Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004. Vili Pesonen ja Georgij Putilin"

Transkriptio

1 Suomen musiikkioppilaitosten liitto Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin

2 Sisällysluettelo: Suomen musiikkioppilaitosten liitto...1 Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus...3 Johdanto...3 Suomen musiikkioppilaitosten liitto...3 Arvokeskustelu...3 Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa...4 Koulumaailman muutokset...4 Uuden tekniikan mahdollisuudet...4 Oppilaitosten eriarvoistuminen...5 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta...6 Tietotekniikan opetussovellutusten muodot...6 Konstruktivistinen oppimisnäkemys...6 Visioita...7 Lähtökohtia...7 Sml:n palvelin...7 Move -hanke...8 Kansainvälinen yhteistyö...8 Vuosittaiset tavoitteet...8 Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi...8 Tarvekartoitus...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Koulutus...8 Sisällöntuotanto...9 Rahoitus...9 Lähteet:...9 2

3 Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus Maailmassa, jonka meidän lapsemme näkevät, on sähkö vielä paljon suurempi tekijä kuin nykyään. Televisio (kaukonäkeminen) on aivan tavallista. Ja radio - niin - 60 vuoden kuluttua lapsemme puhelevat keskenään pienten taskuradioittensa välityksellä kadulla kulkiessaan ja ihmettelevät huonouttamme. Heti herättyään tulevaisuuden ihminen ottaa langattomastaan tuoreimmat tiedot, sitten hän kurkistaa televisiokoneeseen nähdäkseen, mitä toisella puolella maapalloa tapahtuu parhaillaan. Matkalla (virastoonsa) hän mahdollisesti pakinoi radion avulla kirjanpitäjänsä kanssa ja saa siten päivän tärkeimmät uutiset. Johdanto Tulevaisuuden ennustaminen on nykyisin vaikeampaa kuin vuonna Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kasvanut viime vuosisadan loppupuolelta aina vain nopeammin. Länsimaissa tuskin enää löytää elämänaluetta, johon TVT ei vaikuttaisi. Toiminnan muodot muuttuvat ja saavat uudenlaisia merkityksiä ja sisältöjä. Nopeutunut kehitys aiheuttaa myös uusia tarpeita eri instansseille arvioida tulevaa toimintaa ja sen kehyksiä. Musiikkiopistot ovat lyhyehkön, n. kolmikymmenvuotisen historiansa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa muun yhteiskunnan kehittyminen uhkaa jättää opistot perinteisine soitonopetuksen menetelmineen erilliseksi saarekkeeksi. Uuden teknologian mahdollisuudet ovat kuitenkin uhkia suuremmat. TVT:n avulla on mahdollista laventaa soitonopetuksen vuosisataisia käytäntöjä. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämisessä näyttäisi TVT tarjoavan soitonopetukseen ja musiikkikasvatukseen uusia ajatussuuntia ja -malleja. TVT saattaa luoda myös uusia tapoja ratkaista sellaisia alan ongelmia kuten esimerkiksi poikaoppilaiden vähyys. TVT mahdollistaa myös aivan uudella tavalla alalta tähän saakka Suomessa puuttuneen tutkimuksen. Jotta uusia mahdollisuuksia voitaisiin integroida nykyiseen toimintakulttuuriin, täytyy sitä varten laatia suunnitelmia. Tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta on (tieto)strategioiden laadinta nähtävissä olennaisena työtapana (Tella & al. 1998, 2). Strategiassa pitkälle menevien tavoitteiden ja visioiden ohella pohditaan tietoisesti niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä varten laaditaan toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös toiminta lähialojen kanssa. Strategia sisältää analyysiä vahvuusalueista ja uhkista. Tavoitteiden saavuttamista pyritään mittaamaan esimerkiksi aikadimension tai vaikuttavuuden avulla. (Tella & al. 1999, 33-34). Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) on vuonna 1956 perustettu musiikkioppilaitosten yhteinen kattojärjestö. Siihen kuuluu yhteensä 95 konservatoriota ja musiikkiopistoa eri puolilta Suomea. SML edistää musiikkioppilaitosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja tekee tunnetuksi niiden toimintaa ja tavoitteita, vastaa kurssitutkintovaatimusten laadinnasta ja jakelusta sekä hoitaa ja kehittää alan kansainvälisiä yhteyksiä. Liitolla on kolme palkattua toimihenkilöä ja hallitus. Sen toimisto sijaitsee Helsingissä Fredrikinkadulla. Arvokeskustelu Musiikkioppilaitokset luovat edellytyksiä lasten, nuorten ja aikuisten hyvälle ja rikkaalle elämälle (Klemettinen 1999, 1). Hyvä musiikkisuhde (esim. Kurkela 1994,?). Soitonopetus perustellaan yleensä sellaisilla filosofisilla käsitteillä, joiden mittaaminen ei ole mahdollista. Toiminta perusasteella voi parhaimmillaan johdatella lasta tai vanhempaakin oppijaa itsellisen ja yksilöllisen luovuuden äärelle. Soitonopetuksella voidaan nähdä olevan it- 3

4 seisarvoa yksilön persoonan kehittäjänä soittoharrastuksen keston aikana, mutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan musiikillisen kasvatuksen ja koulutuksen olisi hyvä olla koko elämänkaarta rikastavaa. Oppilaitokset luonnehtivat toimintansa päämääriä opetussuunnitelmissaan hyvin yleisluontoisesti (Kurkela & al. 1999, s. 102), eivätkä opetussuunnitelmat näin ole välttämättä toimivassa suhteessa käytännön työskentelyn kanssa (mt. s. 103). Opetussuunnitelman ja käytännön toiminnan lähentäminen toisiinsa on oppilaitoksille haasteellinen tehtävä (mt. s. 105). Opetustyön kehittäminen suorastaan edellyttää, että toiminnan päämäärät pystytään määrittelemään, filosofisten arvojen ohella, myös konkreettisiksi. Musiikkioppilaitosten edustamat pehmeät arvot saattavat auttaa näkemään TVT:n ihmisläheisempänä. Teknologiapainotteinen lähtökohta tarvitsee rinnalleen näkemystä teknologiasta inhimillisen toiminnan palvelijana. Vahvana arvopohjana on soitonopetuksen alalla Suomessa nähty ammatillinen kouluttaminen. Oppilaat ymmärretään potentiaalisina musiikkialan ammattilaisina. (Kurkela & al. 1999, s. 141). Oppilaitosverkoston katsotaan kalastavan tehokkaasti mahdolliset musiikilliset lahjakkuudet kattavasti lähes koko maasta. Perusasteella tapahtuvan koulutuksen yleissivistävyyttä ei ole nähty toistaiseksi tavoittelemisen arvoiseksi. Kuitenkin osa oppilaitosten ongelmista kietoutuu ammattipainotteisuuden ja yleissivistävyyden muodostamalle akselille. Esimerkkinä mainittakoon perusasteella lopettaneiden suuri määrä ennen päästötodistuksen saamista. Heino & al. ilmoittavat (32) ilmoittavat lukuvuonna ,8 % kaikista perusasteella opiskelleista lopettaneen ennen päästötodistuksen saamista. Lopettaneiden määrä pitäisi kuitenkin laskea vuosikurssilla aloittaneiden määrästä. M. Hämäläisen pro gradu tutkielmassa (1998, 61) kerrotaan tutkielman otoksen, eräässä musiikkioppilaitoksessa aloittaneiden, keskeyttämisprosentiksi 37. Arvokeskustelulle ja tutkimukselle olisi siis alalla tarvetta. Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa Koulumaailman muutokset Viime vuosikymmen on muuttanut suomalaista koulumaailmaa nopeasti. Yhteiskunnassa tapahtunut murros kohti tietoyhteiskuntaa on heijastunut myös kouluun. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke on tavoitteensa mukaisesti ulottanut verkottamisen kaikkiin kouluihin. Pedagogisella rintamallakaan ei ole ollut hiljaista: Konstruktivistinen oppimisnäkemys on raivannut behavioristista opetusnäkemystä tieltään. Tässä voimakkaassa muutoksen tilassa musiikkioppilaitostenkin on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta ne eivät jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi opetuskentällä., Tulevaisuudessa oppilaat ovat kykeneviä ja kouliintuneita opiskelemaan TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten olisi edullista pystyä käyttämään näitä valmiuksia hyväksi soitonopiskelussa. Muutospaineet musiikkioppilaitoksia kohtaan ovat ulkoisten lisäksi myös sisäisiä. Soitonopettajakunnassa alkaa vähitellen olemaan ihmisiä, joiden kompetenssi TVT:n alueella mahdollistaa uusien opetuskäytäntöjen kehittämisen. Uuden tekniikan mahdollisuudet Goldsworthy (1999) tarkastelee TVT:a erilaisten linssien (lenses) kautta: 4

5 TVT:n kautta (through technology) tapahtuva soitonopetus käsittää videokonferenssitekniikalla tapahtuvan etäopetuksen muotoja. Mestarikurssien välittyminen useisiin oppilaitoksiin samanaikaisesti, niiden nauhoitettuina uudelleen esittäminen voidaan mainita esimerkkeinä. Sähköpostin ja reaaliaikaisen chat-viestinnän voitaisiin ajatella monipuolistavan opettajan ja oppilaan yhteydenpitoa. Simulaatioissa voidaan toistaa esimerkiksi teknisesti vaativa mekanismi. TVT:n avulla (with technology) toteutettava opetustapahtuman hallinta käsittää työvälineohjelmien, kuten tekstinkäsittely- tai nuotinkirjoitusohjelman, käytön. Myös videoiden ja Internet-sovellusten käyttö kuuluu tähän sarakkeeseen. TVT-ympäristö (around technology) tarkoittaa oppimiskeskuksia, kirjastoja etc., joita on mahdollista käyttää TVT:n avulla. Tähän luokkaan kuuluvat myös virtuaaliset ympäristöt, kuten musiikissa esimerkiksi nuotti- tai opetusmateriaalitietokannat. TVT opettajana (from technology). Soitinopetukseen ei vielä ole juuri tehty käyttökelpoisia opetussovelluksia. Niiden ovat laatineet lähinnä innokkaat harrastajat. On kuitenkin odotettavissa, että ansioituneet pedagogit yhä enenevässä määrin tulevat luomaan sovelluksia, jotka helpottavat pedagogisten ongelmatilanteiden ratkaisuja. Uuden tekniikan mahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan uuteen teknologiaan vaan tuovat mahdollisuuden läheisempään ja yksilöllisempään opetukseen. Esimerkiksi etäopetuksen menetelmien ja välineiden tuominen soitonopetukseen ei ole pelkästään etäännyttävä elementti vaan päinvastoin: se mahdollistaa eri tasoiset ja taajuiset kontaktit opettajan ja oppilaan välillä. WWW:n käyttö opetusmateriaalien lähteenä tuo tulevaisuudessa opettajan ja opiskelijan käyttöön maailman laajuisen kirjaston. Yhteistyö kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen tai opettajan välillä on mahdollista tehokkaalla tavalla. Opetuksen järjestelyt voivat olla joustavampia. Koulun ja musiikkioppilaitoksen välillä voisi olla yhteisiä kursseja, jossa oppilaitosten resursseja, niin aineellisia kuin opetuksellisia, käytettäisiin tehokkaasti hyväksi. TVT antaa musiikkioppilaitoksille mahdollisuuden vastata yhteiskunnan tarpeisiin järjestämällä erityisaiheista verkkokursseja, joihin voisivat osallistua asianharrastajat. Tämä avaisi musiikkioppilaitoksille tien yleissivistävän musiikinopetuksen alueella ja vastaisi osaltaan niihin paineisiin, joita musiikkioppilaitoksien ulkopuolelle jääneet tuovat. Tämä mahdollistaisi ikärajoitteiden poistumisen, - onhan valitettavaa, että nykyisin saatetaan kymmenvuotias katsoa liian vanhaksi musiikkioppilaitokseen opiskelijaksi, vaikka halua musiikilliselle ilmaisulle olisikin. Oppilaitosten eriarvoistuminen Yhteiskunnassamme on viime vuosikymmenellä nähty tieto- ja viestintäteknologinen kehitys tärkeänä apuna kasvatuksen ja oppimisen tapojen muuttajana. Suomi Tietoyhteiskunnaksi projekti satsasi verkottumiseen ja laitteistoihin valtavan määrän rahaa. Seuraava projekti, nyt käynnissä oleva, satsaa sisällön tuotantoon. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa tuetaan sellaisia oppilaitoksia ja oppilaitosmuotoja, jotka kehittävät toimintaansa TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten kannattaisi näin pysytellä valtavirran mukana ja pyrkiä integroitumaan muihin kasvatuksen ja koulutuksen muotoihin myös TVT:n avulla. Tella puhuu yhteisöllisestä eristäytymisestä. 5

6 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään oppilaitoksilta omaa sisäistä itsearviointia opetussuunnitelman ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle (s. 16). Laissa taiteen perusopetuksesta edellytetään koulutuksen järjestäjän arvioivan omaa toimintaansa sekä osallistuvan myös toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (7 ). Kurkela & al. mukaan lakiin kirjattu velvollisuus arvioida omaa toimintaa tarkoittaa opetuksen kehittämisen ja laadun parantamisen vuoksi tehtävää arviointityötä (s ). Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Seppo Tellan (1994, 49-55) esittämät neljä opetussovellutusten muotoa auttavat hahmottamaan TVT :n käytön nykytilaa musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden näkymiä. 1) Tekninen tietojenkäsittely käsittää tietokoneita ja tietojenkäsittelyä opetuksen kohteena, joten sen merkitys musiikkioppilaitoksissa on vähäinen. 2) Tietokoneperusteinen opetus jakautuu kahteen alahaaraan: tietokoneavusteiseen opetukseen ja tietokoneohjattuun opetukseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetus-, oppimisprosessin apuvälineenä. Tähän voisi musiikinopiskelussa sisällyttää säveltapailuohjelmat, jossa opiskelija yksin koneen kanssa opettelee esim. intervalleja. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opiskelijan valmiudet ja annetaan hänelle yksilöllistä opetusta. Tällaista opetusta on TVT :n avulla harjoitettu pianonsoiton opetuksessa, jossa opiskelija on voinut edetä opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti. 3) Kolmantena opetussovellutusten muotona on tietokoneen työvälinekäyttö, joka käsittää tietokoneohjelmien hyväksikäytön opetuksessa. Tänä päivänä tämä osa-alue on edustettuna musiikkioppilaitoksissa runsaimmin kuin muut opetussovellutusten muodot. Notaatio- ja sekvensseriohjelmien opetuskäyttö on varsin yleistä. Usein kyseessä on ryhmäopetus, jossa näitä ohjelmia käytetään apuna musiikin tuottamiseen. Oppiaineena on tällöin musiikin teknologia. 4) Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö antaa TVT :n käytölle joustavimman viitekehyksen musiikkioppilaitosten toiminnassa. Tässä opiskeluympäristössä oppimisen apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä. Myös kirjat ja muu oppimateriaali sisältyvät tähän oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyväksikäyttö oppimisympäristön osana korostuu. Konstruktivistinen oppimisnäkemys Kognitiivinen psykologia nousi 1900-luvun loppupuoliskolla keskeiseksi paradigmaksi. Se näkee ihmisen aktiivisena informaation käsittelijänä. Käsittely on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Tässä prosessissa oppiminen ei ole erillinen toiminto vaan liittyy saumattomasti yhteen havaitsemisen, muistamisen, ajattelun, päätöksenteon kanssa ja ihmisen 6

7 toiminnan kanssa. Ihminen on perusluonteeltaan aktiivisesti tavoitteisiin suuntautuva ja palautehakuinen. Tarpeet, aikeet ja odotukset yhdessä toimijan valikoiman ja tulkitseman palautteen kanssa ohjaavat toimintaa. Informaation vastaanotto, muokkaus ja tulkinta on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Tällaista näkemystä ihmisestä oppijana kutsutaan konstruktivismiksi ja se on viime vuosikymmeninä noussut johtavaksi kasvatustieteelliseksi näkemykseksi. (Rauste-von Wright & von Wright 1994, 17, 19.) Visioita TVT toimii perinteisen soitonopetuksen tukena laajentamalla opiskeluympäristöä virtuaaliseen suuntaan. Virtuaalinen luokkahuone: opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomuus, etäopetus. Edellä, tietotekniikan sovellutusten yhteydessä, kuvailtu avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö vastaa tulevaisuuden haasteisiin parhaiten. Tietoverkkojen tarjoamat palvelut mahdollistavat näiden visioiden toteutumisen ja toteuttamisen. Tiedon ja oppimateriaalin haku verkosta yleistyy. Omalta osaltaan opettajan työtä helpottaa SML :n portaali, jossa opetusmateriaali on valmiiksi luokiteltua ja käyttövalmiina. Yhteydet muihin lähteisiin ovat keskitetysti saatavilla samasta sivustosta. Tietoverkkojen käyttö tuo mukanaan uudenlaisen yhteisöllisyyden. Niin opettajat kuin oppilaat voivat osallistua keskusteluihin. Tarjolla voisi olla kauppapaikka, kirpputori, jossa voisi kierrättää esim. soittimia. Digitaalinen lehti uutisoisi ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Kansainvälisyys Etäopetuksen rooli opetuksen osana lisääntyy. Viikoittaisen lähiopetus oppitunnin lisäksi olisi mahdollisuus videoneuvottelujärjestelmää hyväksikäyttäen ohjata oppilasta useamminkin. Verkossa olisi myös tarjolla oppijaksoja, jotka helpottaisivat opiskelua silloin kun etäisyys oppilaitokseen suuri. Opiskelu olisi joustavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Soitonopettajuuden muutos. Soitonopetuksen perinteinen mestari-oppipoika malli saa TVT:n laajentamassa oppimisympäristössä rinnalleen opettajuuden, jossa opettaja toimii ohjaajana ja kanssaoppijana (Tella & al. 1998, 23). Itseohjautuvuus on paljon toistettu konstruktivismin avaintermi. Oppija hakeutuu sisäisen motivaation voimalla niiden asioiden ääreen, jotka häntä kiinnostavat, ja hakee omatoimisesti ratkaisuja oppimisen tuomiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään aikuisopiskelijoilla itsestään selvänä ominaisuutena. Lasten kohdalla itseohjautuvuus ei ole samankaltainen itsestäänselvyys. Aikuisten voidaan olettaa sietävän uusien asioiden omaksumiseen kuuluvia epävarmuuden ja epäpätevyyden tunteita paremmin kuin lasten. Lasten kohdalla voitaisiin ehkä käyttää termiä osittainen itseohjautuvuus, jossa opettaja kantaa osan oppimisvastuusta tai kykenee säätelemään oppimistapahtumaan liittyviä paineita lapsen henkisen sietokyvyn mukaan. TVT tuo oppimistapahtumaan mukanaan elementtejä, joiden avulla kynnys itselliseen toimintaan musiikin parissa saattaa helpottua. Lähtökohtia Sml:n palvelin Musiikkioppilaitosten verkottumisen tukena on Suomen musiikkioppilaitosten liiton palvelin (http://www.musiikkioppilaitokset.org). Palvelin toimii portaalina musiikkioppilaitosten opettajille ja opiskelijoille. Sivusto sisältää soitinkohtaista opetusmateriaalia sekä keskusteluryhmät. Lisäksi portaali tarjoaa opetukseen ja opettajan työhön liittyvää 7

8 informaatiota, käsitellen esimerkiksi ajankohtaisia pedagogisia kysymyksiä. Nopeasti löytyvät linkit edesauttavat sivuston käyttöä opetustilanteessakin oppimisympäristön osana. Palvelin tarjoaa yhteistyökumppaneille, mm. pedagogisille soitinyhdistyksille, tilaa ja mahdollisuuden tehdä omaa opetus materiaalia verkkoon. Move -hanke SML on mukana valtakunnallisessa MOVE hankkeessa (musiikinopetus verkossa). Tässä hankkeessa ovat alusta lähtien olleet mukana maamme musiikkikasvatuksen koulutusyksiköt Sibelius-Akatemiasta, Jyväskylän yliopistosta ja Oulun yliopistosta, sekä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian yksikkö. Hankkeen suunnittelutyöryhmässä on ollut mukana SML:n edustaja. Suunnittelutyöryhmään on kuulunut lisäksi jäseniä mm. ammattikorkeakoulujen sekä peruskoulujen ja lukion musiikinopetuksen parista. MOVE hankkeen tavoitteena on edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. MOVE pyrkii koordinoimaan valtakunnantasolla musiikkikentän verkottumishankkeita. (Lisää MOVE -hankkeesta osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö Syksyllä 2000 on käynnistynyt pohjoismaiden verkottumishanke, jonka on tarkoitus laajentua käsittämään koko Euroopan musiikkioppilaitoskenttää. EMU (European Music School Union) on eurooppalaisten musiikkioppilaitosten liittojen kattojärjestö, jolla ei vielä ole verkkotoimintaa. Näin pohjoismaisella musiikkioppilaitosyhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa sitä pioneeriperinnettä, joka Suomella on ollut tietoyhteiskuntahankkeissa. tavoitteet SML:n tiedotustoiminta siirtyy kokonaan sähköiseen muotoon (koulutustoiminnan suunnittelua) Jokaisessa musiikkioppilaitoksessa on lähiverkko, jossa vähintään yksi työpiste internetyhteyksineen on varattu opettajille ja yksi oppilaille. Jäsenoppilaitosten TVT-opetuskäytön strategia Jokainen laatii vuoteen 2002 mennessä (laadittava malli, jota oppilaitokset voivat käyttää strategian laadinnassa, esim. liitteenä?) Oppilaitokset osallistuvat SML:n palvelimen ylläpitoon tästä lähtien Verkko voi olla myös langaton, joka mahdollistaa opettajan kannettavan tietokoneen yhdistämisen verkkoon. Opettajat ottavat yhä enemmän TVT :n käyttöön opetuksessa. Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutus Suurin osa opettajien koulutuksesta koordinoidaan Ope.fi koulutushankkeeseen. Koulutus jakautuu kolmeen portaaseen: 1. vaihe: kaikilla TVT -perustaidot, 1 ov. 2. vaihe: TVT-opetuskäytön taidot puolella henkilökunnasta, 3-5 ov. 3. vaihe: erityisosaamisen alueita eri opistojen tarpeiden mukaan, osaajia n. 10 %. Lisänä ovat koulutusprojektit, seminaarit, joita järjestetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. MOVE hanke (Musiikinopetus verkossa) järjestää opettajien lisäkoulutusta. Tarjolla on Musiikin opettaja verkossa kurssi (3ov) ja vuosittaiset TeknoDida seminaarit. 8

9 Sisällöntuotanto SML edistää aktiivisesti verkko-opetusmateriaalin tuotantoa laajentaen näin oman portaalin pedagogisia resursseja. Yhteistyössä MOVE :n kanssa on mahdollisuus tuottaa innovatiivisia ja uusinta teknologiaa käyttäviä oppimisympäristöjä. SML tukee opettajien ja oppilaitoksien omaehtoista sisällöntuotantoa tarjoten sivustollaan toimintaa tukevia palveluja, kuten tietämysvarastoja, jotka sisältävät nuotti-, ääni- ja tekstimateriaalia. Pedagogiset yhdistykset voivat veloituksetta saada tilaa SML :n palvelimesta oman sisällön ja toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on myös saattaa yhteen tällä hetkellä enemmän tai vähemmän hajallaan toimivat sisällöntuottajat ja pyrkiä synenergiaetuihin ja poistamaan päällekkäisyyksiä. Rahoitus Mistä oppilaitokset voivat hakea rahoitusta, suunnittelu. SML ei ole tuottaja vaan hankkii erillisrahoitusta projekteille, auttaa etsimään kanavia, myös kansainvälisiä, rahoitukselle, toimii konsulttina (ja auttaa jäsenoppilaitoksia hakemusten teossa? Valmiit mallit?). Lähteet: HEINO, T & OJALA M-L Musiikkioppilaitokset lukuvuonna Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. HÄMÄLÄINEN, M Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KLEMETTINEN, T Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E Analyysi kuuden musiikkiopiston toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K Mielen maisemat ja musiikki. Helsinki: Hakapaino Oy. LEHTINEN, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. MONONEN-AALTONEN, M. ja LINTULA, A (toim.). Mediakasvatuksen tietostrategian teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutus-laitos: Studia Paedagogia 23. OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RAUSTE - von WRIGHT, M. & - von WRIGHT, J.1998 [1994]. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY. SINKO, M. ja LEHTINEN E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustannus. TELLA, S Teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab. TELLA, S. & MONONEN-AALTONEN, M. & KYNÄSLAHTI, H Towards a Communal Curriculum: Strategic Planning and the Emerging Knowledge of Media Education teoksessa Aspects of Media Education. Univercity of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino. TELLA, S Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia

10 10

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Teknologia musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä seminaari 12.2.2010, Espoo Kimmo Koskinen Muutosvoimia ja trendejä Tietoverkkojen voima lisääntyy Internet

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv

Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole SML pulmaparlamentti 11.09.2015 Jo muinaiset kreikkalaiset 3 näkökulmaa opetussuunnitelmaan 1) ops sisältöjen kokoelmana 2) ops systeemisenä kuvauksena oppimisesta

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Opi ja onnistu esteettä seminaari 17.11.2015 Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyötyötaidot Yhteisöllisen toimintakulttuuri kehittyminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline Ulla Angervo, Opetushallitus Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on toteutettu osana Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Paula Jordan 20.5.2011

Paula Jordan 20.5.2011 Osaava-hanke 2010-2012 Espoon musiikkiopisto, Kauniaisten musiikkiopisto, Kirkkonummen musiikkiopisto, Musiikkiopisto Juvenalia Kohti uutta kehittyvää musiikkiopistoa Paula Jordan 20.5.2011 Naapurioppilaitokset

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot