Komulanköngäs. Ella Ikäheimo. Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Komulanköngäs Ella Ikäheimo Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus Valtuustokausi

2 Sisällysluettelo Esipuhe 2 Tausta.. 3 OSA I HYVINVOINTITEIDON ARVIOINTI 5 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoinneista ja arvioinneista.. 26 OSA II VUOSIEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokauden vuosille 2015 ja

3 Esipuhe Perustelut hyvinvointikertomukselle Hyvinvointikertomus on lakisääteinen kunnan velvoite, jolla kunnat ja valtio on velvoitettu seuraamaan ja arvioimaan hyvinvoinnin kehittymistä. Hyvinvointikertomusta ei tule käsitellä yksittäisenä sektorisuunnitelmana, vaan se on hallintorajat ylittävä kokonaissuunnitelma, joka nivoo yhteen kolmannen sektorin toimijat, Srk:n sekä kunnalliset toimet ja antaa keinot ja menetelmät toiminnan suunnittelemiseen sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnille. Hyvinvointikertomus laaditaan Hyrynsalmen kunnan vuosikellon mukaisessa aikataulussa ja se nivoutuu kaikkeen kunnan strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Hyvinvointikertomuksen sitovuustaso on strategiataso ja sen toimenpiteet sisällytetään talous ja käyttösuunnitelmiin. Hyvinvointikertomuksen täydentäminen on jatkuva prosessi. Ajattelumalli: Hyvinvoinnilla johtaminen, tulee sisäistää kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon. Tätä ajatusta silmällä pitäen Hyrynsalmen kunnassa käynnistetään vuoden 2015 kuluessa, asiakirjahallinnon järjestelmien muuttuessa, vaikutusten arviomenettely osana lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksentekoa. 2

4 1. Tausta Kuntalain 1:ssä kerrotaan kunnan roolin olevan asukkaidensa hyvinvoinnin ja alueensa kestävän kehityksen edistäminen. Terveydenhuoltolain 12 :ssä kunnan tulee seurata kuntalaistensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, mutta myös kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyrynsalmen hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat Hyrynsalmen hyvinvointityöryhmänä (HYTE) toimii kunnan laajennettu johtoryhmä ja puheenjohtajana kunnanjohtaja Ari Nurkkala. Asiantuntija-apuna on toiminut Sari Marita Ikäheimo SopuSointu Hyvinvointipalveluista. Hyvinvointityöryhmään kuuluvat: Tuula Heikkinen (hallintosihteeri) Raimo Heikkinen (kunnanrakennusmestari) Satu Laitinen (vapaa-aikasihteeri) Tony Junkkari (teknisten palveluiden päällikkö) Juha Kainulainen (ev.lut srkn kirkkoherra) Irmeli Kemppainen (kotihoidon terveydenhoitaja) Kaarlo Komulainen (toimitusjohtaja VesiMega OY) Jaana Kovalainen (palveluesimies tekninen osasto) Virpi Kyllönen (rehtori Moisionvaaran koulu) Veli-Pekka Mäkeläinen (sivistystoimenjohtaja) Maija Niskanen (kirjastotoimenjohtaja) Ari Nurkkala (kunnanjohtaja) pj. Pekka Oikarinen (kehityspäällikkö elinkeinopalvelut) Helga Ojala (palveluesimies kotona asumista tukevat palvelut) Saara Pikkarainen (terveyden edistämisen suunnittelija) Outi Pulkkinen (perhepäivähoidon ohjaaja) Helena Säilä (luokanopettaja) 3

5 Ohjeet Hyvinvointitiedon (taulukot) MUUTOS- sarakkeen tulkitsemiseksi: Nuolen suunta: Muutoksen suunta viiden vuoden takaiseen arvoon verrattuna Alaspäin = Indikaattorin saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin) Ylöspäin = Indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin) Vaakataso = Muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen Jos viiden vuoden takaista arvoa ei ole, ohjelma vertaa automaattisesti neljän vuoden takaiseen arvoon, ja jos sitäkään ei ole, kolmen vuoden takaiseen arvoon jne. Nuolten määrä: Mitä enemmän nuolia, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon Yksi nuoli: Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia Kaksi nuolta: Muutoksen suuruus on 10 14,9 prosenttia Kolme nuolta: Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia Nuolen väri: Onko muutos myönteinen vai kielteinen? Vihreä väri: Muutos on arvioitu / arvotettu myönteiseksi asiaksi Punainen väri: Muutos on arvioitu / arvotettu kielteiseksi asiaksi Harmaa väri: Muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi tai myönteiseksi (= ei otettu kantaa, onko arvon nousu hyvä vai huono asia). Kysymysmerkki: Vertailun mahdollistavaa arvoa ei ole (esim. tietoa ei ole kerätty aiemmin). Yhteenvetona: Mitä useamman indikaattorin kohdalla on vihreitä nuolia, sitä enemmän omassa kunnassa on tapahtunut myönteistä kehitystä viiden vuoden aikana. Mitä useamman indikaattorin kohdalla on punaisia nuolia, sitä enemmän omassa kunnassa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä viiden vuoden aikana. HYTE työryhmä valitsi Hyrynsalmen verrokkikunniksi/-alueiksi Vaalan, Sallan, Isojoen, Kainuun ja koko Suomen. Valintojen perustana oli samantapaiset olosuhteet, kunnan koko, matkailun merkitys (Salla) ja idän sekä lännen edustavuus. Vertailuajanjaksoksi työryhmä valitsi vuodet

6 OSA I HYVINVOINTITIEDON ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattori Hyrynsalmi V1 Vaal Arvo Muutos V2 Sall V3 Isoj V4 Kain V5 Koko Väestö (2013) Huoltosuhde, demografinen (2013) 69,4 74,6 70,5 73,1 61,6 55,7 Väestöennuste 2030 (2012) 2017??? Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2013) -5,5-7, ,4-5,6 3,3 Tulomuuttajat, lkm (2013) Lapsiperheet, % perheistä (2013) 24,3 29,4 25,4 32,6 34,1 39,1 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) 11,2 19,5 19,9 14,3 19,1 20,6 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) Info 41,7 44, , ,7 Työlliset, % väestöstä (2012) Info 32 31,1 31,5 36,9 37,5 43,1 Koulutustasomittain (2012) Info Keskeisimmät havainnot ja arviointi Väestö ja väestöennuste: Väestö indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä. Väestöennuste indikaattori ilmaisee ennusteen vuoden 2030 lopun väkiluvusta. Ennusteen lähtöväkilukuina ovat olleet vuoden 2008 lopun väkiluvut 1- vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmässä väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Hyrynsalmen kunta näyttäytyy väestömäärältään vähenevänä kuntana, jossa seuranta-aikana väestön määrä on laskenut noin 10%. Väestöennusteessa vuodelle 2030 väkimäärä tulee edelleen vähenemään. Tilannetta selittää vanheneva väestö ja suurten työllistävien työpaikkojen puute. 5

7 Kuvio 1. Hyrynsalmen väestön ikä- ja sukupuolirakenne Lähde Tilastokeskus / soten järjestämissuunnitelma 5,00% Ennuste-% /2030 1,60% 0,52% 0,69% 0,00% -0,40% -5,00% -5,18% -10,00% -15,00% -20,00% -12,25% -11,73% -15,60% -17,16% -7,82% -11,11% -13,49% Muutos-% 2020 Muutos-% ,00% -22,73% -24,69% -30,00% -27,73% -27,15% Kuvio 2. Väestöennuste ja ennuste vuoteen 2030 kunnissa Lähde Tilastokeskus/ soten järjestämissuunnitelma 6

8 Huoltosuhde: Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14v.) ja vanhusten (yli 64v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64v.) määrään. Hyrynsalmella huoltosuhde on samaa luokka kuin vertailukunnissa, mutta huonompi kuin Kainuussa ja maassa keskimäärin. Huoltosuhdetta rasittaa kasvava ikääntyvä väestö. Nettomuutto: Indikaattori ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä aluelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välisen nettomuuton osalta Hyrynsalmen tilanne on parempi kuin Vaalassa ja Isojoella, mutta huonompi kuin muilla vertailualueilla. Tulomuuttajat Tulomuuttajat ovat maahan muuttaneiden ja kuntien välisen tulomuuton summa. Kuntien välinen muutto muutettu vastaamaan tuoreimman tiedon aluejakoa koko aikasarjassa eli yhdistyneiden kuntien väliset muutot on poistettu. Hyrynsalmella on ollut tarkastelujakson aikana myönteinen kehitys, mutta tilanne on edelleen heikompi muihin paitsi Isojokeen verrattuna. Hyrynsalmelta ei muuteta niin paljon kuin esim. Vaalasta, mitä saattaneen selittää kuntalaisten heikko asema työmarkkinoilla jne. Lapsiperheet: Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen prosentuaalisesti. Yksinhuoltajaperheet: Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä -indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Yksinhuoltajaperheiden määrä on voimakkaassa laskussa ollen parempi kuin muilla vertailualueilla. Yhden hengen asuntokunnat: Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Hyrynsalmella yhden hengen asuntokuntia on samassa suhteessa kuin vertailualueilla, joskin määrä on nousussa. Työlliset: Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Työllisten prosentuaalinen määrä väestöstä on Hyrynsalmella samaa luokkaa kuin Vaalassa ja Sallassa, mutta heikompi kuin Isojoella, Kainuussa ja koko maassa. Koulutustasomittain: Väestön koulutustaso, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti, on Hyrynsalmella matalampi tai samaa tasoa kuin vertailualueilla. 7

9 Kuva 1. Koulutustasomittain vuosilta Lähde: Sotkanet 1.2 Kaikki ikäryhmät V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattori Hyrynsalmi V1 Vaal Arvo Muutos V2 Sall V3 Isoj V4 Kain V5 Koko Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 55,2 62,5 65,6 68,4 54,5 58,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Info 143,6 135,8 123,4 117,5 - - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2013) Info 5,1 10,6 4,9 7,1 9,2 7 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info 22,4 22,4 21,7 26,6 23,7 27,2 Asunnottomat yksinäiset / asukasta (2013) Info 0??? ,1 1,4 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info 19,1 18,1 17,7 19,6 16,5 14,3 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info -??? 74,1 72,5 40,8 55,7 72 8

10 Keskeisimmät havainnot ja arviointi Äänestysaktiivisuus: Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia kuntavaaleissa. Äänestysprosentti kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista. Poliittinen osallistuminen ja tunne siitä, että voi vaikuttaa itseä koskeviin yhteiskunnallisiin asioihin, on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, osa poliittisten resurssien kokonaisuutta. Edustuksellisen demokratian peruslähtökohta on, että kaikki osallistuvat päätöksentekoon, sillä osallistuminen ruokkii myös vastuun tunnetta yhteiskunnasta. Jos äänestysprosentti olisi 100, niin kansan eri kerrostumat tulisivat katetuksi kunnanvaltuustossa. Äänestysaktiivisuudessa on vaihtelua kuntien välillä. Pieni äänestysprosentti voi heijastaa sitä, että kiinnostus politiikkaan, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin, poliittisten tapahtumien seuraaminen ja tiedot poliittisista asioista kunnassa ovat vähäisiä, yleisemmin siis passivoituminen. Taustalla voi myös olla aktiivinen protestointi, etenkin mikäli noudatettu politiikka ei miellytä tai kun sopivia ehdokkaita ei ole tarjolla. Huono äänestysaktiivisuus voi liittyä myös väestörakenteeseen, sillä äänestäminen on yleisintä vanhempien ikäryhmien ja korkeasti koulutettujen parissa. Äänestysaktiivisuus on Hyrynsalmella noussut vuodesta , mutta on edelleen matalampi tai samalla tasolla kuin vertailualueilla. Kelan sairastavuusindeksi: Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Hyrynsalmen sairastavuusindeksi on 142, mikä on Isojokeen ja Sallaan verrattuna korkeampi. Kuva 2. Kelan sairastavuusindeksi vertailuna maan keskiarvo 100. Lähde: Sotkanet 9

11 Kunta diabetes (103) psykoosit (112) sydämen vajaatoiminta (201) nivel reuma (202) astma (203) verenpain etauti (205) sepelvaltimotauti (206) Kansanta utiindeksi 2012 Hyrynsalmi 140,2 147,1 145,6 127,0 157,0 139,4 155,1 144,4 Kajaani 103,6 120,5 118,1 116,5 164,2 116,3 139,1 125,5 Kuhmo 105,3 137,6 70,0 129,4 162,9 106,0 162,8 124,9 Paltamo 144,1 154,7 141,4 124,7 167,4 137,3 154,5 146,3 Puolanka 158,1 144,4 159,5 131,0 170,4 164,7 134,1 151,7 Ristijärvi 106,2 137,4 139,2 117,5 169,0 110,2 140,3 131,4 Sotkamo 107,2 100,8 128,2 121,5 158,5 108,3 148,3 124,7 Suomussalmi 114,3 95,5 111,2 99,1 175,4 119,2 147,0 123,1 Kainuun shp 112,2 121,6 117,4 118,2 164,1 118,2 145,9 128,2 Taulukko 1. Kuntakohtainen kansantauti-indeksi Kainuussa 2012 Lähde:Kela / soten järjestämissuunnitelma Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset: Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat reilussa laskussa. Laskua on tapahtunut 15% edelliseen vuoteen 2012 verrattuna. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon ja poliisin resurssit vaikuttavat myös siihen. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot: Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Hyrynsalmella ei ole niin suurta vaihtelua suurituloisten ja pienituloisten välillä kuin esimerkiksi Isojoella tai koko maassa. Tulonjako on kunnassa tasaisempi. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Asunnottomat yksinäiset: Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Valtaosa asunnottomista on miehiä. Naisten osuus asunnottomista on noin viidennes ja suunnilleen saman verran on asuntoa vailla olevia nuoria. Asunnottomia ei Hyrynsalmella näyttäisi olevan tai ne eivät ole tilastollisesti tiedossa. Kunnan yleinen pienituloisuusaste: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisten kotitalouksien määrä on laskussa, mutta Hyrynsalmen tilanne on edelleen joko huonompi tai samalla tasolla vertailualueiden kanssa. 10

12 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa: Indikaattori kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Terveydenedistämisaktiivisuudesta kunnan strategisessa johdossa ei ole Hyrynsalmella tietoa vuoden 2013 perusteella. Tästä huolimatta Hyrynsalmen kunta on päätöksissään panostanut terveyden edistämiseen mm. vuoden 2014 talousarvion kuntosali-investoinnin muodossa. 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattor Hyrynsalmi V1 Vaal Arvo Muutos V2 Sall V3 Isoj V4 Kain V5 Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) -??? ,8 8,4 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) -??? Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) -??? ,4 15,9 Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) -??? ,4 18,6 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) 33,9 40,4 33,3 36,1 29,5 29,3 Lasten pienituloisuusaste (2012) 17,2 18,2 17,3 13,5 16,1 14,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2013) 165,1??? ,7 212,7 95,4 74,1 Keskeisimmät havainnot ja arviointi Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden osalta kansallista indikaattoritietoa on vähän saatavissa, varsinkin kouluterveyskyselyjen osalta kunnan pienuuden ja tietosuojan vuoksi. Ei yhtään läheistä ystävää Indikaattori ilmaisee niiden vastanneiden osuuden, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. 11

13 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Kahdesta positiivisesta vaihtoehdosta ei saanut pisteitä, kolmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattoriin otettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Ylipaino Ylipainon raja määrittyy iän ja sukupuolen mukaan. 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla raja on 25 kg/m2. Nuoremmilla ikäryhmillä raja on pienempi, esimerkiksi 14-vuotiailla pojilla 22,62 kg/m2 ja tytöillä 23,34 kg/m2. Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden osuuden kyselyyn vastanneista. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuuden kyselyyn vastanneista. Päivittäinen tupakointi: Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuuden kyselyyn vastanneista. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden. Vanhemmuuden puute Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä. Perusopetuksessa koottujen THL:N Kouluterveyskyselyjen keskeiset tulokset 2011 ja 2013 Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa %

14 Päivittäin lähes kaksi oiretta Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa % Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa % Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h/viikko Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa % Tupakoi päivittäin Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa %

15 Vaikeaa päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vuosi Hyrynsalmi % Kainuu % Koko maa % Johtopäätöksenä päivittäisessä oireilussa, ahdistuneisuudessa, tupakoimisessa ja humalahakuisessa juomisessa sekä terveydenhoitajan vastaanotolle pääsemisessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Sen sijaan fyysisen uhan kokeminen on kaksinkertaistunut (2011 8%, %) ja hengästyttävän liikunnan määrä vapaa-ajalla on tippunut lähes 10% (41% vuonna 2011 ja 32% vuonna 2013 ) Perusopetuksessa tehtyjen omien kyselyjen koonti Yhtenäiskoulun Laatukyselyt / / 1,3,5,7 ja 9 luokat (67 oppilasta) Oppilaat: Oppilaat tulevat mielellään kouluun 97% Koulussa on turvallinen olo 88% ja hyvä yhteishenki 79% Aikuiset puuttuvat kiusaamiseen 82% Oppilaat kokevat oppimisensa tärkeäksi 88% ja tekevät parhaansa koulunkäynnin eteen 85% Kouluruuan syö päittäin 66% Koulupäivän aikana väsyttää 44% Kouluterveydenhuoltopalvelut ovat riittäviä 85% Huoltajat: Lapsi viihtyy koulussa ja kokee olonsa turvalliseksi 69% Koulussamme huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja hänen hyvinvoinnistaan huolehditaan 67% Kouluruoka ei maistu 33% oppilaista Johtopäätöksenä perusopetukseen on kyetty luomaan viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö, jossa on hyvä opiskella ja työskennellä. Kehittämisen kannalta merkittävää on, että kolmannekselle ei maistu kouluruoka ja yli 40% kokee väsymystä koulupäivän aikana. 14

16 KiVa-toiminta (Kiusaaminen vastainen) Kiusaamisen vastainen toiminta koulussa on valtakunnallinen ohjelma, johon kuuluu ennaltaehkäisevänä työnä luokilla 1, 4 ja 6 opetuspaketit, joilla käsitellään kiusaamisasiaa monesta eri näkökulmasta. Tavoitteena on mm., että oppilas pysähtyy miettimään, mitä kiusaaminen on, miltä se tuntuu, mitä voi tehdä, jos näkee jotakuta kiusattavan. Kun koulussa esiintyy kiusaamista, koulun opettajista koostuva ryhmä ( KiVa-tiimi) kutsuu kiusatun oppilaan ja häntä kiusanneet oppilaat keskustelemaan asiasta. Valtakunnallinen KiVa kysely / kevät 2014 /1,2,3,4,5,7,9 luokat (91oppilasta) Valtakunnallinen KiVa kysely / kevät 2014 Alakoulun oppilaat, jotka ovat kiusanneet muita tai kokeneet tulleensa kiusatuksi 2-3 kertaa kuukaudessa tai useammin Alakoulun oppilaat, jotka ovat kokeneet tulleensa kiusatuksi 2-3 kertaa kuukaudessa tai useammin Hyrynsalmi % Koko maa % Yläkoulun oppilaat, jotka ovat kiusanneet muita 12 5 Yläkoulun oppilaat, jotka ovat kokeneet tulleensa kiusatuksi 2-3 kertaa kuukaudessa tai useammin 3 7 Selvittämiskeskusteluihin pyydetyt (oppilaiden arvio) Minut pyydettiin, koska minua oli kiusattu Minut pyydettiin, koska olin kiusannut jotakuta 10,53 5,26 8, 47 6,95 Selvittämiskeskustelujen vaikutukset niihin, jotka pyydetty keskusteluun, koska ollut kiusattuna Tilanne ei muuttunut, minua kiusattiin edelleen Minua kiusattiin sen jälkeen vähemmän tai kiusaaminen loppui kokonaan Minua kiusattiin sen jälkeen enemmän Selvittämiskeskustelujen vaikutukset oppilaisiin, jotka 16,67 83,33 0,00 19,67 73,19 7,14 15

17 pyydetty keskusteluun, koska kiusannut jotakuta Tilanne ei muuttunut mitenkään, minä kiusasin edelleen Minä kiusasin sen jälkeen vähemmän tai lopetin kiusaamisen 0, ,58 81,80 Minä kiusasin sen jälkeen enemmän 0,00 8,62 Johtopäätöksenä KiVa koulumenetelmä toimii, kun sitä käytetään. Hyrynsalmella käydään keskusteluja kiusattujen osalta enemmän kuin koko maassa, mutta hieman vähemmän kiusaajien kanssa. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot - tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on lähes samaa tasoa kuin vertailualueilla, mutta kehitys on lähtenyt kasvamaan kielteiseen suuntaan. Kuva 3. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat vuosina

18 Lasten pienituloisuusaste Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Lasten pienituloisuusaste on vähentynyt 5-10%. Lasten pienituloisuusaste on kuitenkin Hyrynsalmella suurempaa Isojoella ja koko maassa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Hyrynsalmella on Isojoen kanssa huomattavasti enemmän kasvatus- ja perheneuvonnan käyntejä kuin muilla vertailualueilla. Hyrynsalmen voimakas kasvu vuoden aikana kertoo Kainuun Sote kuntayhtymän aiemmasta tilastointitavasta koskien koko Kainuun aluetta, eikä yksittäisiä kuntia. Myös Kasvatusja perheneuvonnan resursseja on alueella kohtuullisesti käytettävissä. Kuva 4. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/1000 alle 18 vuotiasta vuosien aikana. 17

19 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattori Hyrynsalmi V1 V2 V3 V4 V5 Arvo Muutos Vaal Sall Isoj Kain Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden ,3 6,4 opiskelijoista (2013)??? Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) -??? ,9 7,5 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 2,3??? 2,4-1,9 1,1 0,9 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) -??? ,7 21,3 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) -??? ,7 23,1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2010) 12,8 7,4 10,1 8 9,5 10, ,9 38,5??? 3,6-3,5-3,3 3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) 0??? ,7 1,3 Keskeisimmät havainnot ja arviointi Nuorten ja nuorten aikuisten osalta kansallista indikaattoritietoa kouluterveyskyselyistä ei ole saatavissa kunnan pienuuden ja tietosuojan vuoksi. Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. opiskelijoista Indikaattori ilmaisee niiden lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat: Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2007 noin puolella oli mielenterveysdiagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on Hyrynsalmella enemmän kuin Sallassa, Kainuussa tai koko maassa keskimäärin. Vuosilta ei ole 18

20 ko. lukuja tiedossa, koska jos kunnassa on alle 4 tapausta, kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kainuulaiset nuoret pääsevät paremmin koulutukseen kuin maassa yleensä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaiden määrä on vaihdellut vuosittain ja on vaihdellut 6-12,8% välillä. Hyrynsalmen tilanne on kaikkiin vertailualueisiin nähden heikoin ja on kasvanut vuosien välillä. Kuva 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Indikaattori ilmaisee oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita kokevien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 19

21 Vaihtoehto melko vähän antoi 1 pisteen, melko paljon antoi 2 pistettä ja erittäin paljon 3 pistettä. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Heidän elämäntilannettaan pyritään parantamaan erilaisin sosiaalityön menetelmin. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus on laskenut 15% vuosien aikana, minkä jälkeen ei ole ko. tietoja. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat indikaattori ei kuvaa yksittäisten kuntien tilannetta, vaan kertoo Kainuun Sote kuntayhtymän tilastointitavasta koko Kainuun alueella. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihdehuollon laitoksiksi on tässä määritelty Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. 1.5 Työikäiset V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattori Hyrynsalmi V1 V2 V3 V4 V5 Arvo Muutos Vaal Sall Isoj Kain Koko Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) 23,4 21,4 20,4 17, ,7 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) 8,6 6,6 6 6,4 5,3 3,7 19,1 15,7 14,3 13,3 12, ,3 9,7 2,8 6,1 4,6 1,7 1,8 1,5 0,5 1,7 2,1 12,9 13,9 10,8 5,4 7,2 4,7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) 0??? - 2,9-1,2 3,1 20

22 Keskeisimmät havainnot ja arviointi Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Hyrynsalmella mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on laskenut vuosien aikana yli 5% ( ,8% ja ,4%). Edelleenkin Hyrynsalmella on muihin vertailualueisiin nähden joko saman verran tai enemmän mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita työikäisiä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Kainuulaiset kuten hyrynsalmelaisetkin ovat muuta maata yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on edelleen suurinta Hyrynsalmella muihin vertailualueisiin nähden. Kuva 6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on pysynyt vuosina aikavälillä lähes samana n. 20% ollen korkeampi kuin kaikissa vertailualueilla ja yli kaksinkertainen kuin koko maassa keskimäärin. 21

23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus on pienempi kuin Sallassa ja Vaalassa, mutta suurempi kuin muissa vertailualueilla. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Hyrynsalmella toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden osuus on ollut seuranta-aikana kasvussa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Kainuulaisia hoidetaan muuta maata yleisemmin terveyskeskusten vuodeosastoilla päihdeongelmien vuoksi. Tämä johtuu valitusta strategiasta, jossa hoidon painotus on vuodeosastoilla. Hyrynsalmella hoito on lisääntynyt yli kaksinkertaiseksi vuosien aikana. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat indikaattori ei kuvaa yksittäisten kuntien tilannetta, vaan kertoo Kainuun Sote kuntayhtymän tilastointitavasta koko Kainuun alueella. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. 22

24 1.6 Ikäihmiset V1 = Vaala V2 = Salla V3 = Isojoki V4 = Kainuu V5 = Koko maa Perusindikaattori Hyrynsalmi V1 V2 V3 V4 V5 Arvo Muut Vaal os Sall Isoj Kain Koko Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 150, ,8 56,3 127,4 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) ,5 66,5 69,8 62,6 88,8 90,6 89,8 88,8 90,5 90 3,4 2,9 2,7 4,3 2,9 2,6 12,8 15,6 10, ,5 11,9 Keskeisimmät havainnot ja arviointi Dementiaindeksi: Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indeksi on ikävakioitu. Hyrynsalmen dementiaindeksi on 150,2 ollen huomattavan korkea muihin vertailualueisiin nähden. Indeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Hyrynsalmi on vanhusvoittoinen kunta, jossa on panostettu hyvinvointia tukeviin kotikäynteihin ja ryhmätoimintaan. Ikäihmisten tapaamisissa on mahdollista tunnistaa mm. lähimuistiongelmat. Muistineuvolatoiminta toimii Hyrynsalmella erittäin tehokkaasti ja jatkotutkimukset käynnistyvät varhaisessa vaiheessa. Dementiaindeksi, ikävakioitu Hyrynsalmi 141,3 147,5 150,2 Vaala 116,9 128,5 128 Salla 68 72,1 75,8 Isojoki 51,4 55,4 56,3 Kainuu 116,8 122,7 127,4 Koko maa 87, Taulukko 1. 23

25 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on enemmän Hyrynsalmella kuin Isojoella tai maassa keskimäärin. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvíen 75 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut lähes 5% vuoden aikana, kun vastaavasti säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta täyttäneitä asiakkaiden määrä on kasvanut 7,5%. Vuosina 2011 ja 2012 kuolleita yli 75 vuotiaita on ollut paljon. Osa asiakkaista on joutunut suoraan laitoshoitoon. Kuvio vuotta täyttäneistä vuonna 2012 ja ennuste 2030 Lähde: Tilastokeskus / soten järjestämissuunnitelma Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Toimeentulonaan täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 täyttäneiden osuus on pysynyt miltei samana vuodesta Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 täyttäneiden osuus suurempi kuin mulla vertailualeilla, mutta pienempi kuin Isojoella. Koulutustaso on ollut matala muuhun maahan verrattuna. Kotiäitejä kuuluu tähän ryhmään ja kunta maatalousvoittoinen. Selittävänä tekijänä on myös työntekijöiden poismuutto. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille 24

26 asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Säännöllisen kotihoitopalvelun piirissä olevien 75 vuotta täyttäneet asiakkaiden määrä on ollut lievässä nousussa vuodesta 2008 vuoteen Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Hyrynsalmen kunta näyttäytyy väestömäärältään vähenevänä kuntana, jossa seuranta-aikana väestön määrä on laskenut 10-15%. Väestöennusteessa vuodelle 2030 väkimäärä tulee edelleen vähenemään. Kuntien välisen nettomuuton osalta Hyrynsalmen tilanne on parempi kuin Isojoella, mutta huonompi kuin muilla vertailualueilla. Tilannetta selittää vanheneva väestö ja suurten työllistävien työpaikkojen puute. Hyrynsalmella huoltosuhde on samaa luokka kuin vertailukunnissa, mutta huonompi kuin maassa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen. 1. Tavoitteena uuden, työssäkäyvän perheellisen väestön saaminen kuntaan. Väestön koulutustaso on Hyrynsalmella matalampi kuin koko maassa. Työllisten prosentuaalinen määrä väestöstä on Hyrynsalmella samaa luokkaa kuin Vaalassa ja Sallassa, mutta heikompi kuin Isojoella, Kainuussa ja koko maassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaiden määrä on kasvanut vähintään 15% ollen korkein muihin vertailualueisiin nähden. 2. Tavoitteena väestön koulutustason nosto ja erityisesti vuotiaiden koulutuksen turvaaminen. Hyrynsalmen sairastavuusindeksi on 142, kun maan väestön keskiarvo on (= 100). Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuudessa on kasvua. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on pysynyt vuosina aikavälillä lähes samana n. 20% ollen korkeampi kuin kaikissa vertailualueilla. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita on ollut vuonna 2012 Hyrynsalmella enemmän kuin Suomussalmella tai koko maassa keskimäärin. Terveydenedistämisaktiivisuudesta ei ole Hyrynsalmella tietoa. 3. Tavoitteena väestön sairastavuuteen vaikuttaminen ja terveyden edistämisen vahvistaminen. 4. Tavoitteena vaikuttaa erityisesti nuorten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Vaikeasti työllistyvien osuus on suurempi kuin muilla vertailualueilla. Kunnan pienituloisuusaste on pysytellyt koko seurantajakson ajan yli 20% ollen korkeampi kuin maassa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste on vähentynyt Hyrynsalmella 5-10%, mutta on kuitenkin suurempaa kuin Suomussalmella, Isojoella ja koko maassa. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus on laskenut 15% vuosien aikana, minkä jälkeen ei ole ko. tietoja. Hyrynsalmella toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneiden osuus on ollut seuranta-aikana kasvussa. 5. Tavoitteena luoda työpaikkoja ja työllistää erityisesti nuoria ja perheellisiä. Hyrynsalmi on vanhusvoittoinen kunta, jossa dementiaindeksi on lähes kolminkertainen Isojokeen verrattuna ja yli 50% korkeampi kuin maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on enemmän Hyrynsalmella kuin Isojoella tai maassa keskimäärin. Monisairaita vanhuksia paljon. Kotona asuvien 75 -vuotta täyttäneiden osuus on laskenut lähes 5% vuoden aikana, kun vastaavasti säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta 25

27 täyttäneitä asiakkaiden määrä on kasvanut 7,5% Säännöllisen kotihoitopalvelun piirissä olevien 75 vuotta täyttäneet asiakkaiden määrä on ollut lievässä nousussa. 6. Tavoitteena ikääntyvän väestön terveyden edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen, erityisenä huomiona muistihäiriöiden ehkäisy. OSA II VUOSIEN SUUNNITTELU 1. Kuntastrategia painopisteet ja linjaukset 1. Elinvoimainen kunta Hyrynsalmi on elinvoimainen maaseutukunta, joka tarjoaa viihtyisän elinympäristön vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille sekä menestymisen mahdollistavan toimintaympäristön yrityksille. Vetovoimainen ympäristö Edellytysten luominen kilpailukykyiselle yritystoiminnalle Myönteinen kuntakuva ja aktiivinen tiedottaminen 2. Hyvinvoiva kuntalainen Hyrynsalmella kuntalaisella on mahdollisuus korkeaan elämänlaatuun toimivien lähipalvelujen, laadukkaiden asuinolojen ja monipuolisten vapaa-ajan aktiviteettien myötä. Palveluiden saatavuus Toimeentulomahdollisuudet kaikenkuntoisille Omatoimisuuden, omaehtoisen terveydenedistämisen ja aktiivisen osallistumisen kannustaminen 3. Toimiva yhteistyö Hyrynsalmen kunta toimii aktiivisesti lähikuntien, yritysten ja asukkaiden kanssa yhteistyössä kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kustannustehokas palvelutuotanto Aktiivinen edunvalvonta Kunnan strategiset hankkeet Hyvinvointiajattelun sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon Ennakkovaikutusten arviointiin siirtyminen kaikessa päätöksenteossa vuodesta 2015 Kuntosalin rakentaminen Lähiliikuntapaikan rakentaminen (leikkikenttä) Päiväkoti-investoinnin valmisteleminen Kunnan henkilöstön kannustaminen hyvinvointia edistävään liikuntaan, (kannustinjärjestelmät: esim. liikuntaseteli ja liikkuminen työajalla) 26

28 2. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnalliset ohjelmat ja suunnitelmat, jotka ohjaavat myös Kainuun kuntien toimintaa 1. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta 2. Terveyden edistämisen laatusuositus (STM 2006:19) 3. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 5. Valtakunnallinen kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma 6. Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009) 8. Alkoholiohjelma 9. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset sosiaali- ja terveystoimelle (STM Julkaisuja 2008:9) 11. Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa 2008 raportti (TEAviisari) 12. Lihavuusohjelma 13. Työhyvinvointifoorumi 14. Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. 15. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 16. Toimiva lastensuojelu 17. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. 18. Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Valtakunnalliset toimintaohjelmat 1. Diabeteksen ehkäisy 2. Itsemurhien ehkäisy 3. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy 4. Lasten huomioon ottaminen perheissä, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelma 5. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy 6. Osteoporoosin ehkäisy 7. Päihdehaittojen vähentäminen 8. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 9. Suun terveyden edistäminen 10. Sydäntautien ehkäisy 11. Terveellisen ravitsemuksen edistäminen 12. Terveyserojen kaventaminen 13. Terveysliikunnan edistäminen 14. Tupakoinnin vähentäminen 15. Ravitsemushoito Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 16. Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelma 27