KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

Transkriptio

1 KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman

2 Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: Puheenjohtaja: kansanedustaja Jouni Backman 15 jäsentä, kukin yksityishenkilöinä, ei organisaationsa edustajana Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 2010 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto

3 Tausta - Hallitusohjelma: Valmistellaan Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma - Työryhmän työ kahdessa vaiheessa: Strategiset linjaukset kesäkuussa 2012 Linjauksiin perustuvat toimenpide-ehdotukset vuoden 2012 loppuun mennessä - Toimeksiannossa rajaus tiettyihin teemoihin - Ei päällekkäistä työtä alueellisten toimijoiden tai toimialastrategioiden kanssa - Pyrkimys koko aluetta tukeviin avauksiin ja hanke-esityksiin - Avoimen datan periaate eli pilottien ja hankkeiden kokemukset vapaasti kopioitavissa ja hyödynnettävissä

4 Itä- ja Pohjois-Suomessa avautuvista mahdollisuuksista hyötyy koko Suomi Itä- ja Pohjois-Suomen aluerakenne poikkeaa naapurimaista Arktinen alue vetää investointeja yli 100 mrd euroa lähialueille lähivuosikymmeninä Suomalaiselle arktiselle olosuhdeosaamiselle vahva kysyntä. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvu perustuu pitkälti alueen omiin luontaisiin voimavaroihin ja osaamiseen.

5 Katse pohjoiseen (ja itään) Suomi sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla. Joka kolmas 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuva on suomalainen. Suomalaiset tuntevat pohjoiset olosuhteet Pohjoisen alueen kehitys koskettaa meitä muita enemmän. Pohjoisen luonnonvarat (mm. öljy, maakaasu, metsät, mineraalit ja makea vesi) ovat yhä kiinnostavampia kohteita kv-liiketoiminnalle. Venäjän vaurastuminen ja avautuminen lisää mahdollisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomessa on potentiaalia vahvaan kasvuun. Tämä edellyttää määrätietoisia ja mittavia kehittämispanostuksia. Työryhmä teki 2012 kesäkuussa 24 strategista avausta, joista 19 nopeaa avausta ja 5 pidemmän aikavälin pitkää avausta. Nyt 36 toimenpide- ja hanke-ehdotusta.

6 Keskeiset ehdotukset 1/3 Arktinen osaaminen ja sen hyödyntäminen - Kokonaisvaltaisen, integroidun arktisen kehittämisohjelman laadinta Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen - Mm. venäjän kielen ja kulttuurin osaamiseen liittyvän koulutuksen lisääminen kaikilla koulutuksen tasoilla, Venäjän liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä venäläisten integroiminen tehokkaasti alueen työelämään Matkailun kehittäminen ja erityisesti kestävän matkailun edistäminen - Mm. matkailun arvostuksen ja resursoinnin nostaminen yhtenä keskeisenä toimialana, kestävän matkailukeskuksen mallin kehittäminen sekä kansainvälisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien taloudellinen ja matkailullinen hyödyntäminen

7 Keskeiset ehdotukset 2/3 Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen - Mm. kaivosteollisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja työvoiman turvaaminen, lupamenettelyjen nopeuttaminen ja valvonnan laadun parantaminen riittävällä resursoinnilla Puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet - Painopisteenä erityisesti puun uudet, innovatiiviset käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvän tutkimuksen kehittäminen. Myös bioenergia. Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen - Kaikessa taloudellisessa toiminnassa luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan nykyistä parempi yhteensovittaminen.

8 Keskeiset ehdotukset 3/3 Maailmanluokan osaamisen kehittäminen - Mm. olemassa olevan osaamisen kehittäminen ja korkeatasoisen sektoritutkimuksen tulevaisuuden turvaaminen. Verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen - Mm. palvelutuotannon, työn ja energian hajautetut ratkaisut. - Etätyön edistäminen mm. palvelukeskuksilla ja verohuojennuksella. - Uusi alueellistaminen ja valtion tuki. Toimivat yhteydet - Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivia yhteyksiä. - Kuljetustuki.

9 Jatkotoimenpiteet Edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista (valtionhallinto, tutkimus- ja oppilaitokset, kunnat, yritykset, kolmas sektori) Huomioitava rakennerahasto-ohjelmissa. TEM vastuussa jatkovalmistelusta - Työ- ja elinkeinoministeriö vastuussa raportin jatkotyön organisoinnista, koordinoinnista sekä toimenpiteiden toteutuksen seurannasta ja tulosten raportoinnista