastuullisuus on ymmärretty kohtalaisen hyvin. Elinkaariajattelu, ympäristöriskien hallinta, ekotehokkuus ja ympäristövaikutusten arviointi ovat osa tätä. Ympäristönsuojelussa on kirjaamisperiaate, jonka mukaan organisaation tulisi mitata esim. vedenkulutuksen, energiankulutuksen tai jätteentuottamisen vähentymistä. Tähän kuuluu, että yhdistys tunnistaa toimintoihinsa, palveluihinsa ja tuotteisiinsa liittyvät saasteet ja jätteet. Kaavio 7. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuonna 2010 ja tavoitetaso. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. 8
9 Kestävää resurssien käyttöä pidettiin vastaajien joukossa ensiarvoisesti yhteiskuntavastuullisena toimintana. Ryhmään kuuluvat katsoivat pääosin, että yhdistyksessä sovelletaan joko keskinkertaisesti tai tyydyttävästi tätä tavoitetta. Jäsenillä oli vuonna 2010 tavoitetaso korkealla jatkon suhteen (kaavio 7). Tulokset olivat jotakuinkin samanlaisia, kun arvioitiin yhdistystä laajemmin ympäristön vaalimisen suhteen. Kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristön suojelu alkaa pienistä teoista, kuten lajittelusta, toimistopaperin säästämisestä ja tupakantumppien asiallisesta talteenotosta. Kahdessa vuodessa pylväissä oli TST ry:n osalta tapahtunut pientä kehitystä, mutta vuonna 2014 tilanne oli jo selvästi toinen. Kestävä resurssien käyttö oli vastausten perusteella lisääntynyt kiitettävästi (kaavio 8). Kaavio 8. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuosina 2010, 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 5. Oikeudenmukaiset toimintatavat Osiossa korostuu yhdistyksen eettiset toimintatavat sen ja muiden organisaatioiden ja henkilöiden välisissä liiketoimissa. Tällä tarkoitetaan mm. oikeudenmukaista kilpailua. Erikoisluonteestaan johtuen yleishyödyllisen yhdistyksen on pystyttävä osoittamaan ja todistamaan, ettei sen toiminnassa ole esim. polkumyyntiä tai ettei se osallistu kilpailua vääristävään toimintaan. Yleishyödyllinen yhdistys tuottaa yleistä hyvää, jota ei muuten saada aikaiseksi. Voiton maksimointi ei käytännössä onnistu voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jonka tehtävään saattaa varsinaista toimintaa tukien kuulua työpisteiden eli asemapaikkojen luominen työttömille tai kuntoutettaville, jotka eivät muuten työtehtäviä saa. Vaikeasti työllistyvien työttömyys johtuu moninaisista syistä, jotka toisinaan yhdistyvät tehottomuuteen ja tarvittavan työnohjauksen suureen määrään, mikä taas heijastuu kustannuksina tulokseen. 9
10 6. Kuluttaja- ja jäsenasiat Jos yhdistys tarjoaa tuotteita tai palveluja asiakkaille, TST ry:n tapauksessa jäsenille, yhdistyksen tulee huomioida vastuunsa myös tältä osin. Kuluttajalla on esim. oikeus turvallisuuteen, oikeus valittaa, oikeus hyvitykseen tai oikeus tietoon. Yhdistyksellä on mm. eettinen velvollisuus markkinoida oikein ja suojata keräämänsä asiakastiedot. Jäsentietojen ja asiakastietojen suojaamista ja yksityisyyttä pidettiin vuoden 2012 kyselyn vastauksissa tärkeänä. Henkilön jäsenyys on hänen oma asiansa, eikä yhdistys tule käyttämään häntä identifioituna yksilönä millään muotoa, jollei henkilön kanssa toisin sovita. Suojaamisen ja varjelun tilanne nähtiin yhdistyksessä tyydyttävänä tai melko hyvänä (kaavio 9), mutta tavoite oli kuitenkin parantaa tilannetta. Kuten kaaviosta 10 näkyy, tilanne on vastausten perusteella vuonna 2014 jo riittävän hyvä. Kuluttaja-asioihin liittyvä standardi korostaa myös ns. kestävää kulutusta, joka tarkoittaa resurssien ja tuotteiden kuluttamista sellaiseen tahtiin, joka vastaa kestävää kehitystä. Kaavio 9. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla skaalaus. 10
11 Kaavio 10. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. 7. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen 7.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen Standardissa yhteisöksi määritellään yhteiskunta, kansalaisyhteiskunta tai muu pienempi kokonaisuus, jonka sidosorganisaatio yhdistys on. Nimittäjänä on yhteisten intressien olemassaolo. Tämä voi tarkoittaa kaikkien työttömien yhdistysten joukkoa, mutta myös aluetta, kuten kaupunkia, jonka etu liittyy ja yhtenee jotenkin yksittäisen yhdistyksen tavoitteisiin. TST ry:n osalta painotus on maantieteellisellä alueella, etenkin Turun kaupungin suuntaan. Osana verkostoa ja sen pyrkimyksiä yhdistys voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta järkevästi eli hyödyttäen itseään, mutta myös muita. Alueen toimintaan osallistuminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat jatkuvaa työtä, joka osin saattaa jäädä jäsenistöltä huomaamatta. Vuonna 2010 TST ry:n verkostoituminen arvioitiin melko vähäiseksi tai tyydyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Osio sinänsä koetaan yhdeksi TST ry:n tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden tavoitetaso vuonna 2010 asetettiin silloista tasoa selvästi korkeammalle. Jo kahden vuoden jälkeen tilanne on toinen. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että osallistuminen alueen toimintaan on kasvanut. Kaaviossa 11 näkyy edelleen, kuinka vuosien vieriessä skaalaus melko paljon tai paljon on lisääntynyt selvästi. TST ry on nivoutunut paikalliseen yhteisöön yhä enemmän luomalla uusia kontakteja sekä kansalaisyhteiskunnan että julkisen sektorin suuntaan. 11
12 Kaavio 11. Alueellinen toiminta ja verkostoituminen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. TST ry:n yhteisöön osallistuminen on konkretisoitunut viime vuosina mm. alueelliseen ja kansalliseen työttömien järjestötoimintaan ja edunvalvontaan osallistumisena, Turun kuntakokeilun ohjausryhmään liittymisenä, työttömien liikuntakortin edistämisenä, Järjestötori-tapahtuman organisoimisena, Föri-työttömien risteilyn järjestämisenä, turkulaisten järjestöjen Polkutyöllistämisen edistämisenä, Monitaide-hankkeen palvelu- ja hoivakotiesiintymisinä, jäsentoiminnan puolelta esim. lauluryhmän palvelutalovierailuina ja muuna vapaaehtoistyönä palvelutaloissa, koulujen ja kauppojen ylijäämäruoan vastaanottajana ja jakajana, EU-ruokakassien välittäjänä ja etenkin keskisuurena paikallisena työllistäjänä. On myös muistettava, että yli kolme neljäsosaa TST ry:n rahoitusvirrasta tulee talousalueen ulkopuolelta, lähinnä valtiolta ja RAY:lta, mikä heijastuu taloudellisesti paikalliseen yhteisöön tarjonnan kysynnän ja verotulojen kasvun muodossa.. 12
13 7.2. Luommeko vaurautta, työpaikkoja ja kehitämmekö henkilöstön valmiuksia? Työn puuttuminen on yhteiskunnallisten ongelmien ensisijainen syy. Työpaikkojen luominen sekä tehdystä työstä maksettava palkka ja muut korvaukset ovat keskeisiä yhdistyksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia panoksia. TST ry käy yhteiskunnallista vuoropuhelua ja osaltaan vaikuttaa mm. siihen, millä ehdoilla pitkään työttömänä olleet ja muut vaikeasti työtä löytävät voivat työllistyä tai saada työkokeilupaikan. Yhdistyksen ja sen tarjoamien työpaikkojen avulla lisätään yksilöiden valmiuksia työllistyä edelleen. Henkilöstön kokemusten kartuttaminen, kouluttaminen ja pätevöittäminen ovat yhdistyksen osatavoitteita. Kaavio 12. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kysymys: kuinka tärkeänä pidät työpaikkojen luomista yhdistykseen ja henkilöstön valmiuksien kehittämistä yhteiskuntavastuun kehittämisen osana? Kun ensimmäisenä kyselyvuonna arviointikysymys esitettiin, kolme neljäsosaa TST ry:n vastaajista piti asiaa yhdistyksen yhteiskuntavastuun kannalta tärkeänä. Tulevaisuuden tavoite asetettiin korkealle, mutta pääsääntöisesti oltiin yhdistyksen silloiseen tilanteeseen jo melko tyytyväisiä (kaavio 12). 13
14 Vuonna 2012 asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen. Käytännössä muutosta ei juurikaan ollut tapahtunut. Sen jälkeen haasteellista tavoitetasoa alettiin lähestyä - ja se saavutettiinkin neljässä vuodessa arvioinnin aloittamisesta (kaavio 13). Kaavio 13. Työpaikkojen ja henkilöstön valmiuksien luominen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. TST ry:n harjoittama toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Se on työvoimavaltaista toimintaa, jossa työpisteen rakentaminen eli työn luominen on muodostunut vähitellen erääksi syyksi toimia eli keinoksi vähentää paikallista työttömyyttä ja lisätä samalla vähävaraisten palveluja. Pohjimmiltaan työpaikkojen luomisen ongelma on kuitenkin sama kuin yrityksilläkin: mikäli tuottavaa ja jäsenistöä hyödyttävää työtä ja sitä kautta selkeitä työn tuloksia ei kyetä luomaan, työpaikat hiipuvat ja katoavat. Mikä olennaisinta, TST ry:n työllistämiskyky on aina sidoksissa valtiovallan työvoimapoliittisiin ratkaisuihin. Mikäli valtion vuosittain osoittamat palkkatukivarat loppuvat ennen aikojaan, TST ry ei kykene työllistämään työttömiä. Kumppanuus ja vuorovaikutus laajemmassa yhteisössä luo vaurautta sekä yhdistykselle että muille. Toimintakykyiset ja monipuoliset työyhtymät ja yritykset ovat yhteisöjen tärkein vaurautta ja hyvinvointia tuottava väline. Ihmisten toimeentulo kohenee tätä kautta. TST ry osoittaa eritoten yhteiskuntavastuullisuuttaan työllistämällä vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Sen kerrannaisvaikutukset tuntuvat kaupungin verotulojen kasvuna, työmarkkinatukiosuuden ja sosiaali- ja terveysmenojen laskuna. Toimeentulon mahdollisuuksien kartuttaminen ja vaurauden luominen käsitettiin vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan näkökulmasta tavoiteltavana. Tilanne näyttäytyi osalle vastaajista tässä suhteessa melko heikkona (23 %). Odotukset olivat kovemmat kuin toteutuma. Kahdessa vuodessa 14
15 arvioitsijoiden näkemykset tilanteesta paranivat selvästi. Tulos on tulkittavissa niin, että TST ry:llä on annettavaa työttömien jokapäiväisen elämän tukijana ja elämisen edellytysten rikastuttajana, vaikka julkinen turvaverkko ja esim. tuettu työllistäminen markkinasektorille on omalla tahollaan olemassa. Kun lasketaan mukaan työkokeilijat, TST ry työllisti vuonna 2013 yhteensä 163 henkilöä. Vuonna 2014 määrä oli lähes samaa luokkaa, 156. Vaikuttaa siltä, että ihmisten vaurauden ja toimeentulon luomisessa TST ry näyttää onnistuneen. Puolet vastanneista katsoo, että tulos on siltä osin hyvä tai melko hyvä, joskin tyytymättömienkin määrä vaihtelee vuodesta riippuen viidenneksestä alle kymmenenteen osaan vastaajista (kaavio 14). Kaavio 14. Vaurauden ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien luominen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 7.3 Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Kysymys liittyy myös ISO standardin työelämän käytäntöihin. Inhimillinen kehitys määritellään positiivisten tapahtumien sarjaksi, joka tähtää pitkään ja terveeseen elämään, tietoon ja kunnolliseen elämään. Vuonna 2010 Arvioijat kokivat, että tavoitetasoa on syytä nostaa, koulutusta ja inhimillistä kehitystä pitää tukea TST ry:llä enemmän. Tältä osin yhdistyksen yhteiskuntavastuu tunnistettiin kautta linjan. Kuten kaaviosta 15 näkyy, pylväsosissa Paljon tai melko paljon tapahtui kahden vuoden kuluessa kasvua tavoiteltuun suuntaan. Seuraavien vuosien aikana tilanne pysyi samana. Viimeisissä kyselyissä selvä enemmistö arvioijista välitti kiitettävää arvosanaa inhimillisen kehityksen ja koulutuksen saavuttamisen suhteen. 15
16 Kaavio 15. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) vuonna 2010, 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vuonna 2010 arviointiin osallistuneista lähes sata prosenttia piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä, että yhdistys edistää ja tukee edelleen jäsentensä koulutusta ja kulttuuria. Vaikka toiminta on ollut jo pitkään suosittua, vireää ja keskeistä toimintaa, tulevaisuuden tavoitetaso asetettiin vieläkin korkeammalle (kaavio 16). Kaavio 16. TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonta vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. 16
17 2012 loppuvuodesta TST ry:n omaehtoiseen koulutukseen tuli osittainen katkos, mikä vaikutti osallistujamääriin. Tilaongelmat välittyivät kurssitarjontaan, mikä normalisoitui vähitellen vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 aikana. Jäsenistön koulutusta ulkopuolisissa opistoissa on yhdistyksen toimesta tuettu. Kulttuuria on kehitetty, ja sitä on tarjottu jäsenistölle yhtenä jäsentoiminnan muotona (esim. oma teatteritoiminta, kuoro). Kulttuuri on ollut myös osa työllistämisprojekteja, joissa muusikot, tanssijat, video- ja kuvaamataiteilijat ym. ovat kehittäneet taitojaan. ISO standardissa korostetaan sitä, että yhteiskuntavastuullisen organisaation, kuten TST ry:n, tulisi edistää heikossa asemassa olevien tai syrjittyjen koulutusmahdollisuuksia. Koska kysymyksessä on alun perin työttömien perustama yhdistys, syrjäytyneet työttömät ovat jo yhdistyksen sääntöjenkin mukaan luonnollisin kohde. TST ry:n tehtävä on tukea työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita sekä koulutuksen että kulttuuritarjonnan suhteen eli helpottaa yhteisön heikompiosaisia jäseniä saavuttamaan elämässään enemmän. Kaaviosta 17 nähdään, että kehitys on ollut neljässä vuodessa myönteinen, joskin viimeisenä vuonna on ollut pieni taantuma. Yhdistys edistää kykyjensä mukaan muiden organisaatioiden ja valtiollisten instituutioiden kanssa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittamista ja toteutumista. Keskeistä on, kuten on laajalti todettu, että TST ry tukee ja kannustaa toiminnallaan jäsentensä ja työntekijöidensä elinikäistä oppimista. Kaavio 17. Jäsenten ja työntekijöiden arvio TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonnasta vuosina 2010, 2012 ja Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 17
18 8. Johtopäätökset ja yhteenveto Yhdistyksessä tullaan käyttämään ohjeena ISO standardin mukaisia suosituksia yhteiskuntavastuuasioissa. Valitut standardin yhteiskuntavastuualueet osoittautuivat yhdistyksen suhteen toimiviksi ja mitattaviksi. Niihin kuuluivat: työelämän käytännöt, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat, yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön (alueen) kehittäminen (työpaikat, vaurastuminen, inhimillinen kehitys), ympäristö, jäsenten koulutus ja kulttuuri sekä organisaation hallintatapa. Standardissa on myös muita alueita, jotka sisällytetään mukaan, mm. terveys ja turvallisuus työssä ja kuluttajan, asiakkaan asema. ISO standardin koulutusseminaariin ja kyselyyn vastanneet TST ry:n jäsenet asettivat tavoitteita ja osoittivat mihin edetä. Kuten kaikissa organisaatioissa, yhdistyksessäkin on kautta linjan tai ainakin soveltuvin osin parantamisen varaa. Vastauksista päätellen yhdistys voi edistää ihmisten toimeentuloa ja luoda vaurautta vieläkin enemmän yhteiskuntavastuunsa osoituksena. Kestävien resurssien valinta ja käytön lisääminen on sekin selvää näyttöä yhteiskuntavastuusta. Vastaukset osoittavat, että työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien edistäminen sekä jäsenistön palveleminen on tavoitteellista ja suotavaa yhdistystoimintaa jatkossakin. Kaiken kaikkiaan Turun Seudun TST ry:n kehitys v näyttää kyselyjen pohjalta hyvältä: Neljässä vuodessa on edetty TST ry:n osalta etenkin ihmisten toimeentulon ja yleisen vaurauden lisääjänä. Kolme neljäsosaa vastaajista katsoo vuonna 2014, että työolosuhteet ja ehdot toimivat normien mukaisesti hyvin tai melko hyvin. Johtamisjärjestelmä on mukautunut yhteiskuntavastuullisuuteen hyvin. Myös jäsenten koulutuksen ja kulttuuritajonnan suhteen on edistytty. Arvioitsijoiden mukaan koulutus työpaikalla on parantunut ja lisääntynyt, myös inhimilliseen kehitykseen on vaikutettu enemmän. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että TST ry:n osallistuminen alueen ja yhteisön toimintaan on selvästi kasvanut, ja etenkin työpaikkojen luominen ja henkilöstövalmiuksien lisääminen on tarkasteluajanjaksolla ollut onnistunutta. Myös kestävä resurssien käyttö oli vastausten perusteella lisääntynyt kiitettävästi neljässä vuodessa. Tietojen suojaus toimii entistä paremmin. Koko yhteiskuntavastuuseen pyrkimisen kannalta tulevaisuuden tavoite on selkeä, hallinnolta ja johtamisjärjestelmältä edellytetään ohjailun lisäämistä. Ohjailuun kuuluu myös osana etenkin se, että ISO standardin toteuttamisesta tiedotetaan sekä ulospäin että sisäänpäin. Luonnollisesti standardi edellyttää seurantaa. ISO standardin lähteinä käytetty: Tuominen, Kari, Yhteiskuntavastuuopas ISO , Oy Benchmarking Ltd, Yhteiskuntavastuuopas, Guidance on Social Responsibility, SFS ry,
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Turun Seudun TST ry asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Työtä Sosiaalisuutta - Terveyttä ISO 26000 ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk
LisätiedotTyötä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen
Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena
LisätiedotTST ry: yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000
TST ry yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000 8.4.2014 Harri Laaksonen 1 TST ry: 1 096 jäsenkorttinsa ostanutta henkilöjäsentä (v. 2012) Kotipaikka Turku, perustettu v. 1992 Kaksi
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotCode of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011
Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotMitä projektista opittiin ja muita huomioita
Mitä projektista opittiin ja muita huomioita SFS-ISO 26000 projekti 2012-2013 Laila Törnroos Eltekon Oy 15.05.2013 Suomalaistentie 7, 02270 Espoo +358 40 568 5706 laila.tornroos@eltekon.fi www.eltekon.fi
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotPalkkatuki 25.11.2010 3
Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat
LisätiedotKooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011
Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotIT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY
IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotKotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija
Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotEktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotYhteisöllinen tapa työskennellä
Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä
LisätiedotColumbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja
Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotTiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 2006 ja 2015
Tiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 26 ja 2 Koonnut Jasmin Välimäki, Khittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo teetti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa keväällä 26 kyselyn monipuoliseen
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotKauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas
Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotJOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:
JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Käytännössä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotLähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä
I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä
LisätiedotHVS Kysely 0-20v Tulokset
WORKING DRAFT Last Modified 2015-04-23 19:16 FLE Standard Time Printed HVS Kysely 0-20v Tulokset 04-2015 Harri Heliövaara Kimmo Karviala Harri Leiviskä Sisällysluettelo Kysymykset Vastaajaprofiili Tulokset
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotIt s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4
It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotTULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotTuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)
TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
LisätiedotPeruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotEETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013
EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:
LisätiedotSuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki
Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotTietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus
Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotTietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet
Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt
Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotTYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE
12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST
LisätiedotMonimuotoisen työyhteisön hyvinvointi
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT
PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.
LisätiedotSuomen urheilun eettinen keskus Antidopingohjelmien arviointi 2018 Kokonaisraportti
Suomen urheilun eettinen keskus Antidopingohjelmien arviointi 8 Kokonaisraportti SISÄLTÖ. JOHDANTO.... ANTIDOPINGOHJELMA.... KRITEERIEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 5. PISTEYTYS KRITEERIEN TOTEUTTAMISELLE...
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotFashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotVälityömarkkinat työnantajan näkökulmasta
Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotYritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50
Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotJ Ä R J E S T Ö H A U T O M O
Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen
LisätiedotTuloksellisuus- ja vaikutusselvitys
Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,
Lisätiedot