Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin
|
|
- Ilona Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen musiikkioppilaitosten liitto Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Vili Pesonen ja Georgij Putilin
2 Sisällysluettelo: Suomen musiikkioppilaitosten liitto...1 Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus...3 Johdanto...3 Suomen musiikkioppilaitosten liitto...3 Arvokeskustelu...3 Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa...4 Koulumaailman muutokset...4 Uuden tekniikan mahdollisuudet...4 Oppilaitosten eriarvoistuminen...5 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta...6 Tietotekniikan opetussovellutusten muodot...6 Konstruktivistinen oppimisnäkemys...6 Visioita...7 Lähtökohtia...7 Sml:n palvelin...7 Move -hanke...8 Kansainvälinen yhteistyö...8 Vuosittaiset tavoitteet...8 Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi...8 Tarvekartoitus...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Koulutus...8 Sisällöntuotanto...9 Rahoitus...9 Lähteet:...9 2
3 Seura-lehti vuodelta 1934 : Tulevaisuuden kuvaus Maailmassa, jonka meidän lapsemme näkevät, on sähkö vielä paljon suurempi tekijä kuin nykyään. Televisio (kaukonäkeminen) on aivan tavallista. Ja radio - niin - 60 vuoden kuluttua lapsemme puhelevat keskenään pienten taskuradioittensa välityksellä kadulla kulkiessaan ja ihmettelevät huonouttamme. Heti herättyään tulevaisuuden ihminen ottaa langattomastaan tuoreimmat tiedot, sitten hän kurkistaa televisiokoneeseen nähdäkseen, mitä toisella puolella maapalloa tapahtuu parhaillaan. Matkalla (virastoonsa) hän mahdollisesti pakinoi radion avulla kirjanpitäjänsä kanssa ja saa siten päivän tärkeimmät uutiset. Johdanto Tulevaisuuden ennustaminen on nykyisin vaikeampaa kuin vuonna Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kasvanut viime vuosisadan loppupuolelta aina vain nopeammin. Länsimaissa tuskin enää löytää elämänaluetta, johon TVT ei vaikuttaisi. Toiminnan muodot muuttuvat ja saavat uudenlaisia merkityksiä ja sisältöjä. Nopeutunut kehitys aiheuttaa myös uusia tarpeita eri instansseille arvioida tulevaa toimintaa ja sen kehyksiä. Musiikkiopistot ovat lyhyehkön, n. kolmikymmenvuotisen historiansa aikana ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa muun yhteiskunnan kehittyminen uhkaa jättää opistot perinteisine soitonopetuksen menetelmineen erilliseksi saarekkeeksi. Uuden teknologian mahdollisuudet ovat kuitenkin uhkia suuremmat. TVT:n avulla on mahdollista laventaa soitonopetuksen vuosisataisia käytäntöjä. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämisessä näyttäisi TVT tarjoavan soitonopetukseen ja musiikkikasvatukseen uusia ajatussuuntia ja -malleja. TVT saattaa luoda myös uusia tapoja ratkaista sellaisia alan ongelmia kuten esimerkiksi poikaoppilaiden vähyys. TVT mahdollistaa myös aivan uudella tavalla alalta tähän saakka Suomessa puuttuneen tutkimuksen. Jotta uusia mahdollisuuksia voitaisiin integroida nykyiseen toimintakulttuuriin, täytyy sitä varten laatia suunnitelmia. Tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta on (tieto)strategioiden laadinta nähtävissä olennaisena työtapana (Tella & al. 1998, 2). Strategiassa pitkälle menevien tavoitteiden ja visioiden ohella pohditaan tietoisesti niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä varten laaditaan toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös toiminta lähialojen kanssa. Strategia sisältää analyysiä vahvuusalueista ja uhkista. Tavoitteiden saavuttamista pyritään mittaamaan esimerkiksi aikadimension tai vaikuttavuuden avulla. (Tella & al. 1999, 33-34). Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) on vuonna 1956 perustettu musiikkioppilaitosten yhteinen kattojärjestö. Siihen kuuluu yhteensä 95 konservatoriota ja musiikkiopistoa eri puolilta Suomea. SML edistää musiikkioppilaitosten taiteellista ja ammatillista tasoa ja tekee tunnetuksi niiden toimintaa ja tavoitteita, vastaa kurssitutkintovaatimusten laadinnasta ja jakelusta sekä hoitaa ja kehittää alan kansainvälisiä yhteyksiä. Liitolla on kolme palkattua toimihenkilöä ja hallitus. Sen toimisto sijaitsee Helsingissä Fredrikinkadulla. Arvokeskustelu Musiikkioppilaitokset luovat edellytyksiä lasten, nuorten ja aikuisten hyvälle ja rikkaalle elämälle (Klemettinen 1999, 1). Hyvä musiikkisuhde (esim. Kurkela 1994,?). Soitonopetus perustellaan yleensä sellaisilla filosofisilla käsitteillä, joiden mittaaminen ei ole mahdollista. Toiminta perusasteella voi parhaimmillaan johdatella lasta tai vanhempaakin oppijaa itsellisen ja yksilöllisen luovuuden äärelle. Soitonopetuksella voidaan nähdä olevan it- 3
4 seisarvoa yksilön persoonan kehittäjänä soittoharrastuksen keston aikana, mutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan musiikillisen kasvatuksen ja koulutuksen olisi hyvä olla koko elämänkaarta rikastavaa. Oppilaitokset luonnehtivat toimintansa päämääriä opetussuunnitelmissaan hyvin yleisluontoisesti (Kurkela & al. 1999, s. 102), eivätkä opetussuunnitelmat näin ole välttämättä toimivassa suhteessa käytännön työskentelyn kanssa (mt. s. 103). Opetussuunnitelman ja käytännön toiminnan lähentäminen toisiinsa on oppilaitoksille haasteellinen tehtävä (mt. s. 105). Opetustyön kehittäminen suorastaan edellyttää, että toiminnan päämäärät pystytään määrittelemään, filosofisten arvojen ohella, myös konkreettisiksi. Musiikkioppilaitosten edustamat pehmeät arvot saattavat auttaa näkemään TVT:n ihmisläheisempänä. Teknologiapainotteinen lähtökohta tarvitsee rinnalleen näkemystä teknologiasta inhimillisen toiminnan palvelijana. Vahvana arvopohjana on soitonopetuksen alalla Suomessa nähty ammatillinen kouluttaminen. Oppilaat ymmärretään potentiaalisina musiikkialan ammattilaisina. (Kurkela & al. 1999, s. 141). Oppilaitosverkoston katsotaan kalastavan tehokkaasti mahdolliset musiikilliset lahjakkuudet kattavasti lähes koko maasta. Perusasteella tapahtuvan koulutuksen yleissivistävyyttä ei ole nähty toistaiseksi tavoittelemisen arvoiseksi. Kuitenkin osa oppilaitosten ongelmista kietoutuu ammattipainotteisuuden ja yleissivistävyyden muodostamalle akselille. Esimerkkinä mainittakoon perusasteella lopettaneiden suuri määrä ennen päästötodistuksen saamista. Heino & al. ilmoittavat (32) ilmoittavat lukuvuonna ,8 % kaikista perusasteella opiskelleista lopettaneen ennen päästötodistuksen saamista. Lopettaneiden määrä pitäisi kuitenkin laskea vuosikurssilla aloittaneiden määrästä. M. Hämäläisen pro gradu tutkielmassa (1998, 61) kerrotaan tutkielman otoksen, eräässä musiikkioppilaitoksessa aloittaneiden, keskeyttämisprosentiksi 37. Arvokeskustelulle ja tutkimukselle olisi siis alalla tarvetta. Perusteita TVT :n käytölle soitonopetuksessa Koulumaailman muutokset Viime vuosikymmen on muuttanut suomalaista koulumaailmaa nopeasti. Yhteiskunnassa tapahtunut murros kohti tietoyhteiskuntaa on heijastunut myös kouluun. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke on tavoitteensa mukaisesti ulottanut verkottamisen kaikkiin kouluihin. Pedagogisella rintamallakaan ei ole ollut hiljaista: Konstruktivistinen oppimisnäkemys on raivannut behavioristista opetusnäkemystä tieltään. Tässä voimakkaassa muutoksen tilassa musiikkioppilaitostenkin on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta ne eivät jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi opetuskentällä., Tulevaisuudessa oppilaat ovat kykeneviä ja kouliintuneita opiskelemaan TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten olisi edullista pystyä käyttämään näitä valmiuksia hyväksi soitonopiskelussa. Muutospaineet musiikkioppilaitoksia kohtaan ovat ulkoisten lisäksi myös sisäisiä. Soitonopettajakunnassa alkaa vähitellen olemaan ihmisiä, joiden kompetenssi TVT:n alueella mahdollistaa uusien opetuskäytäntöjen kehittämisen. Uuden tekniikan mahdollisuudet Goldsworthy (1999) tarkastelee TVT:a erilaisten linssien (lenses) kautta: 4
5 TVT:n kautta (through technology) tapahtuva soitonopetus käsittää videokonferenssitekniikalla tapahtuvan etäopetuksen muotoja. Mestarikurssien välittyminen useisiin oppilaitoksiin samanaikaisesti, niiden nauhoitettuina uudelleen esittäminen voidaan mainita esimerkkeinä. Sähköpostin ja reaaliaikaisen chat-viestinnän voitaisiin ajatella monipuolistavan opettajan ja oppilaan yhteydenpitoa. Simulaatioissa voidaan toistaa esimerkiksi teknisesti vaativa mekanismi. TVT:n avulla (with technology) toteutettava opetustapahtuman hallinta käsittää työvälineohjelmien, kuten tekstinkäsittely- tai nuotinkirjoitusohjelman, käytön. Myös videoiden ja Internet-sovellusten käyttö kuuluu tähän sarakkeeseen. TVT-ympäristö (around technology) tarkoittaa oppimiskeskuksia, kirjastoja etc., joita on mahdollista käyttää TVT:n avulla. Tähän luokkaan kuuluvat myös virtuaaliset ympäristöt, kuten musiikissa esimerkiksi nuotti- tai opetusmateriaalitietokannat. TVT opettajana (from technology). Soitinopetukseen ei vielä ole juuri tehty käyttökelpoisia opetussovelluksia. Niiden ovat laatineet lähinnä innokkaat harrastajat. On kuitenkin odotettavissa, että ansioituneet pedagogit yhä enenevässä määrin tulevat luomaan sovelluksia, jotka helpottavat pedagogisten ongelmatilanteiden ratkaisuja. Uuden tekniikan mahdollisuudet eivät rajoitu ainoastaan uuteen teknologiaan vaan tuovat mahdollisuuden läheisempään ja yksilöllisempään opetukseen. Esimerkiksi etäopetuksen menetelmien ja välineiden tuominen soitonopetukseen ei ole pelkästään etäännyttävä elementti vaan päinvastoin: se mahdollistaa eri tasoiset ja taajuiset kontaktit opettajan ja oppilaan välillä. WWW:n käyttö opetusmateriaalien lähteenä tuo tulevaisuudessa opettajan ja opiskelijan käyttöön maailman laajuisen kirjaston. Yhteistyö kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen tai opettajan välillä on mahdollista tehokkaalla tavalla. Opetuksen järjestelyt voivat olla joustavampia. Koulun ja musiikkioppilaitoksen välillä voisi olla yhteisiä kursseja, jossa oppilaitosten resursseja, niin aineellisia kuin opetuksellisia, käytettäisiin tehokkaasti hyväksi. TVT antaa musiikkioppilaitoksille mahdollisuuden vastata yhteiskunnan tarpeisiin järjestämällä erityisaiheista verkkokursseja, joihin voisivat osallistua asianharrastajat. Tämä avaisi musiikkioppilaitoksille tien yleissivistävän musiikinopetuksen alueella ja vastaisi osaltaan niihin paineisiin, joita musiikkioppilaitoksien ulkopuolelle jääneet tuovat. Tämä mahdollistaisi ikärajoitteiden poistumisen, - onhan valitettavaa, että nykyisin saatetaan kymmenvuotias katsoa liian vanhaksi musiikkioppilaitokseen opiskelijaksi, vaikka halua musiikilliselle ilmaisulle olisikin. Oppilaitosten eriarvoistuminen Yhteiskunnassamme on viime vuosikymmenellä nähty tieto- ja viestintäteknologinen kehitys tärkeänä apuna kasvatuksen ja oppimisen tapojen muuttajana. Suomi Tietoyhteiskunnaksi projekti satsasi verkottumiseen ja laitteistoihin valtavan määrän rahaa. Seuraava projekti, nyt käynnissä oleva, satsaa sisällön tuotantoon. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa tuetaan sellaisia oppilaitoksia ja oppilaitosmuotoja, jotka kehittävät toimintaansa TVT:n avulla. Musiikkioppilaitosten kannattaisi näin pysytellä valtavirran mukana ja pyrkiä integroitumaan muihin kasvatuksen ja koulutuksen muotoihin myös TVT:n avulla. Tella puhuu yhteisöllisestä eristäytymisestä. 5
6 Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteet ja laki taiteen perusopetuksesta Musiikkiopistojen opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään oppilaitoksilta omaa sisäistä itsearviointia opetussuunnitelman ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle (s. 16). Laissa taiteen perusopetuksesta edellytetään koulutuksen järjestäjän arvioivan omaa toimintaansa sekä osallistuvan myös toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (7 ). Kurkela & al. mukaan lakiin kirjattu velvollisuus arvioida omaa toimintaa tarkoittaa opetuksen kehittämisen ja laadun parantamisen vuoksi tehtävää arviointityötä (s ). Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Seppo Tellan (1994, 49-55) esittämät neljä opetussovellutusten muotoa auttavat hahmottamaan TVT :n käytön nykytilaa musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden näkymiä. 1) Tekninen tietojenkäsittely käsittää tietokoneita ja tietojenkäsittelyä opetuksen kohteena, joten sen merkitys musiikkioppilaitoksissa on vähäinen. 2) Tietokoneperusteinen opetus jakautuu kahteen alahaaraan: tietokoneavusteiseen opetukseen ja tietokoneohjattuun opetukseen. Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetus-, oppimisprosessin apuvälineenä. Tähän voisi musiikinopiskelussa sisällyttää säveltapailuohjelmat, jossa opiskelija yksin koneen kanssa opettelee esim. intervalleja. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opiskelijan valmiudet ja annetaan hänelle yksilöllistä opetusta. Tällaista opetusta on TVT :n avulla harjoitettu pianonsoiton opetuksessa, jossa opiskelija on voinut edetä opiskelussaan omien edellytystensä mukaisesti. 3) Kolmantena opetussovellutusten muotona on tietokoneen työvälinekäyttö, joka käsittää tietokoneohjelmien hyväksikäytön opetuksessa. Tänä päivänä tämä osa-alue on edustettuna musiikkioppilaitoksissa runsaimmin kuin muut opetussovellutusten muodot. Notaatio- ja sekvensseriohjelmien opetuskäyttö on varsin yleistä. Usein kyseessä on ryhmäopetus, jossa näitä ohjelmia käytetään apuna musiikin tuottamiseen. Oppiaineena on tällöin musiikin teknologia. 4) Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö antaa TVT :n käytölle joustavimman viitekehyksen musiikkioppilaitosten toiminnassa. Tässä opiskeluympäristössä oppimisen apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä. Myös kirjat ja muu oppimateriaali sisältyvät tähän oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Tulevaisuudessa tietoverkkojen hyväksikäyttö oppimisympäristön osana korostuu. Konstruktivistinen oppimisnäkemys Kognitiivinen psykologia nousi 1900-luvun loppupuoliskolla keskeiseksi paradigmaksi. Se näkee ihmisen aktiivisena informaation käsittelijänä. Käsittely on jatkuva ja kokonaisvaltainen prosessi. Tässä prosessissa oppiminen ei ole erillinen toiminto vaan liittyy saumattomasti yhteen havaitsemisen, muistamisen, ajattelun, päätöksenteon kanssa ja ihmisen 6
7 toiminnan kanssa. Ihminen on perusluonteeltaan aktiivisesti tavoitteisiin suuntautuva ja palautehakuinen. Tarpeet, aikeet ja odotukset yhdessä toimijan valikoiman ja tulkitseman palautteen kanssa ohjaavat toimintaa. Informaation vastaanotto, muokkaus ja tulkinta on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Tällaista näkemystä ihmisestä oppijana kutsutaan konstruktivismiksi ja se on viime vuosikymmeninä noussut johtavaksi kasvatustieteelliseksi näkemykseksi. (Rauste-von Wright & von Wright 1994, 17, 19.) Visioita TVT toimii perinteisen soitonopetuksen tukena laajentamalla opiskeluympäristöä virtuaaliseen suuntaan. Virtuaalinen luokkahuone: opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomuus, etäopetus. Edellä, tietotekniikan sovellutusten yhteydessä, kuvailtu avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö vastaa tulevaisuuden haasteisiin parhaiten. Tietoverkkojen tarjoamat palvelut mahdollistavat näiden visioiden toteutumisen ja toteuttamisen. Tiedon ja oppimateriaalin haku verkosta yleistyy. Omalta osaltaan opettajan työtä helpottaa SML :n portaali, jossa opetusmateriaali on valmiiksi luokiteltua ja käyttövalmiina. Yhteydet muihin lähteisiin ovat keskitetysti saatavilla samasta sivustosta. Tietoverkkojen käyttö tuo mukanaan uudenlaisen yhteisöllisyyden. Niin opettajat kuin oppilaat voivat osallistua keskusteluihin. Tarjolla voisi olla kauppapaikka, kirpputori, jossa voisi kierrättää esim. soittimia. Digitaalinen lehti uutisoisi ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Kansainvälisyys Etäopetuksen rooli opetuksen osana lisääntyy. Viikoittaisen lähiopetus oppitunnin lisäksi olisi mahdollisuus videoneuvottelujärjestelmää hyväksikäyttäen ohjata oppilasta useamminkin. Verkossa olisi myös tarjolla oppijaksoja, jotka helpottaisivat opiskelua silloin kun etäisyys oppilaitokseen suuri. Opiskelu olisi joustavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta. Soitonopettajuuden muutos. Soitonopetuksen perinteinen mestari-oppipoika malli saa TVT:n laajentamassa oppimisympäristössä rinnalleen opettajuuden, jossa opettaja toimii ohjaajana ja kanssaoppijana (Tella & al. 1998, 23). Itseohjautuvuus on paljon toistettu konstruktivismin avaintermi. Oppija hakeutuu sisäisen motivaation voimalla niiden asioiden ääreen, jotka häntä kiinnostavat, ja hakee omatoimisesti ratkaisuja oppimisen tuomiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään aikuisopiskelijoilla itsestään selvänä ominaisuutena. Lasten kohdalla itseohjautuvuus ei ole samankaltainen itsestäänselvyys. Aikuisten voidaan olettaa sietävän uusien asioiden omaksumiseen kuuluvia epävarmuuden ja epäpätevyyden tunteita paremmin kuin lasten. Lasten kohdalla voitaisiin ehkä käyttää termiä osittainen itseohjautuvuus, jossa opettaja kantaa osan oppimisvastuusta tai kykenee säätelemään oppimistapahtumaan liittyviä paineita lapsen henkisen sietokyvyn mukaan. TVT tuo oppimistapahtumaan mukanaan elementtejä, joiden avulla kynnys itselliseen toimintaan musiikin parissa saattaa helpottua. Lähtökohtia Sml:n palvelin Musiikkioppilaitosten verkottumisen tukena on Suomen musiikkioppilaitosten liiton palvelin ( Palvelin toimii portaalina musiikkioppilaitosten opettajille ja opiskelijoille. Sivusto sisältää soitinkohtaista opetusmateriaalia sekä keskusteluryhmät. Lisäksi portaali tarjoaa opetukseen ja opettajan työhön liittyvää 7
8 informaatiota, käsitellen esimerkiksi ajankohtaisia pedagogisia kysymyksiä. Nopeasti löytyvät linkit edesauttavat sivuston käyttöä opetustilanteessakin oppimisympäristön osana. Palvelin tarjoaa yhteistyökumppaneille, mm. pedagogisille soitinyhdistyksille, tilaa ja mahdollisuuden tehdä omaa opetus materiaalia verkkoon. Move -hanke SML on mukana valtakunnallisessa MOVE hankkeessa (musiikinopetus verkossa). Tässä hankkeessa ovat alusta lähtien olleet mukana maamme musiikkikasvatuksen koulutusyksiköt Sibelius-Akatemiasta, Jyväskylän yliopistosta ja Oulun yliopistosta, sekä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian yksikkö. Hankkeen suunnittelutyöryhmässä on ollut mukana SML:n edustaja. Suunnittelutyöryhmään on kuulunut lisäksi jäseniä mm. ammattikorkeakoulujen sekä peruskoulujen ja lukion musiikinopetuksen parista. MOVE hankkeen tavoitteena on edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. MOVE pyrkii koordinoimaan valtakunnantasolla musiikkikentän verkottumishankkeita. (Lisää MOVE -hankkeesta osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö Syksyllä 2000 on käynnistynyt pohjoismaiden verkottumishanke, jonka on tarkoitus laajentua käsittämään koko Euroopan musiikkioppilaitoskenttää. EMU (European Music School Union) on eurooppalaisten musiikkioppilaitosten liittojen kattojärjestö, jolla ei vielä ole verkkotoimintaa. Näin pohjoismaisella musiikkioppilaitosyhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa sitä pioneeriperinnettä, joka Suomella on ollut tietoyhteiskuntahankkeissa. tavoitteet SML:n tiedotustoiminta siirtyy kokonaan sähköiseen muotoon (koulutustoiminnan suunnittelua) Jokaisessa musiikkioppilaitoksessa on lähiverkko, jossa vähintään yksi työpiste internetyhteyksineen on varattu opettajille ja yksi oppilaille. Jäsenoppilaitosten TVT-opetuskäytön strategia Jokainen laatii vuoteen 2002 mennessä (laadittava malli, jota oppilaitokset voivat käyttää strategian laadinnassa, esim. liitteenä?) Oppilaitokset osallistuvat SML:n palvelimen ylläpitoon tästä lähtien Verkko voi olla myös langaton, joka mahdollistaa opettajan kannettavan tietokoneen yhdistämisen verkkoon. Opettajat ottavat yhä enemmän TVT :n käyttöön opetuksessa. Juna lähtee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutus Suurin osa opettajien koulutuksesta koordinoidaan Ope.fi koulutushankkeeseen. Koulutus jakautuu kolmeen portaaseen: 1. vaihe: kaikilla TVT -perustaidot, 1 ov. 2. vaihe: TVT-opetuskäytön taidot puolella henkilökunnasta, 3-5 ov. 3. vaihe: erityisosaamisen alueita eri opistojen tarpeiden mukaan, osaajia n. 10 %. Lisänä ovat koulutusprojektit, seminaarit, joita järjestetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa. MOVE hanke (Musiikinopetus verkossa) järjestää opettajien lisäkoulutusta. Tarjolla on Musiikin opettaja verkossa kurssi (3ov) ja vuosittaiset TeknoDida seminaarit. 8
9 Sisällöntuotanto SML edistää aktiivisesti verkko-opetusmateriaalin tuotantoa laajentaen näin oman portaalin pedagogisia resursseja. Yhteistyössä MOVE :n kanssa on mahdollisuus tuottaa innovatiivisia ja uusinta teknologiaa käyttäviä oppimisympäristöjä. SML tukee opettajien ja oppilaitoksien omaehtoista sisällöntuotantoa tarjoten sivustollaan toimintaa tukevia palveluja, kuten tietämysvarastoja, jotka sisältävät nuotti-, ääni- ja tekstimateriaalia. Pedagogiset yhdistykset voivat veloituksetta saada tilaa SML :n palvelimesta oman sisällön ja toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on myös saattaa yhteen tällä hetkellä enemmän tai vähemmän hajallaan toimivat sisällöntuottajat ja pyrkiä synenergiaetuihin ja poistamaan päällekkäisyyksiä. Rahoitus Mistä oppilaitokset voivat hakea rahoitusta, suunnittelu. SML ei ole tuottaja vaan hankkii erillisrahoitusta projekteille, auttaa etsimään kanavia, myös kansainvälisiä, rahoitukselle, toimii konsulttina (ja auttaa jäsenoppilaitoksia hakemusten teossa? Valmiit mallit?). Lähteet: HEINO, T & OJALA M-L Musiikkioppilaitokset lukuvuonna Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. HÄMÄLÄINEN, M Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KLEMETTINEN, T Pääkirjoitus. Suomen musiikkioppilaitosten liiton toimintakertomus. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E Analyysi kuuden musiikkiopiston toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K Mielen maisemat ja musiikki. Helsinki: Hakapaino Oy. LEHTINEN, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. MONONEN-AALTONEN, M. ja LINTULA, A (toim.). Mediakasvatuksen tietostrategian teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutus-laitos: Studia Paedagogia 23. OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RAUSTE - von WRIGHT, M. & - von WRIGHT, J.1998 [1994]. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY. SINKO, M. ja LEHTINEN E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustannus. TELLA, S Teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab. TELLA, S. & MONONEN-AALTONEN, M. & KYNÄSLAHTI, H Towards a Communal Curriculum: Strategic Planning and the Emerging Knowledge of Media Education teoksessa Aspects of Media Education. Univercity of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino. TELLA, S Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia
10 10
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen Georgij Putilin Mediakasvatus15ov/ Mediakasvatuksen perusteet Essee Syyslukukausi 2000 Ohjaaja: Ilta-Kanerva
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotOrganisatorinen muutos
Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo
MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotIlmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotMUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo
MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotKOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA
KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotVirtuaaliluokkahankkeen kokous
Virtuaaliluokkahankkeen kokous 8.10.2009 ISOverstaan virtuaaliluokka hanke (lukiot) Prosessin painopistealueet kussakin hankkeessa 1.1.2008-20 pilottilukiota - Mediapalvelimen pystyttäminen ja testaaminen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotSAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA
SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA YLEISTÄ Tietostrategia sisältää perusasioiden linjaukset tieto-ja viestintätekniikan käytöstä Saaristen koulussa sekä hallinnon että opetuksen käytön näkökulmasta. Hallinnon
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
Lisätiedoteosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre
1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Lisätiedoteops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa
eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPäämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015
Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotTIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki
TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf
LisätiedotOsaavat luovat MAAILMOJA
Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymä YLÄ-SATAKUNNAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (tiivistelmä) 1 Sisällysluettelo 1. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto... 2 1.1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus,
LisätiedotMusiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa. Pilotointiraportti TeknoDida 2015
Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa Pilotointiraportti TeknoDida 2015 Musiikkiteknologian oppisisällöt musiikkioppilaitoksissa "...jos saisimme musiikkiopiston musiikkiteknologian opetussisällöt
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotTietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?
Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotOpetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus
Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotPedagogiset iltapäivät
Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu https://peda.net/ohjeet https://peda.net/jyvaskyla/ict/pedanet 9.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotTaiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun
LisätiedotHankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen
Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotLuonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotOpetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv
Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole SML pulmaparlamentti 11.09.2015 Jo muinaiset kreikkalaiset 3 näkökulmaa opetussuunnitelmaan 1) ops sisältöjen kokoelmana 2) ops systeemisenä kuvauksena oppimisesta
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
Lisätiedotenorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin
enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
Lisätiedot