TYRNÄVÄN KUNNAN HYVINVOINTIKATSAUS: VUOSITTAINEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015

Transkriptio

1 TYRNÄVÄN KUNNAN HYVINVOINTIKATSAUS: VUOSITTAINEN RAPORTTI VUOSILTA JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015

2 AIHEITA Terveydenhuoltolaki Tyrnävä strategia Terveyteen vaikuttavia tekijöitä Indikaattoriotoksia Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot Painopisteet/ kehittämiskohteet ja tavoitteet Suunnitelma

3 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin, ja on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin

4 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.

5 TERVEYDENHUOLTOLAKI 12 : Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valmistettava valtuustolle kerran valtuustokaudessa LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS

6 TYRNÄVÄN STRATEGIA

7 TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 10 % 15 % 15 % 25 % 35 % Elintavat Sosioekonomiset tekijät * Perimä Terveydenhuolto Ympäristötekijät (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. (Tilastokeskus) 7

8 Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. (Lähde:

9 Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. (Lähde:

10 0-6-vuotiaat, % väestöstä Tyrnävä 14,2 14,4 15,4 15,3 15, ,5 16,5 16,9 - Kempele 12,6 12,7 12,8 12,9 12,7 12,5 12,9 12,5 12,3 - Liminka 16,8 17,8 18,5 18,9 18,5 18,3 18,1 17,5 17,4 - Muhos 10,9 10,9 11,5 12,3 12,4 12, ,1 - Lumijoki 13,1 13,7 14,3 14,3 14,5 14,5 14,4 14,5 14,2 - Koko maa 7,6 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 7,8 7,8 - Pohjois-Pohjanmaa 9,5 9,6 9,7 9,8 9, ,1 10,1 10,1 -

11 Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat aviotai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheet, % perheistä Tyrnävä 53,9 54,2 55,7 55,4 54, ,9 55,5 56,5 - Kempele 54,1 53,8 53,7 53,1 53,3 52,5 53, ,1 - Liminka 59,1 59,9 60,4 61,4 61,3 62,5 63,3 62, Muhos 49,1 49,1 49,7 49,1 48,7 48,6 47,9 48,7 48,3 - Lumijoki 53,2 53,8 54,2 52,9 51,6 50,8 49,3 49, Koko maa 41,7 41,5 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 - Pohjois-Pohjanmaa 45, ,8 44,4 44, ,8 43,5 43,2 -

12 Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Tyrnävä 9,4 9,7 9,2 8,9 10,2 9,7 9,6 9,9 9,9 - Kempele 13,1 13,4 14,3 15,2 16,2 15,9 14,7 14,8 16,4 - Liminka 9,3 9,4 8,5 9,1 9,9 10,9 11,2 10,4 9,9 - Muhos 15,2 14,2 13,6 13,8 13,3 13,1 13,7 13,6 14,6 - Lumijoki 10,3 11,7 11,5 10,6 10, ,8 10,3 12,1 - Koko maa 19, , ,1 20,2 20,3 20,4 - Pohjois-Pohjanmaa ,3 16,2 16,4 16,4 16,6 16,8 17,2 -

13 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde, demografinen Tyrnävä 69,1 70,2 71,4 70,5 70, ,7 74, Kempele 51,5 52,1 53,5 53,8 54,4 53, ,6 - Liminka 71,6 72,6 73,5 74, ,1 75,2 74, Muhos 61,5 61,7 62,6 63,5 63,7 64,4 64, ,7 - Lumijoki 74,2 76,6 77,1 74,8 73,5 71,6 71,7 75,5 78,7 - Koko maa 50 49,8 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 - Pohjois-Pohjanmaa 52,1 52,1 52,9 52,8 53,1 53,4 54,2 55,5 56,8 -

14 70 Tyrnävän vanhus- ja lapsihuoltosuhteet vuonna 2012 vertailukunnittain/ 100 työikäistä Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde 0 Vanhushuoltosuhde kuvaa yli 65 vuotiaiden määrää suhteessa vuotiaisiin Lapsihuoltosuhde kuvaa alle 15 vuotiaiden määrää suhteessa vuotiaisiin (Lähde: Tilastokeskus, laskenta Näpänkangas, A Pohjois-Pohjanmaan liitto)

15 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde Tyrnävä 170,5 172,4 165,2 162,5 157,9 171,8 167,6 162,9 - - Kempele 121,8 125,7 122,8 122, ,7 132,5 129,6 - - Liminka 157,7 158,8 153,8 153,7 154,1 160,8 158,6 154,2 - - Muhos ,1 157,2 153, ,1 164, Lumijoki 179,2 180,4 177,1 175,4 167,7 176,9 170,6 171,7 - - Koko maa 131, ,1 123,7 124,1 133,7 131,1 129,4 - - Pohjois-Pohjanmaa 148, ,3 143,2 153,7 149,1 146,7 - -

16 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Tyrnävä 23,3 24,7 23,6 23,4 23,7 22,9 23, Kempele 25, ,6 25,2 25,9 24,8 24,5 24,2 - - Liminka 22,7 22,9 22, ,9 22,9 23,6 23,3 - - Muhos 22,8 22,9 22,9 23,6 22,5 22,7 22,5 22,8 - - Lumijoki 24, ,6 25,4 26,9 24, ,7 - - Koko maa 28,2 28,1 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5 - - Pohjois-Pohjanmaa 26,1 26,5 26,6 26,9 26,3 25,9 26,2 26,1 - -

17 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Tyrnävä 14,7 14,7 17,7 18,8 18,5 18,5 20,4 18,7 - - Kempele 7,4 7,3 7,8 9 9,1 9,4 9,7 9,5 - - Liminka 12,8 11,4 11,4 12, ,2 13,7 11,7 - - Muhos 13 14,1 14,2 15,1 13,5 13,9 14,4 14,5 - - Lumijoki 18,3 17,8 20,2 23,2 22,2 22, ,3 - - Koko maa 13, , ,9 14,8 14, Pohjois-Pohjanmaa 14,7 15,1 15,8 16,6 16,5 16,8 16,9 16,8 - -

18 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Lasten pienituloisuusaste Tyrnävä 16,5 16,8 21,7 24,2 24,6 25,2 28,9 26,4 - - Kempele 8 8 7, ,2 10,6 11, Liminka 14,9 13,6 13,3 14, ,7 13,9 - - Muhos 12,3 13,8 13,5 14,9 13,6 14,9 16,5 16,5 - - Lumijoki 18, ,4 23, ,9 18,4 29,3 - - Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - - Pohjois-Pohjanmaa 14,8 14,9 15,8 16, ,8 18,2 17,8 - -

19 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustasomittain Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

20 Indikaattori ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Tyrnävä 114,7 117,6 114,1 115,8 108,3 109,5 109,6 113,4 113,6 - Kempele 101,5 95,5 94,5 98,4 101,9 108,7 105,2 102, Liminka 108,8 104, ,4 118,6 114,5 112,3 111,8 109,8 - Muhos 127,1 127,9 124,5 123,5 120,4 121,5 124,8 123,9 123,7 - Lumijoki 112,8 115,4 120, , ,5 101,8 101,1 - Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

21 THL: sairastavuusindeksi, ikävakioitu Tyrnävä 112,5 Kempele 107,7 Liminka 101,8 Muhos 126,6 Lumijoki 117,7 Koko maa 100 Pohjois-Pohjanmaa 119,9 Indikaattori on koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu (koko maa=100) ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan. Sairausryhmät (Tyrnävän indeksi) Syöpäindeksi (83,9), Sepelvaltimotauti-indeksi (152,4), Aivoverisuonisairausindeksi (147,1), TULE indeksi (116,9), Mielenterveysindeksi (106,4), Tapaturmaindeksi (99,4), Dementiaindeksi (97,9) Näkökulmat (Tyrnävän indeksi) Kuolleisuuspainotettu indeksi (107,1), Työkyvyttömyyspainotettu indeksi (111,2), Elämänlaatupainotettu indeksi (113,7) ja Kustannuspainotettu indeksi (118,1)

22 250,0 Kelan terveyspuntarin kansantaudit Tyrnävällä ,0 150,0 100,0 50,0 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi 0, Kansantaudit Diabetes 135,7 128,1 127,1 124,6 125,1 120,8 120,3 129,3 143,6 143,2 139,7 138,5 137,5 112 Psykoosit 117,7 125,8 123,2 123,8 122,2 118,8 120,5 118,0 116,2 109,3 114,6 107,1 118,7 201 Sydämen vajaatoiminta 186,8 187,7 182,9 189,4 181,5 177,8 182,7 186,2 197,8 199,4 207,1 209,7 209,0 202 Nivelreuma 112,9 111,3 115,3 113,3 108,5 112,4 117,9 120,5 126,1 126,4 125,2 125,8 124,9 203 Astma 144,1 141,4 140,4 133,7 139,1 136,6 137,2 136,7 130,7 130,4 130,6 135,2 134,2 205 Verenpainetauti 111,2 112,5 114,1 117,6 120,8 123,1 123,6 128,9 130,4 129,4 131,2 133,6 134,2 206 Sepelvaltimotauti 140,0 137,1 145,1 142,5 138,8 140,1 138,0 138,6 145,8 147,2 148,6 154,2 152,0 Kansantauti-indeksi 135,5 134,8 135,4 135,0 133,7 132,8 134,3 136,9 141,5 140,8 142,4 143,4 144,4

23 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

24 Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

25 Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

26 Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito mukaan lukien hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

27 TEA -viisari Linkin kautta pystyy tarkastelemaan oman kunnan tietoja ja tarvittaessa vertaamaan niitä muihin kuntiin Tyrnävän perusterveydenhuollon pisteet ovat suhteessa koko maahan matalat (kunnan pisteet: 33/ kokomaan arvo: 60)

28 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Tyrnävä 12,4 10,5 11, ,8 11,3 10,9 8,1 - - Kempele 9 9,5 10,3 10,1 9,2 9,5 7,7 9,1 - - Liminka 11,4 11,1 11,8 9,9 9 7,8 9,8 8,5 - - Muhos 11,3 10,8 9,5 9,4 8,5 9,9 10,2 12,3 - - Lumijoki 13,8 16,1 16,1 10,7 8, ,6 7,5 - - Koko maa 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - - Pohjois-Pohjanmaa 9,4 9,4 9,6 10,1 10 9,7 9,8 9,7 - -

29 Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Tyrnävä 12, ,2 10, ,8 13,6 13,9 12,9 - Kempele 15,5 15,7 14,7 14,7 13,5 17,6 17,4 15,6 17,5 - Liminka 13,9 13, ,6 12,2 16,9 12, ,8 - Muhos 17,8 13,9 11,7 11,2 12,1 17,4 15,7 15,7 18,9 - Lumijoki 17,3 11,7 10,5 12,9 13,8 18,3 8,7 15, Koko maa 13,5 11,9 10,2 9 8,8 13, ,9 12,4 - Pohjois-Pohjanmaa 18,5 16,3 14,4 13,4 13,9 18, ,7 18 -

30 Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Tyrnävä 51,9 57,9 56,4 53,3 54,4 50,7 55,3 57,3 57,8 - Kempele 54,7 56,6 55,6 55,6 55,9 57,7 55,4 56,1 56,2 - Liminka 56 56,6 52,8 53, ,4 55, Muhos 53,5 54,9 53,3 52,5 52,8 55,4 53,9 55,6 55,3 - Lumijoki 55,8 57,4 59,5 51,9 52,2 58, , Koko maa 57,1 57,5 57,2 57,2 58,1 58, ,2 - Pohjois-Pohjanmaa 55,2 56,1 55,4 55,2 55,8 56,8 56,4 56,6 57,2 -

31 Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 9,3 9 8,9 8,8 8,6 8,7 8,8 8,6 7,9 - Kempele 6,8 6,9 6,9 7,1 7,3 7,5 7,7 7,8 7,8 - Liminka 7,7 7,2 7,5 7,3 7,5 7,5 7,5 7,1 6,8 - Muhos 11,7 11,7 11,5 11,5 11,4 11, ,9 10,9 - Lumijoki 10,7 10,7 10,7 10,5 10,4 10,3 10,5 10,7 9,8 - Koko maa 8,8 8,8 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3 - Pohjois-Pohjanmaa 10,1 10,1 10,1 10,4 10,5 10,5 10,5 10,4 10,2 -

32 Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Tyrnävä 22 27,2 21,7 21,7 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 - Kempele 24,2 23,5 24,9 23,3 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 - Liminka 26,3 24,3 21,5 20,7 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 - Muhos 22,2 25,5 19,9 17, ,8 16,8 17,9 20,4 - Lumijoki 25,5 33,3 29,8 22,7 22,9 18,5 24,1 22,1 19,3 - Koko maa 25,3 26, ,4 15,7 20,4 23,4 24,2 - Pohjois-Pohjanmaa 21,8 23,1 21,9 19,3 17,9 14, ,4 21,3 -

33 KOETTU TERVEYS Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino 8 16 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

34 KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 6 34 Koulu-uupumus 11 Ylipaino (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

35 TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 10% Lumijoki 14% Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 9 Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

36 TERVEYSTOTTUMUKSET Tyrnävä Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kouluterveyskyselyn kouluruokailu tuloksista 70 80on keskusteltu % Kuulammen ruokalatoimikunnassa Todettu, että tulokseen 34 voi vaikuttaa ruoka, mitä päivän aikana on tarjottu. Kyseisellä koululla on tarkasteltu kahden päivän ajan luokkalaisten ruokailua Vakioidut prosenttiosuudet Tulokset: Ruoka: jauhelihaperunasoselaatikko. Ruokailemassa kävi: 436. Poissa: 42 Oppilaista jätti syömättä: 34. Biojätettä lautasilta kertyi: 7 kg Ruoka: sitruunainen uunikala kylmäkastike ja perunat. Ruokailemassa: 452. Poissa: 32. Syömättä jätti: 28. Biojätettä lautasilta kertyi: 14,6 kg (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

37 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 20 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 8 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

38 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Vakioidut prosenttiosuudet Tyrnävä % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 16 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 7 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 29 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 6 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

39 ELINOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 9 8 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää 6 8 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti: Vertailukunnat: Kempele 11% Liminka 8% Lumijoki 12% Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

40 ELINOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

41 KOULUOLOT Tyrnävä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Pojat (n=110) Tytöt (n=108) Tyrnävä (n=218) Pohjois-Pohjanmaa (n=8884) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

42 KOULUOLOT Tyrnävä Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin (n=179) 2007 (n=195) 2009 (n=173) 2011 (n=193) 2013 (n=218) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

43 Kouluterveyskyselyn 2013 ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Lintsaaminen vähentyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Humalajuominen vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulutapaturmat lisääntyivät Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi JOHTORYHMÄN MIELESTÄ KOULUTERVEYSKYSELYN SUURIMMAT HUOLENAIHEET OVAT: Tupakointi Seksuaalinen väkivalta Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Ruokailu Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulun työilmapiiri parani

44 Ikäihmisten palveluprofiilin valtakunnalliset tavoitetasot, joita kuntien on tavoitteita asettaessa tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin Kotona asuvat 75 v täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 91,0 92,0 % Tavoitetaso 13,0 14,0 % Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 6,0-7,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2,0 3,0 Lähde: Ikäihmisten laatusuositus 2013

45 Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 86,3 87, ,5 86, ,1 87,4 88,8 - Kempele 90,9 90,9 89,6 87,8 91,8 90,4 91,4 91,5 91,8 - Liminka 84,7 86,8 88,3 87,9 88,6 89,9 89,9 88,5 88,2 - Muhos 92,6 92,6 93,3 91,6 90,6 86,5 87,8 87,2 91,3 - Lumijoki 95, ,7 85,1 82,8 99, Koko maa 89,7 89,6 89,4 89,3 89,3 89,4 89,5 89, Pohjois-Pohjanmaa 89,6 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89,9 -

46 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä - 7,9-11,4 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 - Kempele - 10,8-11,3 13,6 13,4 16,1 15,4 13,5 - Liminka - 12,2-10,2 17,4 17,9 19, ,8 - Muhos - 6,5-9 21,1 19,2 19,6 20, Lumijoki - 14,4-17,2 17, Koko maa - 11,2-11, ,3 11,8 12,2 11,9 - Pohjois-Pohjanmaa - 16,5-15,3 15, ,7 15,5 14,8 -

47 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Tyrnävä 3,5 3,6 3,5 5,4 5,6 4,2 3,2 4,1 0,3 - Kempele 2,7 3,3 2,4 1,6 4,3 3,8 3,6 3,4 3,7 - Liminka 1 1,6 1,9 3,5 4,1 5,3 4,2 2,9 3,8 - Muhos 5,2 5,3 5,1 5,5 4,6 4,9 4,5 4,1 4,7 - Lumijoki 2,4 3,2 1,6 0,7 1,5 2,1 2,7 3,8 3,2 - Koko maa 3,6 3,7 3,7 3,9 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5 - Pohjois-Pohjanmaa 6 6 6,1 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 -

48 Kunnan painopiste- ja kehittämisalueiksi esitetään seuraavia kolmea teemaa tuleville vuosille: 1. Osallisuus Osallisuus kansalaisena Oikeus taloudellisesti tuotettuihin laadukkaisiin kuntapalveluihin. Osallisuus vaikuttajana Oikeus tulla kuulluksi itseä koskevissa asioissa. Oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Oikeus edustukselliseen vaikuttamiseen. Sosiaalinen osallisuus Pystyvyys arjen vuorovaikutustilanteissa. Yksilön kehitysyhteisöjen tukeminen. (Kehitysyhteisöjä ovat mm. koti, suku, kaveripiiri, harrastuspiirit, päiväkoti, koulu, internet)

49 2. Kuntalaisen omavastuu Yksilön ja lähiyhteisön sekä kolmannen sektorin panos kansalaisen hyvinvoinnissa. 3. Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Kunnan sisällä osastojen välisen yhteistyön lisääminen. Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Kunnan ostamat palvelut (kunnan järjestämisvastuu) Palvelujen kehittäminen seudullisena ja valtakunnallisena yhteistyönä

50 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus kansalaisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Peruspalvelut ovat kaiken ikäisille helposti tavoitettavissa. Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja korkea laatu Kaikille nuorille löytyy toisen asteen opiskelupaikka Ammattitaitoimen ja riittävä henkilökunta, Esimiehet Vanhuspalveluiden selkeä ja ajantasainen tiedottaminen. Ikäihmisten palveluopas ajan tasalla. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä Sovittu hoidonporrastus toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Terveyskeskuksessa noudatetaan yleistä ohjeistusta kiireettömän sairaalahoidon kriteereistä Ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon panostaminen Päivähoitopaikkojen riittävyys ja monipuolisuus - varhaiskasvatus Opetuspalvelujen laadun varmistaminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ajantasaiset kokoelmat kirjastossa - kirjastotoimi Oppilashuoltoryhmiin osallistuminen Toimiva kouluterveydenhuolto Työllisyystyöryhmä Opinto-ohjaus Etsivätyö Paja Sivistysosasto Talousarvion puitteissa Talousarvion puitteissa Koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, psykologi, psyk. sairaanhoitaja Talousarvion puitteissa Hoitoonpääsyajat - vastaanotto - suunterveydenhuolto - mielenterevyspalvelut Seniorineuvolan toiminta / käyntimäärät. Ajanvaraus toimii hyvin ja hoitotakuu toteutuu Hoitoonpääsyajat vastaanotto suunterveydenhuolto mielenterveyspalvelut Työttömien terveystarkastuksien toteutuminen Asetusten mukaiset seulonnat toteutuvat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoidon käyttö Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa Opetuksen määrä h/opp Opetuksen kustannus /opp Asetusten mukaiset seulonnat kouluterveydenhuollossa toteutuvat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

51 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Osallisuus vaikuttaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Edustuksellisen demogratian tukeminen Oppilaskuntatyö Vaalien organisointi Äänestysprosentti Kansalaisten kuuleminen päätöksenteossa Asiakaskyselyt Sosiaali- ja terveystoimen palvelusuunnitelmat Yleiset kuulemistilaisuudet Kouluhankkeen kuulemiset

52 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Sosiaalinen osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Pärjäävyys arjen vuorovaikutustilanteissa Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tukemisen toimintamallit ovat käytössä. Vanhusten kotona asumisen tukeminen Seniorineuvola Mielenterveyskuntoutujien päivätoimi, Mielenterveysneuvola Päihdetyö, Mielenterveysneuvola Tapahtumat Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö 4-v tarkastukset, Neuvola, terveydenhoitajat Perhetyö, Neuvola/sosiaalityö Vanhuspalvelut/ ennaltaehkäisevät palvelut Kuntouttavan työtoiminnan ja Kansalaisten palkkatuetun työn järjestäminen aktivoiminen (sosiaalitoimi) Pajatyö (sivistystoimi) 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % Huolen aiheiden määrä (4-v tarkastuksista) Sos asiakkuudet Lastensuojelun avuhuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-v vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet vuoden aikana Huostassa olleet 0-17v viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavan ikäisestä väestöstä Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Työ- ja elinkeinosuunnittelija, sosiaaliohjaaja (aikuissosiaalityö) ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (oppisopimusopiskelija?) Toimenpiteissä olevat % työttömistä (sosiaalitoimi) Nuoriso-ohjaajat pajatyössä, etsivä nuorisotyöntekijä (sivistystoimi)

53 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansalaisen omavastuu Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Läheisestä huolehtiminen Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kaikissa ikäryhmissä, Terveyspalvelut Kansalaisten terveystiedon lisääminen, Terveyspalvelut Tarjotaan puitteet kunnon ylläpitämiseksi terveellisten elintapojen edistämiseksi 1.liikuntapalvelut 2.kirjastopalvelut (sivistysosasto) 3.lähiruoka 4.kevyenliikenteen väylät 5.Puistoalueet (tekninen osasto) 6.Tyrnäväilmiö (hallinto- ja kehittämisosasto) Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus- opetus ja, sosiaalihenkilöstö Kansansairaudet Puheeksiottamiset ja neuvonpidot yhdessä järjestöjenkanssa Turvallisuustietoisuuden lisääminen Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ensiaputaitojen tason nosto EA1 koulutettujen työntekijöiden määrä.

54 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Monialainen yhteistyö Henkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä Tilojen käytettävyys Hyvinvointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa Järjestöjen ja kolmannen sektorin roolin selkiyttäminen lasten ja nuorten kehitysyhteisöinä Sähköiset palvelut Sosiaalinen media käyttöön kunnan tiedottamisessa Toimintamallien kuvaaminen Seudun kuntien välinen yhteistyö jatkuu Parannetaan yhteistyötä sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa Tarkoituksen mukaiset toimitilat kullekin toiminnolle Koulujen ja päiväkotien tilojen käytön tehostaminen Strategiatyö LNPO 2025 Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen osaksi kunnan strategia-, talous- ja toimintasuunnittelua. Lapsen kaksiportainen puheeksiottaminen, Neuvola-, varhaiskasvatus-, opetus- ja sosiaalihenkilöstö Tiedottaminen - kotisivut, Terveyspalveluista tiedottaminen kunnan internet-sivujen kautta Facebook-sivujen luominen ja ylläpito (hallinto- ja kehittämisosasto) Organisaatiokaaviot Hoitopolkujen kehittäminen, kuvaaminen ja juurruttaminen käytännön työhön

55 Lisätiedot: Marjukka Manninen Kunnanjohtaja Eliisa Tornberg Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Jouni Kurkela Hyvinvointikertomusvastaava