Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen"

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen Georgij Putilin Mediakasvatus15ov/ Mediakasvatuksen perusteet Essee Syyslukukausi 2000 Ohjaaja: Ilta-Kanerva Kankaanrinta

2 2 Sisällys TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) KÄYTTÖ MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA TYÖVÄLINEKÄYTÖSTÄ VERKOSTUMISEEN 1 Sisällys 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) KÄYTTÖ MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA TYÖVÄLINEKÄYTÖSTÄ VERKOSTUMISEEN 3 1. Johdanto 3 2. Tietotekniikan opetussovellutusten muodot Tekninen tietojenkäsittely Tietokoneperusteinen opetus Tietokoneen työvälinekäyttö Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskelu ympäristö 5 3. Oppimis- ja tietokäsityksen muutokset Pedagogisen paradigman muutos Opettajuuden muutos 7 4. Verkon käyttö tulevaisuuden musiikkiopistossa Kehitystä tukevat rakenteet Verkostoitumista tukevien organisaatioiden merkitys Verkko ja verkostoituminen on monitasoisen yhteisöllisyyden mahdollistaja Verkko oppimisympäristön osana 9 5. Kehityksen uhat ja kehitystä tukevat toimet Musiikkioppilaitosten eristäytyminen Koulutus Tekijänoikeudet Johtopäätöksiä 11 Lähteet 11

3 3 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö musiikkioppilaitoksissa työvälinekäytöstä verkostumiseen 1. Johdanto Viime vuosikymmenen loppupuoli oli koulumaailmassa voimakkaan verkottumisen aikaa. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuodelta 1995 esitti toimenpiteet, joilla tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomi tietoyhteiskunnaksi hanke vuonna 1996 keskittyi laitehankintoihin ja verkkojen rakentamiseen oppilaitoksiin. On heti tässä vaiheessa huomautettava, että Suomi tietoyhteiskunnaksi hankkeen ensimmäisenä hakuvuonna musiikkioppilaitokset oli unohdettu täysin: musiikkioppilaitoksille ei oltu varattu momenttia, josta olisi voitu tukea niiden verkottumishankkeita. Seuraavana vuonna tilanne oli onneksi korjattu ja ensimmäiset musiikkioppilaitokset saattoivat hakea hankerahoitusta muiden oppilaitosten tapaan. Kokonaisuudessaan viime vuosikymmen on verkottumisen kannalta ollut rauta-aikaa, jossa sisällöntuotanto on ollut hyvin vähäistä. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia tuo esille seuraavat tavoitteet: 1. Tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille 2. Verkkojen monipuolinen hyväksikäyttö opiskelussa ja opetuksessa 3. Digitaalisen tietopääoman kartuttaminen 4. Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen opetuksen ja tutkimuksen alueella. (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 15) Nämä tavoitteet painottavat selkeästi sisällöntuotantoa ja kansalaisten koulutusta tietotekniikan elinikäisiksi käyttäjiksi. Medialukutaito ja tietotekninen osaaminen nostetaan täysivaltaisen kansalaisuuden perusedellytyksiksi, niin työelämässä kuin itsensä kehittämisessä (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 32). Kyseessä on yhteiskunnan kaikki kerrostumat läpikäyvä prosessi, jossa musiikkioppilaitokset ovat väistämättä mukana. Tätä korostaa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oleva vaatimus siitä, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia , 34). Musiikkioppilaitokset, muiden oppilaitosten joukossa, joutuvat pohtimaan, kuinka ne vastaavat niihin kohdistettuihin tietoyhteiskunnan taholta tuleviin haasteisiin. Tätä taustaa vasten käsittelen esseessäni tieto- ja viestintätekniikan käytön (TVT) nykytilannetta musiikkioppilaitoksissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, joita tieto- ja viestintätekniikan käyttö musiikinopetuksessa antaa. Tuon esseessäni esille myös sen perustan, jolle edellä mainittu TVT opetuskäytön strategia voidaan rakentaa.

4 2. Tietotekniikan opetussovellutusten muodot 4 Seppo Tella on jakanut tietotekniikan opetussovellutusten käyttötavat neljään osaan (Tella 1994, 49-55). Tämä jako antaa hyvän viitekehyksen nykytilanteen kartoittamiseksi ja tulevaisuuden visioimiseksi, myös tieto- ja viestintätekniikkaa nyt ja tulevaisuudessa hyödyntävissä musiikkioppilaitoksissa. 1) Tekninen tietojenkäsittely 2) Tietokoneperusteinen opetus 3) Tietokoneen työvälinekäyttö 4) Avoin, moniviestinvälitteinen oppimisympäristö Tämän jaon perusteella tieto- ja viestintätekniikan käyttö musiikkioppilaitoksissa saa selkeän aikaperspektiivin, joka heijastelee TVT:n yleistä kehitystä viime vuosina. Tella on laajentanut neljättä käyttömuotoa vastaamaan tieto- ja viestintätekniikan nykyistä kehitysvaihetta. Tällöin Tella puhuu avoimesta, moniviestinvälitteisestä, verkostuvasta ja yhteistoiminnallisesta opiskeluympäristöstä (Tella 1997, 52) Tekninen tietojenkäsittely Teknisessä tietojenkäsittelyssä tietojenkäsittely ja tietokone ovat itsessään opetuksen kohteena (computer science, computer studies). Tämän lohkon opetus palvelee tietotekniikkaan suuntautuneita ihmisiä eikä se ole integroitunut muuhun opetukseen. Tämä tietokoneen käyttömuoto esiintyy musiikkioppilaitoksissa lähinnä harvojen ohjelmointitaitoisten opettajien toiminnassa Tietokoneperusteinen opetus Tietokoneperusteinen opetus (computer-based education/instruction/learning) jakautuu tietokoneavusteiseen (computer-assisted ) ja tietokoneohjattuun opetukseen (computer managed) (Tella 1994, 49). Tietokoneavusteisessa opetuksessa tietokone on opetusoppimis-prosessin apuvälineenä. Tietokoneohjelma pyrkii interaktiivisuuteen oppijan kanssa. Tietokoneavusteinen opetusohjelma rakentuu pitkälti sisäisen (intrapersoonaalisen) viestinnän varaan, jossa oppija on yksin tietokoneohjelman äärellä. Tietokoneohjatussa opetuksessa arvioidaan opetettavan henkilökohtaiset valmiudet, jotta voidaan antaa yksilöllistä opetusta. Tällöin hallitaan ja kontrolloidaan koko oppimisprosessia (Tella 1994, 49-50). Musiikin opetuksessa erilaiset säveltapailu- ja teoriaohjelmat edustavat tätä tietokoneen käyttömuotoa. Pianonsoiton ja kitaransoiton opetuksessa on käytetty tämäntyyppisiä harjoittavia ohjelmia, joita joissain tapauksissa on ollut mahdollista räätälöidä opiskelijan valmiuksien mukaisiksi Tietokoneen työvälinekäyttö Tietokoneen työvälinekäytöllä tarkoitetaan tietokoneohjelmien hyväksikäyttöä opetuksessa. Tällaisiin ohjelmiin sisältyvät esim. tekstinkäsittely-, piirros- sekä myös telematiikan sovellutukset kuten esim. sähköposti. Musiikin alueella nuotinnus- ja sekvensseriohjelmat ovat käytetyimmät työvälineohjelmat. Niitä on käytetty sekä opetuksen apuvälineenä että opetuksen kohteena. Usein oppiainetta on tällöin kutsuttu

5 Musiikin teknologiaksi. Opetuskäytössä sekvensseriohjelmaa voi käyttää esim. säestyksien tekemiseen. Sekvensseriohjelma on eräänlainen moniraitanauhuri, jonka tieto tallennetaan tietokoneelle MIDI tiedostoina (Musical Instrument Device Interface). Tarjolla on myös säestysohjelmia, jotka osaavat seurata soittajaa, vaikka tämä tekisi virheitä ja vaihtelisi tempoa Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskelu ympäristö Avoimessa, moniviestinvälitteisessä oppimisympäristössä Seppo Tellan (1997, 52) määritelmän mukaan opiskelun apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä sekä niihin liittyvät digitaaliset mediat, mutta myös perinteinen oppimateriaali, kuten kirjat, diat, nauhat, kasetit, video ja muu materiaali. Avointa oppimisympäristöä kuvaa hyvin ns. laajennettu torimalli, jossa opettajalla ja oppilaalla on käytössä niin uusi kuin perinteinenkin tekniikka (Lavonen, J. & Meisalo, V. 1998, ). Kuva 1. Laajennettu torimalli Edellä olevasta oppimisympäristön määritellyssä esiintyivät musiikinopetuksessa jo pitkään käytössä olleet elementit kuten nauhat, kasetit ja videot. Näin tieto- ja viestintätekniikan käyttö on laajennus nykyiseen oppimisympäristöön. Moniviestinvälitteisyyteen liittyvät telemaattiset palvelut kuten videoneuvottelut. Moniviestinvälitteisyydellä tarkoitetaan siis lähestymistapaa, jossa tietokoneen rooli ei ole erityisesti korostettu, vaan se toimii yhtenä välineenä monien viestimien joukossa. Tällöin viestimet täydentävät toisiaan. Monimuoto-opetus (lähi-, etä-, itseopiskelu sekä virtuaalikoulu) on eräs keskeinen alue, jossa moniviestinnällisyyttä käytetään. Avoimuudella viitataan oppijan mahdollisuuteen omatoimiseen työskentelyyn, jonka etenemisvauhdin voi itse määrätä. Tämä sisältää myös mahdollisuuden erilaisille oppimistyyleille ja -strategioille joissa pedagogiset tavoitteet, sisällöt ja arviointitavat vaihtelevat. Oppimisteoriat ovat muuttuneet. Nykyisin vallalla oleva konstruktivistinen oppimisnäkemys toteuttaa vahvimmin avoimuuden ajatusta kuin aiemmin vallalla olleet behavioristiset oppimiskäsitykset. Enää ei uskota opetuksen transferenssi-teoriaan,

6 jonka mukaan informaation oletettiin muuttuvan tiedoksi sen siirtyessä sellaisenaan vastaanottajaan(tella 1997, 53). 6 Yhteistoiminnallisuus on sosiaalista toimintaa. Verkossa voi luoda uusia yhteisöjä. Tietotekniikka edistää uudenlaisen sosiaalisuuden syntymistä opetus-oppimisprosessissa, eikä suinkaan eristä käyttäjäänsä muusta yhteisöstä, vaikka tällainen uhkakuva usein tuodaan esille tieto- ja viestintätekniikasta puhuttaessa. Mm. sähköposti, keskusteluryhmät, postituslistat, uutisryhmät (newsgroups) ja reaaliaikaiset keskusteluryhmät (IRC=Internet Relay Chat) ovat välineitä, joilla yhteisöllisyys kasvaa opetus-oppimis-prosessissa. Nykyistä tieto- ja viestintätekniikan kehitystä vastaava opetuskäsite on verkostovälitteinen opiskelu (networked-mediated learning) (Tella 1997, 55), jossa painotetaan avoimuutta ja verkostoitumista ja jonka yksi osatekijä on World Wide Web (WWW). Verkostoitumisessa on syytä huomata kaksikerroksisuus: 1) fyysinen verkottuminen, jossa koneet ovat verkossa, ja 2) sosiaalinen, ihmistenvälinen verkostuminen, joka käyttää hyväkseen fyysisessä verkottumisessa muodostunutta infrastruktuuria. Avoimen, moniviestinvälitteisen, verkostuvan ja yhteistoiminnallisen opiskeluympäristön käyttö musiikinopetuksessa uuden tieto- ja viestintätekniikan osalta on ottamassa ensimmäisiä haparoivia askeliaan. Musiikin alalla on meneillään useita etäopetuskokeiluja, joissa käytetään hyväksi videoneuvottelujärjestelmää. Ongelmana on ollut äänen laatu sekä viive, jota ei ole vielä kyetty saamaan siedettävälle tasolle. Kuva ja ääni eivät siis nykytekniikalla ole samanaikaisia, mikä luonnollisesti vaikeuttaa videoneuvottelun käyttöä opetuksessa. Tällöin ei ainakaan voi soittaa musiikkia samanaikaisesti eri yhteyssolmuista. Tämä ei suinkaan estä videoneuvottelun käyttöä opetuksessa, kunhan rajoitukset on otettu huomioon. Verkossa on myös tarjolla erilaisia opetussivuja ja materiaalia. Kevyen musiikin valikoima on suurempi kuin perinteisen musiikkiopisto-ohjelmiston tarjonta. Yleensä materiaalin pedagoginen ajattelu ei ota uuden median ominaisuuksia ja mahdollisuuksia huomion vaan siirtää oppikirjamaisesti materiaalin sivuille. Aidon vuorovaikutteisuuden aikaansaaminen on hyvin vaikeaa ja vaatii ohjelmointitaitoa, jota tavalliselta opettajalta ei voi vaatiakaan. 3. Oppimis- ja tietokäsityksen muutokset 3.1. Pedagogisen paradigman muutos Vaikka esseeni ei ole tarkoitus paneutua pedagogisiin kysymyksiin syvemmin, niin tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys on muovannut pedagogista ajattelua kohti avointa, verkostoituvaa opiskeluympäristöä. WWW, ryhmätyöohjelmistot ja videoneuvottelulaitteistot ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen työskentelyn mallin, jossa tieto on oppilaitoksen tai organisaation ulkopuolella jaettuina resursseina. Seppo Tella esittää, että postmodernissa tieto- ja viestintäyhteiskunnassa koulun tai minkä tahansa oppivan organisaation oman olemassaolon oikeutus, raison d être, perustuu fragmentaation ja integraation keskinäiseen tasapainoon. Integraatio viittaa postmodernisessa tai postfordilaisessa hengessä tarkasteltuna pedagogiseen ja organisatoriseen integraatioon, joiden

7 ansiosta pienikin koulu saa osakseen verkossa jaetut resurssit sekä oman sisäisen päätöksentekonsa lisäksi ulkoista jaettua päätöksentekovaltaa. Integraation etuina on myös se, että koulu saa käyttöönsä intressi- ja tarveperustaisen harkintavallan johon se ei ilman verkottumisyhteistyötä pystyisi. (Tella 1997, 4 ) Fragmentaatio yllä esitetyssä tarkoittaa koulun tai yhteisön olemassaoloa verkon välityksellä; - koulu ikään kuin laajenee fyysisen koulurakennuksen ulkopuolelle. Tämän laajentumisen myötä on mahdollista käyttää hajautettua asiantuntijuutta hyväksi. Seppo Tella määrittää jaetun asiantuntijuuden seuraavasti: (jaettu asiantuntijuus) tarkoittaa sitä, että tunnustetaan eri ihmisten osaavan eri asioita eri tavalla. Verkostumisen seurauksena muodostuvien työ- ja asiantuntijaryhmien yleinen osaaminen on yleensä yksilöiden osaamistasoa huomattavasti suurempi. (Tella 1997, 45). Linux käyttöjärjestelmän syntyminen on hyvä esimerkki verkon voimasta ja toimivuudesta sekä fragmentaation ja integraation tasapainosta: parhaat asiantuntijat ovat saaneet yhteisvoimin aikaan huippuluokan käyttöjärjestelmän Opettajuuden muutos Kun tarkastellaan oppimisympäristöä, joka käyttää hyväksi uutta tietoteknologiaa ei voida sivuuttaa oppimiskäsitysten muutosta viime vuosikymmenien aikana luvun alkupuolelta asti hallinnut behavioristinen oppimiskäsitys on saanut antaa tilaa kognitiiviselle, humanistiselle ja konstruktivistiselle oppimiskäsitykselle (Karjalainen 1995: 27-28). Uudessa, avoimessa ja verkostuvassa oppimisympäristössä opettajasta voi parhaimmillaan tulla ohjaaja ja kanssaoppija, joka opastaa oppilasta tämän lähtökohdista käsin valikoiden ja organisoiden lähes rajattomia resursseja, joita oppilaalle on tarjolla. 4. Verkon käyttö tulevaisuuden musiikkiopistossa 4.1. Kehitystä tukevat rakenteet Verkon käytön lisääntyminen musiikinopetuksessa vaatii toimia, joita yksittäiset oppilaitokset eivät voi toteuttaa yksinään. Valtakunnallisesti kattavan verkottumisen ja verkostoitumisen toteutumiseksi tarvitaan ohjaavia tahoja, jotka koordinoivat sekä taloudellisen että henkisen pääoman järkevää käyttöä. Käytettävissä olevat resurssit on Suomen kaltaisessa pienen kielialueen maassa hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti. Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa luotaessa sisältöä tietoverkkoon. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia käynnisti Virtuaaliyliopistohankkeen. Virtuaaliyliopiston eräänä osahankkeena on Musiikinopetus verkossa (MOVE) hanke. MOVE hankkeen tarkoituksena on toimintasuunnitelmansa mukaisesti edistää musiikin verkosto-opetuksen tutkimusta, tuotantoa ja käyttöönottoa. (MOVE toimintasuunnitelma 2001, 1) Tärkeä osa hanketta on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksen järjestäminen. MOVE on myös

8 koordinoiva elin, jonka toiminnalla on mahdollisuus välttää niukkoja resursseja syövät päällekkäisyydet niin tutkimuksessa kuin pilottihankkeissa. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. (SML) toimii musiikkioppilaitosten linkkinä MOVE hankkeeseen. SML on käynnistänyt oman musiikkioppilaitosten verkottamisprojektin, joka on laajentumassa Pohjoismaista kohti Eurooppaa. SML julkaisee opettajia palvelevat sivustot, joiden kohderyhmänä ovat kansalliset ja kansainväliset musiikkioppilaitokset, yliopistot, yleissivistävät koulut, musiikin ammattilaiset, musiikinopiskelijat, musiikinharrastajat sekä musiikin muut sidosryhmät. Sisältöä ja palveluja tullaan tuottamaan mm. yhteistyössä MOVE :n kanssa. Koulun opetuksen alueella on käynnissä Virtuaalikoulu hanke, jonka yhtenä osana on luonnollisesti myös musiikki. Virtuaalikoulu on yhteydessä Eurooppalaiseen Virtuaalikouluun. Tämän hankkeen takana on Opetushallitus Verkostoitumista tukevien organisaatioiden merkitys Sekä MOVE-, Virtuaalikoulu-hanke että SML ovat Suomessa musiikin verkkoopetuksen ja muun verkossa tapahtuvan musiikkiin liittyvän toiminnan portinvartijoita. Tätä ei pidä tulkita negatiivisesti siten, että nämä tahot pyrkisivät sensuroimaan tietoverkkojen tarjontaa. Kyse on näiden tahojen asiantuntijuudesta ja kyvystä valikoida materiaalista käyttökelpoisin opetuksen ja opiskelun käyttöön. Informaation tulva pitää sisällään myös paljon huonoa, harrastelijamaista materiaalia, jonka käyttö opetus- tai opiskelumateriaalina on suorastaan vahingollista. Tietoverkkojen saattaminen musiikinopetuksen ja opiskelun käyttöön vaatii ponnisteluja tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen järjestämiseksi. Koulutus tulee suunnata sekä ammattilaisiksi opiskeleville että nykyisiin opettajille jatkokoulutuksen muodossa. Tässä tehtävässä yhteistyö eri katto-organisaatioiden välillä on ensiarvoisen tärkeää Verkko ja verkostoituminen on monitasoisen yhteisöllisyyden mahdollistaja Edellä kuvattujen organisaatioiden muodostamat taustarakenteet antavat pohjan uudenlaiselle verkkotarjonnalle. Kun eri tahot yhdistävät voimavarojaan, voidaan rakentaa laajoja ja kattavia tieto- ja tietämys tietokantoja. Nämä tietokannat kokoavat opetus- ja opiskelumateriaalin helposti tavoitettavaksi aineistoksi. Kun oppimateriaalin saatavuus helpottuu, jää opettajalle työläältä materiaalin keruulta ja valmistamiselta enemmän aikaa ja energiaa keskittyä oppijan yksilöllisen opiskeluprosessin ohjaamiseen. Tänä päivänä opetusta ohjaa usein saatavilla oleva materiaali, joka ei aina ole se, jota opettaja haluaisi käyttää. Tietoverkon nuottien, ääniesimerkkien, harjoitustehtävien jne. tarjonta mahdollistaa pedagogisesti monipuolisen opetusoppimis-prosessin toteuttamisen konstruktivistisen hengen mukaisesti. Jo aikaisemmin esseessä mainitut sähköposti, keskusteluryhmät, postituslistat, uutisryhmät ja reaaliaikaiset keskusteluryhmät voivat toimia sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisestikin. Kommunikaatio voi jäsentyä hyvin erikoistuneen ja rajatun aiheen piiriin tai voi omata yleistä kiinnostusta herättäviä aiheita. Kollegiaalinen yhteistyö saa aivan uudenlaisen laajenemismahdollisuuden, ja keskustelua on mahdollista käydä ajankohtaisista aiheista jopa reaaliajassa.

9 9 Paikallisesti verkostoituminen luo kodin, koulun ja musiikkioppilaitoksen välille uudenlaisen tilanteen. Verkostumisen myötä myös työtavat ja organisaatiot muuttuvat. Työtapojen muutos kohdistuu sekä oppilaitosten hallintoon että opetustoimintaan. Monet esimerkit osoittavat, että verkko helpottaa ja kannustaa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttamista. Verkossa projektit saavat kasvot, jotka elävät vielä toteuttamisen jälkeenkin esimerkiksi WWW-sivuina. Yhteistyö oppilaitosten kesken toteuttaa ja luo itsessään uutta pedagogista ajattelua ja metodologiaa. Erityisesti musiikin opetuksessa nykyisen koulujärjestelmän jatkuvasti niukkenevat tuntimäärät tulisi oppilaitosten yhteistyöllä käyttää tehokkaasti hyväksi luomalla monipuolista tarjontaa, jossa turhat päällekkäisyydet poistettaisiin ja jossa annettaisiin mahdollisuus yksilölliselle, opiskelijan tarpeita ja kykyjä vastaavalle opiskelulle. Jo mainittu MOVE -hanke tuottaa verkkoon kursseja, joita voi opiskella osittain ajasta ja paikasta riippumatta. Toistaiseksi kursseissa on ollut sekä etä- että lähiopetusjaksoja. Tulevaisuudessa voi musiikin kursseja opiskella myös virtuaalisesti Verkko oppimisympäristön osana Edellä on paneuduttu tieto- ja viestintätekniikan käyttöön painottaen verkostoitumista ja yhteistoiminnallisuutta. Tämä voi luoda kuvan, että tulevaisuudessa opettaminen ja opiskelu olisi pelkästään verkkopohjaista ja tapahtuisi pääosin virtuaalisesti. Näin ei suinkaan ole, vaan ajatukset on palautettava avoimeen, moniviestinvälitteiseen, verkostuvaan ja yhteistoiminnalliseen opiskelu- ja opetusympäristöön. Musiikinopetus ja opiskelu eivät yksinkertaisesti sovellu pelkästään virtuaalisesti tapahtuvaksi toiminnaksi. Joitain erillisiä tietopuolisia kursseja voi hyvin toteuttaa pelkästään verkossa. Musiikki sisältää paljon hienovaraisia ja vain elävässä tilanteessa esiin tulevia piirteitä, joita ei nykytekniikan avulla vielä voida välittää. Musiikkia voi pitää kommunikaation välineenä, joka välittää inhimillisen olemassaolon syvimmät tuntemukset. Näiden tuntemusten välittämisessä sosiaalisella kontaktilla on suuri merkitys niin esitys- kuin opetustilanteessa. Avoin, moniviestinvälitteinen, verkostuva ja yhteistoiminnallinen opiskeluympäristö voi toteuttaa eri opetussovellutusten käyttömuotoja joustavasti. On korostettava, että tällöin mukana ovat myös vanhat opetusmediat tieto- ja viestintätekniikan rinnalla erityisesti inhimillinen kontakti mukaan lukien. TVT:n käytössä painopiste on siirtynyt opettamisesta oppimisen korostamiseen. Kehitys on siis kulkenut behavioristisesta oppimiskäsityksestä kohti konstruktivistista oppimisnäkemystä. Edellä kuvatun avoimen oppimisympäristön toteutus on riippuvainen niistä valinnoista ja resursseista, joita kulloinkin on käytössä. Oppimisympäristön muotoutuminen on mm. sidoksissa käytettävissä olevaan tilaan sekä tieto- ja viestitekniseen varustukseen. Tämä on tärkeä näkökohta, kun suunnitellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja hankintoihin voi vielä vaikuttaa. On ratkaistava onko tieto- ja viestintätekniikka esimerkiksi liikuteltavaa ja voidaanko opetustilaa muunnella joustavasti. Nämä ratkaisut vaikuttavat myös pedagogisten menetelmien valintaan ja mahdollisuuksiin käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti ja joustavasti. Tieto- ja viestintätekniikan käytön on oltava pedagogisesti perusteltua. Erityyppisiin opetus- ja oppimistapahtumiin pitää löytää oikea media, jonka ominaisuudet ovat tilanteeseen parhaiten soveltuvat. Koulutuksella on suuri merkitys kykyyn käyttää

10 oikeita välineitä ja menetelmiä. Aina tekniikka ei ole syypää niihin kommelluksiin, joita TVT:tä käytettäessä sattuu, vaan syynä on usein käyttäjän kokemattomuus ja metodologinen kyvyttömyys. Tekninen kehitys- ja tutkimustyö sekä kokeilut ovat ensiarvoisen tärkeää, jotta TVT:n käytettävyys opetus- ja oppimistilanteessa paranisi. Käytettävyys pitää sisällään sekä käyttöliittymäsuunnittelun että tekniset ratkaisut, joita ohjelmiin ja välineisiin liittyy Kehityksen uhat ja kehitystä tukevat toimet 5.1. Musiikkioppilaitosten eristäytyminen Uhkana tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvulle ja oppimisympäristön kehitykselle musiikinopetuksessa ovat vastarinta ja haluttomuus käyttää uusia työvälineitä hyväksi. Musiikkioppilaitokset ovat melko konservatiivisia laitoksia, joissa tukeutuminen traditioihin on varsin syvällä. Musiikin opetuksessa behavioristisilla menetelmillä on vankka sijansa, joka osittain perustunee kaikenlaisen taitoharjoittelun vaatimuksiin. (Kurkela & Tawastsjerna, 144) Konstruktivistinen opetus- ja oppimiskäsitys ei vielä ole käytössä oppilaitosten opetuskäytänteissä. Opettajien nykyinen sukupolvi on saanut konservatiivisen koulutuksen, eikä se ole riittävästi kyennyt muuttamaan opetuskulttuuria musiikkioppilaitoksissa. Koulumaailmassa tapahtuneet muutokset eivät ainakaan vielä ole musiikkioppilaitoksia saavuttaneet. Edellä olevan perusteella tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntymisen esteenä voivat olla sekä uuden teknologian vastustus ylipäätään että urautuminen vanhoihin opetuskäytänteisiin. Pahimmillaan tämä voi johtaa koko musiikkioppilaitosverkoston eristäytymiseen ja kehityksen pysähtymiseen Koulutus MOVE ja SML, joita tässä esityksessä on aiemmin käsitelty verkostoitumista tukevien rakenteiden yhteydessä, ovat valtion ja kuntien ohella ne tahot, jotka voivat koordinoida ja järjestää opettajien täydennyskoulutusta. Ilman täydennyskoulutusta ei muutoksia voi odottaakaan. Tämä pitää paikkansa myös tietotekniikan hankintojen suhteen, jossa musiikkioppilaitokset ovat selvästi muita oppilaitoksia jäljessä. Ns. Mooren-kuilu kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta. Kuva 2. TVT:n käyttöönottotilanne opetuksessa Suomessa Mooren innovaatioiden leviämiskuvioon suhteutettuna (Sinko & Lehtinen 1998, 247)

11 11 Tämän hetken tilanne osoittaa, että syvällinen pedagoginen tieto- ja viestintätekniikan käyttö on vielä Mooren-kuilussa. Musiikkioppilaitosten osalta eletään vielä innovaattorien ja varhaisten omaksujien aikaa etenkin verkon opetuskäytön suhteen. Musiikkioppilaitoksissa ei varhaista enemmistöä vielä ole. Tarvitaan siis välineitä ja koulutusta. Uudet opetuksen vaatimukset on pikaisesti otettava huomioon myös opettajankoulutuksessa. Peruskoulunkin puolella vain 20% opettajista käyttää TVT:aa hyväkseen Tekijänoikeudet Verkon käyttöönottoa opetuksen osana hidastaa tällä hetkellä tekijänoikeuslainsäädännön keskeneräisyys verkkokäytön osalta. Vielä ei ole kyetty ratkomaan niitä erityisiä ongelmia, jotka syntyvät verkkoa käytettäessä. Eräs tällainen on teoksista palvelimille ja välimuisteihin syntyvien kopioiden tekijänoikeuden turvaaminen. Kuumeisesti etsitään keinoja, jolla voisi taata tekijälle jokaisesta - vaikkapa nuotin- tulostuksesta hänelle kuuluva korvaus. Verkon käyttöön sisältyy myös mahdollisuus. Nykyisinkin laiton kopiointi on ongelma kustantajille. Jos verkosta tulostaminen voitaisiin tehdä kohtuuhintaiseksi, niin se saattaisi laskea kopioinnin määrää ja tuoda tekijöille enemmän korvauksia kuin nykyisin. Nuottien saatavuus paranisi ja laiton kopiointi vähenisi. 6. Johtopäätöksiä Usein todetaan, että Suomessa on hieno musiikkioppilaitosverkosto, joka tuottaa hienoja taiteilijoita maailmalle. Jotta tämän voisi lausua totena myös tulevaisuudessa, on musiikkioppilaitosten seurattava aikaansa ja tarjota oppilailleen mahdollisuudet toteuttaa opiskelutavoitteensa monipuolisen menetelmin ja välinein. Uhkana on edellä mainittu eristäytyminen ja uuden pelko. Esimerkiksi usein tietokoneen käyttö opetuksessa rinnastetaan virheellisesti etäopetukseen, joka taas johtaa pelkoon opettajan syrjäyttämisestä. Toivon, että esseeni on omalta osaltaan selventänyt tieto- ja viestintätekniikan käytön monipuolisen käytön mahdollisuudet ja omalta osaltaan auttaa sen leviämistä musiikkioppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden hyötykäyttöön. Lähteet DONNER, P., HUTTU-HILTUNEN, P., LOUHIVUORI, J., OJALA, J., PUTILIN, G., RANTA-MEYER, T., ROMANOWSKI, O., RUIPPO, M., SALAVUO, M. & VARPAMA, J Move -musiikinopetuksen valtakunnallinen verkosto. [http://www.jyu.fi/musica/move/index.html] DONNER, P., HUTTU-HILTUNEN, P., LOUHIVUORI, J., OJALA, J., PUTILIN, G., HEINO, T & OJALA M-L Musiikkioppilaitokset lukuvuonna teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. KURKELA, K. & TAWASTSTJERNA, E Analyysi kuuden musiikkiopiston

12 toiminasta ja ajatuksia musiikin perusopetuksen järjestämisestä. Teoksessa Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi (Toim. Heino T. ja Ojala M-L). Opetushallitus. Arviointi 1/1999. Helsinki: Yliopistopaino Oy. LAVONEN, J. & MEISALO, V Current Research Activities in the LUONTI Project teoksessa Aspects of Media Education: Strategic Imperatives in the Informkation Age. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 8. Helsinki: Yliopistopaino, LEHTINEN, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Oy Edita Ab. MEISALO, V., SUTINEN, E. JA TARHIO, J Modernit oppimisympäristöt. Juva: WS Bookwell Oy. OKSANEN, A Tietokoneavusteinen pianonsoiton opetus. Teoksessa Meisalo, V., Sutinen, E. ja Tarhio, J. Modernit oppimisympäristöt. Juva: WS Bookwell Oy, OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Helsinki: Painotyö Nykypaino Oy. RANTA-MEYER, T., ROMANOWSKI, O., RUIPPO, M., SALAVUO, M. & VARPAMA, J Move-toimintasuunnitelma SINKO, M. & LEHTINEN, E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Juva: Atena Kustanus. TELLA, S Uusi tieto- ja viestintätekniikka avoimen oppimisympäristön kehittäjänä. Osa 1. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 124. TELLA, S Virtuaalikoulu verkostuvassa oppimisympäristössä teoksessa Vaahtokari, A. & Vähäpässi, A. (Toim.) Tutki, arvioi, vertaile näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, TELLA, S Tietokoneperustaisesta opetuksesta verkostopohjaiseen oppimiseen. Aikuiskasvatuslehti 4. (Käsikirjoitus) [http://www.helsinki.fi/~tella/aikuiskasvatus97.html] TELLA, S Verkostuva viestintä- ja tiedonhallintaympäristö opiskelun tukena teoksessa Verkkopedagogiikka (toim. Lehtinen, E.) Helsinki: Oy Edita Ab, TELLA, S The Poor Relation of the Education System? Aspects of Distance Education and Open and Distance Learning teoksessa Nummi, T., Rönkä, A. Sariola, J. Virtuality and Digital Nomadism : Introduction to the LIVE Project ( ) University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre, Publications 6. Helsinki: Yliopistopaino,

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI

OPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI OPPIMISYMPÄRISTÖN ROOLI - opetusteknologia t ja arkkitehtuuri i apuna oppilaan tukemisessa Marko Kuuskorpi perusopetuksen rehtori Marko Kuuskorpi, perusopetuksen rehtori Seija Mela, erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta Haasteet opettajien täydennyskoulutukselle Mirja Saari 7.3.2005 Humanistinen tiedekunta Opettajankoulutuksen strategia 2003 2006 Yliopiston koulutusvastuu alkaa opiskelijoiden rekrytoinnista ja jatkuu

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Äänitteet ja tallenteet

Äänitteet ja tallenteet Äänitteet ja tallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: video, elokuva, tekijänoikeus, YouTube, lähioikeudet, TV-ohjelma, kuvauslupa, Creative Commons, CC, avoimet aineistot,

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Teknologia musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä seminaari 12.2.2010, Espoo Kimmo Koskinen Muutosvoimia ja trendejä Tietoverkkojen voima lisääntyy Internet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot