Työttömyys paheni vuonna 2009 nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden lopussa noin 8 prosenttia.

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS (8) ETERAN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Taloudellinen toimintaympäristö Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2009 arviolta 8 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannosta on leikkautunut lyhyessä ajassa yli kolmen vuoden talouskasvu. Talouden taantumaa edelsi maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka alkoi vuoden 2008 loppupuolella osakekurssien romahdettua. Suomen talous syöksyi taantumaan, kun maailmankauppa ja vienti supistuivat rajusti vuoden 2008 lopulla ja alkuvuonna Monet maat elvyttivät julkista taloutta voimakkaasti, minkä vaikutukset alkoivat näkyä markkinoilla. Yhdysvalloissa finanssimarkkinoilla käänne parempaan tapahtui maaliskuussa. Kehittyvillä markkinoilla jo alkuvuosi oli vakaampaa aikaa, mutta myös Euroopassa alettiin nähdä merkkejä talouden elpymisestä. Suomessa vuoden toisella neljänneksellä saavutettiin taantuman syvin vaihe, minkä jälkeen merkit talouskäänteestä vahvistuivat. Tuotannon määrän ei enää arvioida pienenevän, mutta kasvu jäänee vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Työttömyys paheni vuonna 2009 nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden lopussa noin 8 prosenttia. Taantuma vähensi voimakkaasti rakennustuotannon määrää. Uudisrakentamisen volyymi putosi neljänneksen edellisvuodesta, mutta lasku hidastui loppuvuodesta. Vilkas korjausrakentaminen on tasoittanut tilannetta. Suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuodesta 2010, mutta rakennusalalla suhdanteet eivät ole vielä tasaantuneet. Työeläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmän suuri eläke-etuuksiin liittyvä muutos toteutettiin pääosin vuoden 2005 alusta, mutta järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Eläkkeiden laskennassa otettiin vuoden 2010 alusta käyttöön elinaikakerroin. Kerroin vaikuttaa vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin vuodesta 2010 alkaen. Kertoimen käytöllä varaudutaan ihmisten elin-ajan pitenemiseen. Työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin alkaen. Muutoksilla parannettiin nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa ja edistettiin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluuta. Joulukuussa 2008 tuli voimaan syksyn finanssikriisin seurauksena nopealla aikataululla valmisteltu laki, jolla työeläkelaitosten vakavaraisuussäännösten eri osia muutettiin riskinkantokykyä parantavaan suuntaan. Muutokset ovat voimassa vuoden 2010 loppuun. Toukokuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamistarpeita. Työn tavoitteena on vähentää työeläkemaksun pitkän aikavälin korotustarvetta, estää liiallista riskinottoa ja samalla välttää se, ettei työeläkelaitosten riskinkantokykyä tarpeettomasti rajoitettaisi. Tavoitteena on myös arvioida eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevan väliaikaisen lainsäädännön vaikutuksia ja muutostarpeita. Työryhmän ehdotuksesta hallitus antoi helmikuussa 2010 eduskunnalle lakiesityksen väliaikaislainsäädännön jatkamisesta kahdella vuodella vuoden 2012 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa useita mittavia lainsäädäntöhankkeita. Ministeriö valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan nykyistä tarkempia säännöksiä eläkelaitoksen selvitystilasta ja konkurssista. Ministeriö pyysi luonnoksesta lausunnot kesällä 2009,

2 TOIMINTAKERTOMUS (8) mutta hanke ei ole edennyt. Syyskuussa julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvityshenkilön raportti Eläketurvakeskusta koskevan sääntelyn uudistamistarpeista. Selvityshenkilö ehdotti muun muassa, että Eläketurvakeskuksesta muodostetaan julkisoikeudellinen laitos sosiaalija terveysministeriön yhteyteen. Ministeriössä on valmisteltu myös eläkelaitosten väliseen kilpailuun vaikuttavan lainsäädännön muuttamista. Työn taustana on tammikuussa 2007 julkaistu selvityshenkilön raportti työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteista. Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan sääntelyyn tulee vaikuttamaan myös mittava EU-tasoisen solvenssi II direktiivin täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2009 työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista voimaan saattamista ja käsittelemään eräitä muita vakuutuslainsäädäntöön liittyviä asioita. Direktiivissä säädetään muun muassa vakuutusyritysten riskiperusteisista vakavaraisuusvaatimuksista ja vakuutusvalvonnan yhtenäisistä eurooppalaisista menettelytavoista. Direktiivi on saatettava voimaan viimeistään Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä sai tehtäväksi maan hallitukselta selvittää keinoja työurien pidentämiseksi. Esityksestä ei päästy yksimielisyyteen. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä selvitti työurien pidentämiseen liittyviä toimia. Ryhmä jätti yksimielisen loppuraporttinsa Se esitti toimenpiteitä työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä keinoja työurien pidentämiseksi niiden alkupäästä ja työllistymisedellytysten parantamiseksi työuran aikana. Kummankin työryhmän yhteisenä tavoitteena oli löytää keinoja eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Hallinto Vuonna 2009 varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja hallitus 11 kertaa. Vaalivaliokunta kokoontui kaksi kertaa, ensin valmistelemaan yhtiökokoukselle hallintoneuvoston jäsenten valintaa ja sitten hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten valintaa. Hallituksen puheenjohtajisto, joka toimii myös nimitys- ja palkitsemisvaliokuntana, kokoontui 11 kertaa ja hallituksen tarkastusvaliokunta kolme kertaa. Kevään yhtiökokouksessa puolet hallintoneuvoston jäsenistä oli erovuorossa ja tässä yhteydessä vaihtui neljä jäsentä. Yhtiökokous valitsi tilintarkastajat edelleen Ernst & Young Oy:stä. Hallintoneuvosto valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Antero Saarilahden ja varapuheenjohtajakseen Markus Ainasojan. Hallintoneuvosto valitsi talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhmanin Lemminkäinen Oyj:stä hallituksen jäseneksi ja hallintojohtaja Ilpo Toivosen Suomen Varamiespalvelu Oy:stä hallituksen varajäseneksi hallituksesta eronneiden Jukka Antilan ja Jukka Ovaskan tilalle. Öhmanin ja Toivosen toimikausi alkoi Hallitus nimitti toimitusjohtajaksi alkaen varatoimitusjohtaja Hannu Tarkkosen, kun toimitusjohtaja Kalevi Hemilä irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Eteran osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Eteran takuupääoma on euroa. Se jakaantuu sataankahteentoista euron nimellisarvoiseen takuuosuuteen. Takuupääomalle hyvitetään vuosittain kohtuullista tuottoa vastaava korko, joka on TyEL-vakuutuksessa käytettävä perustekorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Takuupääoman koron maksamisesta päättää vuosittain yhtiökokous. Eteran vuosikertomuksen osana on selvitys Eteran hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement).

3 TOIMINTAKERTOMUS (8) Kokonaistulos, vakavaraisuus, vastuuvelka ja asiakashyvitys Taantuma heijastui myös Eteran toimintaan, mutta loppuvuodesta tulokset paranivat: sijoitustuotot nousivat ja vakuutusmaksutulo kehittyi odotettua suotuisammin. Vakavaraisuus oli vakaalla tasolla ja vahvistui vuodentakaisesta. Eteran kokonaistulos parani selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2009 se oli 209 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna tappiollinen ( milj. v. 2008). Kokonaistulos muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta (220 milj. ), varsinaisen vakuutusliikkeen tuloksesta (-11 milj. ) sekä hoitokustannustuloksesta (1 milj. ). Vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 892 milj. v. 2008). Se nousi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Sijoitustoiminnan puskurina toimiva toimintapääoma kasvoi kolmanneksen. Se oli vuoden lopussa 843 miljoonaa euroa (621 milj. v. 2008). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 18,5 prosenttia (14,0 % v. 2008). Vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku oli 2,3 (2,2 v. 2008). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 13,8 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,7. Etera siirtää vuoden 2010 asiakashyvityksiin 7,1 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 0,3 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Vuonna 2009 Etera maksoi asiakashyvitystä 4,3 miljoonaa euroa eli 0,2 prosenttia. Liikekulut Erityistä huomiota Eterassa on kiinnitetty kustannustehokkuuteen. Kokonaisliikekulut vähenivät edelleen. Ne olivat 47 miljoonaa euroa (51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa, ja ne alenivat 2 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vakuutustoiminta Vuoden 2009 aikana Etera vahvisti edelleen vakuutusmyyntiään ja tehokasta asiakkuuksien hoitoa. Asiakastyytyväisyys parani edellisvuodesta. Pieniltä ja aloittavilta yrityksiltä saatu asiakastyytyväisyyspalaute oli erittäin hyvää ja nousujohteista. Myös suuret yritysasiakkaat ovat antaneet selkeän luottamuslauseen: vuoden 2009 kaikki neljä siirtokierrosta olivat Eteralle positiivisia. Eteran vakuutusten myynti jatkui vilkkaana. Tulos oli selvästi Eteran markkinaosuutta parempi. Koko työeläkealan uusista TyEL-vakuutuksista tehtiin Eterassa 16 prosenttia (14 % v. 2008). Myös yrittäjävakuutusten myynti parani edellisvuodesta. Työeläkealan uusista YEL-vakuutuksista 8 prosenttia (7 % v. 2008) tuli Eteraan. Vakuutusten siirto työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista neljä kertaa vuodessa. Etera sijoittui siirtotuloksissa muihin eläkeyhtiöihin verrattuna keskitasolle. Sen maksutulo väheni siirtojen takia 5,1 miljoonaa euroa. Asiakkaat keskittivät vakuutuksiaan. Vakuutuksia saatiin myös uusilta toimialoilta. Vuoden 2010 ensimmäinen siirtokierros oli Eteralle tulokseltaan tasainen, sillä maksutulo jäi vain 0,3 miljoonaa euroa miinukselle.

4 TOIMINTAKERTOMUS (8) TyEL-palkkasumma vuonna 2009 oli miljoonaa euroa (2 658 milj. v. 2008). Vakuutusmaksutulo oli luottotappioilla vähennettynä yhteensä 537 miljoonaa euroa (569 milj. v. 2008). Vakuutusmaksutulo pieneni 5,5 prosenttia edellisvuodesta (-9,5 % v. 2008). Luottotappioita vakuutusmaksusaatavista kirjattiin 12,9 miljoonaa euroa. Eteran markkinaosuus laski hieman 5,6 prosentista 5,4 prosenttiin vuonna Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu Eteran asiakkailla oli 21,44 prosenttia. TyEL-sopimustyönantajan vakuutusmaksu ilman asiakashyvityksiä ja korkoutuksia oli 21,4 prosenttia vuonna 2009, jos vuoden 2007 palkkasumma oli alle 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma oli suurempi, maksuprosenttiin vaikuttivat asiakaskohtaiset tekijät. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu oli 22,4 prosenttia palkoista. Yrittäjäasiakkaiden työtulosumma nousi 52 miljoonaan euroon (35 milj. v. 2008). Alle 53-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu oli 20,8 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 21,9 prosenttia. Aloittavan yrittäjän alennus oli 25 prosenttia ensimmäiseltä 48 kuukaudelta. Eteralla oli vuoden lopussa TyEL-sopimusasiakkaita ( v lopussa). TyELvakuutusmaksuja maksoi vuonna 2009 tilapäisesti asiakasta ( v. 2008). Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2008) ja yrittäjiä (2 666 v. 2008). Etera otti maalis-huhtikuussa käyttöön täysin uudistetut verkkopalvelut palvellakseen asiakkaita verkossa aiempaa monipuolisemmin ja yksilöllisemmin. Vakuuttamisen vaivattomuutta lisättiin yhdistämällä kaksi erillistä vakuuttamispalvelua. Uudessa etera.fi -palvelussa voivat vakuuttamisen hoitaa sekä sopimusasiakkaat että tilapäiset työnantajat. Kesällä 2009 otettiin käyttöön uusi sähköinen vakuutusten ilmoitustapa, Eteran Nopsa. Se yhdistää kuukausi- ja vuosi-ilmoitustapojen parhaat puolet. Loppuvuonna järjestettiin perinteiset palkkahallintopäivät eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa asiakasyritysten sekä tilitoimistojen talous- ja henkilöstöasioista vastaavat saivat ajankohtaista tietoa työeläkevakuuttamisesta. Erilaisia pienempiä asiakastilaisuuksia ja kontakteja oli tasaisesti vuoden mittaan. Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja alueelliset asiakasraadit jatkoivat toimintaansa. Työhyvinvointi-, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Eteran työhyvinvointipalvelut tukevat sekä työntekijää että koko yritystä. Sekä vakuutetulla itsellään että hänen työnantajallaan on oma roolinsa työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Työhyvinvointipalveluiden kysyntä on suurta ja niiden tuottamisessa Eteralla on apuna toimiva kumppaniverkosto. Työkunnon kehittämistä tehdään tutkitusti ja suunnitelmallisesti. Työhyvinvointitoimien vaikuttavuuden seuranta on oleellinen osa kokonaisuutta. Tutkimuksellinen painopiste on Eterassa siirtynyt työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn tutkimisesta työhyvinvointitoiminnan tukemiseen. Asiakaskohtaiset työhyvinvointitutkimukset antavat tietoa henkilöstön työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Esimiestyön haasteet olivat esillä uudentyyppisessä työhyvinvointikoulutuksessa. Liikuntatuokiot rakennustyömaille tuonut Työmaalla Treenataan konsepti kehittyi edelleen ja edellisen vuoden SuomiMies-kiertueen vaikuttavuutta seurattiin. Toimintavuonna kehitettiin myös uudenlaisia työhyvinvoinnin verkkopalveluja. Lokakuussa järjestettiin asiakkaille ja sidosryhmille Eteran Työterveyspäivä, jonka teemana oli tuki- ja liikuntaelinterveyden ylläpitäminen. Suomen Tule ry:lle luovutettiin euron suuruinen Eteran työterveyspalkinto.

5 TOIMINTAKERTOMUS (8) Eterassa tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan ammatillista kuntoutuspäätöstä (1 300 v. 2008). Näistä uusia hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen tai kuntoutusrahaan oli (1 076 v. 2008). Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää muun muassa sitä, että hakijaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työntekijöistä 70 prosenttia palaa työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy palaamaan työhön ja pysymään työelämässä. Keinoja ovat muun muassa työkokeilut entisessä tai uudessa työssä, ammatillinen uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus sekä kurssit. Eläkkeet Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi 975 miljoonaa euroa (906 milj. v. 2008). Kasvua edellisvuodesta oli 8 prosenttia. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 327 miljoonaa euroa (276 milj. v. 2008). Vuoden lopussa Eteralla oli eläkkeensaajaa ( v. 2008). Eläkkeensaajien luvulla mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 16 prosentin osuudellaan. Uusia eläkehakemuksia tuli Eteraan kappaletta ( v. 2008). Hakemusten määrä laski 4 prosenttia edellisvuodesta. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisäsi vanhuuseläkehakemuksia 13 prosenttia. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkehakemukset vähenivät 17 prosenttia edellisvuodesta. Uusia vanhuuseläkehakemuksia tuli eli 28 prosenttia kaikista hakemuksista. Ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä haki vakuutettua työntekijää (34 %). Perhe-eläkehakemuksia tuli (17 %) ja työttömyyseläkehakemuksia (12 %). Määräaikaisten eläkkeiden jatkohakemuksia tuli kappaletta. Näiden lisäksi käsiteltiin jo voimassa oleviin eläke-etuuksiin liittyviä vastineita, sovitus-, edunsaaja- ja muita muutoksia sekä oikaisuja ja tiedusteluja niin, että kaikkiaan eläke- ja kuntoutusasioita käsiteltiin kappaletta vuonna Uusia eläkkeitä myönnettiin LEL-, TaEL-, TEL- ja TyEL-lakien mukaan 9 435, mikä oli 8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vanhuuseläkkeitä myönnettiin kappaletta (2 355 v. 2008). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi yhdellä vuodella 58 vuoteen vuonna Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli 64 vuotta (64 vuotta v. 2008) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä 51 vuotta (51 vuotta v. 2008). Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kappaletta (3 722 v. 2008). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt olivat edelleen yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeen syyt uusissa eläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 20,0 prosenttia (19,2 % v. 2008). Perhe-eläkkeitä myönnettiin kappaletta (2 077 v. 2008) ja työttömyyseläkkeitä kappaletta (1 290 v. 2008). Osa-aikaeläke myönnettiin 96 henkilölle (64 v. 2008). Kuntoutusrahaa sai 764 henkilöä (802 v. 2008). YEL-eläkkeitä myönnettiin 31 kappaletta vuonna 2009 (28 v. 2008). Eläkehakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 36 päivää vuonna 2009 (38 päivää v. 2008). Käsittelyaika oli nopeampi kuin työeläkealalla keskimäärin. Muutoksenhakulautakuntaan valitettiin 541 päätöksestä (576 v. 2008) ja vakuutusoikeuteen 236 päätöksestä (235 v. 2008). Muutoksenhakulautakunnassa Eteran päätöksistä muuttui 8 prosenttia (6 % v. 2008) ja vakuutusoikeudessa 10 prosenttia (12 % v. 2008).

6 TOIMINTAKERTOMUS (8) Vuonna 2009 Etera lähetti työeläkeotetta ( v. 2008). Vakuutetut ovat voineet katsella työeläkeotettaan myös Eteran verkkopalveluissa. Vuoden 2010 alussa Etera otti käyttöön sähköisen asianhallinnan järjestelmän, jonka avulla eläke- ja kuntoutushakemusten käsittely tapahtuu entistä sujuvammin ilman papereita. Sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinat olivat toimintavuonna edelleen haastavat. Alkuvuosi oli hyvin epävakaa, mutta käänne markkinoilla tapahtui maaliskuussa. Eteran sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli vuoden lopussa 5 228,5 miljoonaa euroa (4 917,6 milj. v. 2008). Sijoitusten kokonaistuotto oli vuonna ,3 prosenttia (-17,0 % v. 2008). Sijoitusjakaumasta oli todellisen riskiaseman mukaan korkosijoituksia (sis. lainasaamisia, joukkovelkakirjalainoja sekä muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia) 2 855,6 miljoonaa euroa (2 845,5 milj. v. 2008), osakesijoituksia (sis. noteeratut osakkeet, private equity -sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet) 1 450,6 miljoonaa euroa (1 028,1 milj. v. 2008) ja muita sijoituksia (sis. hedge fundit ja hyödykesijoitukset) 136,9 miljoonaa euroa (192,4 milj. v. 2008). Kiinteistösijoituksia oli 785,4 miljoonaa euroa (851,6 milj. v. 2008). Kiinteistösijoitukset sisältävät suorien kiinteistösijoitusten lisäksi sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä. Suurin osuus sijoitusjakaumassa oli vuoden 2009 lopussa korkosijoituksilla, 55 prosenttia (58 % v. 2008). Osakesijoituksia oli 28 prosenttia (21 % v. 2008) ja kiinteistösijoituksia 15 prosenttia (17 % v. 2008). Muiden sijoitusten osuus oli 3 prosenttia (4 % v. 2008). Vuonna 2009 korkosijoitukset tuottivat poikkeuksellisen hyvin, 10,6 prosenttia (-2,1 % v. 2008). Erityyppisten korkosijoitusten väliset tuottoerot olivat merkittäviä ja onnistuneen allokaation tärkeys korostui. Lainakanta kasvoi kertomusvuoden aikana 69 prosenttia. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi vuoden 2008 jälkipuoliskolla myönnetyistä TyEL-takaisinlainoista. Takaisinlainausmahdollisuus turvasi monen asiakasyrityksen rahoituksen pankkikriisin ollessa pahimmillaan. Toimintavuoden lopulla lainakanta kääntyi laskuun, mikä johtui muutamien lyhytaikaisten sijoituslainojen takaisinmaksuista. Lainasaamisia oli 519,2 miljoonaa euroa (306,8 milj. v. 2008). Lainakannasta oli takaisinlainoja 298,2 miljoonaa euroa eli yli puolet. Takausten osuus lainakannan vakuuksista oli 64 prosenttia ja kiinnitysvakuuksien osuus 36 prosenttia. Lainojen tuotto oli 3,9 prosenttia (5,1 % v. 2008). Osakesijoitusten tuotto oli 18,9 prosenttia (-40,9 % v. 2008). Vuosi 2009 oli vaikeasta alusta huolimatta osakesijoittajalle hyvin palkitseva. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alamäki jatkui varsin voimakkaana ja myyntipaine osakemarkkinoilla oli kova. Maaliskuun alussa osakekurssit kääntyivät nousuun, jota kesti pieniä taukoja lukuun ottamatta koko loppuvuoden. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 28,0 prosenttia (-44,4 % v. 2008). Private equity sijoitusten tuotto oli -21,9 prosenttia (-7,2 % v. 2008). Noteeraamattomat osakkeet tuottivat 10,9 prosenttia (2,1 % v. 2008). Vuoden 2009 aikana Etera teki kuusi uutta rahastosijoitusta sekä neljä sijoitusta noteeraamattomiin osakkeisiin. Pääomarahastojen avoimia sijoitussitoumuksia oli 287,4 miljoonaa euroa. Pääomarahastosijoitusten markkina-arvo oli 161,5 miljoonaa euroa ja noteeraamattomien osakkeiden markkina-arvo 63,1 miljoonaa euroa. Muut sijoitukset tuottivat -2,0 prosenttia (-19,1 % v. 2008). Tuotto koostuu hedgerahasto- ja hyödykesijoituksista. Näiden sijoitusten kokonaismäärä vuoden lopussa oli 136,9 miljoonaa euroa. Va-

7 TOIMINTAKERTOMUS (8) luuttariskit olivat täysin suojattuja. Hedgerahastojen määrä oli vuoden vaihteessa 90,6 miljoonaa euroa (170,3 milj. euroa v. 2008) ja tuotto -4,6 prosenttia. Sijoituksia hedgerahastoihin pienennettiin voimakkaasti alkuvuodesta. Sijoitukset raaka-aineisiin aloitettiin vuoden 2009 aikana. Ensimmäiset rahastomerkinnät tehtiin toukokuun lopussa. Eteran raaka-ainesijoitusten tuotto toimintavuonna oli 21,2 prosenttia. Raaka-ainesijoitusten määrä oli vuoden lopussa 46,3 miljoonaa euroa. Kiinteistömarkkinoilla kauppoja tehtiin hyvin vähän koko vuonna. Vuoden suurin yksittäinen kiinteistökauppa Suomessa tehtiin kesäkuun lopussa, kun Etera myi Swing Life Science Centerin Espoon Keilaniemestä saksalaiselle Commertz Realille noin 120 miljoonan euron hinnalla. Merkittävä etappi oli myös hoivapalvelukeskus Tilkan valmistuminen ja avajaiset kesäkuun alussa. Kiinteistösijoitusten tuottoa alensivat kiinteistöjen arvonalennukset. Tuotto oli -0,4 prosenttia (1,2 % vuonna 2008). Suorien kiinteistösijoitusten määrä oli 614,9 miljoonaa euroa ja niiden tuotto oli 1,2 prosenttia (1,2 % vuonna 2008). Kiinteistösijoitusrahastojen avoimia sijoitussitoumuksia oli 44,1 miljoonaa euroa ja markkina-arvo oli 170,4 miljoonaa euroa. Tuotto oli -7,1 prosenttia (1,5 % v. 2008). Konserni Konserniin kuului 40 (44 v. 2008) tytäryhtiötä, joista 31 oli kiinteistöosakeyhtiöitä ja kahdeksan asunto-osakeyhtiöitä sekä yksi osakeyhtiö. Lisäksi Etera on osakkaana 17 omistusyhteysyrityksessä. Etera perusti tilikauden aikana 5 kiinteistöosakeyhtiötä ja myi 9 tytäryhtiötä. Henkilöstö Eterassa työskenteli vuonna 2009 keskimäärin 327 henkilöä (357 v. 2008). Vakituisessa työsuhteessa oli henkilöstöstä 95 prosenttia (93 % v. 2008). Henkilöstöstä naisia oli 74 prosenttia (74 % v. 2008). Uusia henkilöitä rekrytoitiin pois lähteneiden tilalle 23 (18 v. 2008), joista vakituiseen työsuhteeseen tuli 20 (10 v. 2008). Henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta (45 vuotta v. 2008). Henkilöstön palkat ja palkkiot vuonna 2009 olivat 15,2 miljoonaa euroa (17,0 milj. v. 2008). Eterassa on käytössä koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä. Työyhteisön toimivuuskyselyllä tutkittiin työilmapiiriä, joka parani selvästi edellisvuodesta. Varhaisen tuen malli otettiin käyttöön syksyllä osana työhyvinvoinnin aktiivista edistämistä. Työehtosopimuksen mukaiset palkkakeskustelut alkoivat vuoden 2009 alusta. Esimiestyön tukeminen jatkui teematilaisuuksilla. Asiakkuusorganisaatiota uudistettiin vuoden 2009 alussa. Toimintansa aloitti vakuutuspalvelukeskus, joka palvelee asiakkaita kaikissa työeläkevakuuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi muodostettiin uusi myynti- ja palvelukanavat yksikkö. Työterveystutkimustoiminta liitettiin työhyvinvointiyksikköön syksyllä Toiminta keskittyy työhyvinvoinnin tutkimiseen. Vastuullisen vakuutusmatemaatikon asemassa oleva aktuaarijohtaja vaihtui maaliskuun 2009 alussa. Riskienhallinta Eteran hallitus määrittää sisäisen valvonnan sisällön ja arvioi vuosittain sen tilaa. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa hallitus hyväksyy vuosittain sijoitusriskien hallinnan periaatteet ja ohjeet. Riskienhallintaa koordinoi, suunnittelee ja raportoi riskienhallintapäällikkö, joka vastaa myös sisäisestä tarkastuksesta. Eterassa toimii myös juridinen compliance -toiminta, joka sisäisesti tukee ja ohjeistaa yhtiötä koskevien säännösten ja määräysten soveltamista.

8 TOIMINTAKERTOMUS (8) Tulevaisuuden näkymät Kansainvälinen talous toipuu finanssi- ja rahapolitiikassa tehtyjen elvytystoimien tuella. Euroalueella talouden kasvun arvioidaan olevan prosentin luokkaa. Epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin eräiden EUmaiden heikko taloudellinen tilanne. Taantuman pohja on Suomessa ohitettu ja talous elpyy hitaasti. Pienenä avotaloutena Suomen taloustilanne on erittäin riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Haasteena on julkisen talouden alijäämäisyys. Myös sijoitusmarkkinoilla on edelleen epävarmuutta. Työttömyyden odotetaan lisääntyvän vielä vuonna 2010, työttömyysasteen arvioidaan nousevan yli 10 prosenttiin, mutta työttömyyden arvioidaan vähenevän syksyä kohti mentäessä. Valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvuksi 0,7 prosenttia vuonna Eteralle keskeisellä toimialalla, rakennusalalla kysyntä on toipumassa, mutta alkuvuoden suhdanne-ennusteet ovat vielä epävakaat. Työurien pidentämiseen panostetaan voimakkaasti erilaisilla työkykyä ylläpitävillä ja edistävillä toimilla. Työelämätyöryhmän ehdotusten valmistelua jatkettaneen uusissa työryhmissä, joiden työ valmistuu tammikuussa Myös Etera panostaa vahvasti työntekijöiden jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Etera kuuluu eläkkeensaajien määrällä mitattuna kolmen suurimman eläkeyhtiön joukkoon 16 prosentin osuudellaan. Suurten ikäluokkien hakeutuminen vanhuuseläkkeelle jatkuu voimakkaana, vaikka työuria halutaankin pidentää. Tutkimusten mukaan työntekijöillä on halukkuutta jatkaa työntekoa, mutta heikko työllisyystilanne estää työssä jatkamista. Toisaalta on odotettavissa, että moni työntekijä haluaa kompensoida työeläkettään pienentävän elinaikakertoimen vaikutuksen ja jatkaa sen vuoksi pidempään työssä, kun työllisyystilanne paranee. Etera kehittää liiketoimintaansa kasvattaakseen tulevaisuudessa markkinaosuuttaan ja kilpailukykyään. Organisaatiorakennetta uudistetaan alkuvuodesta Johtamisjärjestelmää ja toimintaa tehostetaan. Tällä voi olla myös henkilöstövaikutuksia. Muutokset käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Sähköistä liiketoimintaa kehitetään edelleen voimakkaasti. Etera tunnetaan reaaliaikaisesta, sähköisestä vakuuttamisesta, joka on sekä sopimusasiakkaiden että tilapäisten työnantajien käytössä. Kilpailukykyä pidetään yllä verkkoliiketoiminnan innovatiivisuudella sekä panostamalla vahvaan myyntityöhön ja laadukkaaseen asiakaspalveluun. Verkkopalveluissa tarjotaan myös tietoa ja työkaluja yleiseen työhyvinvoinnin lisäämiseen. Etera jatkaa vakuutettujen verkkopalveluiden kehittämistä. Vuodesta 2010 lähtien vakuutetut työntekijät voivat valita sähköisen työeläkeotteen paperisen tilalle. Sähköisiä työkaluja hyödynnetään suunnitelmallisesti myös Eteran sisäisessä toiminnassa. Viime aikoina eläketurvan hoito on keskittynyt aiempaa enemmän kahdelle suurelle työeläkeyhtiölle. Lainsäädännöllisten toimintaedellytysten tulisi olla myös tulevaisuudessa sellaiset, että työeläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja toimijoita on useampia. Työeläkejärjestelmän kilpailua tulisi edistää sosiaaliturvan lähtökohdista ja ottaa huomioon toimijoiden vakuutuskantojen erot. Hajautettu malli hajauttaa myös sijoitusriskejä.