Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot"

Transkriptio

1 Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimassa Mulla on asiaa hankkeessa on kerätty tietoa 7-13-vuotiaiden hyvinvoinnista ja elinoloista Etelä-Savossa. Tässä koosteessa esitellään hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot. Mulla on asiaa hankkeen seurantaindikaattoreiden valinnassa on hyödynnetty Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit työryhmän työskentelyä. Hankkeessa mukana olevien kuntatoimijoiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta valittiin seuraavat kolmetoista indikaattoria kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurannan ja arvioinnin avuksi: Materiaalinen elintaso 1. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä 2. Lasten pienituloisuusaste Terveys ja hyvinvointi 3. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta 4. Psykiatrian poliklinikkakäynnit ikäryhmässä 7-13-v. Koulu ja oppiminen 5. Peruskoulun erityisopetuspäätöksen saaneet, % / vuosiluokka 1-7 / kunta 6. Perusopetukseen käytetyt taloudelliset resurssit / oppilas / kunta Turvallinen kasvuympäristö 7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä 8. Tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ikäryhmässä 7-12-v. Osallistuminen ja sosiaalinen toiminta 9. Lasten Parlamentit maakunnassa 10. Alakoulujen oppilaskunnat / kunnan koulut Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 13. Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäisistä Indikaattoritietojen lisäksi Mulla on asiaa hankkeessa on koottu kokemuksellista hyvinvointitietoa vuotiaille tehdyn kyselyn avulla. Kokemustiedon kyselyn tulosten pohjalta on laadittu Näin meillä menee! Etelä-Savon 7-13-vuotiaiden hyvinvointikertomus, joka julkaistaan joulukuussa Hyvinvointikyselystä on saatavissa kooste kaikista vastauksista sekä kuntakohtainen koonti niiden kuntien osalta, joista kyselyyn on vastannut yli 10 lasta. Lisäksi hankkeessa kootaan ohjeita kuntatoimijoille lasten hyvinvointitiedon hankkimiseksi. Hankkeessa toteutettua hyvinvointitiedon keräämisen toimintamallia kehitetään jatkossa

2 edelleen. Hankkeen yleiset tuotokset (indikaattoritiedot, kooste hyvinvointikyselyn vastauksista sekä hyvinvointikertomus) löytyvät julkaisemisensa jälkeen nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian nettisivuilta osoitteesta > palvelut. Mulla on asiaa hanketta on hallinnoinut Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia vuosina Hankkeessa ovat olleet mukana Mikkeli, Pieksämäki ja JJR-kunnat (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) sekä Etelä-Savon lasten ja perheiden Kaste-ohjelma. Lisäksi hanketta on seurannut asiantuntijaryhmä, joka koostuu maakunnallisten ja valtakunnallisten alan toimijoiden edustajista. Hankkeen avulla on pyritty tukemaan kuntia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurannassa, arvioinnissa ja palvelujen kehittämisessä. Hanketta on rahoittanut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun. Lisätietoja: Marika Punamäki Puh

3 1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Lapsiperheitä kaikkiaan vuonna 2009 (lukumäärä) Koko maa 9,0 8,5 8,1 8,1 8, Etelä-Savo 9,5 9,1 8,6 8,0 8, Enonkoski 13,2 12,9 13,5 11,3 10,8 139 Heinävesi 12,7 14,9 15,0 15,0 15,9 333 Hirvensalmi 7,1 5,8 8,3 5,3 7,6 198 Joroinen 7,1 7,5 6,5 5,9 7,9 558 Juva 9,2 8,0 8,1 7,7 5,7 645 Kangasniemi 10,1 11,4 11,1 12,1 12,1 521 Kerimäki 4,5 5,1 5,2 5,7 6,2 581 Mikkeli 8,7 8,2 7,2 7,5 8, Mäntyharju 13,1 12,8 10,1 8,1 9,5 579 Pertunmaa 8,9 11,1 13,0 11,5 10,7 169 Pieksämäki 11,3 10,0 9,6 8,7 10, Punkaharju 6,1 5,6 6,9 6,6 11,9 318 Puumala 7,3 7,9 6,9 6,7 7,3 177 Rantasalmi 13,0 13,1 13,6 9,5 12,8 375 Ristiina 11,1 10,8 10,7 11,2 11,4 509 Savonlinna 10,1 9,3 9,2 7,2 6, Sulkava 7,8 8,1 7,3 8,1 5,9 239 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Tulkinta Indikaattori kertoo toimeentulotuen piirissä olevien lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheillä on huomattavasti suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Osa yksinhuoltajaperheistä on jatkuvaa tukea tarvitsevia köyhinä pidettäviä lapsiperheitä. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksinhuoltajuuden alussa. Rajoitukset Toimeentulotukirekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

4 2. Lasten pienituloisuusaste, % alle 18-vuotiaista Alle 18-vuotiaita kaikkiaan Koko maa 13,2 13,5 13,9 14,1 14, Etelä-Savo Enonkoski 23,6 17,1 22,7 15,9 21,2 269 Heinävesi 14,9 10,9 14,1 13,9 21,4 644 Hirvensalmi 16,3 15,6 17,1 22,1 20,3 398 Joroinen 14,5 14,2 13,3 16,0 17, Juva 15,9 16,6 16,7 18,5 17, Kangasniemi 16,5 19,1 19,7 20,8 18,6 997 Kerimäki 14,3 15,7 15,6 17,5 17, Mikkeli 14,3 15,2 14,7 15,2 14, Mäntyharju 16,2 16,3 13,5 14,4 14, Pertunmaa 19,0 17,6 22,5 19,8 24,7 326 Pieksämäki 16,6 16,7 16,9 16,8 16, Punkaharju 13,9 11,8 14,4 11,7 15,5 601 Puumala 15,1 14,7 14,6 13,2 14,5 325 Rantasalmi 17,9 20,8 19,1 20,1 17,2 676 Ristiina 12,2 11,6 13,5 11,0 12,2 984 Savonlinna 17,5 19,0 18,1 18,6 18, Sulkava 15,0 16,0 14,8 16,4 17,4 466 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tulkinta Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten

5 alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, joita tapahtuu mediaanitulon alapuolella. Tulojen muutokset mediaanitulojen yläpuolella eivät sinänsä vaikuta pienituloisuuteen. Kunnan yleinen pienituloisuusaste, % Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä Keskiväkiluku 2009 Koko maa 14,0 14,5 15,0 14,9 14, Etelä-Savo Enonkoski 22,4 18,8 21,3 19,6 19, Heinävesi 18,3 17,8 20,5 19,6 20, Hirvensalmi 22,6 23,4 24,3 24,6 23, Joroinen 15,7 16,2 15,8 17,0 16, Juva 19,9 20,6 21,1 21,5 20, Kangasniemi 20,8 22,8 24,3 23,4 22, Kerimäki 16,9 17,8 18,2 19,0 17, Mikkeli 16,3 17,1 17,2 17,5 16, Mäntyharju 19,4 20,1 19,7 19,9 19, Pertunmaa 23,7 25,7 25,7 22,8 25, Pieksämäki 17,2 17,7 18,4 18,1 17, Punkaharju 16,3 16,8 18,4 16,3 16, Puumala 18,9 20,3 19,3 19,1 18, Rantasalmi 19,9 22,4 22,1 21,6 19, Ristiina 15,3 15,8 16,2 15,3 14, Savonlinna 18,6 19,6 20,0 20,0 19, Sulkava 19,6 21,7 21,9 22,3 21, Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( )

6 3. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: vuotiaita : Koko maa Etelä-Savo Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savonlinna Sulkava  ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kouluterveydenhuollon käyntien osuuden vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Kouluterveydenhuollon käynnit sisältävät terveyskeskusten kouluterveydenhuollossa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6-7-vuotiaiden käynnit. Rajoitukset Kansanterveyslaki muuttui kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon osalta Aikaisemmin kouluterveydenhuollon piiriin kuuluneet lukiolaisten käynnit ovat alkaen kuuluneet ja tilastoitu opiskeluterveydenhuollon käynneiksi. Huomautukset Koko maan luku ei sisällä Ahvenanmaata vuodesta 2009 lähtien.

7 4. Psykiatrian poliklinikkakäynnit ikäryhmässä 7-13-v. Kunta vuotiaita : Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savonlinna Sulkava Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Simo Pelanteri ( ) Tietosisältö Lukema ilmaisee kaikkien käyntityyppien (= päivystyskäynti, ensikäynti, uusintakäynti ja konsultaatio) yhteismäärän eikä kuvaa poliklinikalla asioineiden henkilöiden määrää. Rajoitukset Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

8 5. Peruskoulun erityisopetuspäätöksen saaneet % / vuosiluokka 1-7 / kunta Vuosi 2011 ( ) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Enonkoski 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,1 3. vuosiluokka ,1 4. vuosiluokka ,0 5. vuosiluokka ,0 6. vuosiluokka ,0 7. vuosiluokka ,0 Heinävesi 1. vuosiluokka ,8 2. vuosiluokka ,8 3. vuosiluokka ,4 4. vuosiluokka ,4 5. vuosiluokka ,0 6. vuosiluokka ,0 7. vuosiluokka ,0 Hirvensalmi 1. vuosiluokka ,7 2. vuosiluokka ,0 3. vuosiluokka ,0 4. vuosiluokka ,3 5. vuosiluokka ,1 6. vuosiluokka ,4 7. vuosiluokka ,5 Joroinen 1. vuosiluokka ,8 2. vuosiluokka ,7 3. vuosiluokka ,6 4. vuosiluokka ,0 5. vuosiluokka ,6 6. vuosiluokka ,3 7. vuosiluokka ,9 Juva 1. vuosiluokka ,6 2. vuosiluokka ,7 3. vuosiluokka ,3 4. vuosiluokka ,9 5. vuosiluokka ,5 6. vuosiluokka ,8 7. vuosiluokka ,5

9 Vuosi 2011 ( ) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Kangasniemi 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,0 3. vuosiluokka ,4 4. vuosiluokka ,3 5. vuosiluokka ,8 6. vuosiluokka ,5 7. vuosiluokka ,1 Kerimäki 1. vuosiluokka ,8 2. vuosiluokka ,3 3. vuosiluokka ,8 4. vuosiluokka ,9 5. vuosiluokka ,6 6. vuosiluokka ,8 7. vuosiluokka ,3 Mikkeli 1. vuosiluokka ,4 2. vuosiluokka ,0 3. vuosiluokka ,8 4. vuosiluokka ,8 5. vuosiluokka ,5 6. vuosiluokka ,9 7. vuosiluokka ,3 Mäntyharju 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,0 3. vuosiluokka ,3 4. vuosiluokka ,8 5. vuosiluokka ,8 6. vuosiluokka ,6 7. vuosiluokka ,0 Pertunmaa 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,0 3. vuosiluokka ,0 4. vuosiluokka ,0 5. vuosiluokka ,0 6. vuosiluokka ,8 7. vuosiluokka ,0

10 Vuosi 2011 ( ) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Pieksämäki 1. vuosiluokka ,6 2. vuosiluokka ,2 3. vuosiluokka ,4 4. vuosiluokka ,3 5. vuosiluokka ,8 6. vuosiluokka ,6 7. vuosiluokka ,6 Punkaharju 1. vuosiluokka ,4 2. vuosiluokka ,4 3. vuosiluokka ,8 4. vuosiluokka ,1 5. vuosiluokka ,1 6. vuosiluokka ,6 7. vuosiluokka ,8 Puumala 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,7 3. vuosiluokka ,3 4. vuosiluokka ,0 5. vuosiluokka ,0 6. vuosiluokka ,0 7. vuosiluokka ,8 Rantasalmi 1. vuosiluokka ,1 2. vuosiluokka ,3 3. vuosiluokka ,0 4. vuosiluokka ,7 5. vuosiluokka ,5 6. vuosiluokka ,9 7. vuosiluokka ,6 Ristiina 1. vuosiluokka ,1 2. vuosiluokka ,2 3. vuosiluokka ,5 4. vuosiluokka ,1 5. vuosiluokka ,9 6. vuosiluokka ,0 7. vuosiluokka ,3

11 Vuosi 2011 ( ) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Savonlinna 1. vuosiluokka ,4 2. vuosiluokka ,9 3. vuosiluokka ,8 4. vuosiluokka ,5 5. vuosiluokka ,9 6. vuosiluokka ,4 7. vuosiluokka ,6 Sulkava 1. vuosiluokka ,0 2. vuosiluokka ,6 3. vuosiluokka ,0 4. vuosiluokka ,6 5. vuosiluokka ,0 6. vuosiluokka ,2 7. vuosiluokka ,4 Lähde: Tilastokeskus, ( ) Lisätietoja: Vuodesta 2011 lähtien tilastoidaan perusopetuksen yhteensä, tehostetun tuen sekä erityisen tuen piirissä olevat. Tehostetun tuen oppilailla tarkoitetaan oppilaita, joilla on tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Erityisen tuen oppilailla tarkoitetaan oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös. Pienissä oppilasmäärissä yhden tai muutaman oppilaan lisäys näyttäytyy suhteellisessa tarkastelussa "liian suurena".

12 6. Perusopetukseen käytetyt taloudelliset resurssit / oppilas / kunta Perusopetuksen toiminnoittaiset käyttökustannukset Euroa/opiskelija, käyvin hinnoin Vuosi Enonkoski Opetus Kaikki yhteensä Haukivuori Opetus Kaikki yhteensä Heinävesi Opetus Kaikki yhteensä Hirvensalmi Opetus Kaikki yhteensä Joroinen Opetus Kaikki yhteensä Juva Opetus Kaikki yhteensä Kangasniemi Opetus Kaikki yhteensä Kerimäki Opetus Kaikki yhteensä Mikkeli Opetus Kaikki yhteensä Mäntyharju Opetus Kaikki yhteensä Pertunmaa Opetus Kaikki yhteensä Pieksämäki Opetus Kaikki yhteensä Pieksänmaa Opetus Kaikki yhteensä Punkaharju Opetus Kaikki yhteensä Puumala Opetus Kaikki yhteensä Rantasalmi Opetus Kaikki yhteensä Ristiina Opetus Kaikki yhteensä Savonlinna Opetus Kaikki yhteensä Savonranta Opetus Kaikki yhteensä Sulkava Opetus Kaikki yhteensä

13 Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus, Opetushallituksen WERA web-raportointipalvelu, ( ) Opetus sisältää opetuksen käyttökustannukset. Kaikki yhteensä sisältää opetuksen lisäksi opetuksen muut menot, majoituksen ja kuljetuksen, oppilasruokailun, muun oppilashuollon, sisäisen hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon, pienet hankkeet, sairaala- ja vammaisopetuksen. Lisätietoa perusopetuksen tilastoista: ja Opetushallituksen WERA webraportointipalvelusta:

14 7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: vuotiaita Koko maa 82,1 82,4 80, , Etelä-Savo 74,5 64,3 96,5 85,2 67, Enonkoski 349,7 447, Heinävesi 206, Hirvensalmi 220 Joroinen 477 Juva 78,2 80,4 81,5 100, Kangasniemi 90, Kerimäki 121,8 109, Mikkeli 70,2 52,9 74,7 66, Mäntyharju , Pertunmaa Pieksämäki 39 51,8 124,6 80,4 77, Punkaharju Puumala Rantasalmi 179, Ristiina Savonlinna 87, ,3 136,6 110, Sulkava  ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Terveydenhuollon laitoshoidon tilastosta tulevissa indikaattoreissa salataan luvut 1-4, jolloin taulukon solu jää tyhjäksi. Luku 0 (lukumäärä) ja suhteutettu luku 0,0 kertovat, ettei ko. kunnassa tai muulla alueella ole ollut kyseisen syyn vuoksi hoidettua potilasta. Tässä indikaattorissa yhden vuoden kuntakohtaisten tietojen vertailu kyseessä olevassa ilmiössä ja ikäryhmässä ei ole tarkoituksenmukaista, koska vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja on melko vähän. Siitä seuraa, että muutaman potilaan lisäys näyttää kuntien välisen eron suhteellisessa tarkastelussa suurena. Yhden kunnan aikasarjan tarkastelukin osoittaa, että muutaman potilaan lisäys vastaavanikäisiin suhteutettuna kuvaa muutoksen "liian suurena".

15 8. Tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ikäryhmässä 7-12-v. TILASTOVUOSI 2008 TILASTOVUOSI 2009 TILASTOVUOSI vuot vuot vuot vuot vuot. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa lasten määrä ilmoituksissa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa lasten määrä ilmoituksissa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa vuot. lasten määrä ilmoituksissa Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savonlinna Sulkava Etelä-Savo yhteensä ,3 Tyhjä solu tarkoittaa, että tietoa ei ole saatu tai se on nolla. ilmoitusta lasta kohden 1,3 ilmoitusta lasta kohden 1,5 Lähde: Lastensuojelu, Suomen virallinen tilasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Tuula Kuoppala ( ) Lisätietoa lastensuojelusta: Lastensuojelu 2010 tilastoraportti. ilmoitusta lasta kohden

16 9. Lasten Parlamentit maakunnassa Etelä-Savon kunnista ainoastaan Mikkelissä on toimiva Lasten Parlamentti. Pieksämäellä on aloitettu osallisuusselvitys, joka on lasten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän perustamiseen liittyvää konsultointitoimintaa. Edustajat valtakunnallisessa Suomen Lasten Parlamentissa oheisen taulukon mukaan (lähde: Suomen Lasten Parlamentin kanslia ): Edustaja(t) Suomen Lasten Parlamentissa: Istuntokausi Istuntokausi * Enonkoski Kyllä Kyllä Heinävesi Kyllä Kyllä Hirvensalmi Ei Ei Joroinen Ei Kyllä Juva Kyllä Kyllä Kangasniemi Kyllä Ei Kerimäki Ei Ei Mikkeli Kyllä Kyllä Mäntyharju Kyllä Ei Pertunmaa Ei Kyllä Pieksämäki Kyllä Kyllä Punkaharju Kyllä Ei Puumala Kyllä Kyllä Rantasalmi Ei Kyllä Ristiina Kyllä Kyllä Savonlinna Kyllä Kyllä Sulkava Ei Kyllä *Tilanne mennessä asetettujen edustajien suhteen. Nekin kunnat, joista edustaja vielä puuttuu, voivat asettaa sellaisen vuoden 2012 alussa. Lisätietoja: Kuntien nuorisotoimet, Suomen Lasten Parlamentti,

17 10. Alakoulujen oppilaskunnat / kunnan koulut Kunta Alakouluja Alakoulujen oppilaskuntia HUOM. Enonkoski 1 1 Yhtenäiskoulu, oppilaskunnassa luokkalaisia Heinävesi 2 0 Hirvensalmi 5 1 Joroinen 5 ei tietoa Kaikilta ei ole saatu vastausta. Ei: ainakin 1 koulu Juva 6 ainakin 2 Kaikilta ei ole saatu vastausta. Kyllä: ainakin 2 koulua. Ei: ainakin 2 koulua. Kangasniemi 6 0 Kerimäki 4 4 Mikkeli 21 ainakin 15 Mäntyharju 5 4 Pertunmaa 2 1 Pieksämäki Punkaharju 3 0 Puumala 2 0 Rantasalmi 4 0 Ristiina 2 1 Savonlinna Sulkava 2 2 Oppilaskunta yhtenäiskoulussa, oppilaskunnassa luokkalaisia Indikaattoritieto täytyy selvittää kuntien sivistystoimen, nettisivujen tai suoraan koulujen rehtoreiden kautta. Vuonna 2011 tiedot on kerätty kuntien nettisivujen sekä sivistystoimeen tai koulujen rehtoreille lähetettyjen sähköpostien avulla. Kaikilta ei ole saatu vastausta. Sähköpostiosoitteet löytyvät yleensä kuntien nettisivuilta.

18 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Suhdelukuina (%): Absoluuttisina lukumäärinä: Alle 18- vuotiaita Koko maa 1,2 1,2 1,3 1,3 1, Etelä-Savo 1,2 1,2 1,2 1,2 1, Enonkoski 253 Heinävesi Hirvensalmi 1,2 1, Joroinen 1,4 1,1 1 1,1 1, Juva 0,4 0,5 1,1 1, Kangasniemi 1,5 1,5 1,7 2,5 1, Kerimäki 0,8 0,7 0,8 0,6 0, Mikkeli 1,3 1,3 1,2 1,1 1, Mäntyharju 1,6 1,8 1,4 1,7 2, Pertunmaa 1,8 1,8 1, Pieksämäki 0,9 1,1 1,2 1,5 1, Punkaharju 1,2 1,2 1,4 1,3 1, Puumala 1, Rantasalmi 1 0,9 1,2 1,2 0, Ristiina 1,8 1,9 1,7 1,3 1, Savonlinna 1,4 1,5 1,5 1,4 1, Sulkava 435 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Tulkinta Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset. Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten (ja nuorten) määriä ja osuuksia.

19 Tulkinta kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi Paljonko lastensuojeluilmoituksia kunnassa tehdään? Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? Rajoitukset Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

20 12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Suhdelukuina (%): Absoluuttisina lukumäärinä: Alle 18- vuotiaita Koko maa 5 5,3 5,4 5,8 6, Etelä-Savo 5,5 5,5 5,9 6, Enonkoski 5 2,9 2,5 1, Heinävesi 4,2 7,7 7,9 5,7 5, Hirvensalmi 6, Joroinen 6,2 6,4 4,9 3,2 9, Juva 8,6 9,7 11,2 10,7 9, Kangasniemi 6,8 6,5 4,6 6,7 6, Kerimäki 2,7 3,1 3,2 1,4 0, Mikkeli 6 5,7 6,5 6,9 7, Mäntyharju 3,7 5,4 9 10,5 8, Pertunmaa 3,5 4,8 0 4,6 2, Pieksämäki 5 5,8 8,3 9 10, Punkaharju 6,9 6, Puumala 2,1 2,5 2, Rantasalmi 3,8 3,9 5,6 6,8 10, Ristiina 6,2 6,1 4,2 0 6, Savonlinna 5,4 4,7 4,8 5,9 5, Sulkava 3,8 4,3 3,6 1, Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Tulkinta Luvut ilmaisevat lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määriä ja osuuksia. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Kokonaiskuvan saamiseksi avohuollon tukitoimia koskevien tietojen rinnalla voi tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä ja osuuksia.

21 Rajoitukset Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta SOTKAnetissä.

22 13. Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat/1000 vastaavanikäisistä Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: vuotiaita Koko maa 2,8 3 3,2 3 3, Ahvenanmaa , Etelä-Karjala 4,6 4,8 4,9 5,3 5, Etelä-Pohjanmaa 3,4 3,2 3, Etelä-Savo 1,8 2,2 2,7 2,4 3, ESSHP 1,5 2,2 2,2 2, Sosteri 2,4 2,5 4,1 1,9 3, PKSSK 2 3,4 3,9 3,3 2, Kainuu 4 4,3 3,6 3,6 4, Kanta-Häme 1,9 2,1 3 2,5 2, Keski-Pohjanmaa 2,6 2,3 4,1 3,8 4, Keski-Suomi 2,3 2,1 2,2 2,7 3, Kymenlaakso 2,4 3 3,4 3 3, Lappi 2,8 2,7 3,3 2,9 2, Pirkanmaa 2,5 4 4,3 3,7 3, Pohjanmaa 1,9 2,9 2,8 1,8 1, Pohjois-Karjala 2 3,5 3,9 3,3 2, Pohjois-Pohjanmaa 2,7 2,7 2,7 2,8 2, Pohjois-Savo 3,4 3,7 3,4 3,9 4, Päijät-Häme 4,1 2,9 2,9 2,4 3, Satakunta 3,4 3,4 3,6 3,8 2, Uusimaa 2,9 2,9 3 2,9 2, Varsinais-Suomi 2, , Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ( ) ESSHP = Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Ristiina (sekä Etelä-Karjalan puolelta Suomenniemi). Sosteri = Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava. PKSSK = Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Etelä-Savon kunnista Heinävesi, lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat. Tietosisältö Tämän indikaattorin pienin aluetaso on sairaanhoitopiiri ilmiön harvinaisuuden vuoksi. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen vuotiaiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa.

23 Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta kyseessä olevassa ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Rajoitukset Hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja Lastensuojelun laatupäivä Järvenpäässä 30.9.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? - Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Forssan seudun diakooste: taustaindikaattoreita, lapsia koskevan sosiaalityön sekä aikuissosiaalityön indikaattoreita kuvioina

Forssan seudun diakooste: taustaindikaattoreita, lapsia koskevan sosiaalityön sekä aikuissosiaalityön indikaattoreita kuvioina Forssan seudun diakooste: taustaindikaattoreita, lapsia koskevan sosiaalityön sekä aikuissosiaalityön indikaattoreita kuvioina Minna Niemi KiTi-hanke/Pikassos 2/2016 Käsillä olevien diojen taustat (1)

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Lapset, perheet ja lastensuojelu. Tilastoja

Lapset, perheet ja lastensuojelu. Tilastoja Lapset, perheet ja lastensuojelu Tilastoja 13.4.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 13.4.2015 13.4.2015 Lapset ja perheet tilastoina 13.4.2015 Perheiden rakenne Suomessa 1992-2013 (Lähde tilastokeskus)

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

ELY- Laajakaista- hankkeet

ELY- Laajakaista- hankkeet ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2012 24.4.2012 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006 Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot