qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Turun Seudun TST ry asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Työtä Sosiaalisuutta - Terveyttä ISO ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Yhteiskuntavastuustandardi löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz TST ry:n yhteiskuntavastuullisuuden kehitys v xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm ja sen tulevaisuus qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Harri Laaksonen asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu

2 ISO yhteiskuntavastuustandardi ja TST ry Standardi on kansainvälisesti kehitetty organisaatioiden yhteiskuntavastuun mittaamismenetelmä, jota voivat hyödyntää monenlaiset yrityksen ja organisaatiot eri aloilta. Myös yhdistykset voivat käyttää standardin suosituksia ohjeenaan. Riippuen organisaatiosta standardin osa-alueet painotetaan kulloinkin eri tavalla. Kansainvälinen yhtiö tai järjestö jo toimintansa laajuuden ja monipuolisuuden takia kohtaa erilaisia vaatimuksia ja yhteiskuntavastuun osa-alueita kuin vain yhdessä kaupungissa toimiva paikallisyhdistys. Yhteiskuntavastuu mielletään eri tavoin riippuen mm. siitä, onko kysymyksessä yksityinen yritys tai esim. yleishyödyllinen yhdistys. Seuraavassa eritellään standardin tapoja mieltää yhdistyksen vastuita, ja käsitellään Turun Seudun TST ry:ssä toteutettujen arviointikyselyjen tulokset yhdistyksen yhteiskuntavastuun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi. Kehityksen vertailua suoritetaan vuosilta Vuonna 2010 arviointeja teki 30 ja vuonna 2012 yhteensä 61 TST ry:n työntekijää ja jäsentä. Tulevien vuosien arvioinnit on suunniteltu ulotettaviksi osin myös TST ry:n projekteihin erikseen. 2

3 1. Organisaation hallintotapa (6.2 ISO) Kohteena on yhdistyksen päätöksentekoprosessin ja hallinnon yhteiskuntavastuullisuus. Arvioijien tehtävä on pohtia miten yhdistyksen johtamisjärjestelmä ohjaa noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita, ja mitä vastuita sen tulee omaksua ja missä laajuudessa yhteiskuntavastuullisena pitää esiintyä. Vastuita voivat olla: - vastuu yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön - avoimuus vastuistaan - eettisyys eli rehellisyys, tasapuolisuus ja kunniallisuus - sidosryhmien intressien kunnioittaminen - oikeusjärjestyksen kunnioittaminen - kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen TST ry:n hallintotapaan liittyy kaikki luetellut. Mielenkiinto kohdistuu etenkin vastuuseen yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan, yhteisöön ja myös ympäristöön. Toisena painottuu sidosryhmien intressien kunnioittaminen, eli muiden järjestöjen ja myös viranomaistahojen (rahoittajien) ottaminen huomioon. Hallintotapaa tukee avoimuus ja laaja jäsenistö, joka käy aktiivisesti toimintakeskuksessa ja yhdistyksen vuosikokouksissa. Kaavio 1. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Vuonna 2010 TST ry:n vastaajista 87 % piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä sitä, että yhdistyksen johtamisjärjestelmä eli hallitus ja muu johto toiminnallaan ohjaavat noudattamaan 3

4 yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita. Vastaajista 27 % arvioi, että johtamisjärjestelmä ohjaa yhteiskuntavastuullisuuteen melko paljon tai paljon, kun taas 10 % katsoi ohjailun olevan vähäistä. Tulevaisuuden tavoite oli selkeä, järjestelmältä edellytettiin ohjailun lisäämistä (kaavio 1). Kaavio 2.. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuosina 2010 ja Pystyakselilla prosentit vastaajista, vaaka-akselilla asteikko. Kahdessa vuodessa kehitys on johtanut tavoiteltuun suuntaan, mutta ei vielä riittävästi (kaavio 2). Standardin käyttöönotto oli jo sinänsä osoitus johdon sitoutumisesta asiaan. Yhteiskuntavastuullisuuden siirtäminen koko organisaatioon edellyttää pitkäjännitteisyyttä sekä oppivaan prosessiin kuuluvaa toistoa. Hallitus ja esimiestaso ovat avainasemassa ja velvollisia levittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ja ajattelua läpi työyhteisön. TST ry:n tapauksessa jatkuva työ ja informointi korostuu jo siksikin, että aktiiviset toimijat ja etenkin työntekijät vaihtuvat usein. 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät (6.3 ISO) Organisaatio ei voi sallia missään olosuhteissa ihmisoikeuksien loukkauksia toimintansa piirissä. Ihmisoikeudet tulee olla selviö. Toiminta häiriintyy oleellisesti, jos tällä saralla on puutteita. Ihmisoikeudet määritellään yleensä melko kattavasti. Suomen oloissa ihmisoikeustilanne on parempi kuin esim. kehitysmaissa. TST ry:ssä tarkastelu ja arviointi kohdennetaan esim. työn perusoikeuksien noudattamiseen, syrjintään ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohteluun yhdistyksen sisällä (ks. jäljempänä). 4

5 Kaavio 3. Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. TST ry:n arviointiin osallistujista kukaan ei ollut sitä mieltä, että ihmisoikeuksien noudattamisessa ja oikeudenmukaisten toimintatapojen toteuttamisessa olisi vakavia puutteita. Vuonna 2010 tilanteelle annettiin asteikolla 1-5 arvosanaksi 3,6. Tavoitteeksi asetettiin keskiarvo 4,3 (kaavio 3). Yleishyödyllinen yhdistys pitää huolen siitä, ettei se syrji jäseniä, työntekijöitä, asiakkaita, sidosryhmiä yms. tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. TST ry työllistää erilaisia ja eri kulttuurin omaavia ihmisiä ja harjoittaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kuuluvat syrjittyihin tai unohdettuihin ryhmiin. Koska kysymyksessä on erityisryhmän perustama yhdistys, ensisijaisesti kumppaneina ja kohteina ovat heikompiosaiset, työttömät ja työttömien perustamat yhdistykset. 4. Työelämän käytännöt (6.4 ISO) 4.1. Perusoikeudet työssä Työelämän käytäntöihin kuuluu laaja skaala työnantajan ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä, kuten työsuhteen aloittaminen ja päättäminen, työaika, työhygienia, kurinpito- ja valitusmenettelyt, koulutus, turvallisuus, työolosuhteet yms. Käytännöt ovat usein sidottu lakiin, kuten työsuojelu. TST ry kouluttaa itse vapaaehtoisesti työntekijöitään ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ensiapukurssi). Se on välttämätöntä työsuhteen tai siihen rinnastettavan toiminnan onnistumisen mahdollistumiseksi. TST ry:n kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteen tai työn tapaisen suhteen päättäminen perustuu vain työn vaatimuksiin tai palkkauksen, työkokeilun tai kuntouttavan 5

6 työtoiminnan määräaikaisuuteen. Yhdistys tarjoaa työolosuhteet, jotka ovat verrattavissa samanlaisten kyseisellä alueella toimivien työnantajien työolosuhteisiin ja jotka tarjoavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kaavio 4. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaakaakselilla asteikko. Vuonna 2010 työolosuhteiden ja ehtojen sekä työnormien suhteen nähtiin TST ry:ssä parantamisen varaa, joskin tilanne koettiin jo tyydyttäväksi tai melko hyväksi (kaavio 4). Selvä enemmistö vastaajista uskoo, että työolosuhteet ja ehdot ovat tärkeä osa yhdistyksen uskottavuuden ja toiminnan kehittämistä myös jatkossa. Merkittävä työolosuhteisiin vaikuttava tekijä on toimintakeskuksen tilojen käyttö ja kunto. 6

7 Kaavio 5. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. Kun kysymys uusittiin kahden vuoden kuluttua, jäsenet ja työntekijät arvioivat tilanteen pysyneen samankaltaisena (kaavio 5). Toimintakeskuksen pitkittynyt tilaratkaisu oli edelleen tekemättä, mikä osaltaan jätti vanhoja tiloja rasittaneet puutteet arvioinnissa päällimmäisiksi. Muuton tuomat ratkaisut ja parannukset näkyvät vasta viiveellä vuoden 2013 aikana. Uudet tilat mahdollistavat mm. paremmat sosiaalitilat ja väljemmät, käyttökelpoisemmat työskentelyolosuhteet. Koska n. 60 prosenttia vastaajista edellyttää normien noudattamista ja olosuhteiden huomattavaa parantamista, viesti johdolle ja hallinnolle on selvä. Palkkatukeen oikeutettujen työttömien työehtojen parantaminen on yksi TST ry:n kaltaisen edunvalvojan tärkeimmistä tehtävistä. Työllistämisen ehdot on valtion tuella palkattavien henkilöiden tapauksessa kirjattu lakiin. Niiden muuttaminen on hallituspoliittinen kysymys ja kiinni Eduskunnan tahdosta, johon työttömien järjestöt omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa. Yksi kysymys, joka vuonna 2013 ratkaistaan on työssäoloehdon täyttyminen: ennen palkkakatukijakso ei ole kerryttänyt ansiosidonnaiseen oikeuttavaa työaikaa riittävästi, mutta jatkossa tilanne helpottuu lain muutuessa Työntekijöiden terveys ja turvallisuus TST ry tähtää työntekijöiden, työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja palauttamiseen. Yhdistys järjestää liikuntaa, sosiaalista toimintaa sekä koulutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Työpaikan terveysriskien minimoiminen luo turvallisuutta. Työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen ja seuraaminen kuuluu työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisille elimille. Arviointi nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitetasosta on aiheellista toteuttaa säännöllisesti myös 7

8 työntekijätasolla kyselyin, koska henkilöstön vaihtuvuus on melko suurta ja kokemus- ja tietotaso saattavat vaihdella. Vaikka suurin osa arvioijista vuonna 2012 (kaavio 6) piti tilannetta kohtuullisena tai melko hyvänä, yli 10 prosenttia katsoi tilanteen olevan melko huono tai jopa huono. Koska melkein kaikki TST ry:n uudet työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole olleet aikoihin työterveydenhuollon piirissä, työntekijöiden kunnon ja terveyden nykytaso on usein kartoittamatta. Julkinen sektori ei ole kyennyt järjestämään työttömille järjestelmällisesti terveystarkastuksia työttömyysaikana. Yhdistyksen harkintaan jää, onko sillä resursseja järjestää esim. työhöntulotarkastuksia tapauksissa, jossa laki ei sitä eritoten vaadi. Kaavio 6. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 5. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen (6.5 ISO) Yhdistykset, kuten muutkin organisaatiot, ovat sidoksissa ympäristöön ja luontoon. Myös laki velvoittaa toimimaan mahdollisimman yhteiskunta- ja luontovastuullisesti. Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla vastuullisuus on ymmärretty kohtalaisen hyvin. Elinkaariajattelu, ympäristöriskien hallinta, ekotehokkuus ja ympäristövaikutusten arviointi ovat osa tätä. 8

9 Kaavio 7. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuonna 2010 ja tavoitetaso. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kestävää resurssien käyttöä pidetiin vastaajien joukossa yhteiskuntavastuullisena toimintana. Ryhmään kuuluvat katsoivat pääosin, että yhdistyksessä sovelletaan joko keskinkertaisesti tai tyydyttävästi tätä tavoitetta. Jäsenillä oli tavoitetaso korkealla jatkon suhteen (kaavio 7). Tulokset olivat jotakuinkin samanlaisia, kun arvioitiin yhdistystä laajemmin ympäristön vaalimisen suhteen. Kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristön suojelu alkaa pienistä teoista, kuten lajittelusta, toimistopaperin säästämisestä ja tupakantumppien asiallisesta talteenotosta. Kahdessa vuodessa pylväissä oli TST ry:n osalta tapahtunut vain pientä kehitystä. Tavoitetasosta jäätiin, joten tältä osin haastetta riittää jatkossakin. 9

10 Ympäristönsuojelussa on kirjaamisperiaate, jonka mukaan organisaation tulisi mitata esim. vedenkulutuksen, energiankulutuksen tai jätteentuottamisen vähentymistä. Tähän kuuluu, että yhdistys tunnistaa toimintoihinsa, palveluihinsa ja tuotteisiinsa liittyvät saasteet ja jätteet. 6. Oikeudenmukaiset toimintatavat (6.6 ISO) Osiossa korostuu yhdistyksen eettiset toimintatavat sen ja muiden organisaatioiden ja henkilöiden välisissä liiketoimissa. Tällä tarkoitetaan mm. oikeudenmukaista kilpailua. Erikoisluonteestaan johtuen yleishyödyllisen yhdistyksen on pystyttävä osoittamaan ja todistamaan, ettei sen toiminnassa ole esim. polkumyyntiä tai ettei se osallistu kilpailua vääristävään toimintaan. Yleishyödyllinen yhdistys tuottaa yleistä hyvää, jota ei muuten saada aikaiseksi. Voiton maksimointi ei käytännössä onnistu voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jonka tehtävään saattaa varsinaista toimintaa tukien kuulua työpisteiden eli asemapaikkojen luominen työttömille tai kuntoutettaville, jotka eivät muuten työtehtäviä saa. Vaikeasti työllistyvien työttömyys johtuu moninaisista syistä, jotka toisinaan yhdistyvät tehottomuuteen ja tarvittavan työnohjauksen suureen määrään, mikä taas heijastuu kustannuksina tulokseen. 7. Kuluttaja- ja jäsenasiat (6.7 ISO) Jos yhdistys tarjoaa tuotteita tai palveluja asiakkaille, TST ry:n tapauksessa jäsenille, yhdistyksen tulee huomioida vastuunsa myös tältä osin. Kuluttajalla on esim. oikeus turvallisuuteen, oikeus valittaa, oikeus hyvitykseen tai oikeus tietoon. Yhdistyksellä on mm. eettinen velvollisuus markkinoida oikein ja suojata keräämänsä asiakastiedot. Jäsentietojen ja asiakastietojen suojaamista ja yksityisyyttä pidettiin vuoden 2012 kyselyssä tärkeänä. Suojaamisen ja varjelun nykytilanne nähtiin yhdistyksessä hyvänä (kaavio 8). Tavoite on kuitenkin parantaa tilannetta. Kuluttaja-asioihin liittyvä standardi korostaa myös ns. kestävää kulutusta, joka tarkoittaa resurssien ja tuotteiden kuluttamista sellaiseen tahtiin, joka vastaa kestävää kehitystä. 10

11 Kaavio 8. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla skaalaus. 8. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen (6.8 ISO) 8.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen Standardissa yhteisöksi määritellään yhteiskunta, kansalaisyhteiskunta tai muu pienempi kokonaisuus, jonka sidosorganisaatio yhdistys on. Nimittäjänä on yhteisten intressien olemassaolo. Tämä voi tarkoittaa kaikkien työttömien yhdistysten joukkoa, mutta myös aluetta, kuten kaupunkia, jonka etu liittyy ja yhtenee jotenkin yksittäisen yhdistyksen tavoitteisiin. TST ry:n osalta painotus on maantieteellisellä alueella, etenkin Turun kaupungin suuntaan. Osana verkostoa ja sen pyrkimyksiä yhdistys voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta järkevästi eli hyödyttäen itseään, mutta myös muita. Alueen toimintaan osallistuminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat jatkuvaa työtä, joka osin saattaa jäädä jäsenistöltä huomaamatta. Vuonna 2010 TST ry:n verkostoituminen arvioitiin melko vähäiseksi tai tyydyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Osio sinänsä koetaan yhdeksi TST ry:n tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden tavoitetaso vuonna 2010 asetettiin silloista tasoa selvästi korkeammalle. Kahden vuoden jälkeen tilanne on toinen. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että osallistuminen alueen toimintaan on selvästi kasvanut. Samassa yhteydessä on arvioitu sitä, mihin jatkossa suunnataan. Kaaviossa 9 näkyy, kuinka kahdessa vuodessa skaalaus melko paljon tai paljon on lisääntynyt, ja tulevaisuuden tavoite on asetettu 90 prosenttisesti korkeammalle tasolle (4 tai 5), kuten jo kahta vuotta aiemminkin. 11

12 Kaavio 9. TST ry:n osallistuminen yhteisön toimintaan ja verkostoituminen. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla TST ry:n osallistumisasteikko. Käyrän vuosisiirtymä oikealle kuvastaa toiminnan tehostumista ja kasvua. TST ry:n yhteisöön osallistuminen on konkretisoitunut viime vuosina mm. alueelliseen ja kansalliseen työttömien järjestötoimintaan ja edunvalvontaan osallistumisena, Turun kuntakokeilun ohjausryhmään liittymisenä, työttömien liikuntakortin edistämisenä, Järjestötoritapahtuman organisoimisena, Föri-työttömien risteilyn järjestämisenä, turkulaisten järjestöjen Polku-työllistämisen edistämisenä, Monitaide-hankkeen palvelu- ja hoivakotiesiintymisinä, jäsentoiminnan puolelta esim. lauluryhmän palvelutalovierailuina ja muuna vapaaehtoistyönä palvelutaloissa, koulujen ja kauppojen ylijäämäruoan vastaanottajana ja jakajana, EU-ruokakassien välittäjänä ja etenkin keskisuurena paikallisena työllistäjänä. On myös muistettava, että yli kolme neljäsosaa TST ry:n rahoitusvirrasta tulee talousalueen ulkopuolelta, lähinnä valtiolta ja RAY:lta, mikä heijastuu taloudellisesti paikallisyhteisöön kysynnän ja verotulojen kasvun muodossa. 12

13 8.2. Luomme työpaikkoja ja kehitämme henkilöstön valmiuksia Työn puuttuminen on yhteiskunnallisten ongelmien ensisijainen syy. Työpaikkojen luominen sekä tehdystä työstä maksettava palkka ja muut korvaukset ovat keskeisiä yhdistyksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia panoksia. TST ry käy yhteiskunnallista vuoropuhelua ja osaltaan vaikuttaa mm. siihen, millä ehdoilla pitkään työttömänä olleet ja vaikeasti työtä löytävät voivat työllistyä. Yhdistyksen ja sen tarjoamien työpaikkojen avulla lisätään yksilöiden valmiuksia työllistyä edelleen, jopa avoimelle sektorille. Henkilöstön kokemusten kartuttaminen, kouluttaminen ja pätevöittäminen ovat yhdistyksen tavoitteita. 13

14 Kaavio 10. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kuinka tärkeänä pidät työpaikkojen luomista yhdistykseen ja henkilöstön valmiuksien kehittämistä yhteiskuntavastuun kehittämisen osana? Kun vuonna 2010 arviointikysymys esitettiin, kolme neljäsosaa TST ry:n vastaajista piti asiaa yhdistyksen yhteiskuntavastuun kannalta tärkeänä. Tulevaisuuden tavoite asetettiin korkealle, mutta pääsääntöisesti oltiin yhdistyksen silloiseen tilanteeseen jo melko tyytyväisiä (kaavio 10). 14

15 Vuonna 2012 asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen (kaavio 11). Käytännössä merkittävää muutosta ei ollut tapahtunut. Tämä tarkoittaa sitä, että melko haasteellista tavoitetasoa ei ole kahdessa vuodessa kyetty lähestymään. TST ry:n harjoittama toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Se on työvoimavaltaista toimintaa, jossa työpisteen rakentaminen eli työn luominen on muodostunut vähitellen erääksi syyksi toimia eli keinoksi vähentää paikallista työttömyyttä ja lisätä samalla vähävaraisten palveluja. Pohjimmiltaan työpaikkojen luomisen ongelma on kuitenkin sama kuin yrityksilläkin: mikäli tuottavaa ja jäsenistöä hyödyttävää työtä ja sitä kautta selkeitä työn tuloksia ei kyetä luomaan, työpaikkojen ylläpitomahdollisuudet hiipuvat ja katoavat. Kaavio 11. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. TST ry työllisti vuonna 2012 yhteensä 144 henkilöä. Työelämävalmennettavia, työharjoittelijoita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 75 henkilöä. Määrät ovat olleet nousussa. 15

16 Kaavio 12. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Vuonna 2010 Arvioijat kokivat, että tavoitetasoa on syytä nostaa, koulutusta ja inhimillistä kehitystä pitää tukea TST:llä enemmän (kaavio 12). Tältä osin yhdistyksen yhteiskuntavastuu tunnistettiin kautta linjan. Kuten kaaviosta 13 näkyy, pylväiköissä 4 ja 5 tapahtui kahden vuoden kuluessa kasvua tavoiteltuun suuntaan. 16

17 Kaavio 13. Arviointia. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) v Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vuonna 2010 arviointiin osallistuneista lähes sata prosenttia piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä, että yhdistys edistää ja tukee edelleen jäsentensä koulutusta ja kulttuuria. Vaikka toiminta on ollut jo pitkään suosittua, vireää ja keskeistä, tulevaisuuden tavoitetaso asetettiin vieläkin korkeammalle (kaavio 14) loppuvuodesta TST ry:n omaehtoiseen koulutukseen tuli osittainen katkos, mikä vaikutti osallistujamääriin. Tilaongelmat välittyivät kurssitarjontaan, mikä normalisoituu vähitellen vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 aikana. Jäsenistön koulutusta ulkopuolisissa opistoissa on yhdistyksen toimesta tuettu. Kulttuuritarjontaa on kehitetty, ja sitä on tarjottu jäsenistölle yhtenä jäsentoiminnan muotona, mutta myös työllistämisprojektin osana. ISO standardissa korostetaan sitä, että yhteiskuntavastuullisen organisaation, kuten TST ry:n, tulisi edistää heikossa asemassa olevien tai syrjittyjen koulutusmahdollisuuksia. Koska kysymyksessä on alun perin työttömien perustama yhdistys, syrjäytyneet työttömät ovat jo yhdistyksen sääntöjenkin mukaan luonnollisin kohde. TST ry:n tehtävä on tukea työttömiä sekä koulutuksen että kulttuuritarjonnan suhteen eli helpottaa yhteisön heikompiosaisia jäseniä saavuttamaan elämässään enemmän. Kaaviosta 15 nähdään, että kehitys on ollut kahdessa vuodessa myönteinen. Yhdistys edistää kykyjensä mukaan muiden organisaatioiden ja valtiollisten instituutioiden kanssa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittamista ja toteutumista. TST ry tukee toiminnallaan jäsentensä ja työntekijöidensä elinikäistä oppimista. 17

18 Kaavio 14. TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonta vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kaavio 15. Jäsenten ja työntekijöiden arvio TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonnasta vuosina ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 18

19 8.4. Vaurauden luominen ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien parantaminen Kumppanuus ja vuorovaikutus laajemmassa yhteisössä luo vaurautta sekä yhdistykselle että muille. Toimintakykyiset ja monipuoliset työyhtymät ja yritykset ovat yhteisöjen tärkein vaurautta ja hyvinvointia tuottava väline. Ihmisten toimeentulo kohenee tätä kautta. TST ry osoittaa eritoten yhteiskuntavastuullisuuttaan työllistämällä vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Sen kerrannaisvaikutukset tuntuvat kaupungin verotulojen kasvuna ja sosiaali- ja terveysmenojen laskuna. Kaavio 16. TST ry vaurauden ja toimeentulon parantajana vuosina 2010 ja Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Toimeentulon mahdollisuuksien kartuttaminen ja vaurauden luominen käsitettiin vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan näkökulmasta tavoiteltavana. Tilanne näyttäytyi osalle vastaajista tässä suhteessa melko heikkona (23 %). Odotukset olivat kovemmat kuin toteutuma. Kahdessa vuodessa arvioitsijoiden näkemykset tilanteesta paranivat selvästi (kaavio 16). Tulos on tulkittavissa niin, että TST ry:llä on annettavaa työttömien jokapäiväisen elämän tukijana ja elämisen edellytysten rikastuttajana, vaikka julkinen turvaverkko ja esim. tuettu työllistäminen markkinasektorille on omalla tahollaan olemassa. 9. Johtopäätökset ja yhteenveto Yhdistyksessä tullaan käyttämään ohjeena ISO standardin mukaisia suosituksia yhteiskuntavastuuasioissa. Valitut standardin yhteiskuntavastuualueet osoittautuivat yhdistyksen suhteen toimiviksi ja mitattaviksi. Niihin kuuluivat: 1) työelämän käytännöt, 2) ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat, 3) yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön (alueen) 19

20 kehittäminen, 4) ympäristö, 5) jäsenten koulutus ja kulttuuri sekä 6) organisaation hallintatapa. Standardissa on myös muita alueita, jotka sisällytetään mukaan, mm. terveys ja turvallisuus työssä ja kuluttajan, asiakkaan asema. Standardi-koulutukseen ja kyselyyn vastanneet yhdistyksen jäsenet asettivat tavoitteita ja osoittivat mihin edetä. Kuten kaikissa organisaatioissa, yhdistyksessäkin on kautta linjan tai ainakin soveltuvin osin parantamisen varaa. Vastauksista päätellen yhdistys voi edistää ihmisten toimeentuloa ja luoda vaurautta vieläkin enemmän yhteiskuntavastuunsa osoituksena. Kestävien resurssien valinta ja käytön lisääminen on sekin selvää näyttöä yhteiskuntavastuusta. Vastaukset osoittavat, että työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien edistäminen sekä jäsenistön palveleminen on tavoitteellista ja suotavaa yhdistystoimintaa jatkossakin. Tähän liittyy myös työehtojen ja -olosuhteiden kehittäminen. Kahdessa vuodessa eli on edistytty TST ry:n osalta etenkin ihmisten toimeentulon ja yleisen vaurauden lisääjänä. Myös jäsenten koulutuksen ja kulttuuritajonnan suhteen on edistytty. Arvioitsijoiden mukaan koulutus työpaikalla on parantunut ja lisääntynyt, myös inhimilliseen kehitykseen on vaikutettu enemmän. Arvioinnit tukevat etenkin tulkintaa, että TST ry:n osallistuminen alueen ja yhteisön toimintaan on selvästi kasvanut. Koko yhteiskuntavastuuseen pyrkimisen kannalta tulevaisuuden tavoite on selkeä, hallinnolta ja johtamisjärjestelmältä edellytetään ohjailun lisäämistä. Ohjailun lisäämiseen kuuluu myös osana etenkin se, että ISO standardin toteuttamisesta tiedotetaan sekä ulospäin että sisäänpäin. Luonnollisesti standardi edellyttää seurantaa. Standardiin perehtymisen lähteinä käytetty: Tuominen, Kari, Yhteiskuntavastuuopas ISO , Oy Benchmarking Ltd, Yhteiskuntavastuuopas, Guidance on Social Responsibility, SFS ry,

Turun Seudun TST ry. toimintatavat Kuluttaja- ISO 26000 ja jäsenasiat Yhteisön. Yhteiskuntavastuustandardi

Turun Seudun TST ry. toimintatavat Kuluttaja- ISO 26000 ja jäsenasiat Yhteisön. Yhteiskuntavastuustandardi Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän Turun Seudun TST ry kehityksen

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TST ry: yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000

TST ry: yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000 TST ry yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000 8.4.2014 Harri Laaksonen 1 TST ry: 1 096 jäsenkorttinsa ostanutta henkilöjäsentä (v. 2012) Kotipaikka Turku, perustettu v. 1992 Kaksi

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari

Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta SFS-seminaari Susanna Vahtila 15.5.2013 SFS:n kokouskeskus, Helsinki ISO 26000 käyttöönoton laajuus? Countries that have

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille 1. Hyvä hallinto Kuvaus: Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä johdetaan läpinäkyvästi, tehokkaasti ja johdonmukaisesti, ja niitä arvioidaan yrityksen menestyksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen SPEK Strategiapäivitys 2017 - kysely valtuutetuille Valtuuston seminaari 15.5.2017 Karim Peltonen SPEK -Strategiaprosessi 2017-2018 Asemointi Määrittely Toimeenpano 25.4.2017 Strategiakysely valtuutetuille

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Mitä projektista opittiin ja muita huomioita

Mitä projektista opittiin ja muita huomioita Mitä projektista opittiin ja muita huomioita SFS-ISO 26000 projekti 2012-2013 Laila Törnroos Eltekon Oy 15.05.2013 Suomalaistentie 7, 02270 Espoo +358 40 568 5706 laila.tornroos@eltekon.fi www.eltekon.fi

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot