Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010"

Transkriptio

1 1 (13) Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 Taloudellinen kehitys Maailman talous elpyi syvästä taantumasta odotettua nopeammin. Kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, voimakas kasvu jatkui. Myös Euroopan talous elpyi. Osa EU-maista kamppailee suurten velkakriisien kanssa, mikä on syventänyt eroja Euroopan talouksien välillä. Ongelmiin haetaan ratkaisua Euroopan Unionissa. Suomen talous alkoi nousta taantumasta monia länsimaita nopeammin. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen noin kolme prosenttia vuonna Vienti voimistui ja kulutuskysyntä on ollut voimakasta, mutta investoinnit ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja tuotantoa on siirretty alhaisempien kustannusten maihin. Koko vuoden työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, samaa tasoa kuin edellisvuonna, vaikka sen ennustettiin nousevan 10 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan paranevan. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia, mutta joulukuussa se nousi 2,9 prosenttiin. Rakentamisessa ja palvelualoilla suhdanneodotukset vahvistuivat. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin palvelualoille. Julkisen talouden alijäämä syveni, mikä vaatii tasapainottamista. Työeläkejärjestelmän kehitys Vakavaraisuussäännöt Joulukuussa 2008 tuli voimaan määräaikaislaki, jolla muutettiin finanssikriisin vuoksi vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevia säännöksiä. Ensin laki säädettiin olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun, mutta sen voimassaoloa jatkettiin keväällä 2010 vuoden 2012 loppuun asti. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyä arvioineet työryhmät luovuttivat raporttinsa sosiaalija terveysministerille Työryhmät ehdottavat lainsäädäntöön useita muutoksia. Muutokset toteutettaisiin kolmessa vaiheessa, joista ensimmäiseen sisältyy lähinnä yksittäisiin epäkohtiin kohdistuvia muutoksia. Ensimmäisen vaiheen muutoksista on annettu lakiesitys eduskunnalle ja niiden on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa Toisen vaiheen uudistuksilla on tarkoitus varautua väliaikaislain päättymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan käynnistämässä vakavaraisuussäätelyn toisen ja kolmannen vaiheen muutoksia. Solvenssi II Vakavaraisuussääntöjen muutokset kytkeytyvät myös EU-säätelyyn perustuvaan Solvenssi IIhankkeeseen. Solvenssi II -direktiivillä on tarkoitus EU:n tasolla yhtenäistää vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia ja vakuutusvalvonnan periaatteita, parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa ja lisätä eurooppalaisen vakuutusalan kansainvälistä kilpailukykyä. Direktiivissä säädetään hallinnon ja johdon kelpoisuusvaatimuksista, sisäisestä valvonnasta, vakavaraisuudesta sekä riskien ja vakavaraisuuden sisäisestä arvioinnista. Säännöksiä on myös mm. aktuaaritoiminnosta, ulkoistamisesta ja informaation julkistamisesta. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan mennessä koskemaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöitä, mutta käytännössä se vaikuttaa laajasti myös työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan säätelyyn. Työeläkealan vakavaraisuussäätelyä selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan myös Solvenssi II mallin pohjalta on mahdollista kehittää työeläkejärjestelmän vakavaraisuusmekanismia sijoitustoiminnan riskejä paremmin huomioon ottavaksi. Vakavaraisuuskehikon uudistaminen vaatii lisäselvittämistä, minkä jälkeen on mahdollista määritellä työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan ja riskiprofiilin sekä työeläkejärjestelmän tavoitteiden kannalta mahdollisimman toimiva vakavaraisuusmekanismi.

2 2 (13) Työurien pidentäminen Työeläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi eläkkeiden rahoitusta pyritään turvaamaan ja eläkemenoja hillitsemään pitkällä aikavälillä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt yksimielisyyteen keinoista työurien pidentämiseksi. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä jätti yksimielisen raportin ja esitti keinoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, työurien pidentämiseksi alkupäästä sekä työllistymistä parantavia keinoja. Tavoitteeksi oli asetettu nostaa eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Keväällä 2010 asetettiin useita uusia työryhmiä jatkamaan selvitystyötä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevaa valmistelua. Lokakuussa 2010 valmistuikin kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma, jossa käsiteltiin talouden kasvua ja tuottavuutta, julkisen sektorin tuottavuutta, työllisyysasteen nostamista ja työttömyyden torjuntaa, ostovoimaa ja kilpailukykyä, työttömyysvakuutusrahaston taloutta ja työuria. Työeläkejärjestelmän kehittämiselle asetettiin kolme tavoitetta: 1) työeläke-etuuksien riittävän tason turvaaminen myös silloin, kun elinaikakerroin alentaa tulevia eläkkeitä odotettua enemmän. 2) työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaaminen työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyttä ja talouskasvua, 3) keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat. Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi etsitään. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on koko työeläkejärjestelmässä noussut vuonna 2010 nykyisten työeläkelainsäännösten turvin 60,1 vuoteen 59,4 vuodesta. Se osoittaa, että työeläkkeen joustavuus nostaa eläkkeellesiirtymisikää haluttuun suuntaan. Elinaikakerroin Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna Kun elinajanodote kasvaa, eläke pienenee elinaikakertoimen verran. Elinaikakertoimen vaikutus otetaan eläkkeessä huomioon kertaluontoisesti, vain eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Finanssivalvonta Finanssivalvonta (Fiva) on vuoden aikana valvonut työeläkelaitosten toimintaa aktiivisesti ja ottanut stressitestauksen jatkuvaksi valvontakäytännöksi. Alkuvuodesta Fiva pyysi työeläkeyhtiöiltä selvitystä muun muassa uusiin asiakkaisiin kohdistuvista työhyvinvointihankkeista ja niiden kustannuksista. Fiva julkaisi loppuvuodesta selvityksen tuloksista ja ehdotuksista säädösten selkeyttämiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden edistämiseksi. Merkittävimmät asiakassiirrot, kuten eläkesäätiöiden ja -kassojen purut, sekä valtion liikelaitosten siirrot ovat päätyneet kahteen työeläkeyhtiöön. Työhyvinvointiin on kokonaisuutena käytetty varoja enemmän kuin työhyvinvointimaksua on kerätty työeläkemaksun yhteydessä. Fiva totesi, että sääntöjen tulisi olla sekä toimijoille että valvojalle selkeät ja toiminnan läpinäkyvää, koska toiminnalla on vaikutusta työeläkelaitosten väliseen kilpailuun ja tehokkuusvertailuun.

3 3 (13) Työeläkealan kilpailun edistäminen Työeläkealan kilpailun edistämisestä tammikuussa 2007 julkaistun selvityksen jälkeen on käyty eritasoisia keskusteluja kilpailun lisäämisestä lainsäädännön keinoin. Erityisesti laskuperusteiden mahdollinen muuttaminen tietyiltä osin yhtiökohtaiseksi on ollut esillä. Kokonaistulos, vakavaraisuus, vastuuvelka ja asiakashyvitys Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun jo alkuvuodesta. Arvopaperisijoitukset tuottivat hyvin, mutta kiinteistösijoitusten tuotto jäi vähäiseksi. Vakavaraisuus vahvistui. Eteran kokonaistulos vuonna 2010 oli 171 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna 209 milj.. Kokonaistulos muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta (151 milj. ), varsinaisen vakuutusliikkeen tuloksesta (19 milj. ) sekä hoitokustannustuloksesta (1,8 milj. ). Vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 016 milj. euroa v. 2009). Se nousi 3 prosenttia edellisvuodesta. Sijoitustoiminnan puskurina toimiva toimintapääoma kasvoi 18 prosenttia. Se oli vuoden 2010 lopussa 991 miljoonaa euroa (843 milj. v. 2009). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 21,2 prosenttia (18,5 % v. 2009). Vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku oli 2,4 (2,3 v. 2009). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 16,3 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,8. Etera siirtää vuoden 2010 asiakashyvityksiin 9 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 0,4 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Vuonna 2010 Etera maksoi asiakashyvitystä 7,1 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Liikekulut Erityistä huomiota Eterassa on kiinnitetty edelleen kustannustehokkuuteen. Kokonaisliikekulut olivat 46 miljoonaa euroa (47 milj. v. 2009, 51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat 19 miljoonaa euroa, eli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vakuutustoiminta Vakuutusmaksutulo ja palkkasummat Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun suhdanteiden parannuttua etenkin rakennus- ja palvelualoilla. Vakuutusmaksutuloa saatiin 570 miljoonaa euroa luottotappioilla vähennettynä (537 milj. v. 2009). Kasvua oli 6 prosenttia edellisvuodesta (-5,5 % v. 2009). Luottotappioita kirjattiin TyEL- ja YEL-vakuutusmaksusaatavista 5,5 miljoonaa euroa (10 milj. euroa v. 2009). Eteran markkinaosuus vakuutusmaksutulosta laskettuna pysyi samansuuruisena kuin edellisvuonna eli se oli 5,4 prosenttia vuonna Vakuutusmaksujen perusteena oleva TyEL-palkkasumma kohosi miljoonaan euroon vuonna 2010 (2 403 milj. v. 2009). Yrittäjäasiakkaiden työtulosumma kasvoi viidenneksen ja nousi 62 miljoonaan euroon (52 milj. v. 2009).

4 4 (13) Eteran ja Sampo Pankin yhteistyö Etera ja Sampo Pankki Oyj allekirjoittivat joulukuussa asiamiessopimuksen vakuutusmyynnistä Sampo Pankin konttoreissa. Yhteistyötä tehdään sekä finanssikeskusten kanssa että palveluverkostossa ja sähköisissä kanavissa. Toiminta käynnistetään vuoden 2011 aikana koko maassa. Vakuutusten myynti ja siirrot Uusien vakuutusten myynti jatkui vilkkaana. Vuonna 2010 Etera sai uutta TyEL-vakuutusta ja uutta YEL-vakuutusta. Koko työeläkealan uusista TyEL-vakuutuksista Eteran osuus oli 16,3 prosenttia (16 % v. 2009) ja uusista YEL-vakuutuksista 6 prosenttia (8 % v. 2009). Vakuutusten siirto työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista neljä kertaa vuodessa. Eterasta siirtyi 992 TyEL-vakuutusta ja 236 YEL-vakuutusta enemmän kuin saatiin uusia muilta eläkeyhtiöiltä. Eteran maksutulo väheni siirtojen takia vuodessa 16 miljoonaa euroa (5 milj. euroa v. 2009). Suurasiakkaiden segmentissä kaikki neljä siirtokierrosta olivat voitollisia, mutta pienissä ja keskisuurissa asiakasyrityksissä vakuutusten keskittäminen on vähentänyt Eteran osuutta. TyEL- ja YEL-vakuutusmaksut Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu Eteran asiakkailla oli 21,44 prosenttia. TyEL-sopimustyönantajan vakuutusmaksu ilman asiakashyvityksiä ja korkoutuksia oli 21,4 prosenttia vuonna 2009, jos vuoden 2007 palkkasumma oli alle 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma oli suurempi, maksuprosenttiin vaikuttivat asiakaskohtaiset tekijät. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu oli 22,4 prosenttia palkoista. Alle 53-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu oli 21,2 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 22,2 prosenttia. Aloittavan yrittäjän alennus oli 25 prosenttia ensimmäiseltä 48 kuukaudelta. Asiakasmäärä ja ilmoitustavat Eteralla oli vuoden lopussa TyEL-sopimusasiakkaita ( v. 2009). TyELvakuutusmaksuja maksoi vuonna 2010 tilapäisesti ( v. 2009) asiakasta. Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2009) ja yrittäjiä (3 809 v. 2009). Vakuutustenottajista yli 90 prosenttia käyttää jotain sähköistä ilmoitustapaa vakuutustietojen ilmoittamisessa. Valtaosa ilmoittaa tiedot kuukausittain. Etera.fi -palvelussa voivat vakuuttamisen hoitaa sekä sopimusasiakkaat että tilapäiset työnantajat. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkuu laajoissa hankkeissa tavoitteena ylläpitää vakuuttaminen helppona ja vaivattomana myös tulevaisuudessa. Asiakasyhteydenpito Loppuvuonna järjestettiin perinteiset palkkahallintopäivät eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa jaettiin ajankohtaista tietoa työeläkevakuuttamisesta, pankkipalveluista ja viranomaispalveluista. Erilaisia pienempiä asiakastilaisuuksia ja kontakteja oli tasaisesti ympäri vuoden. Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Alueellisten asiakasraatien toimintaa kehitettiin aiempaa aktiivisemmaksi. Asiakastyytyväisyys parani edellisvuodesta ja oli erinomaisella tasolla. Työhyvinvointi Työhyvinvointipalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana. Erilaisten työhyvinvointitoimien kohteena oli vuonna 2010 noin henkilöä. Palveluja tuotetaan yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Asiakaskohtaiset työhyvinvointitutkimukset antavat tietoa työyhteisöstä, johtamisesta, henkilöstön työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Eteran tutkimustulosten mukaan työhyvinvointitoiminta vähentää työkyvyttömäksi tulemisen riskiä.

5 5 (13) Toukokuussa Etera aloitti Työkaverista työvoimaa kampanjan, jolla pyritään kehittämään hyvää työilmapiiriä ja vaikuttamaan ihmisten asenteisiin. Internetiin tehtiin kampanjasivusto ja laadittiin muun muassa hyvän työkaveruuden testi. Etera alkoi kerätä hyvästä työkaveruudesta tarinoita, jotka luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistolle tutkimuskäyttöön. Kampanja vietiin myös sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, jossa se on saanut osakseen henkilön kiinnostuksen. Hyvää työkaveruutta korostavaa toimintaa jatketaan eri muodoissa. Samoin Etera osallistuu vuonna 2011 uudelleen suomalaisten miesten terveitä elintapoja ja liikuntaa tukevaan SuomiMies seikkailee kiertueeseen yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää ohjelman kanssa. Etera panostaa sähköisten työhyvinvointipalvelujen ja työkalujen kehittämiseen erityisesti yritysasiakkaiden oman työhyvinvointitoiminnan tueksi. Uudistetut palvelut otetaan käyttöön vuonna Eläkkeet Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi 998 miljoonaa euroa (975 milj. v. 2009). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 344 miljoonaa euroa (327 milj. v. 2009). Vuoden lopussa Eteralla oli eläkkeensaajaa ( v. 2009). Eläkkeensaajien määrällä mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 15 prosentin osuudellaan. Eläkehakemukset Uusia eläkehakemuksia tuli Eteraan kappaletta ( v. 2009). Hakemusten määrä väheni 14 prosenttia edellisvuodesta. Hakemusten vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan Eteran vakuutettujen määrän väheneminen. Niitä on vähentynyt myös ennaltaehkäisevä Eläkelaji 2009 (lkm) 2010 (lkm) Muutos % Vanhuuseläke % Työkyvyttömyyseläke % Työttömyyseläke % Osa-aikaeläke % Kuntoutusraha % Perhe-eläke % Kaikki hakemukset % Taulukko: Eläkehakemukset eläkelajeittain v työ terveyden ja työhyvinvoinnin parissa. Työkyvyttömyyseläkehakemukset vähenivät 16 prosenttia (-17 % v. 2009), vanhuuseläkehakemukset 3 prosenttia (13 % v. 2009) ja perhe-eläkehakemukset 6 prosenttia (-1 % v. 2009). Oikeus hakea työttömyyseläkettä poistuu vuoden 1950 jälkeen syntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä, joten työttömyyseläkehakemukset vähenivät edelleen voimakkaasti (-72 %). Osa-aikaeläkehakemuksia tehtiin 154 kappaletta (153 v. 2009). Uusia vanhuuseläkehakemuksia tuli eli 31 prosenttia kaikista hakemuksista. Perheeläkehakemuksia tuli (19 %) ja työttömyyseläkehakemuksia 416 kappaletta (4 %). Ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä haki vakuutettua työntekijää eli 33 prosenttia hakemuksista.

6 6 (13) Myönnetyt etuudet Uusia TyEL-eläkkeitä myönnettiin mukaan (9 435 v. 2009). YEL-eläkkeitä myönnettiin 59 kappaletta vuonna 2010 (31 v. 2009). Yhteensä myönnettiin uutta TyEL- ja YEL-eläkettä (9 466 v. 2009), mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Jatkoeläkkeitä myönnettiin yhteensä 4 412, kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän (4 689 v. 2009). Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkeratkaisuja tehtiin kappaletta, jolloin luvussa ovat mukana myös hylätyt hakemukset. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 18,6 prosenttia (20,0 % v. 2009). Eläkelaji Muutos % (lkm) (lkm) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Kuntoutus Perhe-eläke Kaikki ratkaisut Taulukko. Myönnetyt TyEL-etuudet v Uusia vanhuuseläkkeitä myönnettiin Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kappaletta. Perhe-eläkkeitä myönnettiin kappaletta ja työttömyyseläkkeitä 355 kappaletta. Osa-aikaeläke myönnettiin 125 henkilölle ja kuntoutusrahan sai 899 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen päätöksiä tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan (1 228 v. 2009). Näistä uusia hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen tai kuntoutusrahaan oli (1 037 v. 2009). Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää muun muassa sitä, että hakijaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työntekijöistä 70 prosenttia palaa työelämään. Kaikkiaan käsiteltiin eläke- ja kuntoutusasiaa vuonna 2010 ( v. 2009). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja hakemusten käsittelyaika Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli Eterassa samaa tasoa kuin vuonna 2009 eli 58 vuotta. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli 63,9 vuotta (63,8 vuotta v. 2009) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä 50,5 vuotta (50,7 vuotta v. 2009). Keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut eläkelajeissa ja niiden määrissä tapahtunut huomattava rakennemuutos. Eniten keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut työttömyyseläkkeiden osuuden voimakas lasku vuoden prosentista vuonna prosenttiin. Vastaavasti vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuudet ovat kasvaneet kumpikin noin 6 prosenttiyksiköllä, joten niiden vaikutus keskimääräiseen ikään kumoaa toisensa. Eläkehakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 33 päivää vuonna 2010 (35 päivää v. 2009). Muutoksenhaku Muutoksenhakulautakuntaan valitettiin 516 päätöksestä (541 v. 2009). Vakuutusoikeuteen valitettiin 154 päätöksestä (236 v. 2009), mikä oli 34 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muutoksenhakulautakunnassa Eteran päätöksistä muuttui 7 prosenttia (8 prosenttia v. 2009) ja

7 7 (13) vakuutusoikeudessa 9 prosenttia (10 % v. 2009). Lisäksi Etera teki muutoksenhakulautakuntaan 39 itseoikaisua (29 v. 2009) ja vakuutusoikeuteen 6 itseoikaisua (4 v. 2009). Työeläkeotteet Vuonna 2010 Etera lähetti työeläkeotetta ( v. 2009). Vakuutetut ovat voineet katsella työeläkeotettaan, valita sähköisen otteen paperisen sijaan ja laskea arvion eläkkeestään myös Eteran verkkopalvelussa. Sähköinen asianhallinta Vuoden 2010 alussa Etera otti käyttöön sähköisen asianhallinnan järjestelmän, jonka avulla eläkeja kuntoutushakemusten käsittely tapahtuu entistä sujuvammin ilman papereita. Eläkkeiden maksaminen Syyskaudella pankkien maksuliikenteessä ilmenneet häiriöt viivästyttivät eläkkeiden maksamista. Eläkkeiden maksupäivä on jokaisen kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Pankit saivat eläkkeet siirretyksi eläkkeensaajien tileille eläkkeiden maksupäivän aikana. Sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinat toipuivat vahvasti vuonna 2009 ja kehittyivät myönteisesti myös 2010, kun myös reaalitaloudet alkoivat elpyä. Erityisen voimakasta kasvua nähtiin kehittyvillä markkinoilla, mikä piristi etenkin vientiteollisuutta myös länsimaissa. Alhainen korkotaso ja työllisyystilanteen paraneminen elvyttivät asteittain myös kotimarkkinakysyntää. Yrityslainojen ja kehittyvien talouksien lainojen riskimarginaalit kaventuivat, ja osakekurssit kohosivat yritysten poikkeuksellisen korkean kannattavuuden siivittämänä. Vuoden keskeiseksi riskitekijäksi kohosi valtioiden voimakas velkaantuminen, mikä kärjistyi niin, että Kreikka ja Irlanti ajautuivat tilanteeseen, jossa ne tarvitsivat muiden euromaiden tukea, ja muidenkin heikoimmassa kunnossa olevien valtiontalouksien rahoituskustannukset kohosivat merkittävästi. Euro heikkeni ja Euroopan osakemarkkinoiden tuottokehitys oli euromääräisesti selvästi muita päämarkkinoita heikompi. Vuoden 2008 finanssikriisin keskeinen opetus oli, että turvaava sijoitustoiminta tarkoittaa ennalta ehkäisevää riskienhallintaa sekä dynaamisempaa riskien allokointia. Vuoden 2010 aikana sijoitusstrategia uudistettiin vastaamaan näitä tarpeita. Keskeisin muutos on jatkuva eri riskikomponenttien määrän optimointi koko salkun tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa arvioidaan aina muutoksen vaikutus koko salkun riskiasemaan eikä suhteessa johonkin yksittäiseen vertailuindeksiin. Eteran sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 228 milj. v. 2009). Sijoitusten tuotto oli vuonna ,0 prosenttia (10,3 % v. 2009). Sijoitusten keskituotto vuosina oli 4,2 prosenttia. Sijoitusstrategian muutos näkyi jo vuonna 2010 selvästi sijoitussalkun rakenteessa. Indeksisijoituksia vähennettiin merkittävästi ja sijoituksissa korostettiin niiden odotettua tuottojakaumaa. Osake-, korko-, credit- ja valuuttariskejä säädeltiin aiempaa voimakkaammin optimoiden tätä kautta koko salkun tuotto-/riskisuhdetta. Vuoden 2010 tuotto-/riskisuhdetta kuvaava Sharpen luku oli poikkeuksellisen korkea eli noin 1,2 (salkun tuotto oli 8,0 % ja hajonta 5,9 % kk-tasolla laskettuna), kun Sharpen luku liikkuu pitkällä aikavälillä keskimäärin 0,4-0,6:n tasolla.

8 8 (13) Sijoitusomaisuus jakaantui riskikorjatusti seuraavasti: - Korkosijoituksia oli milj. euroa (v milj. euroa). Se sisältää lainasaamisia 486 milj. euroa (519 milj. euroa v. 2009), joukkovelkakirjalainoja milj. euroa (2 750 milj. euroa v. 2009) sekä muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia 343 milj. euroa. - Osakesijoituksia miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä noteerattuja osakkeita oli milj. euroa, pääomasijoituksia 251 milj. euroa ja noteeraamattomia osakkeita 80 milj. euroa. - Kiinteistösijoituksia oli 769 miljoonaa euroa (v milj. euroa) ja niistä suoria kiinteistösijoituksia 599 milj. euroa (615 milj. euroa v. 2009) sekä kiinteistösijoitusrahastoja ja yhteisyrityksiä 170 milj. euroa (170 milj. euroa v. 2009). - Muita sijoituksia oli 175 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä oli Hedgerahastosijoituksia 169 milj. euroa ja muita sijoituksia 6 milj. euroa. Korkomarkkinat Vuonna 2010 korkomarkkinoilla jouduttiin uuteen tilanteeseen, kun valtioiden velkaantuminen hämärsi käsitystä siitä, mikä on riskitön korko. Euroalueen velkakriisin vuoksi vähennettiin strategisesti korkoriskiä, sijoituksia talouskunnoltaan heikompiin valtioihin sekä finanssisektorin lainoihin. Sijoituksia lisättiin kehittyvien talouksien valtioihin, koska niillä ei ole velkaantumisongelmia, tuottotaso on selvästi korkeampi ja valuutoissa on pitkän aikavälin vahvistumispotentiaalia. Korkosijoitusten sisäiset tuottoerot korostuivat voimakkaasti vuonna Korkean luottoriskin yrityslainojen sekä kehittyvien korkomarkkinoiden tuotot ylittivät kymmenen prosentin tason, kun taas euroalueen valtionlainojen tuotot liikkuivat nollatasolla. Tämä selittyi sillä, että kehittyvien talouksien valuutat vahvistuivat, ja niiden sekä yrityslainojen riskilisät kaventuivat suhteessa euroalueen valtionlainoihin. Samaan aikaan ongelmatalouksien riskilisät kasvoivat ja euroalueen pitkät korot kääntyivät loppuvuonna selvään nousuun. Eteran korkosijoitusten tuotto oli 4,9 prosenttia (10,6 % v. 2009). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 5,2 prosenttia (12,1 % v. 2009). Lainasaamisten tuotto oli 3,4 prosenttia. Parhaiten tuottivat yrityslainat ja kehittyvien talouksien lainat, 9,6 %. Osakesijoitukset Osakesijoitukset ovat selvästi koko sijoitussalkun suurin riskin lähde. Sijoitusstrategian muutos näkyi osakesijoituksissa muun muassa siinä, että viime vuoden jälkipuoliskolla rakennettiin suora Eurooppa-osakesalkku, jonka rakenteessa korostettiin mahdollisimman vakaata tuottokehitysodotusta. Samanaikaisesti indeksirahastoja vaihdettiin aktiivimanagereihin, jotka korostavat tuotto-/riskisuhteen optimointia. Tämäntyyppisillä sijoituksilla voidaan laskea koko salkun riskitasoa selvästi indeksisijoituksiin verrattuna. Osakesijoitukset olivat vuonna 2010 selvästi parhaiten tuottanut omaisuusluokka, ja niiden osuus oli 2/3 vuoden 2010 kokonaistuotosta. Parhaiten tuottivat kotimaiset osakesijoitukset. Euron heikkeneminen paransi selvästi muiden osakesijoitusten tuottoa. Osakesijoitukset tuottivat 16,8 prosenttia (18,9 % v. 2009). Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 17,9 prosenttia (28,0 prosenttia v. 2009). Noteeraamattomat osakkeet tuottivat 10,4 prosenttia (10,9 % v. 2009). Kotimaisten, kehittyvien markkinoiden ja USA:n osakesijoitusten tuotot kohosivat 23,7 prosenttiin (39,2 %). Osakesijoitukset Eurooppaan tuottivat 7,9 prosenttia (14,8 %). Yritysrahoitus Organisatorisesti merkittävin muutos sijoitustoiminnassa oli yritysrahoitusyksikön muodostaminen. Yritysrahoituksen sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eikä niille useinkaan ole

9 9 (13) jälkimarkkinoita, minkä vuoksi huolellisen sijoituspäätöksen merkitys korostuu. Yritysrahoituksen rooli on tukea Eteran tuottotavoitteiden saavuttamista ja hajauttaa sijoitussalkkua, mutta myös korostaa Eteran roolia suomalaisena sijoittajana ja aktiivisena omistajana, sekä tukea kotimaisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Muutokset listaamattomien sijoitusten salkussa tapahtuvat hitaasti. Yrityslainojen painoa on viety aktiivisesti markkinatilanteen muuttuessa perinteisestä takaisinlainauksesta muihin lainainstrumentteihin. Pääomasijoituksissa pääomarahastojen rinnalle tulee jatkossa enemmän suoria sijoituksia yrityksiin. Pääomasijoitusten tuotto oli 11,2 prosenttia (-21,9 % v. 2009). Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,7 %. Suorissa kiinteistösijoituksissa tuottoa heikensivät muutamaan kohteeseen tehdyt arvonalennukset ja niiden tuotto oli 2,1 % (1,2 % v. 2009). Kiinteistörahastoissa Eteran salkun pääpaino on kotimaisissa rahastoissa ja niiden toipuminen on ollut hitaampaa kuin monissa ulkomaisissa rahastoissa (tuotto -3,7 % v. 2010, -7,1 % v. 2009). Etera voitti keväällä 2010 Senaatti-kiinteistöjen järjestämän tontinluovutuskilpailun Helsingin Töölönlahden kortteleista 2017 ja Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Toiselle Töölönlahden tontille on suunnitteilla pääosin Alma Median käyttöön rakennettava 5-kerroksinen ekotehokas toimistotalo. Kiinteistösijoituksissa korostuu sijainnin merkitys. Etera uskoo Helsingin ydinkeskustan tonttien ja rakennusten pitkän aikavälin hyvään tuottokehitykseen sekä arvojen vähäiseen syklisyyteen. Hoiva- ja senioritalojen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina Eteran kiinteistösijoitussalkussa. Etera myi loppuvuodesta Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tyrnävällä sijainneet palvelutalot EPI Healthcare I Ky rahastolle. Suomen kiinteistömarkkinoilla kysyntä on lisääntynyt. Parhailla paikoilla vuokrat ovat kääntyneet jo nousuun ja sijoittajien tuottovaatimukset laskuun. Etera kehittää kiinteistösalkkuaan riski-tuottosuhteeltaan paremmaksi sijoittamalla uusiin hyville paikoille rakennettaviin toimisto-, liike- ja asuntokohteisiin sekä kehittämällä olemassa olevaa kiinteistösalkkua. Muut sijoitukset Muiden sijoitusten tuotto oli 5,9 prosenttia (-2,0 % v. 2009). Näistä hedge fund -rahastojen tuotto oli 10,2 prosenttia (-4,6 % v. 2009). Ne nousivat loppuvuonna voimakkaimmin. Vastuullinen sijoittaminen Etera allekirjoitti joulukuussa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) Etera sitoutuu kehittämään ja ottamaan huomioon entistä enemmän vastuullisuutta sijoituspäätöksissään. Samoin Etera liittyi vastuullista sijoitustoimintaa tukevan yhdistyksen, FINSIF:in jäseneksi. Lisäksi sijoitustoimintoon nimitettiin varainhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu vastuullisen sijoittamisen kehittäminen. Etera korostaa kiinteistösijoituksissaan ekologisuutta niin rakennusvaiheessa, rakenneratkaisuissa kuin käytössä. Se liittyi joulukuussa 2010 Green Building Council Finlandiin, jonka tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Vuonna 2010 allekirjoitettiin sopimus Helsingin Viikkiin toteutettavasta puurunkoisesta asuinkerrostalokorttelista, johon tulee 115 asuntoa. Kauppakeskus Sellolle myönnettiin ensimmäisenä kauppakeskuksena Euroopassa käytön aikainen kultaisen tason LEED-sertifikaatti. Tammikuussa 2011 valmistuneelle Kiinteistö Oy Seinäjoen Pehtoorille eli Maaseutuviraston uudelle toimitalolle on myös haettu LEED-sertifikaattia.

10 10 (13) Etera sai pääkonttorilleen Green Office-ympäristösertifikaatin tammikuussa Lassila & Tikanoja myönsi pääkonttorille tammikuussa 2011 myös Joutsenmerkityn Ekosiivoussertifikaatin ympäristöä säästävän siivouksen osoitukseksi. Konserni Konserniin kuului 37 (40 v. 2009) tytäryhtiötä, joista 28 oli kiinteistöosakeyhtiöitä ja kahdeksan asunto-osakeyhtiöitä sekä yksi osakeyhtiö. Lisäksi Etera on osakkaana 15 (17 v. 2009) omistusyhteysyrityksessä. Etera perusti tilikauden aikana yhden kiinteistöosakeyhtiön ja myi 4 tytäryhtiötä. Henkilöstö Toimitusjohtajan vaihdos ja organisaatiomuutos Hannu Tarkkonen aloitti toimitusjohtajana tammikuun alusta Kalevi Hemilän erottua tehtävästä joulukuussa Organisaatiorakenne uudistettiin ja samalla henkilöstöä vähennettiin. Muutoksen tavoitteena oli lisätä organisaation tehokkuutta ja joustavuutta sekä madaltaa organisaatiota. Henkilöstön vähentämisestä neuvoteltiin henkilöstön kanssa yt-menettelyssä kevään 2010 aikana. Tarvittavat henkilöstövähennykset toteutettiin vapaaehtoisilla eropaketeilla. Sellaisen otti vastaan 30 henkilöä. Kokonaan uudistettu organisaatio otettiin käyttöön toukokuun alussa. Matriisinomaisesti toimivassa organisaatiossa liiketoiminta jaettiin asiakkuuksiin, vakuutus- ja eläkepalveluihin sekä sijoituksiin. Liiketoiminnan tukipalveluja tehostettiin keskittämällä ja yhtenäistämällä toimintaa. Tukipalvelut ovat: aktuaaripalvelut, ict- ja sähköinen liiketoiminta, laki, suunnittelu ja viestintä sekä talous ja henkilöstö. Myös johtamisjärjestelmä uudistettiin. Toukokuussa Eteran varatoimitusjohtajaksi valittiin KTM Timo Hietanen, jonka vastuualueena ovat asiakkuudet. Hallitus nimitti hänet lokakuusta lähtien toimitusjohtajan varamieheksi. Asiakkuudet toiminnossa organisaatiota uudistettiin myynnin ja asiakkuuksien hoidon tehostamiseksi. Suomi jaettiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen myyntialueisiin, joista kustakin vastaavat myyntijohtajat. Suurasiakasyksikön myyntialueena on koko Suomi. Lisäksi perustettiin kanavapalvelut yksikkö, jonka myyntijohtaja vastaa myyntikanavista. Markkinointi tukee myyntiyksiköitä. Eläke- ja vakuutuspalvelut yhdistettiin tuotantoprosessien tehostamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Toimintoon kuuluvat asiakaspalvelut, eläkepalvelut, eläkkeiden asiantuntijapalvelut ja vakuutuslääketiede yksiköt. Vakuutus- ja eläkepalvelut toimintoa johtaa FM Kari Härkönen. Sijoitusjohtajana aloitti huhtikuun alussa YTM Jari Puhakka. Sijoitustoiminnon organisaatio uudistettiin siten, että se jakautuu kiinteistösijoituksiin, arvopaperisijoituksiin ja sijoitushallintoon. Lisäksi perustettiin uusi yritysrahoitus-yksikkö. Aktuaaripalveluita johtaa FM, SHV Timo Mäkelä, ict:tä ja sähköistä liiketoimintaa MBA Helena Sorri, laki, suunnittelu ja viestintä toimintoa varatuomari Tuula Kallio sekä talous ja henkilöstö toimintoa OTK Anna Kilpi.

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 TILINPÄÄTÖS- TASEKIRJA 31.12.2010 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 TILINPÄÄTÖS- TASEKIRJA 31.12.2010 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10. Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Omistajat: vakuutuksenottajat

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJA 31.12.2011 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 TILINPÄÄTÖS Eteran ja

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2010

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2010 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2010 Sisältö 4 Etera on työeläkkeiden asiantuntija 8 Toimitusjohtajan katsaus: Vakuutusmaksutulo kasvoi 10 Avainlukuja 2010 11 Eteran uutisvuosi 2010 12 Etera soveltaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011 Sisältö 4 Etera on kumppani työelämän eri vaiheissa 8 Toimitusjohtajan katsaus 10 Avainlukuja 2011 11 Eteran uutisvuosi 2011 12 Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys. Hallituksen toimintakertomus 2013

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys. Hallituksen toimintakertomus 2013 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 Talouden kehitys Vuosi 2013 voidaan jakaa kahteen osaan. Toukokuuhun asti pitkät korot jatkoivat pitkään jatkunutta laskuaan, mutta USA:n keskuspankin signaalit

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2011 SISÄLTÖ 4 ETERA ON KUMPPANI TYÖELÄMÄN ERI VAIHEISSA 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 10 AVAINLUKUJA 2011 11 ETERAN UUTISVUOSI 2011 12 ETERA SOVELTAA VASTUURAPORTOINNISSAAN

Lisätiedot

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA Arvopaperin Rahapäivä 17.9.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ESITYKSEN SISÄLTÖ Ilmarinen lyhyesti Sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2008

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2008 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2008 Satu, 28, palveluasiantuntija Eteran vuosikertomus 2008 4 Sisältö 6 Etera on eläketurvan asiantuntija 8 Avainlukuja 2008 9 Eteran uutisvuosi 2008 10 Talous painui

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Sisältö Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012... 2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...12 Tuloslaskelma...15

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2015. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys

Hallituksen toimintakertomus 2015. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys Hallituksen toimintakertomus 2015 Hoitokulusuhde parani 77,9 %:iin (93,6 %) Vakuutusmaksutulo 680 milj. euroa (679 milj. ) Sijoituksia 5 908 milj. euroa (5 796 milj. ), tuotto 3,7 % (6,3 %) Vakavaraisuuspääoma

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys 1 Palkka- ja palkkioselvitys Päätöksentekojärjestys Yhtiökokous päättää hallintoneuvoston palkkioista. Vaalivaliokunta tekee niistä ehdotuksen yhtiökokoukselle. Hallintoneuvosto päättää hallituksen palkkioista.

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2014. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys

Hallituksen toimintakertomus 2014. Talouden kehitys. Työeläkejärjestelmän kehitys Hallituksen toimintakertomus 2014 Vakuutusmaksutulo 679 milj. euroa (659 milj. v.2013), kasvua 3 % Sijoitusten markkina-arvo 5 796 milj. euroa (5 572 milj. ), tuotto 6,3 % (0,2 %) Vakavaraisuuspääoma kasvoi

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 Katsaus menneeseen vuoteen Veritas Eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat hyvin vuonna 2013, vaikka taloudessa oli epävarmuutta ja sijoitusilmapiiri levoton.

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola-ryhmä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy LähiTapiola Kiinteistövarainhoito,

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Satu, 28, palveluasiantuntija

Satu, 28, palveluasiantuntija Vuosikertomus 2007 Satu, 28, maalari Satu, 28, palveluasiantuntija Eteran vuosikertomus 2007 4 Sisältö 6 Etera huolehtii eläketurvasta 8 Avainlukuja 2007 9 Eteran uutisvuosi 2007 10 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA

TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA 95. toimintavuosi TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA VUODELTA 215 2 AVAINLUKUJA Vuosi 215 214 213 212 211 VEK, A-osasto, lisäeläkevakuutus Työnantajia 11 12 11 12 12 Jäseniä 257 294 325 348 378 Jäsenten palkat

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009

Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009 Sisältö 4 Etera on asiantuntija työeläkkeissä 6 Avainlukuja 2009 7 Eteran uutisvuosi 2009 8 Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä GRI-ohjeistoa 9 Talous

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva... TyEL-vakuutus maksu opas suuryritykselle 2015 Sisältö Hyvä asiakkaamme... 3 TyEL-vakuutusmaksu... 4 Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...4 TyEL-vakuutusmaksun

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Vain muutos on pysyvää

Vain muutos on pysyvää 2014 Vain muutos on pysyvää Eläkekassa Verson 50-vuotisjuhlavuoden 2014 toiminnassa näkyivät vahvasti työeläkealan yhteiset hankkeet. Työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeuudistuksesta, jonka valmistelu

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAPIOLA Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Emoyhtiö Tilintarkastamaton 1 ELÄKE-TAPIOLA PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Toimintaympäristö Teollisuusmaiden kasvu alkoi vuoden

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014 : 05 Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 0 Työnantajat 60 Työntekijät 50 Hoitokulut 55 Yrittäjät 0 Valtio 0 Työttömyysvakuutus- rahasto

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

Verkkoraportti kertoo enemmän

Verkkoraportti kertoo enemmän Etera 2012 Verkkoraportti kertoo enemmän Tutustu vastuuraporttiimme verkossa etera.fi/vuosikertomus Sisältö Etera on kumppani työelämän eri vaiheissa... 3 Toiminnan ja tapahtumien vuosi 2012... 5 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4

1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 TyEL-maksu 2014 Sisällysluettelo 1 Hyvä lukija... 3 2 Mitä TyEL-maksulla saa?... 3 3 Sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja?... 4 3.1 Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna 2014... 4 3.2 Sopimustyönantaja...

Lisätiedot

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01

SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 SUURTYÖNANTAJAN TYEL- VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 VAKUUTUSMAKSUOPAS 2015 01 Alla kerrotaan maksun eri osista ja siitä, mihin varoja käytetään. Vanhuuseläkeosalla kustannetaan se osa vanhuuseläkkeestä, joka rahastoidaan eli sijoitetaan

Lisätiedot

Etera työelämän kumppani

Etera työelämän kumppani Etera työelämän kumppani Verkkoraportti kertoo enemmän Tutustu vastuuraporttiimme verkossa etera.fi/vuosikertomus Sisältö Etera on kumppani työelämän eri vaiheissa... 3 Katsaus tulevaan: Matkalla kohti

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot