Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004. Vili Pesonen ja Georgij Putilin"

Transkriptio

1 Suomen musiikkioppilaitosten liitto Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin

2 Sisällysluettelo: Suomen musiikkioppilaitosten liitto...1 Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus...3 Johdanto...3 Suomen musiikkioppilaitosten liitto...3 Arvokeskustelu...3 Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa...4 Koulumaailman muutokset...4 Uuden tekniikan mahdollisuudet...4 Oppilaitosten eriarvoistuminen...5 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta...6 Tietotekniikan opetussovellutusten muodot...6 Konstruktivistinen oppimisnäkemys...6 Visioita...7 Lähtökohtia...7 Sml:n palvelin...7 Move -hanke...8 Kansainvälinen yhteistyö...8 Vuosittaiset tavoitteet...8 Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi...8 Tarvekartoitus...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Koulutus...8 Sisällöntuotanto...9 Rahoitus...9 Lähteet:...9 2

3 Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus Maailmassa, jonka meidän lapsemme näkevät, on sähkö vielä paljon suurempi tekijä kuin nykyään. Televisio (kaukonäkeminen) on aivan tavallista. Ja radio - niin - 60 vuoden kuluttua lapsemme puhelevat keskenään pienten taskuradioittensa välityksellä kadulla kulkiessaan ja ihmettelevät huonouttamme. Heti herättyään tulevaisuuden ihminen ottaa langattomastaan tuoreimmat tiedot, sitten hän kurkistaa televisiokoneeseen nähdäkseen, mitä toisella puolella maapalloa tapahtuu parhaillaan. Matkalla (virastoonsa) hän mahdollisesti pakinoi radion avulla kirjanpitäjänsä kanssa ja saa siten päivän tärkeimmät uutiset. Johdanto Tulevaisuuden ennustaminen on nykyisin vaikeampaa kuin vuonna Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kasvanut viime vuosisadan loppupuolelta aina vain nopeammin. Länsimaissa tuskin enää löytää elämänaluetta, johon TVT ei vaikuttaisi. Toiminnan muodot muuttuvat ja saavat uudenlaisia merkityksiä ja sisältöjä. Nopeutunut kehitys aiheuttaa myös uusia tarpeita eri instansseille arvioida tulevaa toimintaa ja sen kehyksiä. Musiikkiopistot ovat lyhyehkön, n. kolmikymmenvuotisen historiansa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa muun yhteiskunnan kehittyminen uhkaa jättää opistot perinteisine soitonopetuksen menetelmineen erilliseksi saarekkeeksi. Uuden teknologian mahdollisuudet ovat kuitenkin uhkia suuremmat. TVT:n avulla on mahdollista laventaa soitonopetuksen vuosisataisia käytäntöjä. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämisessä näyttäisi TVT tarjoavan soitonopetukseen ja musiikkikasvatukseen uusia ajatussuuntia ja -malleja. TVT saattaa luoda myös uusia tapoja ratkaista sellaisia alan ongelmia kuten esimerkiksi poikaoppilaiden vähyys. TVT mahdollistaa myös aivan uudella tavalla alalta tähän saakka Suomessa puuttuneen tutkimuksen. Jotta uusia mahdollisuuksia voitaisiin integroida nykyiseen toimintakulttuuriin, täytyy sitä varten laatia suunnitelmia. Tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta on (tieto)strategioiden laadinta nähtävissä olennaisena työtapana (Tella & al. 1998, 2). Strategiassa pitkälle menevien tavoitteiden ja visioiden ohella pohditaan tietoisesti niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä varten laaditaan toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös toiminta lähialojen kanssa. Strategia sisältää analyysiä vahvuusalueista ja uhkista. Tavoitteiden saavuttamista pyritään mittaamaan esimerkiksi aikadimension tai vaikuttavuuden avulla. (Tella & al. 1999, 33-34). Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) on vuonna 1956 perustettu musiikkioppilaitosten yhteinen kattojärjestö. Siihen kuuluu yhteensä 95 konservatoriota ja musiikkiopistoa eri puolilta Suomea. SML edistää musiikkioppilaitosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja tekee tunnetuksi niiden toimintaa ja tavoitteita, vastaa kurssitutkintovaatimusten laadinnasta ja jakelusta sekä hoitaa ja kehittää alan kansainvälisiä yhteyksiä. Liitolla on kolme palkattua toimihenkilöä ja hallitus. Sen toimisto sijaitsee Helsingissä Fredrikinkadulla. Arvokeskustelu Musiikkioppilaitokset luovat edellytyksiä lasten, nuorten ja aikuisten hyvälle ja rikkaalle elämälle (Klemettinen 1999, 1). Hyvä musiikkisuhde (esim. Kurkela 1994,?). Soitonopetus perustellaan yleensä sellaisilla filosofisilla käsitteillä, joiden mittaaminen ei ole mahdollista. Toiminta perusasteella voi parhaimmillaan johdatella lasta tai vanhempaakin oppijaa itsellisen ja yksilöllisen luovuuden äärelle. Soitonopetuksella voidaan nähdä olevan it- 3

4 seisarvoa yksilön persoonan kehittäjänä soittoharrastuksen keston aikana, mutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan musiikillisen kasvatuksen ja koulutuksen olisi hyvä olla koko elämänkaarta rikastavaa. Oppilaitokset luonnehtivat toimintansa päämääriä opetussuunnitelmissaan hyvin yleisluontoisesti (Kurkela & al. 1999, s. 102), eivätkä opetussuunnitelmat näin ole välttämättä toimivassa suhteessa käytännön työskentelyn kanssa (mt. s. 103). Opetussuunnitelman ja käytännön toiminnan lähentäminen toisiinsa on oppilaitoksille haasteellinen tehtävä (mt. s. 105). Opetustyön kehittäminen suorastaan edellyttää, että toiminnan päämäärät pystytään määrittelemään, filosofisten arvojen ohella, myös konkreettisiksi. Musiikkioppilaitosten edustamat pehmeät arvot saattavat auttaa näkemään TVT:n ihmisläheisempänä. Teknologiapainotteinen lähtökohta tarvitsee rinnalleen näkemystä teknologiasta inhimillisen toiminnan palvelijana. Vahvana arvopohjana on soitonopetuksen alalla Suomessa nähty ammatillinen kouluttaminen. Oppilaat ymmärretään potentiaalisina musiikkialan ammattilaisina. (Kurkela & al. 1999, s. 141). Oppilaitosverkoston katsotaan kalastavan tehokkaasti mahdolliset musiikilliset lahjakkuudet kattavasti lähes koko maasta. Perusasteella tapahtuvan koulutuksen yleissivistävyyttä ei ole nähty toistaiseksi tavoittelemisen arvoiseksi. Kuitenkin osa oppilaitosten ongelmista kietoutuu ammattipainotteisuuden ja yleissivistävyyden muodostamalle akselille. Esimerkkinä mainittakoon perusasteella lopettaneiden suuri määrä ennen päästötodistuksen saamista. Heino & al. ilmoittavat (32) ilmoittavat lukuvuonna ,8 % kaikista perusasteella opiskelleista lopettaneen ennen päästötodistuksen saamista. Lopettaneiden määrä pitäisi kuitenkin laskea vuosikurssilla aloittaneiden määrästä. M. Hämäläisen pro gradu tutkielmassa (1998, 61) kerrotaan tutkielman otoksen, eräässä musiikkioppilaitoksessa aloittaneiden, keskeyttämisprosentiksi 37. Arvokeskustelulle ja tutkimukselle olisi siis alalla tarvetta. Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa Koulumaailman muutokset Viime vuosikymmen on muuttanut suomalaista koulumaailmaa nopeasti. Yhteiskunnassa tapahtunut murros kohti tietoyhteiskuntaa on heijastunut myös kouluun. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke on tavoitteensa mukaisesti ulottanut verkottamisen kaikkiin kouluihin. Pedagogisella rintamallakaan ei ole ollut hiljaista: Konstruktivistinen oppimisnäkemys on raivannut behavioristista opetusnäkemystä tieltään. Tässä voimakkaassa muutoksen tilassa musiikkioppilaitostenkin on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta ne eivät jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi opetuskentällä., Tulevaisuudessa oppilaat ovat kykeneviä ja kouliintuneita opiskelemaan TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten olisi edullista pystyä käyttämään näitä valmiuksia hyväksi soitonopiskelussa. Muutospaineet musiikkioppilaitoksia kohtaan ovat ulkoisten lisäksi myös sisäisiä. Soitonopettajakunnassa alkaa vähitellen olemaan ihmisiä, joiden kompetenssi TVT:n alueella mahdollistaa uusien opetuskäytäntöjen kehittämisen. Uuden tekniikan mahdollisuudet Goldsworthy (1999) tarkastelee TVT:a erilaisten linssien (lenses) kautta: 4

5 TVT:n kautta (through technology) tapahtuva soitonopetus käsittää videokonferenssitekniikalla tapahtuvan etäopetuksen muotoja. Mestarikurssien välittyminen useisiin oppilaitoksiin samanaikaisesti, niiden nauhoitettuina uudelleen esittäminen voidaan mainita esimerkkeinä. Sähköpostin ja reaaliaikaisen chat-viestinnän voitaisiin ajatella monipuolistavan opettajan ja oppilaan yhteydenpitoa. Simulaatioissa voidaan toistaa esimerkiksi teknisesti vaativa mekanismi. TVT:n avulla (with technology) toteutettava opetustapahtuman hallinta käsittää työvälineohjelmien, kuten tekstinkäsittely- tai nuotinkirjoitusohjelman, käytön. Myös videoiden ja Internet-sovellusten käyttö kuuluu tähän sarakkeeseen. TVT-ympäristö (around technology) tarkoittaa oppimiskeskuksia, kirjastoja etc., joita on mahdollista käyttää TVT:n avulla. Tähän luokkaan kuuluvat myös virtuaaliset ympäristöt, kuten musiikissa esimerkiksi nuotti- tai opetusmateriaalitietokannat. TVT opettajana (from technology). Soitinopetukseen ei vielä ole juuri tehty käyttökelpoisia opetussovelluksia. Niiden ovat laatineet lähinnä innokkaat harrastajat. On kuitenkin odotettavissa, että ansioituneet pedagogit yhä enenevässä määrin tulevat luomaan sovelluksia, jotka helpottavat pedagogisten ongelmatilanteiden ratkaisuja. Uuden tekniikan mahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan uuteen teknologiaan vaan tuovat mahdollisuuden läheisempään ja yksilöllisempään opetukseen. Esimerkiksi etäopetuksen menetelmien ja välineiden tuominen soitonopetukseen ei ole pelkästään etäännyttävä elementti vaan päinvastoin: se mahdollistaa eri tasoiset ja taajuiset kontaktit opettajan ja oppilaan välillä. WWW:n käyttö opetusmateriaalien lähteenä tuo tulevaisuudessa opettajan ja opiskelijan käyttöön maailman laajuisen kirjaston. Yhteistyö kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen tai opettajan välillä on mahdollista tehokkaalla tavalla. Opetuksen järjestelyt voivat olla joustavampia. Koulun ja musiikkioppilaitoksen välillä voisi olla yhteisiä kursseja, jossa oppilaitosten resursseja, niin aineellisia kuin opetuksellisia, käytettäisiin tehokkaasti hyväksi. TVT antaa musiikkioppilaitoksille mahdollisuuden vastata yhteiskunnan tarpeisiin järjestämällä erityisaiheista verkkokursseja, joihin voisivat osallistua asianharrastajat. Tämä avaisi musiikkioppilaitoksille tien yleissivistävän musiikinopetuksen alueella ja vastaisi osaltaan niihin paineisiin, joita musiikkioppilaitoksien ulkopuolelle jääneet tuovat. Tämä mahdollistaisi ikärajoitteiden poistumisen, - onhan valitettavaa, että nykyisin saatetaan kymmenvuotias katsoa liian vanhaksi musiikkioppilaitokseen opiskelijaksi, vaikka halua musiikilliselle ilmaisulle olisikin. Oppilaitosten eriarvoistuminen Yhteiskunnassamme on viime vuosikymmenellä nähty tieto- ja viestintäteknologinen kehitys tärkeänä apuna kasvatuksen ja oppimisen tapojen muuttajana. Suomi Tietoyhteiskunnaksi projekti satsasi verkottumiseen ja laitteistoihin valtavan määrän rahaa. Seuraava projekti, nyt käynnissä oleva, satsaa sisällön tuotantoon. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa tuetaan sellaisia oppilaitoksia ja oppilaitosmuotoja, jotka kehittävät toimintaansa TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten kannattaisi näin pysytellä valtavirran mukana ja pyrkiä integroitumaan muihin kasvatuksen ja koulutuksen muotoihin myös TVT:n avulla. Tella puhuu yhteisöllisestä eristäytymisestä. 5

6 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään oppilaitoksilta omaa sisäistä itsearviointia opetussuunnitelman ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle (s. 16). Laissa taiteen perusopetuksesta edellytetään koulutuksen järjestäjän arvioivan omaa toimintaansa sekä osallistuvan myös toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (7 ). Kurkela & al. mukaan lakiin kirjattu velvollisuus arvioida omaa toimintaa tarkoittaa opetuksen kehittämisen ja laadun parantamisen vuoksi tehtävää arviointityötä (s ). Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Seppo Tellan (1994, 49-55) esittämät neljä opetussovellutusten muotoa auttavat hahmottamaan TVT :n käytön nykytilaa musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden näkymiä. 1) Tekninen tietojenkäsittely käsittää tietokoneita ja tietojenkäsittelyä opetuksen kohteena, joten sen merkitys musiikkioppilaitoksissa on vähäinen. 2) Tietokoneperusteinen opetus jakautuu kahteen alahaaraan: tietokoneavusteiseen opetukseen ja tietokoneohjattuun opetukseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetus-, oppimisprosessin apuvälineenä. Tähän voisi musiikinopiskelussa sisällyttää säveltapailuohjelmat, jossa opiskelija yksin koneen kanssa opettelee esim. intervalleja. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opiskelijan valmiudet ja annetaan hänelle yksilöllistä opetusta. Tällaista opetusta on TVT :n avulla harjoitettu pianonsoiton opetuksessa, jossa opiskelija on voinut edetä opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti. 3) Kolmantena opetussovellutusten muotona on tietokoneen työvälinekäyttö, joka käsittää tietokoneohjelmien hyväksikäytön opetuksessa. Tänä päivänä tämä osa-alue on edustettuna musiikkioppilaitoksissa runsaimmin kuin muut opetussovellutusten muodot. Notaatio- ja sekvensseriohjelmien opetuskäyttö on varsin yleistä. Usein kyseessä on ryhmäopetus, jossa näitä ohjelmia käytetään apuna musiikin tuottamiseen. Oppiaineena on tällöin musiikin teknologia. 4) Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö antaa TVT :n käytölle joustavimman viitekehyksen musiikkioppilaitosten toiminnassa. Tässä opiskeluympäristössä oppimisen apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä. Myös kirjat ja muu oppimateriaali sisältyvät tähän oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyväksikäyttö oppimisympäristön osana korostuu. Konstruktivistinen oppimisnäkemys Kognitiivinen psykologia nousi 1900-luvun loppupuoliskolla keskeiseksi paradigmaksi. Se näkee ihmisen aktiivisena informaation käsittelijänä. Käsittely on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Tässä prosessissa oppiminen ei ole erillinen toiminto vaan liittyy saumattomasti yhteen havaitsemisen, muistamisen, ajattelun, päätöksenteon kanssa ja ihmisen 6

7 toiminnan kanssa. Ihminen on perusluonteeltaan aktiivisesti tavoitteisiin suuntautuva ja palautehakuinen. Tarpeet, aikeet ja odotukset yhdessä toimijan valikoiman ja tulkitseman palautteen kanssa ohjaavat toimintaa. Informaation vastaanotto, muokkaus ja tulkinta on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Tällaista näkemystä ihmisestä oppijana kutsutaan konstruktivismiksi ja se on viime vuosikymmeninä noussut johtavaksi kasvatustieteelliseksi näkemykseksi. (Rauste-von Wright & von Wright 1994, 17, 19.) Visioita TVT toimii perinteisen soitonopetuksen tukena laajentamalla opiskeluympäristöä virtuaaliseen suuntaan. Virtuaalinen luokkahuone: opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomuus, etäopetus. Edellä, tietotekniikan sovellutusten yhteydessä, kuvailtu avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö vastaa tulevaisuuden haasteisiin parhaiten. Tietoverkkojen tarjoamat palvelut mahdollistavat näiden visioiden toteutumisen ja toteuttamisen. Tiedon ja oppimateriaalin haku verkosta yleistyy. Omalta osaltaan opettajan työtä helpottaa SML :n portaali, jossa opetusmateriaali on valmiiksi luokiteltua ja käyttövalmiina. Yhteydet muihin lähteisiin ovat keskitetysti saatavilla samasta sivustosta. Tietoverkkojen käyttö tuo mukanaan uudenlaisen yhteisöllisyyden. Niin opettajat kuin oppilaat voivat osallistua keskusteluihin. Tarjolla voisi olla kauppapaikka, kirpputori, jossa voisi kierrättää esim. soittimia. Digitaalinen lehti uutisoisi ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Kansainvälisyys Etäopetuksen rooli opetuksen osana lisääntyy. Viikoittaisen lähiopetus oppitunnin lisäksi olisi mahdollisuus videoneuvottelujärjestelmää hyväksikäyttäen ohjata oppilasta useamminkin. Verkossa olisi myös tarjolla oppijaksoja, jotka helpottaisivat opiskelua silloin kun etäisyys oppilaitokseen suuri. Opiskelu olisi joustavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Soitonopettajuuden muutos. Soitonopetuksen perinteinen mestari-oppipoika malli saa TVT:n laajentamassa oppimisympäristössä rinnalleen opettajuuden, jossa opettaja toimii ohjaajana ja kanssaoppijana (Tella & al. 1998, 23). Itseohjautuvuus on paljon toistettu konstruktivismin avaintermi. Oppija hakeutuu sisäisen motivaation voimalla niiden asioiden ääreen, jotka häntä kiinnostavat, ja hakee omatoimisesti ratkaisuja oppimisen tuomiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään aikuisopiskelijoilla itsestään selvänä ominaisuutena. Lasten kohdalla itseohjautuvuus ei ole samankaltainen itsestäänselvyys. Aikuisten voidaan olettaa sietävän uusien asioiden omaksumiseen kuuluvia epävarmuuden ja epäpätevyyden tunteita paremmin kuin lasten. Lasten kohdalla voitaisiin ehkä käyttää termiä osittainen itseohjautuvuus, jossa opettaja kantaa osan oppimisvastuusta tai kykenee säätelemään oppimistapahtumaan liittyviä paineita lapsen henkisen sietokyvyn mukaan. TVT tuo oppimistapahtumaan mukanaan elementtejä, joiden avulla kynnys itselliseen toimintaan musiikin parissa saattaa helpottua. Lähtökohtia Sml:n palvelin Musiikkioppilaitosten verkottumisen tukena on Suomen musiikkioppilaitosten liiton palvelin (http://www.musiikkioppilaitokset.org). Palvelin toimii portaalina musiikkioppilaitosten opettajille ja opiskelijoille. Sivusto sisältää soitinkohtaista opetusmateriaalia sekä keskusteluryhmät. Lisäksi portaali tarjoaa opetukseen ja opettajan työhön liittyvää 7

8 informaatiota, käsitellen esimerkiksi ajankohtaisia pedagogisia kysymyksiä. Nopeasti löytyvät linkit edesauttavat sivuston käyttöä opetustilanteessakin oppimisympäristön osana. Palvelin tarjoaa yhteistyökumppaneille, mm. pedagogisille soitinyhdistyksille, tilaa ja mahdollisuuden tehdä omaa opetus materiaalia verkkoon. Move -hanke SML on mukana valtakunnallisessa MOVE hankkeessa (musiikinopetus verkossa). Tässä hankkeessa ovat alusta lähtien olleet mukana maamme musiikkikasvatuksen koulutusyksiköt Sibelius-Akatemiasta, Jyväskylän yliopistosta ja Oulun yliopistosta, sekä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian yksikkö. Hankkeen suunnittelutyöryhmässä on ollut mukana SML:n edustaja. Suunnittelutyöryhmään on kuulunut lisäksi jäseniä mm. ammattikorkeakoulujen sekä peruskoulujen ja lukion musiikinopetuksen parista. MOVE hankkeen tavoitteena on edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. MOVE pyrkii koordinoimaan valtakunnantasolla musiikkikentän verkottumishankkeita. (Lisää MOVE -hankkeesta osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö Syksyllä 2000 on käynnistynyt pohjoismaiden verkottumishanke, jonka on tarkoitus laajentua käsittämään koko Euroopan musiikkioppilaitoskenttää. EMU (European Music School Union) on eurooppalaisten musiikkioppilaitosten liittojen kattojärjestö, jolla ei vielä ole verkkotoimintaa. Näin pohjoismaisella musiikkioppilaitosyhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa sitä pioneeriperinnettä, joka Suomella on ollut tietoyhteiskuntahankkeissa. tavoitteet SML:n tiedotustoiminta siirtyy kokonaan sähköiseen muotoon (koulutustoiminnan suunnittelua) Jokaisessa musiikkioppilaitoksessa on lähiverkko, jossa vähintään yksi työpiste internetyhteyksineen on varattu opettajille ja yksi oppilaille. Jäsenoppilaitosten TVT-opetuskäytön strategia Jokainen laatii vuoteen 2002 mennessä (laadittava malli, jota oppilaitokset voivat käyttää strategian laadinnassa, esim. liitteenä?) Oppilaitokset osallistuvat SML:n palvelimen ylläpitoon tästä lähtien Verkko voi olla myös langaton, joka mahdollistaa opettajan kannettavan tietokoneen yhdistämisen verkkoon. Opettajat ottavat yhä enemmän TVT :n käyttöön opetuksessa. Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutus Suurin osa opettajien koulutuksesta koordinoidaan Ope.fi koulutushankkeeseen. Koulutus jakautuu kolmeen portaaseen: 1. vaihe: kaikilla TVT -perustaidot, 1 ov. 2. vaihe: TVT-opetuskäytön taidot puolella henkilökunnasta, 3-5 ov. 3. vaihe: erityisosaamisen alueita eri opistojen tarpeiden mukaan, osaajia n. 10 %. Lisänä ovat koulutusprojektit, seminaarit, joita järjestetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. MOVE hanke (Musiikinopetus verkossa) järjestää opettajien lisäkoulutusta. Tarjolla on Musiikin opettaja verkossa kurssi (3ov) ja vuosittaiset TeknoDida seminaarit. 8

9 Sisällöntuotanto SML edistää aktiivisesti verkko-opetusmateriaalin tuotantoa laajentaen näin oman portaalin pedagogisia resursseja. Yhteistyössä MOVE :n kanssa on mahdollisuus tuottaa innovatiivisia ja uusinta teknologiaa käyttäviä oppimisympäristöjä. SML tukee opettajien ja oppilaitoksien omaehtoista sisällöntuotantoa tarjoten sivustollaan toimintaa tukevia palveluja, kuten tietämysvarastoja, jotka sisältävät nuotti-, ääni- ja tekstimateriaalia. Pedagogiset yhdistykset voivat veloituksetta saada tilaa SML :n palvelimesta oman sisällön ja toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on myös saattaa yhteen tällä hetkellä enemmän tai vähemmän hajallaan toimivat sisällöntuottajat ja pyrkiä synenergiaetuihin ja poistamaan päällekkäisyyksiä. Rahoitus Mistä oppilaitokset voivat hakea rahoitusta, suunnittelu. SML ei ole tuottaja vaan hankkii erillisrahoitusta projekteille, auttaa etsimään kanavia, myös kansainvälisiä, rahoitukselle, toimii konsulttina (ja auttaa jäsenoppilaitoksia hakemusten teossa? Valmiit mallit?). Lähteet: HEINO, T & OJALA M-L Musiikkioppilaitokset lukuvuonna Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. HÄMÄLÄINEN, M Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KLEMETTINEN, T Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E Analyysi kuuden musiikkiopiston toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K Mielen maisemat ja musiikki. Helsinki: Hakapaino Oy. LEHTINEN, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. MONONEN-AALTONEN, M. ja LINTULA, A (toim.). Mediakasvatuksen tietostrategian teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutus-laitos: Studia Paedagogia 23. OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RAUSTE - von WRIGHT, M. & - von WRIGHT, J.1998 [1994]. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY. SINKO, M. ja LEHTINEN E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustannus. TELLA, S Teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab. TELLA, S. & MONONEN-AALTONEN, M. & KYNÄSLAHTI, H Towards a Communal Curriculum: Strategic Planning and the Emerging Knowledge of Media Education teoksessa Aspects of Media Education. Univercity of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino. TELLA, S Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia

10 10

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen Georgij Putilin Mediakasvatus15ov/ Mediakasvatuksen perusteet Essee Syyslukukausi 2000 Ohjaaja: Ilta-Kanerva

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista

Lisätiedot

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa. Pilotointiraportti TeknoDida 2015

Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa. Pilotointiraportti TeknoDida 2015 Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa Pilotointiraportti TeknoDida 2015 Musiikkiteknologian oppisisällöt musiikkioppilaitoksissa "...jos saisimme musiikkiopiston musiikkiteknologian opetussisällöt

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Sivu 1/7 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Diaarinumero: 51/575/2016 1. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu https://peda.net/ohjeet https://peda.net/jyvaskyla/ict/pedanet 9.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Teknologia musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä seminaari 12.2.2010, Espoo Kimmo Koskinen Muutosvoimia ja trendejä Tietoverkkojen voima lisääntyy Internet

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään monipuolisesti oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Uusi mobiilioppiminen Vantaalla Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Kuka? Kehittämispäällikkö, Vantaan sivistysvirasto FT, TM; postdoc-sopimustutkija, SIS, Tampereen yliopisto Palvelu- ja organisaatiomuotoilija

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot