Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen
|
|
- Saara Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen Georgij Putilin Mediakasvatus15ov/ Mediakasvatuksen perusteet Essee Syyslukukausi 2000 Ohjaaja: Ilta-Kanerva Kankaanrinta
2 2 Sisällys TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) KÄYTTÖ MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA TYÖVÄLINEKÄYTÖSTÄ VERKOSTUMISEEN 1 Sisällys 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) KÄYTTÖ MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA TYÖVÄLINEKÄYTÖSTÄ VERKOSTUMISEEN 3 1. Johdanto 3 2. Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Tekninen tietojenkäsittely Tietokoneperusteinen opetus Tietokoneen työvälinekäyttö Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskelu ympäristö 5 3. Oppimis- ja tietokäsityksen muutokset Pedagogisen paradigman muutos Opettajuuden muutos 7 4. Verkon käyttö tulevaisuuden musiikkiopistossa Kehitystä tukevat rakenteet Verkostoitumista tukevien organisaatioiden merkitys Verkko ja verkostoituminen on monitasoisen yhteisöllisyyden mahdollistaja Verkko oppimisympäristön osana 9 5. Kehityksen uhat ja kehitystä tukevat toimet Musiikkioppilaitosten eristäytyminen Koulutus Tekijänoikeudet Johtopäätöksiä 11 Lähteet 11
3 3 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen 1. Johdanto Viime vuosikymmenen loppupuoli oli koulumaailmassa voimakkaan verkottumisen aikaa. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuodelta 1995 esitti toimenpiteet, joilla tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke vuonna 1996 keskittyi laitehankintoihin ja verkkojen rakentamiseen oppilaitoksiin. On heti tässä vaiheessa huomautettava, että Suomi tietoyhteiskunnaksi hankkeen ensimmäisenä hakuvuonna musiikkioppilaitokset oli unohdettu täysin: musiikkioppilaitoksille ei oltu varattu momenttia, josta olisi voitu tukea niiden verkottumishankkeita. Seuraavana vuonna tilanne oli onneksi korjattu ja ensimmäiset musiikkioppilaitokset saattoivat hakea hankerahoitusta muiden oppilaitosten tapaan. Kokonaisuudessaan viime vuosikymmen on verkottumisen kannalta ollut rauta-aikaa, jossa sisällöntuotanto on ollut hyvin vähäistä. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia tuo esille seuraavat tavoitteet: 1. Tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille 2. Verkkojen monipuolinen hyväksikäyttö opiskelussa ja opetuksessa 3. Digitaalisen tietopääoman kartuttaminen 4. Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen opetuksen ja tutkimuksen alueella. (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 15) Nämä tavoitteet painottavat selkeästi sisällöntuotantoa ja kansalaisten koulutusta tietotekniikan elinikäisiksi käyttäjiksi. Medialukutaito ja tietotekninen osaaminen nostetaan täysivaltaisen kansalaisuuden perusedellytyksiksi, niin työelämässä kuin itsensä kehittämisessä (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 32). Kyseessä on yhteiskunnan kaikki kerrostumat läpikäyvä prosessi, jossa musiikkioppilaitokset ovat väistämättä mukana. Tätä korostaa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oleva vaatimus siitä, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 34). Musiikkioppilaitokset, muiden oppilaitosten joukossa, joutuvat pohtimaan, kuinka ne vastaavat niihin kohdistettuihin tietoyhteiskunnan taholta tuleviin haasteisiin. Tätä taustaa vasten käsittelen esseessäni tieto- ja viestintätekniikan käytön (TVT) nykytilannetta musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, joita tieto- ja viestintätekniikan käyttö musiikinopetuksessa antaa. Tuon esseessäni esille myös sen perustan, jolle edellä mainittu TVT opetuskäytön strategia voidaan rakentaa.
4 2. Tietotekniikan opetussovellutusten muodot 4 Seppo Tella on jakanut tietotekniikan opetussovellutusten käyttötavat neljään osaan (Tella 1994, 49-55). Tämä jako antaa hyvän viitekehyksen nykytilanteen kartoittamiseksi ja tulevaisuuden visioimiseksi, myös tieto- ja viestintätekniikkaa nyt ja tulevaisuudessa hyödyntävissä musiikkioppilaitoksissa. 1) Tekninen tietojenkäsittely 2) Tietokoneperusteinen opetus 3) Tietokoneen työvälinekäyttö 4) Avoin, moniviestinvälitteinen oppimisympäristö Tämän jaon perusteella tieto- ja viestintätekniikan käyttö musiikkioppilaitoksissa saa selkeän aikaperspektiivin, joka heijastelee TVT:n yleistä kehitystä viime vuosina. Tella on laajentanut neljättä käyttömuotoa vastaamaan tieto- ja viestintätekniikan nykyistä kehitysvaihetta. Tällöin Tella puhuu avoimesta, moniviestinvälitteisestä, verkostuvasta ja yhteistoiminnallisesta opiskeluympäristöstä (Tella 1997, 52) Tekninen tietojenkäsittely Teknisessä tietojenkäsittelyssä tietojenkäsittely ja tietokone ovat itsessään opetuksen kohteena (computer science, computer studies). Tämän lohkon opetus palvelee tietotekniikkaan suuntautuneita ihmisiä eikä se ole integroitunut muuhun opetukseen. Tämä tietokoneen käyttömuoto esiintyy musiikkioppilaitoksissa lähinnä harvojen ohjelmointitaitoisten opettajien toiminnassa Tietokoneperusteinen opetus Tietokoneperusteinen opetus (computer-based education/instruction/learning) jakautuu tietokoneavusteiseen (computer-assisted ) ja tietokoneohjattuun opetukseen (computer managed) (Tella 1994, 49). Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetusoppimis-prosessin apuvälineenä. Tietokoneohjelma pyrkii interaktiivisuuteen oppijan kanssa. Tietokoneavusteinen opetusohjelma rakentuu pitkälti sisäisen (intrapersoonaalisen) viestinnän varaan, jossa oppija on yksin tietokoneohjelman äärellä. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opetettavan henkilökohtaiset valmiudet, jotta voidaan antaa yksilöllistä opetusta. Tällöin hallitaan ja kontrolloidaan koko oppimisprosessia (Tella 1994, 49-50). Musiikin opetuksessa erilaiset säveltapailu- ja teoriaohjelmat edustavat tätä tietokoneen käyttömuotoa. Pianonsoiton ja kitaransoiton opetuksessa on käytetty tämäntyyppisiä harjoittavia ohjelmia, joita joissain tapauksissa on ollut mahdollista räätälöidä opiskelijan valmiuksien mukaisiksi Tietokoneen työvälinekäyttö Tietokoneen työvälinekäytöllä tarkoitetaan tietokoneohjelmien hyväksikäyttöä opetuksessa. Tällaisiin ohjelmiin sisältyvät esim. tekstinkäsittely-, piirros- sekä myös telematiikan sovellutukset kuten esim. sähköposti. Musiikin alueella nuotinnus- ja sekvensseriohjelmat ovat käytetyimmät työvälineohjelmat. Niitä on käytetty sekä opetuksen apuvälineenä että opetuksen kohteena. Usein oppiainetta on tällöin kutsuttu
5 Musiikin teknologiaksi. Opetuskäytössä sekvensseriohjelmaa voi käyttää esim. säestyksien tekemiseen. Sekvensseriohjelma on eräänlainen moniraitanauhuri, jonka tieto tallennetaan tietokoneelle MIDI tiedostoina (Musical Instrument Device Interface). Tarjolla on myös säestysohjelmia, jotka osaavat seurata soittajaa, vaikka tämä tekisi virheitä ja vaihtelisi tempoa Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskelu ympäristö Avoimessa, moniviestinvälitteisessä oppimisympäristössä Seppo Tellan (1997, 52) määritelmän mukaan opiskelun apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä sekä niihin liittyvät digitaaliset mediat, mutta myös perinteinen oppimateriaali, kuten kirjat, diat, nauhat, kasetit, video ja muu materiaali. Avointa oppimisympäristöä kuvaa hyvin ns. laajennettu torimalli, jossa opettajalla ja oppilaalla on käytössä niin uusi kuin perinteinenkin tekniikka (Lavonen, J. & Meisalo, V. 1998, ). Kuva 1. Laajennettu torimalli Edellä olevasta oppimisympäristön määritellyssä esiintyivät musiikinopetuksessa jo pitkään käytössä olleet elementit kuten nauhat, kasetit ja videot. Näin tieto- ja viestintätekniikan käyttö on laajennus nykyiseen oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyyteen liittyvät telemaattiset palvelut kuten videoneuvottelut. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan siis lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Tällöin viestimet täydentävät toisiaan. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Avoimuudella viitataan oppijan mahdollisuuteen omatoimiseen työskentelyyn, jonka etenemisvauhdin voi itse määrätä. Tämä sisältää myös mahdollisuuden erilaisille oppimistyyleille ja -strategioille joissa pedagogiset tavoitteet, sisällöt ja arviointitavat vaihtelevat. Oppimisteoriat ovat muuttuneet. Nykyisin vallalla oleva konstruktivistinen oppimisnäkemys toteuttaa vahvimmin avoimuuden ajatusta kuin aiemmin vallalla olleet behavioristiset oppimiskäsitykset. Enää ei uskota opetuksen transferenssi-teoriaan,
6 jonka mukaan informaation oletettiin muuttuvan tiedoksi sen siirtyessä sellaisenaan vastaanottajaan(tella 1997, 53). 6 Yhteistoiminnallisuus on sosiaalista toimintaa. Verkossa voi luoda uusia yhteisöjä. Tietotekniikka edistää uudenlaisen sosiaalisuuden syntymistä opetus-oppimisprosessissa, eikä suinkaan eristä käyttäjäänsä muusta yhteisöstä, vaikka tällainen uhkakuva usein tuodaan esille tieto- ja viestintätekniikasta puhuttaessa. Mm. sähköposti, keskusteluryhmät, postituslistat, uutisryhmät (newsgroups) ja reaaliaikaiset keskusteluryhmät (IRC=Internet Relay Chat) ovat välineitä, joilla yhteisöllisyys kasvaa opetus-oppimis-prosessissa. Nykyistä tieto- ja viestintätekniikan kehitystä vastaava opetuskäsite on verkostovälitteinen opiskelu (networked-mediated learning) (Tella 1997, 55), jossa painotetaan avoimuutta ja verkostoitumista ja jonka yksi osatekijä on World Wide Web (WWW). Verkostoitumisessa on syytä huomata kaksikerroksisuus: 1) fyysinen verkottuminen, jossa koneet ovat verkossa, ja 2) sosiaalinen, ihmistenvälinen verkostuminen, joka käyttää hyväkseen fyysisessä verkottumisessa muodostunutta infrastruktuuria. Avoimen, moniviestinvälitteisen, verkostuvan ja yhteistoiminnallisen opiskeluympäristön käyttö musiikinopetuksessa uuden tieto- ja viestintätekniikan osalta on ottamassa ensimmäisiä haparoivia askeliaan. Musiikin alalla on meneillään useita etäopetuskokeiluja, joissa käytetään hyväksi videoneuvottelujärjestelmää. Ongelmana on ollut äänen laatu sekä viive, jota ei ole vielä kyetty saamaan siedettävälle tasolle. Kuva ja ääni eivät siis nykytekniikalla ole samanaikaisia, mikä luonnollisesti vaikeuttaa videoneuvottelun käyttöä opetuksessa. Tällöin ei ainakaan voi soittaa musiikkia samanaikaisesti eri yhteyssolmuista. Tämä ei suinkaan estä videoneuvottelun käyttöä opetuksessa, kunhan rajoitukset on otettu huomioon. Verkossa on myös tarjolla erilaisia opetussivuja ja materiaalia. Kevyen musiikin valikoima on suurempi kuin perinteisen musiikkiopisto-ohjelmiston tarjonta. Yleensä materiaalin pedagoginen ajattelu ei ota uuden median ominaisuuksia ja mahdollisuuksia huomion vaan siirtää oppikirjamaisesti materiaalin sivuille. Aidon vuorovaikutteisuuden aikaansaaminen on hyvin vaikeaa ja vaatii ohjelmointitaitoa, jota tavalliselta opettajalta ei voi vaatiakaan. 3. Oppimis- ja tietokäsityksen muutokset 3.1. Pedagogisen paradigman muutos Vaikka esseeni ei ole tarkoitus paneutua pedagogisiin kysymyksiin syvemmin, niin tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys on muovannut pedagogista ajattelua kohti avointa, verkostoituvaa opiskeluympäristöä. WWW, ryhmätyöohjelmistot ja videoneuvottelulaitteistot ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen työskentelyn mallin, jossa tieto on oppilaitoksen tai organisaation ulkopuolella jaettuina resursseina. Seppo Tella esittää, että postmodernissa tieto- ja viestintäyhteiskunnassa koulun tai minkä tahansa oppivan organisaation oman olemassaolon oikeutus, raison d être, perustuu fragmentaation ja integraation keskinäiseen tasapainoon. Integraatio viittaa postmodernisessa tai postfordilaisessa hengessä tarkasteltuna pedagogiseen ja organisatoriseen integraatioon, joiden
7 ansiosta pienikin koulu saa osakseen verkossa jaetut resurssit sekä oman sisäisen päätöksentekonsa lisäksi ulkoista jaettua päätöksentekovaltaa. Integraation etuina on myös se, että koulu saa käyttöönsä intressi- ja tarveperustaisen harkintavallan johon se ei ilman verkottumisyhteistyötä pystyisi. (Tella 1997, 4 ) Fragmentaatio yllä esitetyssä tarkoittaa koulun tai yhteisön olemassaoloa verkon välityksellä; - koulu ikään kuin laajenee fyysisen koulurakennuksen ulkopuolelle. Tämän laajentumisen myötä on mahdollista käyttää hajautettua asiantuntijuutta hyväksi. Seppo Tella määrittää jaetun asiantuntijuuden seuraavasti: (jaettu asiantuntijuus) tarkoittaa sitä, että tunnustetaan eri ihmisten osaavan eri asioita eri tavalla. Verkostumisen seurauksena muodostuvien työ- ja asiantuntijaryhmien yleinen osaaminen on yleensä yksilöiden osaamistasoa huomattavasti suurempi. (Tella 1997, 45). Linux käyttöjärjestelmän syntyminen on hyvä esimerkki verkon voimasta ja toimivuudesta sekä fragmentaation ja integraation tasapainosta: parhaat asiantuntijat ovat saaneet yhteisvoimin aikaan huippuluokan käyttöjärjestelmän Opettajuuden muutos Kun tarkastellaan oppimisympäristöä, joka käyttää hyväksi uutta tietoteknologiaa ei voida sivuuttaa oppimiskäsitysten muutosta viime vuosikymmenien aikana luvun alkupuolelta asti hallinnut behavioristinen oppimiskäsitys on saanut antaa tilaa kognitiiviselle, humanistiselle ja konstruktivistiselle oppimiskäsitykselle (Karjalainen 1995: 27-28). Uudessa, avoimessa ja verkostuvassa oppimisympäristössä opettajasta voi parhaimmillaan tulla ohjaaja ja kanssaoppija, joka opastaa oppilasta tämän lähtökohdista käsin valikoiden ja organisoiden lähes rajattomia resursseja, joita oppilaalle on tarjolla. 4. Verkon käyttö tulevaisuuden musiikkiopistossa 4.1. Kehitystä tukevat rakenteet Verkon käytön lisääntyminen musiikinopetuksessa vaatii toimia, joita yksittäiset oppilaitokset eivät voi toteuttaa yksinään. Valtakunnallisesti kattavan verkottumisen ja verkostoitumisen toteutumiseksi tarvitaan ohjaavia tahoja, jotka koordinoivat sekä taloudellisen että henkisen pääoman järkevää käyttöä. Käytettävissä olevat resurssit on Suomen kaltaisessa pienen kielialueen maassa hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti. Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa luotaessa sisältöä tietoverkkoon. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia käynnisti Virtuaaliyliopistohankkeen. Virtuaaliyliopiston eräänä osahankkeena on Musiikinopetus verkossa (MOVE) hanke. MOVE hankkeen tarkoituksena on toimintasuunnitelmansa mukaisesti edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. (MOVE toimintasuunnitelma 2001, 1) Tärkeä osa hanketta on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen järjestäminen. MOVE on myös
8 koordinoiva elin, jonka toiminnalla on mahdollisuus välttää niukkoja resursseja syövät päällekkäisyydet niin tutkimuksessa kuin pilottihankkeissa. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) toimii musiikkioppilaitosten linkkinä MOVE hankkeeseen. SML on käynnistänyt oman musiikkioppilaitosten verkottamisprojektin, joka on laajentumassa Pohjoismaista kohti Eurooppaa. SML julkaisee opettajia palvelevat sivustot, joiden kohderyhmänä ovat kansalliset ja kansainväliset musiikkioppilaitokset, yliopistot, yleissivistävät koulut, musiikin ammattilaiset, musiikinopiskelijat, musiikinharrastajat sekä musiikin muut sidosryhmät. Sisältöä ja palveluja tullaan tuottamaan mm. yhteistyössä MOVE :n kanssa. Koulun opetuksen alueella on käynnissä Virtuaalikoulu hanke, jonka yhtenä osana on luonnollisesti myös musiikki. Virtuaalikoulu on yhteydessä Eurooppalaiseen Virtuaalikouluun. Tämän hankkeen takana on Opetushallitus Verkostoitumista tukevien organisaatioiden merkitys Sekä MOVE-, Virtuaalikoulu-hanke että SML ovat Suomessa musiikin verkkoopetuksen ja muun verkossa tapahtuvan musiikkiin liittyvän toiminnan portinvartijoita. Tätä ei pidä tulkita negatiivisesti siten, että nämä tahot pyrkisivät sensuroimaan tietoverkkojen tarjontaa. Kyse on näiden tahojen asiantuntijuudesta ja kyvystä valikoida materiaalista käyttökelpoisin opetuksen ja opiskelun käyttöön. Informaation tulva pitää sisällään myös paljon huonoa, harrastelijamaista materiaalia, jonka käyttö opetus- tai opiskelumateriaalina on suorastaan vahingollista. Tietoverkkojen saattaminen musiikinopetuksen ja opiskelun käyttöön vaatii ponnisteluja tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen järjestämiseksi. Koulutus tulee suunnata sekä ammattilaisiksi opiskeleville että nykyisiin opettajille jatkokoulutuksen muodossa. Tässä tehtävässä yhteistyö eri katto-organisaatioiden välillä on ensiarvoisen tärkeää Verkko ja verkostoituminen on monitasoisen yhteisöllisyyden mahdollistaja Edellä kuvattujen organisaatioiden muodostamat taustarakenteet antavat pohjan uudenlaiselle verkkotarjonnalle. Kun eri tahot yhdistävät voimavarojaan, voidaan rakentaa laajoja ja kattavia tieto- ja tietämys tietokantoja. Nämä tietokannat kokoavat opetus- ja opiskelumateriaalin helposti tavoitettavaksi aineistoksi. Kun oppimateriaalin saatavuus helpottuu, jää opettajalle työläältä materiaalin keruulta ja valmistamiselta enemmän aikaa ja energiaa keskittyä oppijan yksilöllisen opiskeluprosessin ohjaamiseen. Tänä päivänä opetusta ohjaa usein saatavilla oleva materiaali, joka ei aina ole se, jota opettaja haluaisi käyttää. Tietoverkon nuottien, ääniesimerkkien, harjoitustehtävien jne. tarjonta mahdollistaa pedagogisesti monipuolisen opetusoppimis-prosessin toteuttamisen konstruktivistisen hengen mukaisesti. Jo aikaisemmin esseessä mainitut sähköposti, keskusteluryhmät, postituslistat, uutisryhmät ja reaaliaikaiset keskusteluryhmät voivat toimia sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisestikin. Kommunikaatio voi jäsentyä hyvin erikoistuneen ja rajatun aiheen piiriin tai voi omata yleistä kiinnostusta herättäviä aiheita. Kollegiaalinen yhteistyö saa aivan uudenlaisen laajenemismahdollisuuden, ja keskustelua on mahdollista käydä ajankohtaisista aiheista jopa reaaliajassa.
9 9 Paikallisesti verkostoituminen luo kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen välille uudenlaisen tilanteen. Verkostumisen myötä myös työtavat ja organisaatiot muuttuvat. Työtapojen muutos kohdistuu sekä oppilaitosten hallintoon että opetustoimintaan. Monet esimerkit osoittavat, että verkko helpottaa ja kannustaa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttamista. Verkossa projektit saavat kasvot, jotka elävät vielä toteuttamisen jälkeenkin esimerkiksi WWW-sivuina. Yhteistyö oppilaitosten kesken toteuttaa ja luo itsessään uutta pedagogista ajattelua ja metodologiaa. Erityisesti musiikin opetuksessa nykyisen koulujärjestelmän jatkuvasti niukkenevat tuntimäärät tulisi oppilaitosten yhteistyöllä käyttää tehokkaasti hyväksi luomalla monipuolista tarjontaa, jossa turhat päällekkäisyydet poistettaisiin ja jossa annettaisiin mahdollisuus yksilölliselle, opiskelijan tarpeita ja kykyjä vastaavalle opiskelulle. Jo mainittu MOVE -hanke tuottaa verkkoon kursseja, joita voi opiskella osittain ajasta ja paikasta riippumatta. Toistaiseksi kursseissa on ollut sekä etä- että lähiopetusjaksoja. Tulevaisuudessa voi musiikin kursseja opiskella myös virtuaalisesti Verkko oppimisympäristön osana Edellä on paneuduttu tieto- ja viestintätekniikan käyttöön painottaen verkostoitumista ja yhteistoiminnallisuutta. Tämä voi luoda kuvan, että tulevaisuudessa opettaminen ja opiskelu olisi pelkästään verkkopohjaista ja tapahtuisi pääosin virtuaalisesti. Näin ei suinkaan ole, vaan ajatukset on palautettava avoimeen, moniviestinvälitteiseen, verkostuvaan ja yhteistoiminnalliseen opiskelu- ja opetusympäristöön. Musiikinopetus ja opiskelu eivät yksinkertaisesti sovellu pelkästään virtuaalisesti tapahtuvaksi toiminnaksi. Joitain erillisiä tietopuolisia kursseja voi hyvin toteuttaa pelkästään verkossa. Musiikki sisältää paljon hienovaraisia ja vain elävässä tilanteessa esiin tulevia piirteitä, joita ei nykytekniikan avulla vielä voida välittää. Musiikkia voi pitää kommunikaation välineenä, joka välittää inhimillisen olemassaolon syvimmät tuntemukset. Näiden tuntemusten välittämisessä sosiaalisella kontaktilla on suuri merkitys niin esitys- kuin opetustilanteessa. Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö voi toteuttaa eri opetussovellutusten käyttömuotoja joustavasti. On korostettava, että tällöin mukana ovat myös vanhat opetusmediat tieto- ja viestintätekniikan rinnalla erityisesti inhimillinen kontakti mukaan lukien. TVT:n käytössä painopiste on siirtynyt opettamisesta oppimisen korostamiseen. Kehitys on siis kulkenut behavioristisesta oppimiskäsityksestä kohti konstruktivistista oppimisnäkemystä. Edellä kuvatun avoimen oppimisympäristön toteutus on riippuvainen niistä valinnoista ja resursseista, joita kulloinkin on käytössä. Oppimisympäristön muotoutuminen on mm. sidoksissa käytettävissä olevaan tilaan sekä tieto- ja viestitekniseen varustukseen. Tämä on tärkeä näkökohta, kun suunnitellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja hankintoihin voi vielä vaikuttaa. On ratkaistava onko tieto- ja viestintätekniikka esimerkiksi liikuteltavaa ja voidaanko opetustilaa muunnella joustavasti. Nämä ratkaisut vaikuttavat myös pedagogisten menetelmien valintaan ja mahdollisuuksiin käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti ja joustavasti. Tieto- ja viestintätekniikan käytön on oltava pedagogisesti perusteltua. Erityyppisiin opetus- ja oppimistapahtumiin pitää löytää oikea media, jonka ominaisuudet ovat tilanteeseen parhaiten soveltuvat. Koulutuksella on suuri merkitys kykyyn käyttää
10 oikeita välineitä ja menetelmiä. Aina tekniikka ei ole syypää niihin kommelluksiin, joita TVT:tä käytettäessä sattuu, vaan syynä on usein käyttäjän kokemattomuus ja metodologinen kyvyttömyys. Tekninen kehitys- ja tutkimustyö sekä kokeilut ovat ensiarvoisen tärkeää, jotta TVT:n käytettävyys opetus- ja oppimistilanteessa paranisi. Käytettävyys pitää sisällään sekä käyttöliittymäsuunnittelun että tekniset ratkaisut, joita ohjelmiin ja välineisiin liittyy Kehityksen uhat ja kehitystä tukevat toimet 5.1. Musiikkioppilaitosten eristäytyminen Uhkana tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvulle ja oppimisympäristön kehitykselle musiikinopetuksessa ovat vastarinta ja haluttomuus käyttää uusia työvälineitä hyväksi. Musiikkioppilaitokset ovat melko konservatiivisia laitoksia, joissa tukeutuminen traditioihin on varsin syvällä. Musiikin opetuksessa behavioristisilla menetelmillä on vankka sijansa, joka osittain perustunee kaikenlaisen taitoharjoittelun vaatimuksiin. (Kurkela & Tawastsjerna, 144) Konstruktivistinen opetus- ja oppimiskäsitys ei vielä ole käytössä oppilaitosten opetuskäytänteissä. Opettajien nykyinen sukupolvi on saanut konservatiivisen koulutuksen, eikä se ole riittävästi kyennyt muuttamaan opetuskulttuuria musiikkioppilaitoksissa. Koulumaailmassa tapahtuneet muutokset eivät ainakaan vielä ole musiikkioppilaitoksia saavuttaneet. Edellä olevan perusteella tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntymisen esteenä voivat olla sekä uuden teknologian vastustus ylipäätään että urautuminen vanhoihin opetuskäytänteisiin. Pahimmillaan tämä voi johtaa koko musiikkioppilaitosverkoston eristäytymiseen ja kehityksen pysähtymiseen Koulutus MOVE ja SML, joita tässä esityksessä on aiemmin käsitelty verkostoitumista tukevien rakenteiden yhteydessä, ovat valtion ja kuntien ohella ne tahot, jotka voivat koordinoida ja järjestää opettajien täydennyskoulutusta. Ilman täydennyskoulutusta ei muutoksia voi odottaakaan. Tämä pitää paikkansa myös tietotekniikan hankintojen suhteen, jossa musiikkioppilaitokset ovat selvästi muita oppilaitoksia jäljessä. Ns. Mooren-kuilu kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta. Kuva 2. TVT:n käyttöönottotilanne opetuksessa Suomessa Mooren innovaatioiden leviämiskuvioon suhteutettuna (Sinko & Lehtinen 1998, 247)
11 11 Tämän hetken tilanne osoittaa, että syvällinen pedagoginen tieto- ja viestintätekniikan käyttö on vielä Mooren-kuilussa. Musiikkioppilaitosten osalta eletään vielä innovaattorien ja varhaisten omaksujien aikaa etenkin verkon opetuskäytön suhteen. Musiikkioppilaitoksissa ei varhaista enemmistöä vielä ole. Tarvitaan siis välineitä ja koulutusta. Uudet opetuksen vaatimukset on pikaisesti otettava huomioon myös opettajankoulutuksessa. Peruskoulunkin puolella vain 20% opettajista käyttää TVT:aa hyväkseen Tekijänoikeudet Verkon käyttöönottoa opetuksen osana hidastaa tällä hetkellä tekijänoikeuslainsäädännön keskeneräisyys verkkokäytön osalta. Vielä ei ole kyetty ratkomaan niitä erityisiä ongelmia, jotka syntyvät verkkoa käytettäessä. Eräs tällainen on teoksista palvelimille ja välimuisteihin syntyvien kopioiden tekijänoikeuden turvaaminen. Kuumeisesti etsitään keinoja, jolla voisi taata tekijälle jokaisesta - vaikkapa nuotin- tulostuksesta hänelle kuuluva korvaus. Verkon käyttöön sisältyy myös mahdollisuus. Nykyisinkin laiton kopiointi on ongelma kustantajille. Jos verkosta tulostaminen voitaisiin tehdä kohtuuhintaiseksi, niin se saattaisi laskea kopioinnin määrää ja tuoda tekijöille enemmän korvauksia kuin nykyisin. Nuottien saatavuus paranisi ja laiton kopiointi vähenisi. 6. Johtopäätöksiä Usein todetaan, että Suomessa on hieno musiikkioppilaitosverkosto, joka tuottaa hienoja taiteilijoita maailmalle. Jotta tämän voisi lausua totena myös tulevaisuudessa, on musiikkioppilaitosten seurattava aikaansa ja tarjota oppilailleen mahdollisuudet toteuttaa opiskelutavoitteensa monipuolisen menetelmin ja välinein. Uhkana on edellä mainittu eristäytyminen ja uuden pelko. Esimerkiksi usein tietokoneen käyttö opetuksessa rinnastetaan virheellisesti etäopetukseen, joka taas johtaa pelkoon opettajan syrjäyttämisestä. Toivon, että esseeni on omalta osaltaan selventänyt tieto- ja viestintätekniikan käytön monipuolisen käytön mahdollisuudet ja omalta osaltaan auttaa sen leviämistä musiikkioppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden hyötykäyttöön. Lähteet DONNER, P., HUTTU-HILTUNEN, P., LOUHIVUORI, J., OJALA, J., PUTILIN, G., RANTA-MEYER, T., ROMANOWSKI, O., RUIPPO, M., SALAVUO, M. & VARPAMA, J Move -musiikinopetuksen valtakunnallinen verkosto. [ DONNER, P., HUTTU-HILTUNEN, P., LOUHIVUORI, J., OJALA, J., PUTILIN, G., HEINO, T & OJALA M-L Musiikkioppilaitokset lukuvuonna teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E Analyysi kuuden musiikkiopiston
12 toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. LAVONEN, J. & MEISALO, V Current Research Activities in the LUONTI Project teoksessa Aspects of Media Education: Strategic Imperatives in the Informkation Age. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino, LEHTINEN, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Oy Edita Ab. MEISALO, V., SUTINEN, E. JA TARHIO, J Modernit oppimisympäristöt. Juva: WS Bookwell Oy. OKSANEN, A Tietokoneavusteinen pianonsoiton opetus. Teoksessa Meisalo, V., Sutinen, E. ja Tarhio, J. Modernit oppimisympäristöt. Juva: WS Bookwell Oy, OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RANTA-MEYER, T., ROMANOWSKI, O., RUIPPO, M., SALAVUO, M. & VARPAMA, J Move-toimintasuunnitelma SINKO, M. & LEHTINEN, E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustanus. TELLA, S Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 124. TELLA, S Virtuaalikoulu verkostuvassa oppimisympäristössä teoksessa Vaahtokari, A. & Vähäpässi, A. (Toim.) Tutki, arvioi, vertaile näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, TELLA, S Tietokoneperustaisesta opetuksesta verkostopohjaiseen oppimiseen. Aikuiskasvatuslehti 4. (Käsikirjoitus) [ TELLA, S Verkostuva viestintä- ja tiedonhallintaympäristö opiskelun tukena teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab, TELLA, S The Poor Relation of the Education System? Aspects of Distance Education and Open and Distance Learning teoksessa Nummi, T., Rönkä, A. Sariola, J. Virtuality and Digital Nomadism : Introduction to the LIVE Project ( ) University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 6. Helsinki: Yliopistopaino,
Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004. Vili Pesonen ja Georgij Putilin
Suomen musiikkioppilaitosten liitto Jäsenoppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia 2001 2004 Vili Pesonen ja Georgij Putilin Sisällysluettelo: Suomen musiikkioppilaitosten liitto...1 Jäsenoppilaitosten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotLähtökohdat Strateginen taso
Missä ovat yliopisto-opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti tavoitteena
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotIlmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
Lisätiedotopetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä
Missä ovat yliopisto-opetuksen opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotKenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotIt-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen
It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
Lisätiedot#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin
#foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt Tieto-
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotMusiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa. Pilotointiraportti TeknoDida 2015
Musiikkiteknologian OPS musiikkiopistoissa Pilotointiraportti TeknoDida 2015 Musiikkiteknologian oppisisällöt musiikkioppilaitoksissa "...jos saisimme musiikkiopiston musiikkiteknologian opetussisällöt
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Lisätiedoteops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa
eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotAvoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI
Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista
LisätiedotOrganisatorinen muutos
Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
LisätiedotVerkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke
Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto
LisätiedotVerkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY
Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta
LisätiedotDILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
Lisätiedot3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto
3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotDIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS
Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela
OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan
LisätiedotTulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot
Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?
LisätiedotTehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg
Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered
LisätiedotInnovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia
Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotOPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI
OPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI - opetusteknologia t ja arkkitehtuuri i apuna oppilaan tukemisessa Marko Kuuskorpi perusopetuksen rehtori Marko Kuuskorpi, perusopetuksen rehtori Seija Mela, erityisluokanopettaja
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotTVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang
Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa
Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Syksy 2017 Tanja Välisalo tinyurl.com/hytk-tvt2017 Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen?
LisätiedotVerkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön
Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö
LisätiedotKTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai
KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotTIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ. Erno Lehtinen Turun yliopisto
TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaalikoulu Verkko-opettaja elearning Virtuaaliyliopisto Educational industry mlearning Oppimisaihiot Digitaalinen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotMUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo
MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotKTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai
KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016
LisätiedotVideo-opetuksena järjestetty koulutus
valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Video-opetuksena järjestetty koulutus Case-esittely SVY-päivät 2005 Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto mtnarhi@cc.jyu.fi Yhteistä koulutusta
LisätiedotLuonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotOulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti
Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotUsing Webcasting to Enhance University Level Education
Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa
LisätiedotTieVie koulutuksen mentorointi
TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
Lisätiedot